Suomen talous – absoluuttista totuutta etsimässä

[Tadu]

Valtion velkaantuminen pitää aina nähdä laajassa kontekstissa, vaikka se tuntuu monissa ärsytystä aiheuttavan. Suomi on velkaantunut paljon vähemmän kuin verrokkimaat keskimäärin ja jos (kun) Italia tai joku muu ajautuu velkakriisiin niin vaihtoehdot on hyvin vähissä. Jos keskuspankki ei sitä piikkiinsä ottaisi niin seuraus olisi talouden kannalta sama kuin ydinsodalla yhteyskunnan kannalta. Sitä riskiä ei voi ottaa.

Miten sitten taloudet saadaan kestävälle pohjalle? Itse en näe muuta vaihtoehtoa kuin veropohjan laajentaminen niin, että rikkaiden ja suuryritysten verokikkailulle laitetaan piste EU tasolla. Näinhän ei tietenkään tule tapahtumaan, joten vaihtoehdoksi jää keskuspankkirahoitus millä nytkin mennään. Pelkillä leikkauksilla ei kerrannaisvaikutuksineen voida lopulta saada kuin murusia siitä summasta mikä pitäisi saada ja sekin varmistaisi populistien tien valtaan.

Ei kyse ole velkaantumisen määrästä, vaan velkaantumisen kiihtymisestä, eli trendistä ja suunnasta mihin ollaan menossa. Toki se on vaihtoehto odottaa toimenpiteitä siihen saakka kunnes ollaan Italian tai Kreikan tilanteessa.

 

[Kimmo_Ahteri]

Tanskan taloudesta oma näkemykseni on, että yksi vaikuttava tekijä on pitkälti sama kuin Ruotsin. Suomessa tehdään vientiin enemmän halpaa bulkkitavaraa ja palveluiden vienti ei ole yhtä tehokasta. Ruotsissa tuote jalostetaan ja siitä saadaan parempi hinta.

Niimpä. Me Suomessa haluamme tukea omaa metsäteollisuuttamme esimerkiksi alentamalla sähkön verotusta ja antamalla suurille sähkönkäyttäjille palautuksia. Lisäksi, teollisuus on saanut eduskunnalta luvat rakentaa ydinvoimaloita saadakseen halpaa sähköä edelleen parantaakseen kilpailukykyä kertakäyttökahvikuppi -markkinoilla. Kuinka monta kertaa UPM:n Pesonen ja Wahlroos ovat kritisoineet Suomen kilpailukykyä ja vaatineet alempaa verotusta ylläpitääkseen vanhoja rakenteita? Ja kaikki puolueet ostavat tämän, ehkä pl. vasemmistoliitto.

En tiedä mitä Tanskassa on tehty, mutta muistelisin että aikanaan (ehkä 90-luvulla) he panostivat tuulivoimaan ja alasta muodostui varsin merkittävä työllistäjä ja vahva tukijalka taloudelle. Kööpenhaminasta on tullut Pohjoismaiden "pääkaupunki" jossa on paljon isojen monikansallisten yhtiöiden pääkonttoreita. Käsittääkseni lääketeollisuus on Tanskassa aika vahvasti edustettuna.

On kärjistävät esimerkit, mutta mielestäni tämä kuvastaa hyvin sitä miten erilainen teollisuuttamme on verrattuna Tanskaan. Jos syystä tai toisesta sellun hinta romahtaisi, yksi tämän maan harvoista tukijaloista, metsäteollisuus, romahtaisi kuin Nokia aikanaan ja kauppatase olisi entistä enemmän pakkasella. Meillä ei ole osaamista luoda lisäarvoa, mielummin mennään sieltä mistä aita on matalin. Kakun kasvattamisesta puhuu moni, mutta keinot ovat vuodesta toiseen samat; alennetaan verotusta.

 

[Cobol]

Kilpailukyvyn ja mm. tuotteiden jalostamisen osalta kannattaa tutustua Lauri Kajanojan teksteihin. Valtioneuvosto nimitti valtiotieteiden tohtori Lauri Kajanojan valtiovarainministeriön talouspolitiikan koordinaattoriksi 1/2022. Kajanoja toimi jonkin aikaa sen jälkeenkin johtokunnan neuvonantajana Suomen Pankissa.

Tässä listaa hänen blogeistaan ja listan yllä yksi nostettuna. Aika montaa Kajanojan tekstiä olen lainannut eri ketjuissa.

