Suomen talous – absoluuttista totuutta etsimässä

[Mediakuutio]

Aivan kuten nollatuntisoppareilla tekevät ovat pääosin vapaaehtoisesti sekä omasta halustaan nollasopparilla, koska tekevät töitä esimerkiksi opintojen ohessa.

Onko tälle jotain lähdettä? Ainakin jossain vaiheessa tuo nollasopparit oli todella todella yleisiä "perustason" hommissa. Ja siis ihan sama vaikka työntekijä teki aina esim 37.5h viikossa, niin sopimukset tehdään 0-37,5h.

 

[Jymäkkä]

Tämä on ihan 60-lukulainen näkemys. Kun joku keksii uuden tavan valmistaa sähköpyörän aiempaa selvästi edullisemmin, niin miljoonat kuluttajat hyötyvät siitä.

Eikä tuo alaspäin valuminen ole mihinkään loppunut tai välttämättä edes vähentynyt. Paananen kehittää pelin, yhteiskunta verottaa häneltä satoja miljoonia euroja jolla elätetään 10 000 työtöntä Turkulaista.

Muutenkaan pääoman tuotot eivät ole vuosikymmenien tarkastelulla kasvaneet vaan päinvastoin, siitä on kapitalismin kuuluva kilpailu pitänyt huolen. Vaikka mm Persut haikailevat usein 80-lukua, niin markkinatalouden ansiosta nyt tuotteet maksavat murto-osan siitä kuin silloin ja ihnisten ostovoima on noussut räjähdysmäisesti.

Ei se halvempi sähköpyörä paljon lohduta, ellei ole työtä. Mieluummin myös 10 000 keskituloista kuin 1 superrikas elättämässä 10 000 työtöntä. Ollaan tästä keskusteltu ennenkin, mutta minun näkökulmastani vähän yliarvioit kapitalismin kaikkivoipaisuuden. Onhan se ylivoimaisesti paras järjestelmä, joka tähän asti on keksitty, eihän siitä ole kyse. Mutta jos tarpeeksi suuri joukko tippuu kelkasta, ne haluaa kokeilla jotain muuta. Siinä vaiheessa on turha selittää, että hei, ei oo parempaa. On noita kommunistisia järjestelmiä pystytetty kansan tuella kautta historian.

Siksi nämä uuden talouden haasteet kannattaa ottaa vakavasti. Mahdollisimman monen on hyödyttävä jatkossakin, ei kapitalismilla muuten mitään arvoa ole.

Ei vielä olla kuilun reunalla tai lähelläkään, mutta vaikka nyt USA:ssa kehitys ollut jo huolestuttavan oloista.

 

[dana77]

Ei se halvempi sähköpyörä paljon lohduta, ellei ole työtä. Mieluummin myös 10 000 keskituloista kuin 1 superrikas elättämässä 10 000 työtöntä. Ollaan tästä keskusteltu ennenkin, mutta minun näkökulmastani vähän yliarvioit kapitalismin kaikkivoipaisuuden. Onhan se ylivoimaisesti paras järjestelmä, joka tähän asti on keksitty, eihän siitä ole kyse. Mutta jos tarpeeksi suuri joukko tippuu kelkasta, ne haluaa kokeilla jotain muuta. Siinä vaiheessa on turha selittää, että hei, ei oo parempaa. On noita kommunistisia järjestelmiä pystytetty kansan tuella kautta historian.

Siksi nämä uuden talouden haasteet kannattaa ottaa vakavasti. Mahdollisimman monen on hyödyttävä jatkossakin, ei kapitalismilla muuten mitään arvoa ole.

Ei vielä olla kuilun reunalla tai lähelläkään, mutta vaikka nyt USA:ssa kehitys ollut jo huolestuttavan oloista.

Nimenomaan työttömille se on vielä isompi asia, että saavat fillarin halvalla kuin hyvätuloiselle. Jälkimmäisiällä on niistä varaa maksaa niistä enemmänkin. En tässä yhteydessä malta olla mainitsematta, että kaupungin vuokraamat edulliset sähköfillarit ovat työllistäneet joukon ihmisiä ruokakuskeiksi, sillä ne nopeita ja edullisempia kuin autot kaupunkialueella. Näin markkinatalous toimii ja kehitys kehittyy.

