Suomen talous – absoluuttista totuutta etsimässä

[lihaani]

Ihan oikeasti kannattaisi mielestäni miettiä seuraavaa:

- Automaatio vie kiihtyvällä vauhdillä työpaikkoja. Pankkineiti oli vielä parikymmentä vuotta sitten pikkukylän eliittiä. Kohta heitä ei ole juuri kuin satunnaisesti jonain sijoitusneuvojina eläkeläisille. Teollisuus on niin Euroopassa kuin USA:ssa kadonnut Kiinaan tai Pohjois-Vietnamiin. (Varmaankin Vietnamin sodan uhrien omaisille on lohdullista, että jenkkien työpaikkoja on sadoin tuhansin valunut entisen arkkivihollisen alueelle.)

Nyt tarkkana!! Kysymys kuuluu? Anteeksi, että paloittelen tämän kysymyksen!

- Mistä työstä Suomessa tulevaisuudessa voi maksaa palkkaa, jolla tällä hinta- ja vuokratasolla tulee toimeen ilman verorahoilla kustannettuja tukia?
- Montako tämmoista työpaikkaa on arviosi mukaan Suomessa vuonna 2020?
- Perustelut?!

Nimimerkki "Kusessa ollaan"

 

[julle-jr]

Miksei jengi vain ala tekemään niitä paljon puhuttuja innovaatioita, jos ja kun se on tärkeää? Vai kenelle niiden tekeminen kuuluu? Tai mitä hallitus voi tehdä, jotta esimerkiksi joku yksittäinen Jatkoajan keskustelupalstan nimimerkki alkaisi suoltamaan mullistavia innovaatioita enemmän kuin palstantäytettä?

 

[bebeto]

Siis miten tämä juttu nyt oikein menee. Soininvaara on siis järjen ääni ja hän toivoo yhteiskuntasopimuksen syntyä eli sitä että suomalaisen työn kilpailukykyä parennetaan 5 prosenttia. Tämän on esitetty kaksi keinoa. Työajan pidennys ja palkan alentaminen. Siinä vastustat näistä työajan pidennystä, mutta et pitä palkan alennustakaan parempana.

Tuu nyt tänne kertomaan, että mikä tää juttu oikein on.

Nyt vain osoittamatta on, että miksei yksikköhinnan alentaminen vaikuttaisi vientisektorin kilpailukykyyn määrässä jonka Sipilä ja kumppanit ymmärtävät antaa. Se on toistaikseksi perustelematon mielipide.

Toisekseen ei innovaatioiden määrä ja työn yksikköhinnat ole mikään joko-tai -kysymys. Molempia tarvitaan. Innovaatioiden tekemisestä on vain vaikeampi sopimuksia tehdä.


Kaikki on aina suhteellista, mutta tuossa on kuva miten työn yksikkökustannukset ja tuottavuus ovat kehittyneet:
http://www.talouselama.fi/incoming/article2226967.ece/ALTERNATES/w500
Jos tuottavuus on tarpeeksi korkea, niin silloin korkeammat kustannuksetkin ovat mahdollisia. Jossain yksittäisellä alalla näin varmasti onkin. Nyt vain kysymys on koko maasta kokonaisuutena.

Jos ajatellaan pelkästään vientisektorin kilpailukyvyn parantamista olisi palkkojen leikkaaminen viidellä prosentilla tehokkaampi keino kuin työajan pidennys viidellä prosentilla. Parempi tuo keino ei silti olisi jos ajatellaan koko Suomen taloutta ja vaikuttavuutta ostovoimaan ja kotimaiseen kysyntään. Otetaan esimerkiksi tuo Uudenkaupungin autotehdas joka on hyvin pitkälle automatisoitu. Työaikaa pidentämällä tuon kaltaisen tuotantolaitoksen tuottavuutta ei kyetä parantamaan vaan lisäämällä automaatiota. Omalla työpaikallani on hyvin samankaltainen tilanne, ainoastaan tuotantovälineitä modernisoimalla voidaan tehokkuutta ja tuottavuutta lisätä koska vuorokaudessa on vain 24 tuntia.

edit. tuo hallituksen mutkat suoriksi-ajattelu pistää sylettämään. Kun lisätään työaikaa x määrä vaikutus on tämä. Teollisuudessa on niin monen sortin toimijaa että mitään suoria johtopäätöksiä työajan pidentämisen vaikutuksista ei voida vetää.

 

[er_bai_wu]

Voi sanoa suoraan: jos Suomessa ei olisi niin suurta alkoholi- ja muiden päihteiden ongelmaa, Suomen talous olisi merkittävästi paremmassa kunnossa ja siten tarvittavien säästötoimien määrä oleellisesti pienempi. Suurimmat kustannukset tuovat ns. kohtuukäyttäjät.

