Suomen talous – absoluuttista totuutta etsimässä

[BitterX]

Vihreän energian tuotanto tulee jo ihan lähivuosina merkittävästi ylittämään Suomen oman kulutuksen. Tällöin energiaa jää vientiin, joskaan sitä ei kannata suoraan viedä sähkönä, vaan tehdä siitä vetyä ja hyödyntää se teollisuuden raaka-aineena korkeamman jalostusarvon tuotteiksi sekä tietysti back-up energiana. Energian hinta tulee myös laskemaan tuotannon nopean nousun takia Ukrainan sotaa edeltävälle tasolle ja ennustettavasti se tulee olemaan ainakin liki Euroopan halvinta: tämä nostaa suomalaisten kuluttajien suhteellista ostovoimaa sekä vientiteollisuuden kilpailukykyä, ja lisää Suomen houkuttelevuutta investointikohteena.

Stanan viherhumppa. Helvettiin ne tuulimyllyt ja turve palamaan, prkl.

Kallis sähkö jää kohta muistoihin: Suomeen iskee sähkötulva ja kiinteät hinnat painuvat 4–5 senttiin kilowattitunnilta – syynä tuulivoima

Tuulivoimaa rakentuu Suomeen niin vauhdikkaasti, että lähivuosina sähköä tuotetaan Suomessa reilusti yli oman tarpeen. Omavaraisuus saavutetaan jo tänä tai ensi vuonna.

yle.fi

 

[Cobol]

Stanan viherhumppa. Helvettiin ne tuulimyllyt ja turve palamaan, prkl.

Voihan sitä noinkin ajatella.

Kuten monissa 2020-luvun alkuvuosien hyvissä asioissa työllisyydessä ja ilmastossa, taustalla on edellinen hallitus. Sipilän hallitus ajoi hallitusohjelman mukaisesi hiilen täyskiellon voimaan 2020-luvulla. Ei luopunut vaikeasta päätöksestä tai lähtenyt sotimaan EU:ssa ilmastoa ja luonnon moninaisuutta vastaan, kuten seuraajansa Rinne/Marinin hallitus.

HE 200/2018 vp

www.eduskunta.fi

Päätös mahdollisti uusiutuvaan energiaan perustuvan tuotannon harppauksen Suomessa ja tilanne muuttuu oleellisesti lähivuosikymmeninä kun vetyä voidaan hyödyntää paremmin. Mutta jo lähivuosina saamme etua Sipilän hallituksen kaukonäköisyydestä.

 

[BitterX]

Voihan sitä noinkin ajatella.

Kuten monissa 2020-luvun alkuvuosien hyvissä asioissa työllisyydessä ja ilmastossa, taustalla on edellinen hallitus. Sipilän hallitus ajoi hallitusohjelman mukaisesi hiilen täyskiellon voimaan 2020-luvulla. Ei luopunut vaikeasta päätöksestä tai lähtenyt sotimaan EU:ssa ilmastoa ja luonnon moninaisuutta vastaan, kuten seuraajansa Rinne/Marinin hallitus.

HE 200/2018 vp

www.eduskunta.fi

Päätös mahdollisti uusiutuvaan energiaan perustuvan tuotannon harppauksen Suomessa ja tilanne muuttuu oleellisesti lähivuosikymmeninä kun vetyä voidaan hyödyntää paremmin. Mutta jo lähivuosina saamme etua Sipilän hallituksen kaukonäköisyydestä.

Näinpä. Myös minä olen paljon kiitellyt Sipilän hallituksen toimia sekä ymmärrystä siitä, että vihreä siirtymä (tuolloin terminä tosin käytettiin paljon mm. cleantechia) ja Suomen elinkeinoelämän tulevaisuus kulkevat käsi kädessä.

Sipilän hallituksen aikana itsekin toimin läheisesti cleantech-vientiteollisuuden parissa (eritoten pk-yritysten), ja arvostan edelleen kovasti erityiseti Sipilän, ulkomaankauppaministeri Kai Mykkäsen sekä ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen ymmärrystä vihreän siirtymän valtavista mahdollisuuksista Suomelle sekä heidän aktiivisuuttaan alan yritysten viennin boostaamisessa.

 

[Kimmo_Ahteri]

Päätös mahdollisti uusiutuvaan energiaan perustuvan tuotannon harppauksen Suomessa ja tilanne muuttuu oleellisesti lähivuosikymmeninä kun vetyä voidaan hyödyntää paremmin. Mutta jo lähivuosina saamme etua Sipilän hallituksen kaukonäköisyydestä.