Kustannuskilpailukykyyn ei tällä hetkellä ennusteta suuria muutoksia – Euro ja talous

Kustannuskilpailukyky on vahvistunut viime vuosina, mutta ei ole vieläkään toipunut finanssikriisiä edeltävälle tasolle. Kustannuskilpailukyvyn kehitys on erityisen tärkeää nyt, kun yritykset etsivät uusia markkinoita korvaamaan Venäjän kauppaa.

www.eurojatalous.fi

Lauri Kajanoja – Euro ja talous

Lauri Kajanoja on toiminut johtokunnan neuvonantajana rahapolitiikka- ja tutkimusosastolla.

www.eurojatalous.fi

"Suomen kilpailukykyä voidaan tarkastella kahdesta näkökulmasta, reaalisen kilpailukyvyn ja kustannuskilpailukyvyn kautta. Reaalinen kilpailukyky, eli kyky tuottaa korkean jalostusarvon tuotteita, joille on kysyntää kansainvälisillä markkinoilla, on lähtökohta maan menestykselle.

Myös kustannuskilpailukyvyn seuraaminen on tärkeää, erityisesti Suomen kaltaisessa maassa, jossa viennillä on suuri merkitys kansantaloudessa."

"Monista vertailumaista poiketen Suomi on kuitenkin myös merkittävä raaka-aineiden ja öljyjalosteiden viejä, joten tuontihintojen lisäksi Suomen vientihinnat ovat nousseet sodan vuoksi. Siitä seuraa, että Suomen vaihtosuhteen arvioidaan kehittyvän suotuisammin kuin useimpien vertailumaiden, mikä parantaa Suomen vaihtosuhdekorjatuilla yksikkötyökustannuksilla mitattua kilpailukykyä suhteessa vertailumaihin.

Suomen vienti- ja tuontirakenne siis tukee kilpailukykyä lyhyellä tähtäimellä. Pidemmällä aikavälillä korkeampaan jalostusarvoon pohjautuva tuotannon rakenne olisi kuitenkin talouden kasvun ja elintason kannalta Suomelle kannattavampi."

Kaikki mainitut asiat ovat merkittäviä, mutta viimeinen lause - korkeampi jalostusarvo - ratkaisevaa. Tämä on tie, jota Suomen tulisi kulkea ja tähän laittaa yhteiskunnan resurssit. Siihen on muitakin syitä kuin kannattavuus Suomelle. Ilmasto ja luonto.

 

[nolla]

Ei kyse ole velkaantumisen määrästä, vaan velkaantumisen kiihtymisestä, eli trendistä ja suunnasta mihin ollaan menossa. Toki se on vaihtoehto odottaa toimenpiteitä siihen saakka kunnes ollaan Italian tai Kreikan tilanteessa.

Sama trendi se on muuallakin koronasta ja sodasta johtuen. Kuinka paljon taloutta sitten kannattaa tasapainottaa? Mielestäni optimaalinen velkaantuminen pyörii siellä Saksan ja Ranskan tasolla. Yli sen tulee tuottamaan ongelmia ja taas reilusti alle sen tarkoittaa että tärkeisiin kohteisiin on vielä varaa panostaa. En silti toivo velkaantumista, mutta jos tässä nyt leikataan tärkeistä asioista ja kun lopulta velat jotenkin pyyhitään niin onhan se nyt tyhmää jos joku infra on sen takia retuperällä, että julkinen talous on rinnastettu yksityiseen talouteen. Ei sillä että yksikään puolue olisi ollut mitään leikkauksia tarjoamassakaan.

 

[Cobol]

En silti toivo velkaantumista, mutta jos tässä nyt leikataan tärkeistä asioista ja kun lopulta velat jotenkin pyyhitään niin onhan se nyt tyhmää jos joku infra on sen takia retuperällä, että julkinen talous on rinnastettu yksityiseen talouteen. Ei sillä että yksikään puolue olisi ollut mitään leikkauksia tarjoamassakaan.

Velkoja tuskin pyyhitään jotenkin pois. Tulee Valavuori tai kuka tahansa uhkapelaaja mieleen, jonka toivo lepää siinä, että velat jotenkin pyyhitään pois. Älkää nyt edes kuvitelko Suomen joutuvan tällaiseen karmeaan kohtaloon, jossa toivo on vain velkojen anteeksiantamisessa.