Nyt olisi kiva saada hieman tarkennusta, näin itsekin kohtuukäyttäjänä. Mitä suuria kustannuksia? Ymmärrän, että tarkoitat tällä ns. kohtuukäyttäjällä oikeastaan suurkuluttajaa (jollainen en siis ole), mutta käännän asian näinpäin: alkoholisoitumassa oleva myyntimies on kansantaloudelle parempi kuin raitis, pitkäikäinen, maksimaalisesti eläkettä nostava nainen; ensin mainittu juo kaikki rahansa, ajelee taksilla (kun ei ole ajokunnossa), maksaa elatusmaksut, syö ravintoloissa, ja koska on kroonisesti perseauki, niin painaa hommia kuin hullu. Tämä siis ihan yhtä validia argumentointia kuin tuo viinakiellot ratkaisuna.

Teoriassahan on varmasti siten, että kieltämällä saataisiin ihmiset raittiiksi ja siten kaikki olisi hyvin, mutta kun en vain jaksa uskoa tällaiseen pekkapuska-argumentointiin. Minä väitän, että Suomessa on yksinkertaisesti liian helppo olla juoppo ja tekemättä mitään ja siksi jengi dokaa, ei siksi, että kaupasta saa kaljaa.

 

[PTS]

Sipilä ja kumppanit käyttävät yksikkötyökustannuksia esimerkkinä Suomen huonosta kilpailukyvystä. Nämä yksikkötyökustannukset syntyvät kuitenkin työkustannusten lisäksi tuottavuudesta - ja näistä se tuottavuus on keskeinen. Ongelma ei ole palkkatasossa, jossa Suomi on täysin kilpailukykyinen Ruotsin ja Saksan kanssa. Joko Sipilä ei aidosti tiedä, mitä yksikkötyökustannukset tarkoittavat tai sitten hän haluaa tahallaan johtaa harhaan.

Tässä muuten hyvä Helsingin yliopiston tutkijoiden Lauri Holapan ja Jussi Ahokkaan bloggaus aiheesta: Yhteiskuntasopimus 101 - Image-blogit

 

[Pavlovin Koira]

Tutkija Mika Malinrannalta tasapainoinen ja rakentava teksti jossa teemoina yhteiskuntasopimus, tuottavuus ja työajan pidentäminen. Ei hänelläkään mitään erityistä viisastenkiveä ole mutta tykkään muutamista kohdista joissa hän tuo esiin tiettyjä faktoja. Esim. sen että "Kannattavuudesta huolehtivat yritykset pyrkivät aina koko ajan parantamaan tuottavuuttaan. Tuottavuuden parantamisesta ei voida päättää järjestöjen välillä, vaan sitä tapahtuu yrityksissä." Näen tuon pienenä piikkinä niitä poliitikkoja ja järjestöjohtajia kohtaan jotka päivittelevät miksi kiinnitetään huomiota vain työvoimakustannuksiin eikä tuottavuuteen.

liittyen myös ylläolevaan @PTS :n kommenttiin. Kyllähän työvoimakustannusten alentaminen parantaisi Suomen kilpailukykyä alentamalla yksikkötyökustannuksia. Kuten Malirantakin tuossa linkittämässäni artikkelissa kirjoitti: työmarkkinajärjestöt eivät voi sopia keskenään tuottavuuden parantamisesta. Eikä Sipiläkään voi sellaista esittää. Se olisi sama asia kuin hän sanoisi yrityksille että olkaa nyt innovatiivisia.

 

[kahden suunnan sentteri]

Miksei jengi vain ala tekemään niitä paljon puhuttuja innovaatioita, jos ja kun se on tärkeää? Vai kenelle niiden tekeminen kuuluu? Tai mitä hallitus voi tehdä, jotta esimerkiksi joku yksittäinen Jatkoajan keskustelupalstan nimimerkki alkaisi suoltamaan mullistavia innovaatioita enemmän kuin palstantäytettä?

Kannustinloukut pois perustulolla, jarruttaa yrittäjyyttä ihan vitusti, peruskoulusta kiinni pitäminen ja sen edelleen kehittäminen, lukioiden keskittymiskehityksen pysäyttäminen, nämä vaativat aikalailla perskekon koulutusleikkausten perumista, ammattikorkeakoulujen rahoituksen muuttaminen laatuperusteiseksi läpi mankeloitujen oppilasmäärien sijaan, korkeakoulujen rahoituksen painottamimen entistä enemmän tutkimukseen ja tuotekehitykseen, ydinvoima ostamatta ja hajautettu pienvoimatuotanto käyntiin niillä rahoilla, nokia-klusterin osaaminen kanavoitava mahdollisimman hyvin uudelleen (tässä ollutkin loistavia ratkaisuja), sit vaan cleantechia ja terveysteknologiaa kaupaksi niille 1-2 miljardille nousukkaalle jotka aikoo tulevina vuosikymmeninä nousta kehitysmaaluokasta kehittyvien maiden luokkaan. Ollaan ennenkin noustu ja niin tullaan nytkin nousemaan, kuinka nopeasti, riippuu tosta politiikasta. Perskeko ajaa peruutusvaihteella.

