Suomen talous – absoluuttista totuutta etsimässä

[Kimmo_Ahteri]

Tässä tulee ottaa huomioon kaksi asiaa,
A)
Kyseessä ovat käytännössä eri palvelut, yksityiset myyvät nopeutta, jonon ohittaminen luonnollisesti maksaa enemmän kuin jonottaminen, koska nopean tuloksensaannin edellytyksenä on jatkuva ylikapasiteetin pitäminen.

B)
Julkisella on ainakin toistaiseksi merkittävä volyymietu.

Sinänsä tämä toki kertoo siitä, että pakon edessä myös julkinen puoli pystyy toimimaan kohtuullisen kustannustehokkaasti, joka on lohdullista.

Yleisellä tasolla, jos verrataan yksityisen palveluntarjoajaa julkiseen palveluntarjoajaan, mielestäni siinä verrataan banaaneja omenoihin.

Yksityisen puolen tehtävä ei ole palvella koko kansaa vaan he ovat segmentoineet asiakkaansa ja tarjoavat heille etuja (arvoa) eri muodoissa. Onko kullekin arvo kustannus, aika, se ettei tarvitse olla samassa tilassa meidän köyhien kanssa vai jokin muu, heillä on varaa maksaa hyväksi kokemistaan asioista enemmän mitä tälläisen tyhjätaskun jonka pitää lyhentää asuntolainaa joka kuukausi. Miksi he ovat valmiita maksamaan Ferrarista kun bussillakin pääsisi paikasta A -> B? Samasta asiasta siinäkin on kyse. Yksityisellä puolella ei olla ihan niin tyhmiä että he lähtisivät hintakilpailuun julkisen kanssa, koska minimaalisilla resurseilla saa paremman tuoton kun asiakkaakseen ottaa sellaisia joilla on varaa maksaa palveluista.

Se että joku (HS) alkaa kritisoimaan yksityisen sektorin tarjoamien palvelujen hintoja, kertonee siitä ettei tietyillä tahoilla ole tarpeeksi liitua millä piirtää. Meidän vaan pitää hyväksyä se ettei meillä köyhillä ole tarpeeksi liitua piirtämiseen ja sen vuoksi ollaan tiettyjen palveluiden ulkopuolella.

 

[lihaani]

Sinänsä tämä toki kertoo siitä, että pakon edessä myös julkinen puoli pystyy toimimaan kohtuullisen kustannustehokkaasti, joka on lohdullista.

Samaa mieltä!
Aika tehokkaasti julkinen laitos, eli armeija toimi Talvisodassa. Tosin yksityisarmeija olisi toiminut huomattavasti kustannustehokkaammin.

Ja nyt pilkunnussijat kehiin valistamaan minua tyhmää:)

 

[Cobol]

Kustannustehokkuutta on myös tutkittu. Alla pari vertailua THL:n näppikseltä julkinen vs yksityinen laadun ja hinnan osalta :

Selvitykset: yksityiset sote-toimijat pärjäävät julkisia paremmin

www.eva.fi

Nyt se on ensi kertaa tutkittu: Yksityinen voitti julkisen terveydenhuollossa

THL:n selvitys kertoo, että vanhusten hoivassa yhteisyritys oli mojovasti halvempi kuin julkinen. Myös terveydenhuollossa yksityinen pesi julkisen.

www.talouselama.fi

Vertailuissa kyse on vanhuspalveluista. Vuodesta 2013 lähtien THL on tehnyt seurantatutkimusta ikäihmisten palveluista, joka perustuu toimipaikoissa tehtyihin kyselyihin. THL:n tietokannasta löytyy vertailukelpoista tietoa siitä, miten eri indikaattorit toteutuvat yksityisten ja julkisten palveluntuottajien kesken.

Kun tarkastellaan, miten yksikön henkilöstön määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat toimintayksikön palveluja tarvitsevien ikäihmisten määrää ja palvelutarvetta, havaitaan, että yksityinen pärjää paremmin kuin julkinen.