Fakta on se, että Suomi maksaa veloista yhä korkeampaa korkoa. VM arvioi, että voisi mennä 4 mrd pelkästään korkoihin joskus 2025. Siis yhtä paljon kuin maataloustukeen, puolustusvoimien vakiokustannuksiin sekä poliisitoimen kuluihin yhteensä.

Juuri otettiin 35 mrd lisävelaa, josta luokkaa 10 mrd jäi koronan ja puolustushankintojen ulkopuolelle. Jos jättisumma 10 mrd ei riitä nyt, tuskin riittää 20 mrd lisävelkaa muutaman vuoden päästä. Ja sama joka vuosi.

Tämän tien päässä ei kyllä valoa näy.

 

[Jeffrey]

Sama trendi se on muuallakin koronasta ja sodasta johtuen.

Esimerkiksi Tanskassa valtionvelkaa on pienennetty oleellisesti vaikka heillä oli sama koronan. Lisäksi tällä hallituskaudella Suomi on velkaantunut myös muista syistä.

Suomi alkaa ihan oikeasti olla kuilunpartaalla oman taloutensa suhteen. Valtio velkaantuu järkyttävästi, mutta samaan aikaan yhteiskunnallisest peruspalvelut ovat kriisissä. Ei se velkaantuminen onnea tuo.

Suomi ja suomalaiset ovat jo nyt siinä asemassa, että me kaikki joudumme kärsimään jotta tästä kuilusta noustaan. Valitettavasti nykyisen hallituksen vastuuttomuus on lisännyt tätä kärsimystä ja tällä hetkellä tästä tilanteesta ei näy realistista poispääsyä. Tällä hetkellä meillä on johdossa ihmisiä joiden ymmärrys taloudesta on parhaimmillaankin vajavaista. Tässä ei ole kyse pelkistä koroista vaan koko taloudesta, yhteiskunnallisista kriiseistä, eläkejärjestelmän murenemisesta jne.

Ainoa edes jossain määrin kestävä ratkaisu olisi nostaa Suomen kilpailukykyä. Tähän on poliittisia helppoja ratkaisuja esimerkiksi koulutukseen panostaminen, mutta valitettavasti jos ei ole työpaikkoja niin samapa se tutkinto on, ja toisaalta tämän vaikutus tulisi todella pitkässä juoksussa.

Kilpailukyvyn parantaminen sisältää monelle puolueelle myös kipeitä ratkaisuita. Energianhinnat pitäisi saada alas joten Lipposet ja muut vasurit joutuisivat luopumaan hillotolpistaan ja toisaalta kaikki eduskuntapuolueet Vihreät mukaanlukien ajamaan massiivisia sijoituksia esimerkiksi ydinvoimaan. Kilpailukyvyn parantaminen vaatisi myös sitä, että Suomesta tehtäisi houkuttelevampi paikka investoinneille. Energian lisäksi työehtosopimukset joutaisi silppuriin paikallisen sopimisen tieltä ja yritysten verotusta olisi kevennettävä. Tämä se poliittisesti vasta hankala onkin.

Suomeen on saatava yrityksiä ja koulutetuille ihmisille töitä. Yksi asia jolla esimerkiksi koronasta olisi selvitty paremmin olisi suurempi valmistavan teollisuuden osuus bkt:stä. Meidän Pääministeri totesi puolitoista vuotta sitten, että biojalostamo investointia Rotterdamiin Porvoon sijaan on syytä tukea.

Investoinnit ovat asia erikseen, mutta myös yritysten sijainnilla on väliä. Esimerkiksi veropoliittinen asiantuntija ja tutkija Lauri Finér on blogissaan arvioinut, että Nordean pääkonttorin siirtyminen Tukholmasta Helsinkiin tuo Suomelle yksinään osinkojen lähdeveroja kymmeniä tai satoja miljoonia. Eli Nordean henkilöasiakkaille maksamien osinkojen veroja. Tähän päälle mahdollisesti muita pienempiä verovirtoja.

Ei Suomi pääkonttoreilla pelastu, mutta tässä kohtaa tulee nähdä se oleellinen - eli lisätään verotettavien asioiden määrää eikä itse veroja.

 

[Kimmo_Ahteri]

Kilpailukyvyn parantaminen sisältää monelle puolueelle myös kipeitä ratkaisuita. Energianhinnat pitäisi saada alas joten Lipposet ja muut vasurit joutuisivat luopumaan hillotolpistaan ja toisaalta kaikki eduskuntapuolueet Vihreät mukaanlukien ajamaan massiivisia sijoituksia esimerkiksi ydinvoimaan. Kilpailukyvyn parantaminen vaatisi myös sitä, että Suomesta tehtäisi houkuttelevampi paikka investoinneille. Energian lisäksi työehtosopimukset joutaisi silppuriin paikallisen sopimisen tieltä ja yritysten verotusta olisi kevennettävä. Tämä se poliittisesti vasta hankala onkin.