 

[PTS]

Tutkija Mika Malinrannalta tasapainoinen ja rakentava teksti jossa teemoina yhteiskuntasopimus, tuottavuus ja työajan pidentäminen. Ei hänelläkään mitään erityistä viisastenkiveä ole mutta tykkään muutamista kohdista joissa hän tuo esiin tiettyjä faktoja. Esim. sen että "Kannattavuudesta huolehtivat yritykset pyrkivät aina koko ajan parantamaan tuottavuuttaan. Tuottavuuden parantamisesta ei voida päättää järjestöjen välillä, vaan sitä tapahtuu yrityksissä." Näen tuon pienenä piikkinä niitä poliitikkoja ja järjestöjohtajia kohtaan jotka päivittelevät miksi kiinnitetään huomiota vain työvoimakustannuksiin eikä tuottavuuteen.

Lisäisin, että Malirannan viiteryhmä on tunnetusti ETLA. Yhtä puolueeton kuin olisi SAK:n ekonomisti. Hänenkin artikkeliaan Holappa/Ahokas tulkitsivat sitä paitsi niin, että yksikkötyökustannusten aleneminen on kilpailukyvyn seuraus, ei varsinaisesti syy.

Tässä muuten Jaakko Kianderin arvio asiasta:

Työajan pidennys alentaa työtunnin kustannusta mutta ei lisää tuottavuutta (tuotos/tunti). Viiden prosentin pidennys johtaisi aluksi työvoiman tarpeen vastaavaan vähenemiseen, koska kysyntä ei kuitenkaan kasvaisi samanaikaisesti. Seurauksena voisi olla työllisyyden heikentyminen ja työttömyyden nousu. Hyötyjänä olisi vientiteollisuus, mutta kilpailukyvyn parantuminen ei saisi siellä aikaan suurta tai nopeaa työllisyyden kasvua, koska vientiteollisuus ei ole kovinkaan työvoimaintensiivistä.

Jaakko Kiander: ”Työajan pidentäminen olisi itäeurooppalainen ratkaisu” - Uutiset -Talouselämä

 

[Pavlovin Koira]

Lisäisin, että Malirannan viiteryhmä on tunnetusti ETLA. Yhtä puolueeton kuin olisi SAK:n ekonomisti.

Ihmisten pitää olla jossakin töissä. Ei työnantaja tee ihmisestä sinänsä sen huonompaa ekonomistia, oli se sitten ETLA tai SAK. Ja löytyykö ylipäätään sellaista tahoa jota kaikki pitäisivät puolueettomana? Mitä sellainen edes tarkoittaa kun on kyse talouspolitiikasta?

 

[PTS]

Ihmisten pitää olla jossakin töissä. Ei työnantaja tee ihmisestä sinänsä sen huonompaa ekonomistia, oli se sitten ETLA tai SAK. Ja löytyykö ylipäätään sellaista tahoa jota kaikki pitäisivät puolueettomana? Mitä sellainen edes tarkoittaa kun on kyse talouspolitiikasta?

Juu, kaikkien tekstejä pitää arvioida lähtökohtaisesti argumenttien perusteella. Sanoisin vaan, että pankkiekonomistit ja elinkeinoelämän palveluksessa olevat vetävät monessa suhteessa arvioitaan eri suuntaan kuin esim. yliopistossa harjoitettava taloustiede. Kyllä se taustayhteisö jonkin verran siellä taustalla vaikuttaa - ja toki talouspolitiikka on aina politiikkaa. Siksi minusta pitää olla erityisen tarkkana lukiessaan etujärjestöjen ekonomistien arvioita. Totta kai myös yliopistojen palveluksessa olevilla on omia arvojaan, mutta näkisin heidät lähtökohtaisesti riippumattomimpina.

 

[kahden suunnan sentteri]

Ja löytyykö ylipäätään sellaista tahoa jota kaikki pitäisivät puolueettomana? Mitä sellainen edes tarkoittaa kun on kyse talouspolitiikasta?

Mielestäni puolueeton taho on akateemisen taloustieteen konsensus. Tässä asiassa valitettavasti totuus on siellä mielipiteiden puolivälissä, koska samaa asiaa voidaan lähestyä niin totaalisen eri kulmista. Satoja vuosia vanhoihin teorioihin pohjaavaa voodoota kun täydentää empiirisellä tutkimuksella, niin sieltä alkaa löytyä vennin leikkausta joka on aika lähellä totuutta.