Eipä siinä etteikö päätös luopua kivihiilestä ollut hyvä, mutta uusiutuvien tuotanto on harpannut ihan markkinaehtoisesti suunnilleen niihin aikoihin kun tuulivoiman syöttötariffi loppui. Kun tuulivoiman tuotantokustannus laski alle markkinahinnan, oli ihan se ja sama onko kivihiili käyttö loppumassa vai ei. Tuulivoimaa on rakennettu markkinaehtoisesti jo muutamat vuodet.

Jos jollekin poliitikolle on annettava tunnustusta tuulivoiman kehityksestä Suomessa, olkoon hän Pekkarinen, joka päätti tuulivoiman syöttötariffista joskus vuonna 2005-2010. Ilman sitä Suomesta puuttuisi noin 2.000MW tuulivoimakapasiteettia. Sipilän hallituksen kivihiilipäätöksellä ei ole uusiutuvien harppauksen kanssa mitään tekemistä, vaikka hyvä päätös olikin.

Syksyllä kuului mm. Orpon suusta että energiaa pitäisi tuottaa myös kivihiilellä ja turpeella, tarvittaessa jopa valtion tuella. Onko kaukonäköisyys siten (2023 - 2018) suunnilleen 5 vuotta ? Itse olen tupannut pitämään sitä vähän pidempänä jaksona..

 

[Cobol]

Syksyllä kuului mm. Orpon suusta että energiaa pitäisi tuottaa myös kivihiilellä ja turpeella, tarvittaessa jopa valtion tuella. Onko kaukonäköisyys siten (2023 - 2018) suunnilleen 5 vuotta ? Itse olen tupannut pitämään sitä vähän pidempänä jaksona..

Asiayhteydestä irrotettuna toki noin. Kysehän oli Orpon sanomisten osalta marraskuun 2022 energiakriisin ratkaisuista tässä ja nyt. Kivihiiltä ja turvetta otettiin käyttöön tai paremminkin venytettiin siirtymää. Suomi ei ollut poikkeus Euroopassa. Sipilän hallituksen päätös irtaantumisesta on edelleen voimassa ja siitä saamme kiittää Keskustaa ja Kokoomusta. Tilapäisiä muutoksia joudutaan kuitenkin nielemään, mutta tuskin 2024 jälkeen.

 

[Satunnainen]

Kun tuulivoiman tuotantokustannus laski alle markkinahinnan, oli ihan se ja sama onko kivihiili käyttö loppumassa vai ei.

Käsittääkseni kivihiiltä on käytetty sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Siten sitä ei edes oikein voisi korvata tuulivoimalla, joka tuottaa sähköä muttei lämpöä. Kivihiilen korvaajana on siis kaiketi enemminkin puuperäinen yms. polttoaine.

 

[Kimmo_Ahteri]

Käsittääkseni kivihiiltä on käytetty sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Siten sitä ei edes oikein voisi korvata tuulivoimalla, joka tuottaa sähköä muttei lämpöä. Kivihiilen korvaajana on siis kaiketi enemminkin puuperäinen yms. polttoaine.

Näinhän se taitaa mennä. Yhteistuotanto tekee pääsääntöisesti lämpöä ja sähkö on sivutuote. Esim. tänään lauhana päivänä yhteistuotanto tuottaa n. 1000MW teholla sähköä, mutta viime joulukuussa kun pakkasta oli reilusti, yhteistuotannon teho oli yli 3x nykyhetkeen verrattuna. Joulukuussa oli myös tuulisia pakkaspäiviä jolloin tuulen ja yhteistuotannon teho oli korkea.

En tiedä poltetaanko kivihiiltä jossain yksittäisissä laitoksissa pelkästään sähkön tuotantoa varten, mutta Helsingissä sitä saatetaan polttaa kovilla pakkasilla lämmön tuottamista varten. Esim syksyllä kun lämmitykselle ei ollut tarvetta, mutta sähkön pörssihinta korkea, ei yhteistuotantoa lisätty kattamaan sähkön kysyntää. Tuskin kivihiilen polttaminen on mikään ratkaisu sähkön korkeaan hintaan, jos erillisiä sähköntuotantolaitoksia ei ole olemassa. Kivihiiltä tarvitaan kun halutaan lämpöä. Sähkö tulee kylkiäisenä.