Mielestäni energia ei varsinaisesti ole ongelma Suomen kilpailukyvylle. Jos energialla tarkoitetaan pääsääntöisesti sähköä, Suomella on suhtellisen hyvin pullat uunissa suhteessa euroalueeseen. Sähköntuotantomix on monipuolinen eikä ole riippuvainen Venäjästä, toisin kuin osalla Euroopan maista. Teollisuus on ollut rakentamassa ydinvoimaloita, joista he saavat sähkönsä omakustannehintaan. Viime aikoina osa yrityksistä ovat rakentaneet omia tuulipuistoja kattamaan sähkönkulutuksensa.

Cobolin ansiokkaasti linkkaamissa artikkeleissa ei taidettu mainita sanallakaan energian vaikutuksesta kilpailukykyyn. Yhdessä niissä eriteltiin neljä eri kilpailukykyosatekijää (valuuttakurssit, työn hinta, työn tuottavuus, vaihtosuhde). Työn tuottavuutta mitataan BKT / työntekijöiden määrä ja työn hintaa palkka/työntekijä. Tuottavuus nousee jos osoittaja kasvaa (BKT) tai työntekijöiden määrä vähenee. Yksikkötuotuntien osalta Suomen kilpailukyky on parantunut muihin verrokkeihin nähden noin viimeiset 10v.

Viitaten samaiseen artikkeliin, vedän ihan mutuna, mutta veikkaan ettei Tanskan ero Suomeen johdu työn hinnasta tai valuuttakursseista. Luulen että eron tekee arvonlisäys, tanskalaisten lopputuotteista tai palveluista saatava hinta on parempi kuin vastaavien Suomessa. Suomen ja Tanskan BKT oli tasoissa 90-luvun alussa, vuonna 2000 Tanskan johti +40mrd, 2010: +70mrd ja 2020: +80mrd. BKT/capita Tanska: 68kUSD vs Suomi: 54kUSD. Tanskassa osataan arvonluonti.

Koska Nokian romahduksesta on jo kymmenen vuotta, niin tämän maan olisi aika ottaa itseään niskasta kiinni ja tehdä niitä toimenpiteitä, joilla tuotteiden ja palveluiden arvonlisäys saadaan nousuun. Voimme toki ottaa pienemmät palkankorotukset kuin verrokkimaiden työntekijät ja samalla köyhtyä muihin nähden. Mutta sen jälkeen voimme ottaa uudeksi verrokiksi halvemman työvoiman maat, koska turha meitä olisi verrata muihin Pohjoismaihin. En tiedä yritysten verokohtelusta Suomessa verrattuna verrokkimaihin, mutta yritysveron kanssa kikkailu aiheuttaa maiden välille kilpailua yritysveron alentamisesta. Mielestäni EU saisi linjata ja pitää huolta että se on suunnilleen sama kaikissa EU-maissa.

TKI -resursseihin ja koulutukseen valtio voi toki vaikuttaa, mutta 2010 -luvulla hallituspohjasta riippumatta siellä on venkslattu edes-takas. Eläkeikän nosto oli aikanaan oikea päätös, mutta miten saat houkuteltua hyvin koulutettuja, arvoa luovaa, ihmisiä Suomeen. Jos ei saada tekijöitä, TKI -panostuksista puuttuu vaikuttavuus.

Mielestäni tällä palstalla on käytetty väärä mittaria kuvaamaan valtion velkavuorta. Ensinnäkin, velka pitäisi suhteuttaa BKT:hen ja sitten verrata sitä muihin maihin.

 

[Tadu]

Leningrad Cowboys hakeutuu yrityssaneeraukseen

Valtiokonttori haki Leningrad Cowboys Ltd Oy:tä konkurssiin marraskuussa.

www.iltalehti.fi

Ei meillä vissiin talousongelmia ole, kun oli varaa antaa 1,6 miljoonan laina Leningrad Cowboys -pelin kehittämiseen. Miljoona veronmaksajien rahoja jäi sille tielleen. Ei jestas…

 

[El Gordo]

Leningrad Cowboys hakeutuu yrityssaneeraukseen

Valtiokonttori haki Leningrad Cowboys Ltd Oy:tä konkurssiin marraskuussa.

www.iltalehti.fi

Ei meillä vissiin talousongelmia ole, kun oli varaa antaa 1,6 miljoonan laina Leningrad Cowboys -pelin kehittämiseen. Miljoona veronmaksajien rahoja jäi sille tielleen. Ei jestas…

Mutta jos olisi onnistunut, niin olisi tuottanut miljoonia veronmaksajille takaisin talouskasvuna.