Ja tuskinpa siitä totuudesta pahasti poiketaan, mikäli lisätään soppaan vielä vaikka Vartiainen, IMF ja OECD.

 

[bebeto]

Maaliskuussa julkaistun Borgin ja Vartiaisen raportin mukaan Suomen kilpailukyky on heikentynyt vuoden 2007 jälkeen noin 20 prosenttia verrattuna Saksaan, Ruotsiin ja euroalueeseen. Heikkeneminen on syntynyt ennenkaikkea siitä että palkat ja muut kustannukset jatkoivat nousuaan vaikka tuottavuus on pysähtynyt. Tuolta (sivulla 18) näkee miten Suomen yksikkötyökustannukset (työvoimakustannukset tuottavuuden eroilla korjattuna) ovat selvästi Ruotsia ja varsinkin Saksaa korkeammalla. Vain Italiassa tilanne on huonompi kuin Suomessa.

Jos luit tuon blogin "Yhteiskuntasopimus 101" niin huomasit varmaan että Suomessa teollisuuden työtunti maksoi vuonna 2014 36 euroa, Saksassa 37 euroa ja Ruotsissa 42 euroa. Vaikka nuo luvut Suomen kilpailukyvyn heikkenemisestä olisivatkin totta niin olemme silti kilpailukykyisempiä kuin Saksa ja Ruotsi jos vertaillaan pelkästään työn hintaa. Joku vääristelee nyt totuutta, jossakin.

 

[kahden suunnan sentteri]

Vaikka nuo luvut Suomen kilpailukyvyn heikkenemisestä olisivatkin totta niin olemme silti kilpailukykyisempiä kuin Saksa ja Ruotsi jos vertaillaan pelkästään työn hintaa. Joku vääristelee nyt totuutta, jossakin.

Ongelma on tuossa terminologiassa. Jos Usain Bolt kertoo haastatteluissa olevansa elämänsä kunnossa, mutta jää satasen finaalissa toiseksi, niin me ajattelemme, että vaikka kilpailukyky oli hyvä, niin se ei johtanut kilpailumenestykseen. Taloudessa me kuitenkin puhumme kilpailukyvystä, vaikka tarkoitamme sillä lopullista kilpailumenestystä.

Tietenkään olemassaolevat kilpailumenestystään menettäneet yritykset edunvalvojineen (ek ja perskeko) eivät poliittisella tasolla voi tehdä kilpailumenestyksen menetetyn kaulan kuromiseksi muuta kuin yrittää piiskata työntekijöitään kovempaan liitoon.

Ja jotta tämä uppoaisi kansaan, tarvitaan tätä uuskieltä tyyliin kilpailukykyhyppy (=menetetyn myynnin kurominen) ja yhteiskuntasopimus (=normaali kolmikantasoppari).

 

[bebeto]

Ongelma on tuossa terminologiassa. Jos Usain Bolt kertoo haastatteluissa olevansa elämänsä kunnossa, mutta jää satasen finaalissa toiseksi, niin me ajattelemme, että vaikka kilpailukyky oli hyvä, niin se ei johtanut kilpailumenestykseen. Taloudessa me kuitenkin puhumme kilpailukyvystä, vaikka tarkoitamme sillä lopullista kilpailumenestystä.

Tietenkään olemassaolevat kilpailumenestystään menettäneet yritykset edunvalvojineen (ek ja perskeko) eivät poliittisella tasolla voi tehdä kilpailumenestyksen menetetyn kaulan kuromiseksi muuta kuin yrittää piiskata työntekijöitään kovempaan liitoon.

Ja jotta tämä uppoaisi kansaan, tarvitaan tätä uuskieltä tyyliin kilpailukykyhyppy (=menetetyn myynnin kurominen) ja yhteiskuntasopimus (=normaali kolmikantasoppari).

Näinhän se taitaapi olla. Vaikka valmistaisi venäläisiä perseenpäristimiä erittäin kustannustehokkaasti ei tarvitse ihmetellä miksi kauppa ei käy. Tuo lause "työvoimakustannukset tuottavuuden eroilla korjattuna" on varsin mielenkiintoinen. Liittyisikö se vaikka siihen että tässä minäkin naputtelen tätä viestiä palkan juostessa.

 

[Pavlovin Koira]

Jos luit tuon blogin "Yhteiskuntasopimus 101" niin huomasit varmaan että Suomessa teollisuuden työtunti maksoi vuonna 2014 36 euroa, Saksassa 37 euroa ja Ruotsissa 42 euroa. Vaikka nuo luvut Suomen kilpailukyvyn heikkenemisestä olisivatkin totta niin olemme silti kilpailukykyisempiä kuin Saksa ja Ruotsi jos vertaillaan pelkästään työn hintaa. Joku vääristelee nyt totuutta, jossakin.