 

[mjr]

Laitanpa aiemman viestini toisesta ketjusta tännekin, on järkevämpi paikka - valtionvelasta

Vaan tosiaan niin kontraintuitiiviselta ja epä-perskokoomuslaiselta kuin se tuntuukin niin yksityinen velka ja modernin valtion velka ovat todellakin radikaalisti eri asioita, noin empiirisesti siis. Tämä perustuu a) modernin valtion huomattavaan pitkäikäisyyteen ja b) paljon parempaan maksukykyyn (jota ihmeesti kohentavat verotusoikeus ja virkamieskoneisto, viime kädessä ihan asevoimat). Tämän takia esim. Britannia vasta ihan lähivuosina maksoi kokonaan takaisin 1720-luvun South Sea Bubble -velkansa sekä 1700- ja 1800-luvun vaihteen Napoleonin sotien aikaisia ammoisia vekseleitään. Vaan jos sinä jä minä, kaksi rasvanahkaista maahanmuuttokriittistä työläistä, marssittaisiin pankinjohtajan puheille pyytämään 300 vuoden luottoa niin suuttuishan se vaan.

Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että voitaisiin ottaa syömävelkaa pitkiä aikoja, emme todellakaan voi. Mutta sitä se tarkoittaa, ettemme todellakaan ole missään hätätilassa nyt. Jostain syystä tässä aihepiirissä tuntuu olevan vain kaksi vaihtoehtoa: joko eletään kuin pellossa ja hei hulinaa vaan tai sitten että oltiin jo eilen konkurssissa: pakatkaa rautaisannokset, rynnäkkökivääri ja ammukset ja paetkaa Nuuksion vuorimaille. Jostain syystä ei vain voi olla rationaalinen ja empiirinen.

Valtionvelan taso on tällä hetkellä täysin ok, ei tarvitse sitä ruveta pakolla lyhentämään, mutta rakenteellinen vaje tulisi eliminoida harkitusti ja vaiheittain, ei kertaheitolla heikkojen taloussuhdanteiden aikana. Trendi on katkaistava. Ylivoimaisesti suurempi ongelma on, ettei meillä tällä vääjämättömästi heikentyvällä demografialla ole näköpiirissä mitään kovin vahvaa talouskasvua. Ja se millä kansainvälisessä kilpailussa pärjäämme on huipputeknologia - vihreä siirtymä ja tuleva murros energian tuottamisessa ovat meille valtava tilaisuus, johon pitäisi todella kovaa panostaa niin julkisen kuin yksityisen sektorinkin toimin. Ja samalla hommata tänne ulkomailta nuorta halpatyövoimaa ja sitouttaa heidät jäämään tänne.

 

[KooMT]

Toivottavasti tästä kaupasta olisi apua logistiikka-alalle pitkässä juoksussa.. Nurminen Logistics ostaa Venäjältä rautatierahtia Suomeen tuovan Operail Finlandin, pörssikurssi pomppasi heti 18 prosenttia

Ottaen huomioon, että kuinka paljon Suomessakin on yrityksiä, jotka voisivat raidekuljetuksia hyödyntää. Ja taitaa työvoimapulaa aavistus olla jo rekkaliikenteen parissa.. Enäähän ei rekkajuniakaan kulje kuin aiemmin ja joskus uutisoitu, että jotkut isot yritykset eivät edes aiemmin saaneet tarjousta VR:ltä junakuljetuksista vaikka kyselivät Versowood: VR:n kuljetuspolitiikka hämmästyttää
Onhan meillä Fenniarailkin, mutta eipä sekään nyt kovin nopeasti ole voinut kasvaa, nyt sillä 6 veturia ja tulossa 5. Operaililla oli Suomessa 10 veturia..

 

[Peppuli]

Lupaan olla pienessä humalassa.

Supercell maksoi tänä vuonna eniten veroja yrityksistä Suomessa, noin ~1,3% - koko Suomen yrityksien veroista. Supercell:in työntekijät maksoi ~1,9% koko Suomen työntekijöiden veroista. Niillä on joku 250 - 300 työntekijää Suomessa. Tähän ei liity yrityskaupat mitenkään.

En ole kateellinen, jos täällä Supercell:in työntekijöitä olis, mutta miten Suomessa voi 100.000 - henkilöstön vaikka Wärtsilä tehdä tappiota ja...