Yritystuethan on jonkun 4 miljardia vuodessa. Eli Leningrad Cowboys -laina on jotain promillen murto-osia koko potista. Toivon mukaan suurin osa onnistuu paremmin kuin tämä.

Se on varmaan vähän kuin Lauri Markkasen kolmoset, osa menee sisään ja osa pomppii korirenkaasta pihalle. Mutta jos useampi uppoaa kuin menee ohi, niin koutsi käskee vain jatkaa heittämistä.

 

[adolf]

Tämä olisi toteutuessaan huippuasia.

Teollisuus | Norjalaisyhtiö valmistelee miljardien eurojen arvoista terästehdasta Suomeen

Norjalainen Blastr Green Steel on valinnut Inkoon tulevan terästehtaansa sijaintipaikaksi. Toteutuessaan tehdas työllistäisi 1 200 henkeä.

www.hs.fi

 

[Ann Arbor]

Olinkin tulossa samaa linkkaamaan. Loistouutinen toden totta ja toivon mukaan hanke etenee sutjakkaasti. Yli tuhat uutta työpaikkaa olisi läntiselle Uudellemaalle valtaisa boosti ja toivon, että hankkeelle riittää poliittista tukea yli puoluerajojen.

 

[BigRedCat]

Mutta jos olisi onnistunut, niin olisi tuottanut miljoonia veronmaksajille takaisin talouskasvuna.

Yritystuethan on jonkun 4 miljardia vuodessa. Eli Leningrad Cowboys -laina on jotain promillen murto-osia koko potista. Toivon mukaan suurin osa onnistuu paremmin kuin tämä.

Se on varmaan vähän kuin Lauri Markkasen kolmoset, osa menee sisään ja osa pomppii korirenkaasta pihalle. Mutta jos useampi uppoaa kuin menee ohi, niin koutsi käskee vain jatkaa heittämistä.

Jep, ja Valavuorikin olisi tehnyt miljoonia ja Suomi miljardeja jos ja jos. Miljoonien talouskasvu Leningrad Cowboys -pelistä kuulostaa juuri sellaiselta ajattelulta jonka takia olisi syytä pitää julkiset rahat kaukana tällaisista investoinneista.

 

[mike owen]

Olinkin tulossa samaa linkkaamaan. Loistouutinen toden totta ja toivon mukaan hanke etenee sutjakkaasti. Yli tuhat uutta työpaikkaa olisi läntiselle Uudellemaalle valtaisa boosti ja toivon, että hankkeelle riittää poliittista tukea yli puoluerajojen.

Päivän paras uutinen. Toivottavasti saadaan lisää samanlaisia uutisia Suomessa.

 

[Styge]

Vasemmistohallitus se vaan saa houkuteltua raskasta teollisuutta Suomeen. Ei siinä, hieno uutinen ja toivottavasti etenee.

 

[koukku]

Tämä olisi toteutuessaan huippuasia.

Teollisuus | Norjalaisyhtiö valmistelee miljardien eurojen arvoista terästehdasta Suomeen

Norjalainen Blastr Green Steel on valinnut Inkoon tulevan terästehtaansa sijaintipaikaksi. Toteutuessaan tehdas työllistäisi 1 200 henkeä.

www.hs.fi

Jos tehdas toteutuu, kytkeytyy sen rakentaminen Suomen tuulivoimapolitiikkaan, eli satsaukset tuulivoimakapasiteetin nostamisesta jo tällä hetkellä 5,5 GW tasolle ja tulevaisuudessa aina sinne 10 GW asti ovat todellakin olleet kannattavia.

Ruotsissa terästä tuotetaan jo nyt vedyn avulla, hienoa jos Suomeen saadaan vastaava "vihreä" laitos. Raahen terästehdas operoi vielä ns. perinteisellä masuunimenetelmällä, mutta toivon mukaan sielläkin ollaan pian siirtymässä raudan pelkistämiseen vedyllä.

