Suomen talous – absoluuttista totuutta etsimässä

[Baldrick]

HS Visiossa on hyvä juttu, Tyhjiin puristettu (en osaa linkata), joka antaa 7 syytä miksi Suomi on jäänyt tuottavuudessa Ruotsin taakse. Kannattaa huomata ettei kyse ole työvoiman hinnasta, vaan siitä mitä tehdään ja miten tehdään.

Yritykset | Suomalaisyrityksissä jäi säästömoodi päälle. Nyt voimme vain katsoa kateellisina, mitä Ruotsissa tapahtuu.

Suomalaisyrityksissä jäi säästömoodi päälle. Nyt voimme vain katsoa kateellisina, mitä Ruotsissa tapahtuu.

www.hs.fi

Tässä ko. artikkeli. Paljon hyvää asiaa. Itseäni (ja luonnollisesti monia muita) on huolettanut suomalaisten kansainvälisesti kasvavien yritysten myynti, joista yhdeksi syyksi on mainittu rahoituksen puute Suomessa.

Yksi keskustelemisen arvoinen aihe, joka kyllä hajanaisesti esiintyy keskusteluissa, mutta kokonaisuutena siitä puhutaan vähän - suomalainen kansanluonne. Kulttuurillinen asenne yrittäjyyttä kohtaan on verrattain negatiivista, ihmiset ovat säästäväisiä ja velkaa ei uskalleta hyödyntää samanlailla kuin vaikkapa Ruotsissa. Kuten linkatussa jutussa, suomalaisyritykset ovat leikanneet investoinnit minimiin ja tahkoavat kuitenkin hyvää tulosta, mutta se jaetaan osinkoina, eikä investoida kasvuun.

Toki kulttuurillista muutostakin tapahtuu jatkuvasti esimerkiksi yrittämiseen ja yrittäjänä menestymiseen suhtautumisessa, mutta takamatkaa moniin verrokkimaihin on. Monen yrittäjän suusta kuulee, kuinka joku äiti tai muu läheinen sanoo, että "sitten kun olet epäonnistunut, niin pääset oikeisiin töihin" jne.

Toivottavasti siis tulevien hallituksien toimesta näemme kannustimia yrittäjyyteen ja TK-investointeihin, sillä niillä lisätään tuottavuutta ja toimeliaisuutta.

 

[Ann Arbor]

"Vitikeli on sellainen, että se antaa luvan odottaa luistoa" – rinnekeskuksissa riittää taas suksien suihkintaa

Etelän koululaisten talvilomaviikko on alkanut rinnekeskuksissa vilkkaana. Yle seurasi suorassa verkkolähetyksessä lomavilskettä Rukalla, Levillä, Tahkolla ja Vuokatissa.

yle.fi

Vaikka itse laskenkin päiviä kevääseen, pakko olla iloinen, että liiketoimet rullaavat talvesta elantonsa saavilla.

 

[KooMT]

Kunnes kohta tulee junalakko ja osa ihmisistä ei pääsekään Lappiin.. Noh toivottavasti ei..

 

[Ann Arbor]

Portugalista tulossa merkittävä vihreän vedyn viejä – Uusiutuvan sähköntuotannon osuus 80 prosenttiin vuoteen 2026 mennessä

Portugalin isot sijoitukset aurinko- ja tuulivoiman rakentamiseen ovat nyt tekemässä siitä merkittävän vihreän vedyn tuottajamaan Euroopassa. Uusiutuvan sähköntuotannon osuus halutaan nostaa 80 prosenttiin vuoteen 2026 mennessä.

www.tekniikkatalous.fi

Juttu valitettavasti maksumuurin takana, mutta jo otsikko ja johdanto avaavat hyvin. Toivon mukaan vetytalouteen jälkijunassa lähtenyt Suomi ei jää kehityksestä enää jälkeen.