Eikö Suomen pitäisi silloin yrittää mennä tuonne teknologia alalle uudestaan kovastikkin. Tehdä ne uudet Nokiat ja jatkaa siellä.

Edit1: Tuohon yritysverotukseen liittyynee yrityskaupat myös.

 

[rpeez]

En ole kateellinen, jos täällä Supercell:in työntekijöitä olis, mutta miten Suomessa voi 100.000 - henkilöstön vaikka Wärtsilä tehdä tappiota ja...

Eikö Suomen pitäisi silloin yrittää mennä tuonne teknologia alalle uudestaan kovastikkin. Tehdä ne uudet Nokiat ja jatkaa siellä.

Supercellin "ilmaiseksi" monistettavat ohjelmistopohjaiset pelit on kovin erilainen tuote kuin Wärtsilän dieselgenerattorit. Kaikki kun natsaa kuten Supercellillä kävi, rahaa tulee ikkunoista ja ovista, samantyyppinen tapaus oli Rovion Angry Birds.

Ja kyllä näitä rahakkaita pelejä yritetään kaikin tavoin toistaa edelleen, siitä ei ole kyse. Mutta kun se ei ole niin helppoa.

 

[Tadu]

Ja kyllä näitä rahakkaita pelejä yritetään kaikin tavoin toistaa edelleen, siitä ei ole kyse. Mutta kun se ei ole niin helppoa.

Kilpailu on aikamoinen. Menestyykö edes prosentti yrittäjistä? Tuskinpa.

 

[Ann Arbor]

Harjavallassa otetaan harppaus kohti laajaa vetytaloutta – elinkeinoministeri Lintilä: “Ehdottoman tärkeä teollisuudenhaara”

P2X Solutions -yhtiön vetytehdas Harjavallassa on tärkeä avaus vedyntuotannolle Suomessa. Elinkeinoministeri Mika Lintilä vakuuttaa, että valtio on mukana vetytalouden edellytysten luomisessa.

yle.fi

Mukavan positiivissävytteinen juttu. Vaikka se, miten suuri rooli vetytaloudella tulee olemaan onkin vielä epäselvää, hyvä olla eturintamassa joka tapauksessa kasvavalla alalla.

 

[Erkka Lapanen]

Rohkaiseva artikkeli. Ehkä vielä maatiloillakin herätään yrittäjyyden ja syöttiläisyyden eroon. Tällaisia on kepulta turha odottaa mutta ehkä seuraava viljelijöiden sukupolvi korjaa tilanteen. Erityisesti tämä lause jäi mieleen:

”kun jälleen seuraava kannattavuuskriisi iskee, kauppa ja teollisuus voivat luottaa siihen, että jos ne vain odottavat riittävän kauan, hallituksen kantti pettää ja valtion kirstun kansi aukeaa.”

Maatalous | Maatalouden kriisipaketit vain pahentavat kriisiä, sanoo suurtilallinen

Hyvää tarkoittavat kriisipaketit eivät auta maatalouden ahdinkoa, sanoo kouvolalainen suurtilallinen Tommi Hasu. ”Se on sama kuin lääkäri määräisi toistuvasti potilaalle särkylääkettä sen sijaan, että yrittäisi hoitaa oireiden syytä.”

www.hs.fi

 

[rpeez]

Ehkä vielä maatiloillakin herätään yrittäjyyden ja syöttiläisyyden eroon. Tällaisia on kepulta turha odottaa mutta ehkä seuraava viljelijöiden sukupolvi korjaa tilanteen.

Turhaa syyllistämistä, eiköhän kaikki viljelijät kuten muutkin yrittäjät toivo, että bisneksensä olisi kannattava ilman tukivippaskonsteja. Soisin myös niiden viljejöiden pärjäävän ilman tukia jotenkin joiden rahkeet ei riitä noihin mittasuhteisiin mitä haastateltavalla on, kuten artikkelissakin todetaan, kyseessä aikamoinen suurtilallinen.

Jos siirtäisi logiikkani palkansaajamaailmaan, se tarkoittaisi että vain 5% työntekijöistä olisi riittävän hyviä. Lopuille sanottaisiin, että ole s-na tehokkaampi riippumatta riittääkö aivot vai ei.

 

[Radiopää]

Ehkä vielä maatiloillakin herätään yrittäjyyden ja syöttiläisyyden eroon.