Yksityistämistä terveydenhoidossa tulee jatkaa, koska se on järkevin ratkaisu. Näin tuskin käy Marinin hallituksen toimesta. Yksityisestä terveydenhoidosta on tehty vasemmalla kirosana käyttäen ilmenneitä väärinkäytöksiä aseena. Ne olivat erittäin valitettavia, mutta samanlaisia löytyi ja löytyy edelleen myös julkiselta puolelta. Julkisen puolen suorittama valvonta on pettänyt, ja senkin voisi yksityistää.

 

[Hatchetman]

Samaa mieltä!
Aika tehokkaasti julkinen laitos, eli armeija toimi Talvisodassa. Tosin yksityisarmeija olisi toiminut huomattavasti kustannustehokkaammin.

Ja nyt pilkunnussijat kehiin valistamaan minua tyhmää:)

Paremminkin olisi voinut mennä: Malli Cajander.

Meillä oli demari-ja kepuvetoinen hallitus 1939, ja osalle miehistä ei ollut antaa kuin kokardit.

Sitten jouduttiin housut kintuissa ostamaan ja ruinaamaan apua.

Mannerheim oli vaatinut puolustusbudjettiin korotuksia, ja kun puna-multa ei suostunut, niin erosi. Oli lähellä etteivät silloinkin tuhonneet Suomea sisältäpäin.

Onneksi presidentti Kallio sai aneltua Marskin takaisin, ja yksityisesti toimivat suojeluskunnat olivat pitäneet omalta osaltaan puolustusvalmiutta yllä, joten selvittiin.

 

[chubster]

Kustannustehokkuutta on myös tutkittu. Alla pari vertailua THL:n näppikseltä julkinen vs yksityinen laadun ja hinnan osalta :

Selvitykset: yksityiset sote-toimijat pärjäävät julkisia paremmin

www.eva.fi

Nyt se on ensi kertaa tutkittu: Yksityinen voitti julkisen terveydenhuollossa

THL:n selvitys kertoo, että vanhusten hoivassa yhteisyritys oli mojovasti halvempi kuin julkinen. Myös terveydenhuollossa yksityinen pesi julkisen.

www.talouselama.fi

Vertailuissa kyse on vanhuspalveluista. Vuodesta 2013 lähtien THL on tehnyt seurantatutkimusta ikäihmisten palveluista, joka perustuu toimipaikoissa tehtyihin kyselyihin. THL:n tietokannasta löytyy vertailukelpoista tietoa siitä, miten eri indikaattorit toteutuvat yksityisten ja julkisten palveluntuottajien kesken.

Kun tarkastellaan, miten yksikön henkilöstön määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat toimintayksikön palveluja tarvitsevien ikäihmisten määrää ja palvelutarvetta, havaitaan, että yksityinen pärjää paremmin kuin julkinen.

Yksityistämistä terveydenhoidossa tulee jatkaa, koska se on järkevin ratkaisu. Näin tuskin käy Marinin hallituksen toimesta. Yksityisestä terveydenhoidosta on tehty vasemmalla kirosana käyttäen ilmenneitä väärinkäytöksiä aseena. Ne olivat erittäin valitettavia, mutta samanlaisia löytyi ja löytyy edelleen myös julkiselta puolelta. Julkisen puolen suorittama valvonta on pettänyt, ja senkin voisi yksityistää.

Tässä yksi ERITTÄIN oleellinen asia. Kunnat valvovat käytännössä itse itseään ja saavat touhuta melko vapaasti. Itsellä on kokemusta lastensuojelun puolelta kuluneet 10v, joista 7 vuotta Helsingin kaupungin leivissä ja viimeiset 3 samalla alalla yrittäjänä. Omaan kokemukseen pohjaten voin sanoa, että kunnissa menee läpi sellaiset räikeät asiat, joihin yksityisellä puolella puututaan välittömästi ja tämä johtuu nimenomaan valvonnasta. AVIt olevinaan valvoo molempia, mutta kunnille annetaan vapaat kädet soveltaa ja tehdä mitä haluavat (ainakin helsingissä) ja yksityiselle puolelle annetaan ukaaseja vastaavista soveltamisista erittäin herkästi, painokkaasti ja heti.

Tasan ei mene nallekarkit siinäkään. Ja vaikka näitä räikeitä virheitä jne. tosiaan uutisoidaan lähinnä juuri yksityiseltä puolelta, niin johtuu myös pitkälti siitä, että vaikka samoja asioita tapahtuu kunnallisella puolella, niihin ei kuitenkaan puututa samoissa määrin ja kunnat saavat itse valvoa itseään ja omaa toimintaansa.