 

[Artturenos]

Nyt kyllä hieman jännittää, kun tutkin hieman inflaatio tilastoja historiasta. Tämän hetken pohjainflaatio on korkeimmillaan koko euro alueen vuonna 92 alkaneen yhteisen tilastoinnin. Toki sykäyksen aiheuttivat markkinahäiriöt, mutta jenkit ovat hieman edellä tässä kehityksessä ja siellä ei kehitystä ole saatu käännettyä huomattavista koron nostoista huolimatta. Jos euroopan trendi jatkaa jenkkien jälkiä seuraillen on meillä edessä aika monta vuotta missä korko rasite tulee olemaan huomattava taloudelle.

Kyllähän terve talous korkoja kestää, mutta kysymys kuuluukin onko Suomen ja monen muun Euroopan maan talous kovin terve. Ongelmat ainakin Suomessa on lakaistu aika hyvin velkamaton alle, ja meillä on kroonisia ongelmia jotka nostavat päätään tulevassa rahoitus ympäristössä aivan eri tavalla.

 

[Styge]

Nyt kyllä hieman jännittää, kun tutkin hieman inflaatio tilastoja historiasta. Tämän hetken pohjainflaatio on korkeimmillaan koko euro alueen vuonna 92 alkaneen yhteisen tilastoinnin. Toki sykäyksen aiheuttivat markkinahäiriöt, mutta jenkit ovat hieman edellä tässä kehityksessä ja siellä ei kehitystä ole saatu käännettyä huomattavista koron nostoista huolimatta. Jos euroopan trendi jatkaa jenkkien jälkiä seuraillen on meillä edessä aika monta vuotta missä korko rasite tulee olemaan huomattava taloudelle.

Kyllähän terve talous korkoja kestää, mutta kysymys kuuluukin onko Suomen ja monen muun Euroopan maan talous kovin terve. Ongelmat ainakin Suomessa on lakaistu aika hyvin velkamaton alle, ja meillä on kroonisia ongelmia jotka nostavat päätään tulevassa rahoitus ympäristössä aivan eri tavalla.

Mikä tässä nyt todelisuudessa jännittää? Aika yksinkertaistettua kummitusta tässä nyt ainakin jännitetään, jos se nyt oli se pointti. Ihan kuin tässä olisi nyt joku odotus, että vaikutukset olisivat joka suuntaan välittömiä. Inflaatio kulkee toimitusketujen läpi viiveellä ja koronnostojen vaikutus tapahtuu viiveellä. Ja etkö se ollu juuri sinä, joka ay-ketjussa oli vasta huutelemassa tulevaa deflaatiota? Mieli ainakin tuntuu muuttuvan.

 

[Artturenos]

Mikä tässä nyt todelisuudessa jännittää? Aika yksinkertaistettua kummitusta tässä nyt ainakin jännitetään, jos se nyt oli se pointti. Ihan kuin tässä olisi nyt joku odotus, että vaikutukset olisivat joka suuntaan välittömiä. Inflaatio kulkee toimitusketujen läpi viiveellä ja koronnostojen vaikutus tapahtuu viiveellä. Ja etkö se ollu juuri sinä, joka ay-ketjussa oli vasta huutelemassa tulevaa deflaatiota? Mieli ainakin tuntuu muuttuvan.

Deflaatiota kyllä ennustelin energia ja ruoka sektorille. Tämä pohjainflaatio eroaa siintä tässä, että tämä perustuu niin ei ailehtelevaan inflaatioon kuten energia ja ruoka ovat. Tästä siellä kyllä itseasiassa juuri varoittelin, että jos halutaan "pysyvämpää" inflaatiota, niin tämä pohjainflaatio on se juttu. Tässä on sitten palkat aivan olennainen osa, joka luo normaali olosuhteissa oikeastaan täysin perustat pohjainflaatiolle.


Siis edelleen kyllä pysyn sanojeni takana, eli energia on tänä vuonna halvempaa kuin edellisenä vuonna. Samoin ruuan hintojen nousu ainakin pysähtyy, mutta toki se voi olla ettei halpene, koska palkkainfaalito vaikuttaa siihen enemmän kuin energiaan.