Lue nyt vielä uudelleen tuo mitä siteerasit. Ei pidä verrata pelkästään työn hintaa vaan työn hinta + tuottavuus = yksikkötyökustannus jossa jäämme jälkeen em. maista. Noista kahdesta työn hinta on se mihin työmarkkinaosapuolet voivat sopimuksillaan vaikuttaa ja siksi yhteiskuntasopimuksen kohdalla puhutaan siitä. Tuottavuus syntyy yrityksissä.

 

[bebeto]

Lue nyt vielä uudelleen tuo mitä siteerasit. Ei pidä verrata pelkästään työn hintaa vaan työn hinta + tuottavuus = yksikkötyökustannus jossa jäämme jälkeen em. maista. Noista kahdesta työn hinta on se mihin työmarkkinaosapuolet voivat sopimuksillaan vaikuttaa ja siksi yhteiskuntasopimuksen kohdalla puhutaan siitä. Tuottavuus syntyy yrityksissä.

Kuinka halpaa suomalaisen työn pitäisi olla jotta olisimme kilpailukykyisiä? Mistä johtuu että työn tuottavuus on meillä heikompi kuin kilpailijoillamme Ruotsilla ja Saksalla? Täällä pitäisi investoida rohkeammin nykyaikaisiin tuotantovälineisiin, niillä se kilpailukyky saavutetaan, ei työaikaa pidentämällä. Hallituksen tulisi puuttua ennemmin valtionhallinnon keventämiseen ja byrokratian karsimiseen.

 

[dana77]

Ongelma on tuossa terminologiassa. Jos Usain Bolt kertoo haastatteluissa olevansa elämänsä kunnossa, mutta jää satasen finaalissa toiseksi, niin me ajattelemme, että vaikka kilpailukyky oli hyvä, niin se ei johtanut kilpailumenestykseen. Taloudessa me kuitenkin puhumme kilpailukyvystä, vaikka tarkoitamme sillä lopullista kilpailumenestystä.

Tai sitten ei. Jos Suomen kilpailukyky vuoteen 2007 asti ei niin ylivoimaisen häikäisevän ollut ja sen jälkeen on työn hinta noussut merkittävästi, niin eikö aika selvä asia ole että tästä seuraa kilpailukyvyn menettäminen?
http://www.talouselama.fi/incoming/article2226967.ece/ALTERNATES/w500

Kilpailukyky ei koostu pelkästään hinnasta, vaan myös kustannuksista (mm. kuljetus), joten emme kaikkiin kisoihin lähde samalta viivalta. Niinpä se ei paljon lohduta, jos juoksimme satasen 9,70 mikäli muiden tarvi juosta vaan 90 metriä.

Ja mitä tähän vaihtoehtoiseen selitykseen tulee, niin vaikka innovointia ja tuotteistamista voidaan varmasti parantaa, niin kuinka todennäköistä on että ne romahtivat sattumalta juuri tuolloin 2007-08 ja selittäisivät BKT:n romahduksen paremmin kuin palkkojen jyrkkä nousu?

edit: minuun ei oikein uppoa tuo logiikka, että jos tuottavuudessa on hiomista, niin hintaa ei kannata korjata. Se kuulostaa minun korviin yhtä nerokkaalta kuin jos mäkihypyssä lentoasennossa on korjaamista, niin ponnistusvoimaan ei kannata kiinnittää huomiota.

 

[kristian]

Kaikki palkat niin yksityisellä kuin julkisellakin euroon liittymisen jälkeen 1999 ovat nousseet Suomessa kilpailijamaita enemmän.

Tässä on dokumentti paperiteollisuuden piiristä.
Linkin sivu 51.

Suomessa keskeytymättömän kolmivuorotyön työvoimakustannukset ovat 52 e/h ja keskeytyvän 35 e/h, Saksassa vastaavasti 35 e/h ja 27 e/h eli 20–30 prosenttia matalammat kuin Suomessa.

Linkki.

http://www.etla.fi/wp-content/uploads/2012/09/B251.pdf

Tässä väännetään rautalangasta, mikä työvoimakustannusten kohdalla yleensä jätetään kertomatta. Tuottavuus on Suomessa aivan eri tasolla, mikä tekee työstä 20% kalliimpaa.

World Economic forum: What's happening to Finland Economy

 

[bebeto]

Valmet Automotive Oy

Voisiko vaikka @dana77 tai @Pavlovin Koira selittää minulle miten työajan pidennys parantaisi yllä olevan yrityksen kilpailukykyä? Tai jonkun muun yrityksen joka pyörii 24 tuntia vuorokaudessa täydellä kapasiteetilla. Jos palkkamenot eivät pienene on seurauksena ainoastaan työn tuottavuuden laskennallisen arvon heikkeneminen.