 

[Cobol]

Tässä yksi ERITTÄIN oleellinen asia. Kunnat valvovat käytännössä itse itseään ja saavat touhuta melko vapaasti. Itsellä on kokemusta lastensuojelun puolelta kuluneet 10v, joista 7 vuotta Helsingin kaupungin leivissä ja viimeiset 3 samalla alalla yrittäjänä. Omaan kokemukseen pohjaten voin sanoa, että kunnissa menee läpi sellaiset räikeät asiat, joihin yksityisellä puolella puututaan välittömästi ja tämä johtuu nimenomaan valvonnasta. AVIt olevinaan valvoo molempia, mutta kunnille annetaan vapaat kädet soveltaa ja tehdä mitä haluavat (ainakin helsingissä) ja yksityiselle puolelle annetaan ukaaseja vastaavista soveltamisista erittäin herkästi, painokkaasti ja heti.

Hieman samanlaisia kokemuksia täälläkin, ja laajemmin muualta kuin terveydenhoidosta.

Tasan ei mene nallekarkit siinäkään. Ja vaikka näitä räikeitä virheitä jne. tosiaan uutisoidaan lähinnä juuri yksityiseltä puolelta, niin johtuu myös pitkälti siitä, että vaikka samoja asioita tapahtuu kunnallisella puolella, niihin ei kuitenkaan puututa samoissa määrin ja kunnat saavat itse valvoa itseään ja omaa toimintaansa.

Niinpä. Olisi järkevää, jos asiantuntijat tekisivät arvion, millaista terveydenhoitoa Suomessa tarvitaan ja mitä ongelmia tulee ratkaista. Esimerkiksi THL omaa laajan kokemuksen ja osaamisen arvioista. Mutta täällä ei toimita niin, vaan mennään poliittinen etu edellä.

 

[lihaani]

Kustannustehokkuutta on myös tutkittu. Alla pari vertailua THL:n näppikseltä julkinen vs yksityinen laadun ja hinnan osalta :

Selvitykset: yksityiset sote-toimijat pärjäävät julkisia paremmin

www.eva.fi

Nyt se on ensi kertaa tutkittu: Yksityinen voitti julkisen terveydenhuollossa

THL:n selvitys kertoo, että vanhusten hoivassa yhteisyritys oli mojovasti halvempi kuin julkinen. Myös terveydenhuollossa yksityinen pesi julkisen.

www.talouselama.fi

Löysit tähän jutut vuosilta 2015 ja 2018. Aika kuluu.
Eva ja Talouselämä-lehti ovat samalla lailla neutraaleja toimijoita siinä kuin SAK ja TSL. Kaikkien näiden numerotiedot ovat yhtä "totta".

Suomen terveydenhoidon kokonaiskustannukset/BKT ovat Pohjoismaiden pienimmät ja noin 60% USA:n terveydenhoidon kustannuksista. Täällä kuka hyvänsä persaukinenkin saa parhaan olemassa olevan syöpähoidon tai hän saa minkä hyvänsä siirtoelimen, jos sellainen yleensä löytyy. Puutteita löytyy ns. "pikkuvaivojen" hoidon nopeudessa. Jos rintaan pistää ja vituttaa, niin joutuu hoitojonon hännille. Yksityiselle puolelle pääsee hoitoon rahaa tiskiin lyömällä heti.

Itse annan arvoa sille, että onnettomuuden sattuessa saan parasta hoitoa välittömästi pelkällä hoitopäivämaksulla. Vaikka todelliset kustannukset voivat olla yli sata tonnia.

Totta kai yksityinen terveydenhoito on hyvin tärkeää. Varsinkin kriisien aikana. Esimerkiksi nyt korona-aikana sen merkitys on ollut kiistaton. Hyvinä aikoina se saa kerätä hillot työterveyshoidosta, kumitissien ja töröhuulien laitosta yms. Tämä on kiistatta kärjistetysti sanottu.