Edit- katsos meillä on läntisessä maailmassa aikamoinen yli reservi ruuan tuotannossa, joka on luotu vakauttamaan tätä niin ailahtelevaa ja inflaatio herkkää alaa ihan historia perustein. On tukia ja on kaikkea sääntelyä millä pidetään yllä kroonista ylituotantoa, jotta ei tulisi tilannetta jossa välttämättömyys hyödykkeen kysyntä nousee tarjontaa suuremmaksi, koska ruuan puutteessa inflaatio olisi jotain aivan muuta kuin tämä nykyinen.

 

[Styge]

Deflaatiota kyllä ennustelin energia ja ruoka sektorille. Tämä pohjainflaatio eroaa siintä tässä, että tämä perustuu niin ei ailehtelevaan inflaatioon kuten energia ja ruoka ovat. Tästä siellä kyllä itseasiassa juuri varoittelin, että jos halutaan "pysyvämpää" inflaatiota, niin tämä pohjainflaatio on se juttu. Tässä on sitten palkat aivan olennainen osa, joka luo normaali olosuhteissa oikeastaan täysin perustat pohjainflaatiolle.


Siis edelleen kyllä pysyn sanojeni takana, eli energia on tänä vuonna halvempaa kuin edellisenä vuonna. Samoin ruuan hintojen nousu ainakin pysähtyy, mutta toki se voi olla ettei halpene, koska palkkainfaalito vaikuttaa siihen enemmän kuin energiaan.

Edit- katsos meillä on läntisessä maailmassa aikamoinen yli reservi ruuan tuotannossa, joka on luotu vakauttamaan tätä niin ailahtelevaa ja inflaatio herkkää alaa ihan historia perustein. On tukia ja on kaikkea sääntelyä millä pidetään yllä kroonista ylituotantoa, jotta ei tulisi tilannetta jossa välttämättömyys hyödykkeen kysyntä nousee tarjontaa suuremmaksi, koska ruuan puutteessa inflaatio olisi jotain aivan muuta kuin tämä nykyinen.

Toki pohjimiltaan infaaltio perustui energian hinnan raketoimiseen ja liian pitkään jatkuneeseen löysään rahapolitiikaan. Aika iso yrityksistä tekee budjettinsa ja hinnastonsa syksyllä. Toki ne elää myös ajassa. Ne ketjut on aikalailla kulkeneet läpi tämän vuoden hintojen korotuksiin ja näkyy varsinkin alkuvuodesta pohjainfaaltiona. Toki palkkojen korotuksillakin on osansa. Euroopassa tehtiin ainakin varsin maltilliset palkkojen korotukset suhteessa nähtyyn inflaatioon. Mutta näidenkin vaikutus tulee viiveellä. Itse edelleen uskon vahvasti, että pohjainfaaltiokin taittuu reippaaseen laskuun tämän vuoden aikana.

Sehän ei silti tarkoita sitä, että taloudella menisi hyvin. Ihimisten ostovoima on laskenut reaalipalkkojen ja korkojen nousun myötä. Häntä on pitkä, eikä korot kovin nopeasti ole laskemassa. Keskuspankit haluaa tappaa potentiaalisen inflaatioriskin heti ja todennäköisesti lyövät korkoinensa yli. Koronnostojen vaikutus talouteen tulee kuitenkin viiveellä. Riippuen tietenkin, millaisiin korkoihin taloudessa on pääsääntöisesti korot sidottu. Meillähän suurin osa kotitalouksista on sitonut lainansa muuttuviin korkoihin ja aiheuttaa ihan todellisen haasteen sisämarkkinoille. Rakennusteollisuuden hidastellessa ja rakennuslupahakemusten romahdettua on seuraavana katse palvelusektorilla. Suomalainen kuluttaja tässä ei ole voittaja.

 

[Artturenos]

Viellä sitten rautalangasta se mitä ay-ketjussa tarkotin asialla, että nyt ei saisi ainakaan viellä lähteä hulluttelemaan niillä palkoilla.

Tässä euroopan energian hintoihin kaksi eniten vaikuttanutta ajuria. Öljyn ja kaasun hinnat.