On totta että työn tuottavuutta tulee parantaa mutta työajan pidentäminen on agraariyhteiskunnan keinoja, ei kehittyneen teollisuusvaltion.

 

[dana77]

Minkä ihmeen takia minun pitäisi sellaista selittää kun en ole koskaan moista väitettä esittänyt. Tottakai on kaikenlaisia poikkeuksia on kaikkiin suuntiin.

minun työpaikallani ei varmasti kenenkään palkka tai työaika riipu työehtosopimuksesta, mutta hölmöä olisi siltä pohjalta koko maan politiikkaa tehdä.

 

[Cobol]

Nyt olisi kiva saada hieman tarkennusta, näin itsekin kohtuukäyttäjänä. Mitä suuria kustannuksia? Ymmärrän, että tarkoitat tällä ns. kohtuukäyttäjällä oikeastaan suurkuluttajaa (jollainen en siis ole), mutta käännän asian näinpäin: alkoholisoitumassa oleva myyntimies on kansantaloudelle parempi kuin raitis, pitkäikäinen, maksimaalisesti eläkettä nostava nainen; ensin mainittu juo kaikki rahansa, ajelee taksilla (kun ei ole ajokunnossa), maksaa elatusmaksut, syö ravintoloissa, ja koska on kroonisesti perseauki, niin painaa hommia kuin hullu. Tämä siis ihan yhtä validia argumentointia kuin tuo viinakiellot ratkaisuna.

Pahoitteluni jo alkuun jos alkoholikustannusten vähentäminen yhtenä ratkaisuna Suomen kestävyysvajeen pienentämiseen osui joillekin henkilökohtaisesti. Tarkoitus ei ollut vittuilla, mutta en oikein muuten ymmärrä näkemykseni väärentämistä viinakielloksi. Siitähän ei ollut kysymys enkä sellaista esittänyt.

Nyt kun yksityisyys on muotia ja puhutaan, että jokaisen on itse vastattava tekemisistään, työllistymisestään ja taloudestaan, voitaisiin aloittaa päihteistä. Niiden kustannukset ovat Työterveyslaitoksen pääjohtajan Harri Vainion mukaan pelkästään alkoholin osalta askennallisesti vuosittain 3 900 elinvuotta jokaista 100 000 asukasta kohden. Luku tarkoittaa sataa 40 vuoden työuraa vuodessa, jolloin bruttokansantulosta jää saamatta menetettyinä palkkoina ja palkkoihin liittyvinä kerrannaisvaikutuksina 14.5 miljardia euroa.

En tiedä onko luku lopulta kuitenkaan todellinen, mutta jos varovaisesti arvioidaan päihteiden kokonaisvaikutusta työurien ja palkkojen lisäksi vuositasolla niin isossa määrin ne heijastuvat julkiseen terveydenhoitoon, sosiaalitoimen kustannuksiin sekä moneen muuhun asiaan. Tällöin puhutaan kaikkineen jos ei 14.5 miljardista niin helposti 10 miljardista vuodessa. Olisikin pelkästään kohtuullista se, että kohtuukäyttäjiksi itsensä mieltävät suurkäyttäjät rahoittaisivat kustannuksista isomman osan itse. Ainoa keino kaiketi olisi nostaa alkoholiveroa tuntuvasti ja samalla ehkäistä sen kiertämiseen tarkoitettua yksityistuontia ulkomailta. Totta kai moni parahtaa, että on väärin kun minä en ole ongelmakäyttäjä, mutta mitä sitten? En minäkään aja metriäkään HSL:n bussilla tai metrolla, mutta maksan niistä silti.

Päihdehaittojen kustannukset ovat sellaista luokkaa, että niitä vähentämällä säästettäisiin miljardeja. Suomalaiset ovat valitettavasti edelleen niin juoppoa kansaa jos ei kaikki toimiltaan niin ainakin mieleltään, että tällainen 10 miljardia (tai sitä luokkaa oleva summa) ei aiheuta edes keskustelua kun haetaan säästökohteita. Tietenkään sieltä ei saada 14.5 miljardia, ei edes 10 miljardia tai 5 miljardia, mutta ei Suomen talous jatkossa kestä tällaisen kulumäärän upottamista päihdeongelmiin millään. Hyvä jos joku 2-3 miljardiakin saataisiin säästöinä noin alkuun.