Muun muassa kosteikkoviljelyn on nähty tuovan maaseudulle uusia mahdollisuuksia. Kuitenkin sen sijaan, että panostaisimme siihen päästäksemme eroon nykytilanteesta, meillä äänestetään eduskuntaan puolueita, joiden mielestä tästä tulee leikata ja jatkaa samalla tavalla kuin tähänkin asti.

 

[Erkka Lapanen]

Turhaa syyllistämistä, eiköhän kaikki viljelijät kuten muutkin yrittäjät toivo, että bisneksensä olisi kannattava ilman tukivippaskonsteja.

Ei ollenkaan. Ravisteluksikin tuota voisi kutsua. Viljelijät ovat itse valinneet väärät tahot etujansa ajamaan. Ehkä asia kannattaisi miettiä uudelleen jos ovat tyytymättömiä, kannattaa miettiä ketä äänestää. Kepun eli maalais-sosialistien politiikka perustuu avustuksiin ja tukiaisiin joita vaaditaan kokoajan lisää. Rakennemuutoksesta puhutaan vähän, ainakaan tekoja asian eteen ei olla nähty. Todellisuudessa kepu pitää viljelijät löysässä hirressä ja edistää samaan aikaan elintarviketeollisuuden kasvavia voittoja. Heillä on siellä vahva edustus. Kuviohan on ihan mukava; hillot tehdään tuotantoketjun loppupäässä ja viljelijät pidetään hengissä verovaroin. Kukaan ei tuo maaseudulle kannattavaa toimintaa, se pitää ottaa itse. Kaikki vihaavat AKTta ja ahtaajia mutta leveä on leipä niillä pojilla.

 

[Dynamo]

Turhaa syyllistämistä, eiköhän kaikki viljelijät kuten muutkin yrittäjät toivo, että bisneksensä olisi kannattava ilman tukivippaskonsteja. Soisin myös niiden viljejöiden pärjäävän ilman tukia jotenkin joiden rahkeet ei riitä noihin mittasuhteisiin mitä haastateltavalla on, kuten artikkelissakin todetaan, kyseessä aikamoinen suurtilallinen.

Jos siirtäisi logiikkani palkansaajamaailmaan, se tarkoittaisi että vain 5% työntekijöistä olisi riittävän hyviä. Lopuille sanottaisiin, että ole s-na tehokkaampi riippumatta riittääkö aivot vai ei.

Asioiden sanominen niin kuin ne ovat on syyllistämistä? Tietysti jokainen pienyrittäjä toivoo, että bisnes olisi kannattavaa ilman tukia, siinä ei ole mitään uutta. Realiteetit ovat vain sellaiset, ettei maanviljely ole kannattavaa, jos tila on pieni. Sama juttu on käynyt pienille kyläkaupoille. Isot marketit ovat syöneet katteet niin pieniksi, ettei pienellä kaupalla ole elinmahdollisuuksia. Jopa kokonaiset ketjut ovat siirtyneet historian lehdille (Kukkura, T-kauppa, Valintatalo, Ruokavarasto, Sesto, Siwa...). Ainakin Kukkurat, Ruokavarastot ja Siwat olivat pääosin (mielikuvani mukaan) varsin pieniä kauppoja, nykyisiä R-kioskeja vähän suurempia.

Sellaista kapitalismi on. Vaikka monessa suhteessa olenkin vapaan markkinatalouden kannattaja, Monopoly-peli on opettanut mulle sen, mitä peli oli alunperin suunniteltukin opettamaan: täysin vapaa kapitalismi johtaa monopoleihin (tai vähintäänkin oligopoleihin), joka ei ole ihan tervettä kilpailullisessa mielessä. Täten täysin vapaata kapitalismia on syytä rajoittaa, ja onhan sitä rajoitettukin, esim. isojen yritysten yrityskaupat voidaan kieltää (kuten kävi Cargotekin ja Konecranesin fuusioyritykselle).

Maatalouteen liittyvässä päätöksenteossa ongelma on se, että demokratiassa jokaisella on yksi ääni. Täten pientilallisilla on ollut suhteessa enemmän sananvaltaa kuin suurtilallisilla. Poliitikkojen päätökset ovat siis myötäilleet pientilallisia, koska poliitikot ovat tienneet, että heidän oma edustajantoimensa on riippuvainen näistä pientilallisista (sen lauluja laulat kenen leipää syöt).