Crude Oil - Price - Chart - Historical Data - News

Crude Oil increased 7.52 USD/BBL or 10.50% since the beginning of 2024, according to trading on a contract for difference (CFD) that tracks the benchmark market for this commodity. Crude Oil - values, historical data, forecasts and news - updated on March of 2024.

tradingeconomics.com

EU Natural Gas TTF - Price - Chart - Historical Data - News

TTF Gas decreased 6.35 EUR/MWh or 19.63% since the beginning of 2024, according to trading on a contract for difference (CFD) that tracks the benchmark market for this commodity. EU Natural Gas TTF - values, historical data, forecasts and news - updated on April of 2024.

tradingeconomics.com

Öljyn osalta ollaan jo nyt palattu jokseenkin normaaliin, ja kaasun valtava hintapiikki on ohitettu aikoja sitten. Kaasun osalta toki hinta tuskin palaa koskaan aivan eniteselleen, kun halpa Venäläinen kaasu on kokonaan pois pelistä. Isossa kuvassa kuitenkin energian hintapiiki on selätetty ja tämän vuoden energian hinnat tuskin ovat kovempia mitä edellisen.

Syy miksi olen huolissaan on tuo pohjainflaatio(inflaatio ilman suhdanne herkkiä energiaa ja ruokaa). Se että energian hintapiikki valahtaa noin nopeasti pysyvämpään inflaation muotoon aiheuttaa nyt sen korkojen nousu paineen. Siksi ay-ketjussa kritisoin liian kovia palkan korotuksia, jotka eivät vastaa pitemmän ajan inflaatio tavoitetta, kun näistä aiheutuu helposti kierre pysyvään pohjainflaatioon.

 

[Petri1981]

Suomikin on tilastokeskuksen mukaan virallisesti taantumassa. Tähän kun lisätään se, että velkaa otetaan pyöreästi se 10 miljardia euroa vuodessa, niin Suomen velkasuhde nousee tällä hetkellä useita prosentteja vuodessa

Suomi vajosi taantumaan, bruttokansantuote pieneni myös neljännellä vuosineljänneksellä - Tilastokeskus

stat.fi

 

[Erkka Lapanen]

Vastaavia varoituksia on ollut ilmassa jo kauan mutta ongelma on ettei kukaan usko ennen kuin on myöhäistä. Oppositiossa huutelu on ihan eri asia, se on vaalitaktinen asia eikä Suomea aidosti muuttamaan pyrkimistä. Vaalien jälkeen sama meno jatkuu pienillä vivahde-eroilla höystettynä. "Hyvinvointiyhteiskunta" ja maahanmuuttovastaisuus koituvat vielä Suomen turmioksi.

Yle: Viron parlamenttiin pyrkivä suomalaismiljonääri sanoo maan ohittavan Suomen elintasossa

Viron riigikoguun on ehdolla räväköistä uudistusajatuksista tunnettu suomalainen investointipankkiiri.

www.is.fi

 

[Derrick]

Tämähän nyt on törkeää, en tule tilaamaan verkkisestä enää mitään kun kerran noin työntekijöitä kohtelevat:

Verkkokauppa.com irtisanoo 75 työntekijää ja lomauttaa koko johdon

Muutosneuvottelut ovat osa tulosparannusohjelmaa. Irtisanomisien johdosta yhtiö säästää 5–6 miljoonaa euroa vuodessa henkilöstökuluissa.

www.iltalehti.fi

 

[ipaz]

Tämähän nyt on törkeää, en tule tilaamaan verkkisestä enää mitään kun kerran noin työntekijöitä kohtelevat:

Verkkokauppa.com irtisanoo 75 työntekijää ja lomauttaa koko johdon

Muutosneuvottelut ovat osa tulosparannusohjelmaa. Irtisanomisien johdosta yhtiö säästää 5–6 miljoonaa euroa vuodessa henkilöstökuluissa.

www.iltalehti.fi

Gigantti aloittaa muutosneuvottelut myymälöissään – 100 työpaikkaa uhattuna

Myymälöiden muutosneuvottelut ovat jatkoa tammikuussa käynnistyneille, pääkonttorin tukitoimintoja koskeville neuvotteluille.

www.is.fi

Joutunet siis laittamaan myös Gigantin boikottiin.