Ajatellaan että Vainion näkemys olisikin suhteellisen oikea ja vaikka ei ihan olisikaan, ajatellaan että siinä olisi kaikki päihdekustannukset nettona. Myös huumeet. Amfetamiinista, heroiiniin, kannabikseen yms. Siis kaikki mahdollinen, poliisitoimi ja kaikki muut mukaan lukien. Eli sanotaan että nettoloppusumma on 14.5 miljardia. Miettikää mikä on Suomen valtion budjetti 2015? Se on hieman alle 55 miljardia.

Linkissä asiasta hieman erilaisia kuluarvioita:

Alkoholin haittakustannukset kattaisivat koko kestävyysvajeen - Kotimaa - Uutiset - MTV.fi

PS. Perheessäni käytetään alkoholia. Kannabiskin on tuttu. Tarkastelen asiaa yksinomaan Suomen kestävyysvajeen ja taloudellisen katastrofin kautta koska näkemykseni mukaan Suomen taloudellinen tilanne pahenee vuosi toisensa jälkeen ilman päättäviä, todellisia toimia. On pakko tarttua isoimpiin kuluihin jos jotain kestävää aiotaan saada aikaan. Itse en muuta keksi kuin mm. alkoholin hinnan tuntuva korottaminen (esimerkiksi 300 prosenttia), mutta jos joku löytää paremman keinon, se sopii minullekin.

 

[kahden suunnan sentteri]

Tai sitten ei. Jos Suomen kilpailukyky vuoteen 2007 asti ei niin ylivoimaisen häikäisevän ollut ja sen jälkeen on työn hinta noussut merkittävästi, niin eikö aika selvä asia ole että tästä seuraa kilpailukyvyn menettäminen?
http://www.talouselama.fi/incoming/article2226967.ece/ALTERNATES/w500

Kilpailukyky ei koostu pelkästään hinnasta, vaan myös kustannuksista (mm. kuljetus), joten emme kaikkiin kisoihin lähde samalta viivalta. Niinpä se ei paljon lohduta, jos juoksimme satasen 9,70 mikäli muiden tarvi juosta vaan 90 metriä.

Ja mitä tähän vaihtoehtoiseen selitykseen tulee, niin vaikka innovointia ja tuotteistamista voidaan varmasti parantaa, niin kuinka todennäköistä on että ne romahtivat sattumalta juuri tuolloin 2007-08 ja selittäisivät BKT:n romahduksen paremmin kuin palkkojen jyrkkä nousu?

edit: minuun ei oikein uppoa tuo logiikka, että jos tuottavuudessa on hiomista, niin hintaa ei kannata korjata. Se kuulostaa minun korviin yhtä nerokkaalta kuin jos mäkihypyssä lentoasennossa on korjaamista, niin ponnistusvoimaan ei kannata kiinnittää huomiota.

Niin, tuotannon arvo suhteessa tuotantokustannuksiin laskee, eli toisin sanoen yksikkötyökustannukset nousevat, jos 1) työn tuottavuus heikkenee, 2) työn hinta nousee tai 3) tuotannon hinta laskee, eli vaihtosuhde heikkenee.

Suomi on kärsinyt noista kaikista.

Eniten 1) työn tuottavuus on heikentynyt, koska finanssikriisi hyydytti investoinnit maailmanlaajuisesti jolloin investointitavaroita tuottavan teollisuutemme kysyntä sakkasi, sekä juuri samaan aikaan maailma sattui vielä muuttumaan niin että paperin ja vitun paskan käyttöliittymän kännyköiden kysyntäkin kääntyi laskuun. Kännykän / paperin / prosessiautomaatio- ja informaatiohallintajärjestelmän tuottaminen on siis ollut yhtä kallista kuin ennenkin, mutta niiden markkinoilla muodostuva myyntihinta on laskenut.

Työn tuottavuuden heikkenemisestä huolimatta 2) ay-Suomessa on ne (sivukuluineen kilpailijoita edelleen alemmat) palkat kuitenkin nousseet liian nopeasti (tosin ymmärrettävästi, koska kriisinhän piti koko ajan olla ohi ihan just tyyliin ens vuodesta lähtien) ja kuulemma 3) Eurokin on viennille 15-20 % liian vahva.

Tätä kutsutaan harhaanjohtavasti kustannuskilpailukyvyn tai lyhyemmin kilpailukyvyn heikkenemiseksi, vaikka älyllisesti rehellisempää olisi kutsua sitä vaikka kannattavuuskilpailukyvyn tai kilpailumenestyksen heikkenemiseksi.

Tätä epäsuotuisaa talouskehitystä toki voidaan hidastaa tekohengittämällä eli säilyttämällä nykyiset tuotantorakenteet mutta polkemalla palkkoja ja ajamalla hyvinvointivaltiota alas (kuten Saksa: [1], [2], [3] ), mutta maailman mittakaavassa kilpailukykyinen taloudestamme tulee vasta sitten, kun keksimme sen pysyvästi kadonneen tuotannon tilalle uudet vientiveturit, jotka tuottavat jotain sellaista josta maailmalla halutaan taas maksaa.