 

[Cobol]

Löysit tähän jutut vuosilta 2015 ja 2018. Aika kuluu.
Eva ja Talouselämä-lehti ovat samalla lailla neutraaleja toimijoita siinä kuin SAK ja TSL. Kaikkien näiden numerotiedot ovat yhtä "totta"

Jos THL:n selvitysten tulokset julkaistaan HS:ssa tai Talouselämässä, eivät ne saastu. Suomessa on vaikeaa ellei mahdotonta löytää parempaa selvityksen tekijää terveydenhoitoalalta kuin THL.

 

[dana77]

Se että joku (HS) alkaa kritisoimaan yksityisen sektorin tarjoamien palvelujen hintoja, kertonee siitä ettei tietyillä tahoilla ole tarpeeksi liitua millä piirtää. Meidän vaan pitää hyväksyä se ettei meillä köyhillä ole tarpeeksi liitua piirtämiseen ja sen vuoksi ollaan tiettyjen palveluiden ulkopuolella.

kyse on siitä, että jos minä menen ostamaan puolen litran kokiksen s-ryhmän kulmakaupasta, niin se maksaa 2 euroa eli 4 euroa litra. Jos sitä vastoin ostan 6-packin 1,5 litran pulloja prismasta, niin litrahinta on 1,27e.

Jos valtio hankkisi yksityiseltä esim 10 000 testiä tietyin kriteerein, niin yksittäisen testin hinta olisi ihan eri tavalla kilpailukykyinen kuin nyt.

 

[dana77]

Suomen terveydenhoidon kokonaiskustannukset/BKT ovat Pohjoismaiden pienimmät ja noin 60% USA:n terveydenhoidon kustannuksista. Täällä kuka hyvänsä persaukinenkin saa parhaan olemassa olevan syöpähoidon tai hän saa minkä hyvänsä siirtoelimen, jos sellainen yleensä löytyy. Puutteita löytyy ns. "pikkuvaivojen" hoidon nopeudessa. Jos rintaan pistää ja vituttaa, niin joutuu hoitojonon hännille. Yksityiselle puolelle pääsee hoitoon rahaa tiskiin lyömällä heti.

Suomessa on tällainen hieno järjestelmä, jossa hoitotarve priorisoidaan ihmisten tuottamien veroeurojen mukaan. Tämä toteutetaan niin, että tuottavimmalla henkilöillä on kattavin yksityinen työterveyshoito, joka sisältää fysioterapiat, magneettikuvaukset ja muut hienoudet. Sitten vähemmän tuottavilla on karvalakkimallisempi työterveys.
Lapset hoidetaan omilla osastoillaan julkisella (siis joilla ei ole yksityistä vakuutusta) ja loppu ynnämuu sitten vähän hoikommilla resursseilla julkisella puolella.

Järjestelmän hienous on siinä, että se on niin hienovaraisesti toteututtu ja kommunikoitu, etteivät kaikki ymmärrä sen olemassaoloa ollenkaan. Koska asia on näin, niin julkinen puolen annetaan kerätä kunnia kansainvälisissä vertailuissa.

 

[Cobol]

Suomen terveydenhoidon kokonaiskustannukset/BKT ovat Pohjoismaiden pienimmät ja noin 60% USA:n terveydenhoidon kustannuksista. Täällä kuka hyvänsä persaukinenkin saa parhaan olemassa olevan syöpähoidon tai hän saa minkä hyvänsä siirtoelimen, jos sellainen yleensä löytyy. Puutteita löytyy ns. "pikkuvaivojen" hoidon nopeudessa. Jos rintaan pistää ja vituttaa, niin joutuu hoitojonon hännille. Yksityiselle puolelle pääsee hoitoon rahaa tiskiin lyömällä heti.

Totta, ja Suomen terveydenhoitomenot ovat hieman yli EU:n keskitason. Jos vertailu otetaan suhteessa BKT, Suomen terveydenhuoltomenot ovat alle EU:n keskiarvon ja paljon pienemmät kuin Pohjoismaissa. Lisäksi asiakasmaksut ovat Suomessa korkeat.

Miten tulos on mahdollista suomalaisella verotuksella?

Ohitan verotuksen. Yksi syy Suomen matalampiin menoihin on lääkärien puute. Täällä on lääkäreitä vähän suhteessa EU. Suuri ero lääkärien määrässä myös verrattuna Pohjoismaihin. Kun jonot pitkittyvät, ongelmat kasvavat.