 

[Wiljami]

Jos tehdas toteutuu, kytkeytyy sen rakentaminen Suomen tuulivoimapolitiikkaan, eli satsaukset tuulivoimakapasiteetin nostamisesta jo tällä hetkellä 5,5 GW tasolle ja tulevaisuudessa aina sinne 10 GW asti ovat todellakin olleet kannattavia.

Ruotsissa terästä tuotetaan jo nyt vedyn avulla, hienoa jos Suomeen saadaan vastaava "vihreä" laitos. Raahen terästehdas operoi vielä ns. perinteisellä masuunimenetelmällä, mutta toivon mukaan sielläkin ollaan pian siirtymässä raudan pelkistämiseen vedyllä.

SSAB tulee vaihtamaan koko terästuotantonsa (tai ainakin Ruotsissa ja Suomessa tapahtuvan) toteutumaan (meri)tuulivoimalla vuosikymmenen loppuun mennessä ja siinä sivussa rakennettava tuulivoimainfra on sen verran ylimitoitettu että Suomi on energiaomavarainen. Upeaa että myös norjalaiset ovat nähneet Suomenlahden rannikon hyväksi alueeksi vastaaville laitoksille. NATOon liittyminenkään tuskin on vähentänyt norjalaisten luottoa siihen, että Inkooseen uskaltaa sijoittaa miljardeja.

On kyllä suorastaan erikoista että Norjassa tehdashanke kaatui kuntapäättäjien haluttomuuteen kaavoittaa ja edistää muutenkin tuulivoimarakentamista. Suomelta hienoa ja kaukonäköistä että täällä premissit ovat siinä määrin kunnossa että saadaan todellisia jättiluokan investointeja niillä.

...
Aiemmin yhtiö suunnitteli terästehtaan rakentamista Pohjois-Norjaan Fauskeen. Se kuitenkin luopui tästä suunnitelmasta muun muassa siksi, että paikalliset kuntapäättäjät eivät hyväksyneet tuulivoiman rakentamista alueelle.

”Suomessa ja Norjassa poliitikot ovat puhuneet tuulivoiman lisäämisen tarpeellisuudesta, mutta Suomessa hallitus on toiminut selvästi päättäväisemmin”, Wittusen sanoo.
...

 

[Huono pakki]

Vasemmistohallitus se vaan saa houkuteltua raskasta teollisuutta Suomeen. Ei siinä, hieno uutinen ja toivottavasti etenee.

Niin no, onhan se tavallaan hyvä, että tämä hallitus saa jotain hyvääkin aikaan. Siis, jos tämä hanke nyt edes toteutuu.

En nyt vielä kuitenkaan lähtisi henkseleitä paukuttamaan. Miinuksen puolella tämä hallitus on tämänkin jälkeen näissä talousasioissa ja rankasti.

 

[El Gordo]

Jep, ja Valavuorikin olisi tehnyt miljoonia ja Suomi miljardeja jos ja jos. Miljoonien talouskasvu Leningrad Cowboys -pelistä kuulostaa juuri sellaiselta ajattelulta jonka takia olisi syytä pitää julkiset rahat kaukana tällaisista investoinneista.

Sitä julkista rahaahan menee siis miljardeja investointeihin. Oletettavasti myös muissa maissa kuin Suomessa.

Tämä Leningrad Cowboys juttu on jonkun muutaman kymmenen sentin kupru. Per veronmaksaja. Ymmärrän että pöyristyjät tarvitsee päivittäisen annoksensa pöyristymistä, mutta jos ei nyt hysteerisesti heittäydyttäisi jokaisen pikku-uutisen kohdalla.

 

[Ollakseni]

Sitä julkista rahaahan menee siis miljardeja investointeihin. Oletettavasti myös muissa maissa kuin Suomessa.

Tämä Leningrad Cowboys juttu on jonkun muutaman kymmenen sentin kupru. Per veronmaksaja. Ymmärrän että pöyristyjät tarvitsee päivittäisen annoksensa pöyristymistä, mutta jos ei nyt hysteerisesti heittäydyttäisi jokaisen pikku-uutisen kohdalla.

Kyse ei itsessään ole rahan määrästä vaan yleisperiaatteesta. Valtion ei pitäisi antaa miljoonan apurahaa pelien, ohjelmistojen, perseenpäristimien tai muunkaan kehittelyyn. Valtion tehtävänä on luoda puitteet joissa ihmiset voivat yrittää ja sitten yksityisellä rahalla kehitellä niitä hyödykkeitä mitä tarvitaan. Valtion ei kuulu ohjelmistokehitykseen tai tuotekehitykseen puuttua tai sellaista rahoittaa ellei se ole itse tilaamassa ohjelmaa.