Mitä tulee kuljetuskustannuksiin (alle 5% suomalaisyritysten kulurakenteesta), niin olen tuumannut, että mikäli tuotantokustannukset ml. edullisempi sähkö, edullisempi työ, kalliimmat kuljetuskustannukset, yms. kaikki kustannusrakenteeseen vaikuttavat tekijät yhteen indikaattoriin summattuna nousisi kilpailijamaita kalliimmaksi, EK siitä kyllä pitäisi meteliä. Mutta koska eivät tällaista indikaattoria rakenna ja esitä vaan kikkailevat termeillä, niin oletan että mainitut kuljetuskustannukset kompensoituvat edullisemmalla sähköllä ja työllä, jolloin todellinen kustannuskilpailukykymme, eikä siis se kannattavuuskilpailukyky jota kustannuskilpailukyvyksi kutsutaan, on kunnossa suhteessa keskeisiin kilpailijoihimme.

Se on sitten toinen tarina, kuinka heidän kanssaan olemme kaikki samassa uppoavassa laivassa, jolloin palataan taas siihen, että pitäisi keksiä uusia tuotteita savupiipputeollisuuden tilalle. Vituttaa, että tämä perskeko keskittyy vain tekohengitykseen uskotellen kaikille että kyllä se Suomi-nukke sillä nousee, unohtaen täysin sen uuden nuken rakentamisen joka vastaisi niihin maailman megatrendeihin ja kykenisi hengittämään itsenäisesti.

 

[Tadu]

Ainoa keino kaiketi olisi nostaa alkoholiveroa tuntuvasti ja samalla ehkäistä sen kiertämiseen tarkoitettua yksityistuontia ulkomailta.

Kannatatko siis eroa EU:sta ja ETA-alueesta?

 

[Cobol]

Kannatatko siis eroa EU:sta ja ETA-alueesta?

Uskon että EU:n kanssa käytävissä neuvotteluissa saataisiin Suomen kannalta sellainen tulos että eroamiseen ei ole tarvetta. Jos kerran Veikkaus saa monopolina markkinoida hyvin koukuttavasti pelejään, auto- ja monet muut verot "onnistutaan" pitämään EU:n ylätasolla ja kansalaisten ostovoima vanhojen EU-maiden alatasolla ilman että komissio tekee mitään muuta kuin antaa huomautuksia, eiköhän kestävyysvajeenkin kurominen menisi sentään samaan koriin. Kun on vuosia asunut Suomen ulkopuolella ja voinut seurata muutakin elämää, suomalaisten päihdeläträäminen on lähinnä säälittävää katsottavaa. En osaa sanoa johtuuko ongelma siitä, että suomalaiset kuuluvat samaan ryhmään kuin mm. intiaanit ja eskimot eli geeneistä puuttuu jotain mikä estäisi pahimmat haitat päihteiden kanssa, mutta eipä muuhun voi oikein päätyä kun tuossa kylällä äsken katseli kaupasta tullessa kännistä teinimenoa. Suomessa talous ei yksinkertaisesti enää kestä sitä, että tuosta sukupolvesta 5-15 prosenttia putoaa ulos jo ennen pääsemistä kunnolla työelämään kiinni.

Tästä ei enempää koska en ole raittiussaarnaaja enkä aja mitään kansan raittiutta tms. Katson vain Suomen taloustilanteen kehitystä ja sitä, mistä saataisiin isoja säästöjä joiden avulla Suomi voisi nousta. Kysymys on vuositasolla jopa 20 miljardista. Sen mukaan tarvitaan toimet.

 

[kahden suunnan sentteri]

Katson vain Suomen taloustilanteen kehitystä ja sitä, mistä saataisiin isoja säästöjä joiden avulla Suomi voisi nousta. Kysymys on vuositasolla jopa 20 miljardista.

Varmaankin aikalailla jaan näkemyksesi alkoholista ja sen kustannuksista ylipäätään, mutta en kyllä jaa tuota näkemystä, että miljardiluokan alkoholihaittasäästöjä olisi saatavissa. 300:n prosentin korotus hinnassa tuskin merkittävästi näkyisi käytössä, vaan käyttöä vaan siirtyisi harmaan talouden piiriin kuten nyt huumeiden kohdalla. Alkoholin kieltolakikin vain kasvatti alkoholihaittoja! Jonkun verran käyttöön voidaan vaikuttaa hintaan ja saatavuuteen vaikuttamalla, mutta nähdäkseni se vaiktus on niin minimaalinen, että tämä keskustelu kuuluisi alkoholi- eikä Suomen talous -ketjuun