Järkevintä olisikin kouluttaa lisää lääkäreitä ja palkata paljon lisää lääkäreitä. Mutta koska se olisi järkevintä, Suomessa ei niin tehdä.

 

[dana77]

Järkevintä olisikin kouluttaa lisää lääkäreitä ja palkata paljon lisää lääkäreitä. Mutta koska se olisi järkevintä, Suomessa ei niin tehdä.

Taas kerran syyllinen on AY-liike. Jos lääkäreitä koulutettaisiin enemmän ja tarjonta vastaisi paremmin kysyntää, niin reissulääkärit eivät voisi niistä kunnilta 7000-8000e kuussa korvausta arvauskeskuksissa (fb)päivity... eikun päivystyksistä.

 

[Cobol]

Taas kerran syyllinen on AY-liike. Jos lääkäreitä koulutettaisiin enemmän ja tarjonta vastaisi paremmin kysyntää, niin reissulääkärit eivät voisi niistä kunnilta 7000-8000e kuussa korvausta arvauskeskuksissa (fb)päivity... eikun päivystyksistä.

Totta, vaikka käypä korvaus toki kuuluu. Lääkärien etujärjestö (Lääkäriliitto) on vastustanut välillä kiivaastikin lääkärien koulutusmäärän lisäämistä. Perusteet ovat aina olleet erinomaiset: vaikka nyt on pulaa, koulutusta on lisätty jo liikakin ja tulevaisuudessa on ylitarjontaa. Muistan vastaavat näkemykset Lääkäriliitolta kymmenien vuosien takaa.

Lääkäriliitto ei ole edes tutkimusten yms kanssa eri mieltä siitä, että terveyskeskuksiin tarvittaisiin yleislääketieteen erikoislääkäreitä.

 

[dana77]

Lääkärien etujärjestö (Lääkäriliitto) on vastustanut välillä kiivaastikin lääkärien koulutusmäärän lisäämistä. Perusteet ovat aina olleet erinomaiset: vaikka nyt on pulaa, koulutusta on lisätty jo liikakin ja tulevaisuudessa on ylitarjontaa. Muistan vastaavat näkemykset Lääkäriliitolta kymmenien vuosien takaa.

Tämä onkin varsin uskottavaa maassa, jonka väestö vanhenee vauhdilla ja eliniän odotteet kehittyvät. Mihin siinä voitaisiin niin paljoa lääkäreitä tarvita. vmp.

 

[lihaani]

Mitä me opimme?
Omien etujen ajamisen halu/tarve ei riipu koulutusesta tai sosioekonomisesta asemasta.

 

[Cobol]

Mitä me opimme?
Omien etujen ajamisen halu/tarve ei riipu koulutusesta tai sosioekonomisesta asemasta.

Siinä mielessä riippuu, että korkea koulutus ja korkea sosioekonominen asema antaa paremmat mahdollisuudet puhtaasti omien etujen ajamiseen.

 

[dana77]

Mitä me opimme?
Omien etujen ajamisen halu/tarve ei riipu koulutusesta tai sosioekonomisesta asemasta.

Ja siitä opimme ettei lobbareita pidä päästää neuvottelupöytään kun päätetään yhteisistä asioita.
Onko kyse sitten vaposta ja turpeen tukiaista, lääkäriliitosta ja opiskelijavalinnoista tai ay-liikkeestä ja työttömyyskorvauksesta.

 

[Kimmo_Ahteri]

Jos valtio hankkisi yksityiseltä esim 10 000 testiä tietyin kriteerein, niin yksittäisen testin hinta olisi ihan eri tavalla kilpailukykyinen kuin nyt.

Varmasti näin kuten sanot jos arvona pidetään halpaa hintaa. Kaikki yksityiset eivät toimi samalla ansaintalogiikalla. Toiseksi, mitä ikinä tietyissä kriteereissä onkaan, yksityinen joutuisi sitomaan pääomaa/lainaa jotta 10.000 testiä tietyin kriteerein tulisi suoritettua. Siinä vaiheessa kun kriisi hellittää, onko investointi "arvoton" vai voiko sitä hyödyntää omassa ydinbusineksessa.