 

[El Gordo]

Kyse ei itsessään ole rahan määrästä vaan yleisperiaatteesta. Valtion ei pitäisi antaa miljoonan apurahaa pelien, ohjelmistojen, perseenpäristimien tai muunkaan kehittelyyn. Valtion tehtävänä on luoda puitteet joissa ihmiset voivat yrittää ja sitten yksityisellä rahalla kehitellä niitä hyödykkeitä mitä tarvitaan. Valtion ei kuulu ohjelmistokehitykseen tai tuotekehitykseen puuttua tai sellaista rahoittaa ellei se ole itse tilaamassa ohjelmaa.

Eli kannatat Business Finlandin (entinen Tekes) lakkauttamista kokonaan?

Käsittääkseni kuitenkin 1983 perustettu Tekes on ollut ihan huomattava myötävaikuttava tekijä siihen kuinka Suomesta tuli korkeatasoisen teknologian tekijämaa.

 

[Wiljami]

Kyse ei itsessään ole rahan määrästä vaan yleisperiaatteesta. Valtion ei pitäisi antaa miljoonan apurahaa pelien, ohjelmistojen, perseenpäristimien tai muunkaan kehittelyyn. Valtion tehtävänä on luoda puitteet joissa ihmiset voivat yrittää ja sitten yksityisellä rahalla kehitellä niitä hyödykkeitä mitä tarvitaan. Valtion ei kuulu ohjelmistokehitykseen tai tuotekehitykseen puuttua tai sellaista rahoittaa ellei se ole itse tilaamassa ohjelmaa.

Vaadit yleistä aluekehitystä, mitä toki tapahtuu myös, toisaalta ihan eri instanssien jakamista rahoista. EU myöntää kuitenkin Suomellekin ihan perkeleesti rahaa myös suoriin yritysten tuotekehitys- ja investointitukiin ja se on erittäin hyvä asia. Katsotaan vaikka JTF rahoitusta, niin tuosta suurin osa menee yrityksille ELY-keskusten kautta mm. digitalisaatioon, tuotekehitykseen, laajentamiseen ja tuottavuuden, energiatehokkuuden, sekä hiilineutraaliuden edistämiseen.

Tuossa Leningrad Cowboysien tapauksessa näköjään kyseessä ei ollut edes suora tuki, vaan tuettu laina.

 

[Erkka Lapanen]

Valtion ei pitäisi antaa miljoonan apurahaa pelien, ohjelmistojen, perseenpäristimien tai muunkaan kehittelyyn. Valtion tehtävänä on luoda puitteet joissa ihmiset voivat yrittää ja sitten yksityisellä rahalla kehitellä niitä hyödykkeitä mitä tarvitaan.

Tällainen ajattelu on yksi syy siihen, miksi Suomi on köyhin pohjoismaa. Valtio (poliitikot ja virkamiehet) on täysin väärä taho määrittelemään mikä on tarpeellista, mikä tulee olemaan se teollisuus, joka tuo työtä ja veroeuroja maahamme jne. Kun valtio päättää, silloin tuet saa palsternakan kasvattajat, pahvilaatikko- ja kuormalavateollisuus ja sen sellaiset tahot. Peli- ja viihdeteolisuus, palvelualat; niitä tarvitaan, niiden kotimaisuusaste ja työllistäminen ovat huippuluokkaa ja Suomi on näissä asioissa kehitysmaa.

 

[Cobol]

Kyse ei itsessään ole rahan määrästä vaan yleisperiaatteesta. Valtion ei pitäisi antaa miljoonan apurahaa pelien, ohjelmistojen, perseenpäristimien tai muunkaan kehittelyyn. Valtion tehtävänä on luoda puitteet joissa ihmiset voivat yrittää ja sitten yksityisellä rahalla kehitellä niitä hyödykkeitä mitä tarvitaan. Valtion ei kuulu ohjelmistokehitykseen tai tuotekehitykseen puuttua tai sellaista rahoittaa ellei se ole itse tilaamassa ohjelmaa.

Ei tämä ole vakavasti kirjoitettu - ainakaan toivottavasti.

Tekesin myöntämät tutkimus- ja kehitystuet näkyvät yrityksissä lisääntyvinä t&k-panostuksina ja tuilla on myönteinen vaikutus myös työntekijöiden määrään.