 

[Derrick]

Gigantti aloittaa muutosneuvottelut myymälöissään – 100 työpaikkaa uhattuna

Myymälöiden muutosneuvottelut ovat jatkoa tammikuussa käynnistyneille, pääkonttorin tukitoimintoja koskeville neuvotteluille.

www.is.fi

Joutunet siis laittamaan myös Gigantin boikottiin.

No nyt loppui sitten Fasun leipien syönti:

Fazer aloittaa muutosneuvottelut leipomoissa – lähes sata työpaikkaa voi lähteä

Fazer aloittaa muutosneuvottelut leipomoissa – lähes sata työpaikkaa voi lähteä

yle.fi

 

[mike owen]

Laitetaan nyt tähän ketjuun. Kysymys kuuluu seuraavasti. Miksi Suomi ei järjestä tarpeeksi koulutusta englannin kielellä maahanmuuttajille ja tänne tuleville osaajille, jotka tarvitsevat hyvää englannin ja suomenkielen taitoa selviytyäkseen työtehtävistään. Onko meillä tarpeeksi koulutuspaikkoja nyt ja tulevaisuudessa eri kielisille maahanmuuttajia varten.

 

[Anssi #5]

Laitetaan nyt tähän ketjuun. Kysymys kuuluu seuraavasti. Miksi Suomi ei järjestä tarpeeksi koulutusta englannin kielellä maahanmuuttajille ja tänne tuleville osaajille, jotka tarvitsevat hyvää englannin ja suomenkielen taitoa selviytyäkseen työtehtävistään. Onko meillä tarpeeksi koulutuspaikkoja nyt ja tulevaisuudessa eri kielisille maahanmuuttajia varten.

Oppilaitosten rahoitus muodostuu pääasiassa sen mukaan, kuinka paljon opiskelijoita oppilaitoksessa on ja pienemmissä määrin sen mukaan, kuinka moni valmistuu yms. Oppilaitoksia kannustetaan siis avaamaan opiskelupaikkoja sen mukaan, mitä halutaan opiskella. Ei sen mukaan, mille olisi tarvetta. Tuskin siis on tai tulee olemaaan tarpeeksi englanninkielisiä opiskelupaikkoja. On paljon helpompaa oppilaitokselle avata taas uusi kauneudenhoitoalan tai media-alan perustutkintokoulutus, kuin vieraskielinen koulutus aloille, jossa saattaisi jopa työllistyä.

 

[finnjewel]

Mihin ne rahat menevät?
Hyvältä näyttävä tietolähde:

Tutki budjettia

Valtion budjetti eli talousarvio on vuosittainen valtion taloutta ja varainhoitoa koskeva suunnitelma, jossa päätetään budjettitalouden meno- ja tuloarvioista ja tarvittaessa alijäämän kattamiseen otettavasta velasta.

www.tutkibudjettia.fi

 

[Erkka Lapanen]

Tyhmyys ei ole ilmaista vaikka perusoikeus onkin. Gallupit kertovat ettei muutosta edes haluta.

Talous | Käyrä paljastaa kuilun suomalaisen ja ruotsalaisen elintasossa, eikä etumatkaa ehkä saa enää kiinni

Suomalaisten taloudellinen elintaso on monella mittarilla jäänyt kauas Saksan ja Ruotsin jälkeen.

www.hs.fi

 

[Hilperi]

Tyhmyys ei ole ilmaista vaikka perusoikeus onkin. Gallupit kertovat ettei muutosta edes haluta.

Talous | Käyrä paljastaa kuilun suomalaisen ja ruotsalaisen elintasossa, eikä etumatkaa ehkä saa enää kiinni

Suomalaisten taloudellinen elintaso on monella mittarilla jäänyt kauas Saksan ja Ruotsin jälkeen.

www.hs.fi

No, BKT ei nykyään sentään enää korreloi hyvinvointiin. Ja kyllä se Ruotsissa ja Saksassakin alas vielä tulee.

 

[Petri1981]

No, BKT ei nykyään sentään enää korreloi hyvinvointiin. Ja kyllä se Ruotsissa ja Saksassakin alas vielä tulee.