 

[rpeez]

Ei ollenkaan. Ravisteluksikin tuota voisi kutsua. Viljelijät ovat itse valinneet väärät tahot etujansa ajamaan. Ehkä asia kannattaisi miettiä uudelleen jos ovat tyytymättömiä, kannattaa miettiä ketä äänestää. Kepun eli maalais-sosialistien politiikka perustuu avustuksiin ja tukiaisiin joita vaaditaan kokoajan lisää. Rakennemuutoksesta puhutaan vähän, ainakaan tekoja asian eteen ei olla nähty. Todellisuudessa kepu pitää viljelijät löysässä hirressä ja edistää samaan aikaan elintarviketeollisuuden kasvavia voittoja. Heillä on siellä vahva edustus. Kuviohan on ihan mukava; hillot tehdään tuotantoketjun loppupäässä ja viljelijät pidetään hengissä verovaroin. Kukaan ei tuo maaseudulle kannattavaa toimintaa, se pitää ottaa itse. Kaikki vihaavat AKTta ja ahtaajia mutta leveä on leipä niillä pojilla.

En tiedä mistä rakennemuutoksesta puhut, mutta onhan se ollut hurja viime vuosikymmeninä. Viime vuonnakin tilojen määrä väheni yli 1000:lla! Siinä sinulle ravistelua.

Jos vertaat AKT:ta, niin vastaava on MTK, ei Keskusta. Voit kyllä olla oikeassa siinä, että esim. joku kartelli pitäisi saada viljan hintaan aikaan, että vastaisi tuotantokustannusta.

 

[Jeffrey]

Sellaista kapitalismi on. Vaikka monessa suhteessa olenkin vapaan markkinatalouden kannattaja, Monopoly-peli on opettanut mulle sen, mitä peli oli alunperin suunniteltukin opettamaan: täysin vapaa kapitalismi johtaa monopoleihin (tai vähintäänkin oligopoleihin), joka ei ole ihan tervettä kilpailullisessa mielessä. Täten täysin vapaata kapitalismia on syytä rajoittaa, ja onhan sitä rajoitettukin, esim. isojen yritysten yrityskaupat voidaan kieltää (kuten kävi Cargotekin ja Konecranesin fuusioyritykselle).

Tässä kohtaa nyt on pakko vähän korjata. Kapitalismi ja taloustieteen ihan perusperiaatteisiin kuuluu se, että jokaisessa markkinassa on mahdollisuus erikoistua. Tämä johtuu rajakustannusten profiilista, joka ei ole systemaattisesti laskeva. Tämä siis jo puhtaasti taloudellisesta näkökulmasta. Lisäksi sitten on kaikki ne muut tekijät.

Lautapelit toki ovat opettavaisia, muttei niistä ehkä kannattaisi kovinkaan pitkälle vieviä johtopäätöksiä tehdä. Vapaa markkinatalous nimenomaisesti mahdollistaa useiden markkinatoimijoiden mukanaolon markkinoilla. Oletko huomannut, että monopolissa on itseasiassa erittäin säädellyt markkinat. Sinun ollessa pakotettu antamaan rahaa sijaintisi perusteella. Tämä rinnastuu ennemmin veroon kuin markkinatalouteen.

Myöskään pienten kyläkauppojen yms. kaatuminen ei ole ollut yksiselitteisesti hintakysymys, vaikka se toki siellä on mukana ollutkin. Isot kauppaketjut ovat kyenneet tuomaan sellaista osaamista ja palvelua alueille joissa se on voittanut ihmiset puolelleen. Toki kyläkauppoja lienee edelleen ja pieniä erikoistuneita maatiloja ainakin.

 

[444]

Tuossa HS:n artikkelissa asia tuodaan mielestäni hyvin esille, asia jonka suuri osa tiedostaa toki muutenkin. Eli että Suomessa etenkin näillä kahdella keskuskauppajätillä on aivan liian suuri valta neuvotteluissa; käytännössä sieltä päin sanellaan hinnat ja maatilallisilla ei ole hirveästi vaihtoehtoja; joko myyt S:lle tai K:lle tai sitten alat pyörittää nappikauppaa itse yrittämällä myydä eri kanavia pitkin jauhosäkki kerrallaan. Kaupat tekevät jättitulosta, kauppiaat vetävät tulolistojen kärjessä, Prisma ”halpuuttaa” hintoja, yms. Ja samaan aikaan puhutaan siitä, miten maatalous on kriisissä ja viljelijöitä tuetaan verovaroin, kun katetta ei saa revittyä riittävästi. Eihän se ihan siltäkään kuulosta, että maaseudun etupuolue ajaisi varsinaisesti tilallisten asiaa eteenpäin. Ja miksi ajaisi, kun edustajat istuvat kauppajättien hallituksissa.