BF:n mukaan tukia saaneiden yritysten t&k-intensiteetti kasvoi keskimäärin noin 30 prosenttia tuen saamista seuraavina vuosina. Yhden prosentin kasvu tukieuroissa nosti yritysten t&k-intensiteettiä noin 2,5 prosenttia. Tukea saaneiden yritysten t&k-intensiteetti säilyi selvästi tukea saamattomien t&k-intensiteettiä korkeammalla tasolla jopa kahdeksan vuoden ajan tuen saamisen jälkeen.

Tukien vaikutus yritysten t&k-työntekijöiden määrään oli keskimäärin 16 prosenttia. Yhden prosentin korotus tuen määrässä kasvatti yrityksen työllistämien t&k-työntekijöiden määrää keskimäärin 1,4 prosenttia. Tuki vaikutti työntekijöiden määrään kuuden vuoden ajan.

Nykyinen tuottavuuden kasvu ei riitä Suomen kaltaisen hyvinvointivaltion palveluiden rahoittamiseksi 2020-luvulla. Tuottavuuden parantamiseksi tarvitaan entistä tiiviimpää yhteistyötä yritysten ja tutkimuksen välillä, uusia luovia työskentelytapoja sekä ripeää kaupallistamista.

Tutkimus- ja kehitystuet lisäävät yritysten omia t&k-panostuksia

Euroopan komission tilaaman arvioinnin kohteena oli noin 1000 eri kokoista yritystä, joiden t&k-projekti päättyi vuosina 2010-2014.

www.businessfinland.fi

 

[Ollakseni]

Ei tämä ole vakavasti kirjoitettu - ainakaan toivottavasti.

Tekesin myöntämät tutkimus- ja kehitystuet näkyvät yrityksissä lisääntyvinä t&k-panostuksina ja tuilla on myönteinen vaikutus myös työntekijöiden määrään.

BF:n mukaan tukia saaneiden yritysten t&k-intensiteetti kasvoi keskimäärin noin 30 prosenttia tuen saamista seuraavina vuosina. Yhden prosentin kasvu tukieuroissa nosti yritysten t&k-intensiteettiä noin 2,5 prosenttia. Tukea saaneiden yritysten t&k-intensiteetti säilyi selvästi tukea saamattomien t&k-intensiteettiä korkeammalla tasolla jopa kahdeksan vuoden ajan tuen saamisen jälkeen.

Tukien vaikutus yritysten t&k-työntekijöiden määrään oli keskimäärin 16 prosenttia. Yhden prosentin korotus tuen määrässä kasvatti yrityksen työllistämien t&k-työntekijöiden määrää keskimäärin 1,4 prosenttia. Tuki vaikutti työntekijöiden määrään kuuden vuoden ajan.

Jos vaihtoehtoina on kevyemmät työnantajamaksut, verot ja markkinatalous tai valtion keräämillä verorahoilla tuettu työllistäminen niin minä otan aina sen edellisen vaihtoehdon. Jos siis puhutaan siitä miten asioiden PITÄISI olla, eikä siitä miten asiat juuri nyt ovat.

 

[Cobol]

Jos vaihtoehtoina on kevyemmät työnantajamaksut, verot ja markkinatalous tai valtion keräämillä verorahoilla tuettu työllistäminen niin minä otan aina sen edellisen vaihtoehdon. Jos siis puhutaan siitä miten asioiden PITÄISI olla, eikä siitä miten asiat juuri nyt ovat.

Onneksi Kokoomuksessa, SDP:ssä ja itse asiassa ymmärtääkseni kaikissa muissa isommissa puolueissa asia nähdään eri tavalla.

T&K-rahoituslaki on historiallinen poikkeus, mutta perusteltu sellainen | Uusi Suomi Puheenvuoro

Pääsimme tänään sopuun tutkimuksen ja tuotekehityksen rahoitusta koskevassa parlamentaarisessa työryhmässä ja julkaisimme raportin saman tien (linkki blogin lopussa).

puheenvuoro.uusisuomi.fi

Ansiotuloverotusta ja sivukuluja voidaan silti alentaa ja kulkea enemmän kohti markkinataloutta. Suomesta pitkälti puuttuu suuret yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteishankkeet. Nekin saavat nyt paremman mahdollisuuden ja tällä on toivottavasti merkittävä vaikutus mm. Suomen talouteen, hyvinvointiin ja työperäiseen maahanmuuttoon.