Yksityiset varmasti haluavat tässäkin tilanteessa alimmalle riville niin suuren summan kuin mahdollista. Kustannus on varmasti arvo monelle, mutta on varmasti tilaa myös niille toimijoille jotka tarjoavat muutakin kuin halpaa hintaa. Niiden ei tarvitse olla volyymin perässä.

 

[lihaani]

Ja siitä opimme ettei lobbareita pidä päästää neuvottelupöytään kun päätetään yhteisistä asioita.
Onko kyse sitten vaposta ja turpeen tukiaista, lääkäriliitosta ja opiskelijavalinnoista tai ay-liikkeestä ja työttömyyskorvauksesta.

Suuryritykset eivät ole kuulletkaan lobbauksesta?

 

[dana77]

Suuryritykset eivät ole kuulletkaan lobbauksesta?

mutkun whatabout muut.

Kuten sanoin, niin lobbareita ei pidä päästää neuvottelupöytään kun päätetään yhteisistä asioista.

 

[lihaani]

mutkun whatabout muut.

Kuten sanoin, niin lobbareita ei pidä päästää neuvottelupöytään kun päätetään yhteisistä asioista.

Kuinka lobbaus näytetään toteen?
Aina ollaan Pörssiklubilla kusikourulla sovittu suuremmista asioista kuin useimmissa neuvottelupöydissä.

 

[dana77]

Kuinka lobbaus näytetään toteen?
Aina ollaan Pörssiklubilla kusikourulla sovittu suuremmista asioista kuin useimmissa neuvottelupöydissä.

Yksityiset saavat päättää omista asioistaan miten haluavat ja vaikka muna kädessä se luontevimmalta tuntuu, mutta tässä puhuttiin yhteisistä asioista, joka on synonyymi poliittiselle päätöksenteolle. Toivoisin että niitä ei pörssikluilla päätetä vaan maan hallituksessa.

 

[Mediakuutio]

Kustannustehokkuutta on myös tutkittu. Alla pari vertailua THL:n näppikseltä julkinen vs yksityinen laadun ja hinnan osalta :

Selvitykset: yksityiset sote-toimijat pärjäävät julkisia paremmin

www.eva.fi

Nyt se on ensi kertaa tutkittu: Yksityinen voitti julkisen terveydenhuollossa

THL:n selvitys kertoo, että vanhusten hoivassa yhteisyritys oli mojovasti halvempi kuin julkinen. Myös terveydenhuollossa yksityinen pesi julkisen.

www.talouselama.fi

Vertailuissa kyse on vanhuspalveluista. Vuodesta 2013 lähtien THL on tehnyt seurantatutkimusta ikäihmisten palveluista, joka perustuu toimipaikoissa tehtyihin kyselyihin. THL:n tietokannasta löytyy vertailukelpoista tietoa siitä, miten eri indikaattorit toteutuvat yksityisten ja julkisten palveluntuottajien kesken.

Kun tarkastellaan, miten yksikön henkilöstön määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat toimintayksikön palveluja tarvitsevien ikäihmisten määrää ja palvelutarvetta, havaitaan, että yksityinen pärjää paremmin kuin julkinen.

Yksityistämistä terveydenhoidossa tulee jatkaa, koska se on järkevin ratkaisu. Näin tuskin käy Marinin hallituksen toimesta. Yksityisestä terveydenhoidosta on tehty vasemmalla kirosana käyttäen ilmenneitä väärinkäytöksiä aseena. Ne olivat erittäin valitettavia, mutta samanlaisia löytyi ja löytyy edelleen myös julkiselta puolelta. Julkisen puolen suorittama valvonta on pettänyt, ja senkin voisi yksityistää.

Joku taisi tätä samaa tuoda esille kun Esperin sotkut tuli julkistuuteen. Nämä THL:n vanhustenhoito kyselyt on tehty esimerkiksi yksityisellä yksikön päälliköille joilla on varmaan suuri motiivi vastata rehellisesti. Ihan yhtä rehillisesti kuin ilmoitellaan jotain kirjanpitäjiä hoitohenkilökuntaan kun on vähän vajetta. Kun asia tuolloin Esperin jälkeen nousi tapetille ja näitä laitoksia alettiin oikeasti tutkimaan niin kyllä siellä nimenomaan ne yksityiset korostuu ja negatiivisesti.