Kuluttajalla on tuossa myös aika vähän tehtävissä, kun tuotteiden ostaminen suoraan tiloilta on hyvin hankalaa. Toki moni ei sitä ole myöskään valmis tekemään, ellei se tila ole siinä lähellä tai toimita tuotteita muilla tavoin siihen lähelle. Olen itse käynyt joka toinen viikko REKO-jakeluissa tekemässä ostoksia suoraan tuottajilta. Kuluttajan näkökulmasta säästöä ei synny, kun tuotteet ovat monesti samanhintaisia tai kalliimpia kuin kaupasta ostamalla (verrokkituotteet), mutta tuossa sentään on niin monta välikättä vetämässä välistä vähemmän, että kannatan ko. toimintaa jo senkin takia.

 

[Dynamo]

Tässä kohtaa nyt on pakko vähän korjata.

Joo. Kyllä nämä ovat tiedossa. Karkean tason kuvauksella skaalaetu on kuitenkin paljon merkittävämpi kuin esittämäsi korjaukset lisäykset. Maataloudessa, joka on pääomavaltainen ala, skaalaetu on huomattava. HS:n haastattelemalla viljelijällä on vuokramaat mukaan lukien yli 500 hehtaaria maata.

 

[olkikuukkeli]

Tässä kohtaa nyt on pakko vähän korjata. Kapitalismi ja taloustieteen ihan perusperiaatteisiin kuuluu se, että jokaisessa markkinassa on mahdollisuus erikoistua. Tämä johtuu rajakustannusten profiilista, joka ei ole systemaattisesti laskeva. Tämä siis jo puhtaasti taloudellisesta näkökulmasta. Lisäksi sitten on kaikki ne muut tekijät.

Lautapelit toki ovat opettavaisia, muttei niistä ehkä kannattaisi kovinkaan pitkälle vieviä johtopäätöksiä tehdä. Vapaa markkinatalous nimenomaisesti mahdollistaa useiden markkinatoimijoiden mukanaolon markkinoilla.

Toki näinkin, mutta kyllä markkinatalous - melko säätelemätönkin - johtaa usein oligopoleihin. Ja sääntely onkin monesti sitä, että yrityksiä estetään aggressiivisesti valtaamasta markkinoita. Markkinatalousmallien peruspuutteisiin kuuluu se, että valtaa ja vallankäyttöä ei yhtälöihin voi helposti sisällyttää ja kuitenkin esim. taloudellista valtaa käytetään aina kun sitä on. Ja usein tietysti taloudellisen edun tavoitteluun (kartellit, polkumyynti, kilpailijoiden ostaminen/yli-isot fuusiot yms.). Alustatalous tuo tähän vielä ihan uudet haasteet kun esim. Google on niin valtava ja tärkeä toimija, että se vertautuu toiminnaltaan julkisiin palveluihin.

Tuo HS:n juttu on minusta aika hyvä. En tähän hätään kerkeä hakea lähdettä tähän, mutta muistaakseni aiemmin on tutkimuksissa esitetty, että suomalaiset maataloustuet heikentävät maatalouden toimintaa. Kuten niin monessa muussakin asiassa, tässäkin historiallinen polkuvaikutus on luonut tilanteen, jota on vaikea inhimillisesti kestävällä tavalla ratkaista. Pienviljelijöiden asemaa aikoinaan huomattavasti parantaneet toimenpiteet (esim. torpparilaki, Lex Kallio) sata vuotta sitten ovat olleet luomassa tilannetta, jossa lyhyen kasvukauden Suomessa on liikaa pientiloja ja toimijoita lähtökohtaisesti vähän nihkeästi tuottavalla alalla.

Tämä liittyy laajempaan kokonaisuuteen suomalaisesta asutuksesta ylipäätään, johon viittasin tuolla edellisellä sivulla.