Mielestäni tämä vaikuttaa nimenomaan siltä, että bkt korreloi hyvinvointiin:

Life expectancy vs. GDP per capita

The period life expectancy at birth, in a given year. GDP per capita is adjusted for inflation and differences in the cost of living between countries.

ourworldindata.org

Jos siis elinajanodote on jonkinlainen hyvinvoinnin mittari.

 

[Radiopää]

Jos siis elinajanodote on jonkinlainen hyvinvoinnin mittari.

BKT:ta enemmän pitäisikin kiinnittää huomiota GPI:hin, joka ottaa huomioon ihmisten hyvinvoinnin, ympäristön ja luonnon, sekä talouden tasapainon.

 

[Hilperi]

Mielestäni tämä vaikuttaa nimenomaan siltä, että bkt korreloi hyvinvointiin:

Life expectancy vs. GDP per capita

The period life expectancy at birth, in a given year. GDP per capita is adjusted for inflation and differences in the cost of living between countries.

ourworldindata.org

Jos siis elinajanodote on jonkinlainen hyvinvoinnin mittari.

Vaan bkt ei taida kertoa tuloeroista maan sisällä ja voisikin tarkastella niiden korrelaatiota elinajaodotteeseen. Esim. USA:ssa siinä jopa 15 vuoden ero riippuen mitä tienaa. Bkt-hyvinvointi näyttäytyy kansalaisille kovin eri tavoin.

 

[Jämerä]

Vaan bkt ei taida kertoa tuloeroista maan sisällä ja voisikin tarkastella niiden korrelaatiota elinajaodotteeseen. Esim. USA:ssa siinä jopa 15 vuoden ero riippuen mitä tienaa. Bkt-hyvinvointi näyttäytyy kansalaisille kovin eri tavoin.

Miksi pitää alkaa olkiukkoilemaan tuomalla Yhdysvallat mukaan keskusteluun? Meidän viiteryhmä on taloudessa Pohjoismaat, erityisesti Ruotsi. Saksa on myös hyvä verrokki. On oikeasti ihan helvetin validi kysymys minkä takia me ei pysytä näiden verrokkien kyydissä taloudellisesti. BKT on jossain määrin ongelmallinen mittari, mutta kyllä se tässä tilanteessa koruttoman totuuden kertoo. Tietysti jos todetaan että meille riittää matalampi elintaso kuin verrokkimaille niin fine, kansalle olisi kuitenkin hyvä selittää mitä se käytännössä tarkoittaa.

 

[Hilperi]

Miksi pitää alkaa olkiukkoilemaan tuomalla Yhdysvallat mukaan keskusteluun?

Ihan esimerkkinä jos puhutaan siitä kuinka hyvin bkt mittaa hyvinvointia (mittari jonka myös keksi amerikkalainen). USAn pitäisi varmaan olla maailman onnellisin maa jos bkt sen kertoisi, mutta "köyhä" Suomi oli taas kerran. No tuskinpa tuokaan absoluuttinen mittari on, mutta miksei keskityttäisi ennemmin sen puolen kehittämiseen sen sijaan että uskonnonomaisesti palvotaan bkt:a. Ja minulle sekin olisi muuten ihan sama, mutta kun tuo uskonto nyt vaan vie planeettaa ja tulevia sukupolvia vääjäämättä kohti katastrofia.

 

[Petri1981]

Vaan bkt ei taida kertoa tuloeroista maan sisällä ja voisikin tarkastella niiden korrelaatiota elinajaodotteeseen. Esim. USA:ssa siinä jopa 15 vuoden ero riippuen mitä tienaa. Bkt-hyvinvointi näyttäytyy kansalaisille kovin eri tavoin.

Nyt vaihdoit lennosta puheenaihetta, joka tekee keskustelusta melko vaikeaa. Sinä puhuit aiemmin, että bkt:n ja hyvinvoinnin välillä ei ole korrelaatiota ja toin esille käppyrän joka osoittaa tälläisen kahden muuttujan välille vahvan lineaarisen riippuvuuden.