Edit. Ihan mielenkiinnosta, onko jossain laajasti yksityistetty esimerkiksi terveydenhuolto ja tulokset olleet sekä laadun, että kustannusten osalta hyviä.

 

[Cobol]

Joku taisi tätä samaa tuoda esille kun Esperin sotkut tuli julkistuuteen. Nämä THL:n vanhustenhoito kyselyt on tehty esimerkiksi yksityisellä yksikön päälliköille joilla on varmaan suuri motiivi vastata rehellisesti. Ihan yhtä rehillisesti kuin ilmoitellaan jotain kirjanpitäjiä hoitohenkilökuntaan kun on vähän vajetta. Kun asia tuolloin Esperin jälkeen nousi tapetille ja näitä laitoksia alettiin oikeasti tutkimaan niin kyllä siellä nimenomaan ne yksityiset korostuu ja negatiivisesti.

Ainahan tutkimus voidaan yrittää jollain kumota. THL on onneksi riippumaton siinä mielessä, että vasemmisto tai oikeisto ei pääse niin pahasti vaikuttamaan, joten sen tutkimukset ovat kohtuullisen luotettavia ja siksi ilkeitä, jos ennakkoasenne on johonkin suuntaan tiukka.

Soininvaara - joka kannattaa ehdottomasti julkista - totesi tuolloin, että:

Julkisissa palveluissa yksikkökustannukset kasvavat yksikön koon kasvaessa. Yksityisillä asia on päinvastoin. Kunnallishallinto ei näytä selviävän monimutkaisten organisaatioiden johtamisesta. Tätä pitäisi setviä perin pohjin.

Eipä tuohon voi muuta sanoa kuin samaa mieltä. Julkinen on ongelma, koska toimii epärationaalisesti tilanteissa, joissa pitäisi toimia rationaalisesti. Ongelma korvataan lisäämällä johtavia ja valvovia portaita toinen toisensa päälle. Lopputulos on kallis ja tehoton.

Edit. Ihan mielenkiinnosta, onko jossain laajasti yksityistetty esimerkiksi terveydenhuolto ja tulokset olleet sekä laadun, että kustannusten osalta hyviä.

Kyllä vain. Monissa Keski-Euroopan maissa terveydenhoito on yksityistä, jota rahoitetaan pakollisella sairasvakuutusmaksulla. Hollanti ja Sveitsi ovat maailman kärkeä. Mutta niin on Suomikin. Haluan lisätä yksityistämistä, mutta säilyttää samalla julkisen runkona. Esimerkiksi suuria potilasjonoja tulisi purkaa yhdessä yksityisen kanssa. Näin toimitaan mielestäni järkevimmin.

Myös byrokratiaa tulisi vähentää ja yhdistää. Juuri sen takia, mistä Soininvaara yllä toteaa.

 

[Tuamas]

Lisäksi tulee erottaa sairaanhoidosta ne alat mihin kyetään rakentamaan toimivat insentiivit ja ne missä tämä ei toimi.

Mitä standardimpi ja vähemmän vaativa palvelu, sitä helpompi ja järkevämpi se on ainakin osin yksityistää.

Esimerkiksi erikoissairaanhoidon puoli on jotain aivan standardileikkauksia (kaihi, tuki- ja liikuntaelimet) syytä pitää tiukasti julkisena, koska sille puolelle on vaikea rakentaa toimivia insentiivejä, hoito on usein niin spesiaalia (monta asiaa joita tehdään vain yliopistosairaaloissa tai äärimmäisenä vain Helsingissä) ja toiminto on niin kriittinen yhteiskunnan kannalta.

Taasen matalan hoitoisuuden hoiva, perusterveydenhuolto ja monet muut ”bulkkituotteet” on annettu varsin tehokkaasti ja laadukkaasti yksityisen hoidettavaksi jo nyt ja tässä on syytä toimia tehokkuus edellä jatkossakin.

Suomessa ne isoimmat ongelmat terveydenhuollossa selvimmän haasteen (väestön ikärakenne) lisäksi ovat terveydenhuollon järjestämisvastuu (joka olisi syytä keskittää valtiolle yliopistosairaaloiden hallinnoimana) sekä lääkäreiden määrä.