 

[Styge]

Tuossa HS:n artikkelissa asia tuodaan mielestäni hyvin esille, asia jonka suuri osa tiedostaa toki muutenkin. Eli että Suomessa etenkin näillä kahdella keskuskauppajätillä on aivan liian suuri valta neuvotteluissa; käytännössä sieltä päin sanellaan hinnat ja maatilallisilla ei ole hirveästi vaihtoehtoja; joko myyt S:lle tai K:lle tai sitten alat pyörittää nappikauppaa itse yrittämällä myydä eri kanavia pitkin jauhosäkki kerrallaan. Kaupat tekevät jättitulosta, kauppiaat vetävät tulolistojen kärjessä, Prisma ”halpuuttaa” hintoja, yms. Ja samaan aikaan puhutaan siitä, miten maatalous on kriisissä ja viljelijöitä tuetaan verovaroin, kun katetta ei saa revittyä riittävästi. Eihän se ihan siltäkään kuulosta, että maaseudun etupuolue ajaisi varsinaisesti tilallisten asiaa eteenpäin. Ja miksi ajaisi, kun edustajat istuvat kauppajättien hallituksissa.

Kuluttajalla on tuossa myös aika vähän tehtävissä, kun tuotteiden ostaminen suoraan tiloilta on hyvin hankalaa. Toki moni ei sitä ole myöskään valmis tekemään, ellei se tila ole siinä lähellä tai toimita tuotteita muilla tavoin siihen lähelle. Olen itse käynyt joka toinen viikko REKO-jakeluissa tekemässä ostoksia suoraan tuottajilta. Kuluttajan näkökulmasta säästöä ei synny, kun tuotteet ovat monesti samanhintaisia tai kalliimpia kuin kaupasta ostamalla (verrokkituotteet), mutta tuossa sentään on niin monta välikättä vetämässä välistä vähemmän, että kannatan ko. toimintaa jo senkin takia.

Ei kai S- ja K-ryhmät osta tiloilta suoraan kuin jonkun jäviävän pienen osan ostoista. Kyllä suurin osa kulkee kuitenkin sen kotimaisen ruokateollisuuden kautta. Ei sillä, että se poistaisi tuota pointtia, mutta noin esitettynä antaa kuitenkin väärän kuvan asiasta.

 

[Jeffrey]

Toki näinkin, mutta kyllä markkinatalous - melko säätelemätönkin - johtaa usein oligopoleihin. Ja sääntely onkin monesti sitä, että yrityksiä estetään aggressiivisesti valtaamasta markkinoita. Markkinatalousmallien peruspuutteisiin kuuluu se, että valtaa ja vallankäyttöä ei yhtälöihin voi helposti sisällyttää ja kuitenkin esim. taloudellista valtaa käytetään aina kun sitä on. Ja usein tietysti taloudellisen edun tavoitteluun (kartellit, polkumyynti, kilpailijoiden ostaminen/yli-isot fuusiot yms.). Alustatalous tuo tähän vielä ihan uudet haasteet kun esim. Google on niin valtava ja tärkeä toimija, että se vertautuu toiminnaltaan julkisiin palveluihin.

Näinhän se on, että alustatalous tai laajemmin ajateltuna internetin teollistuminen johtaa tutkijoiden ennusteiden mukaan ennennäkemättömään palveluiden keskittymiseen. Samalla tavalla muut teollistumisen aallot ovat johtaneet tuotannon ja koko markkinoiden tietynlaiseen keskittymiseen, toki tällä ollen myös paljon hyvääkin ja sen luodessa pitkässä juoksussa toimintamalleja myös muille yrityksille. Itse kuitenkin näkisin teollistumisen eri aallot markkinataloudesta irrallisina instrumentteinä vaikka toki siihen tiiviisti liittyvätkin.

Markkinataloutta voi toki hyödyntää eri tavoilla, myös aggressiivisesti. Yhdysvaltalaisten mafioiden iskulauseisiin kuului, että mikään ei romahduta kiinteistöjen arvoa niin nopeasti kuin vanha kunnon jengisota. Jengisotia sitten masinoitiin alueilla ja sieltä haalittiin kiinteistöjä omaksi ja tavoitteiden täytyttyä jengisotia lopetettiin tai siirrettiin eri paikkaan. Vallankäyttöä on monenlaista ja toki sitä tulisi kyetä hillitsemään, mutta tässä kohtaa kritiikki osunee ehkä ennemmin ihmisiin kuin talousjärjestelmiin - joissa aikalailla jokaisessa valtaa käytetään väärin ja markkinataloudessa ehkä jopa vähäisimmissä määrin.