Suomen työttömyysaste oli nykyään Siplän kauden lopuksi korkeampi kuin 1980 tai koskaan maamme historiassa ja ostovoima on noussut monikertaiseksi, joten erittäin vaikea on löytää perusteluja väitteellesi, että markkinatalouden hyödyt eivät enää valu alaspäin. Meidän ongelma on että talous ei kasva tarpeeksi ja siksi jaettavaa ei ole niin paljon kuin haluttaisiin. Silti taloutta ei haluta kasvattaa, jos siihen tarvittavat keinot ovat vastoin ideologiaa. Joku sellainen muotoilu voitaisiin tehdä että työtätekemättömien tulot eivät kasva eksponentiaalisesti.

Vertailussa 1 rikkaan ja 10 000 keskituloisen välillä ei taas ole mitään järkeä, sillä ei sen superrikkaan olemattomuus tuota yhtään uutta työpaikkaa tai tee kenestäkään keskituloista. Paitsi tietenkin sillä logiikalla, että keskituloiseksi pääsyyn riitää 1000e kuussa. Oli meillä Paanasta tai ei, niin muiden ihmisten työllistyminen ja sitä kautta tulotaso riippuu vain ja ainoastaan siitä, että onko heillä sellaista osaamista mistä muut ihmistet ovat valmiita maksamaan.

Tai toki nuo 10 000 työttömän elättämäisen sijasta voitaisiin elättää heistä vain 3 000 maksamalla heille triplasti isompi kasa rahaa siitä hyvästä, että he harrastavat maanviljelyä ja väittää heitä keskituloisiksi työntekijöiksi, mutta reilumpaa on maksaa työttömyysturvaa kaikille.

 

[Jymäkkä]

Nimenomaan työttömille se on vielä isompi asia, että saavat fillarin halvalla kuin hyvätuloiselle. Jälkimmäisiällä on niistä varaa maksaa niistä enemmänkin. En tässä yhteydessä malta olla mainitsematta, että kaupungin vuokraamat edulliset sähköfillarit ovat työllistäneet joukon ihmisiä ruokakuskeiksi, sillä ne nopeita ja edullisempia kuin autot kaupunkialueella. Näin markkinatalous toimii ja kehitys kehittyy.

Suomen työttömyysaste oli nykyään Siplän kauden lopuksi korkeampi kuin 1980 tai koskaan maamme historiassa ja ostovoima on noussut monikertaiseksi, joten erittäin vaikea on löytää perusteluja väitteellesi, että markkinatalouden hyödyt eivät enää valu alaspäin. Meidän ongelma on että talous ei kasva tarpeeksi ja siksi jaettavaa ei ole niin paljon kuin haluttaisiin. Silti taloutta ei haluta kasvattaa, jos siihen tarvittavat keinot ovat vastoin ideologiaa. Joku sellainen muotoilu voitaisiin tehdä että työtätekemättömien tulot eivät kasva eksponentiaalisesti.

Vertailussa 1 rikkaan ja 10 000 keskituloisen välillä ei taas ole mitään järkeä, sillä ei sen superrikkaan olemattomuus tuota yhtään uutta työpaikkaa tai tee kenestäkään keskituloista. Paitsi tietenkin sillä logiikalla, että keskituloiseksi pääsyyn riitää 1000e kuussa. Oli meillä Paanasta tai ei, niin muiden ihmisten työllistyminen ja sitä kautta tulotaso riippuu vain ja ainoastaan siitä, että onko heillä sellaista osaamista mistä muut ihmistet ovat valmiita maksamaan.

Tai toki nuo 10 000 työttömän elättämäisen sijasta voitaisiin elättää heistä vain 3 000 maksamalla heille triplasti isompi kasa rahaa siitä hyvästä, että he harrastavat maanviljelyä ja väittää heitä keskituloisiksi työntekijöiksi, mutta reilumpaa on maksaa työttömyysturvaa kaikille.

No en tietenkään tarkoittanut, että superrikkaita ei saisi olla. Nuo 10 000 työtöntä olisi silti varmaan mieluummin töissä superrikkaalla tai missä vaan, ja tienaisivat vaikka 40 000 €.

Ja pointti oli siis siinä ekassa kappaleessani, että se työtön varmasti maksaisi fillaristaan ihan mielellään muutaman satasen enemmän ja ansaitsisi töissä kymmeniä tuhansia enemmän kuin työttömyystuilla.

 

[dana77]

Nuo 10 000 työtöntä olisi silti varmaan mieluummin töissä superrikkaalla tai missä vaan, ja tienaisivat vaikka 40 000 €.

Ja pointti oli siis siinä ekassa kappaleessani, että se työtön varmasti maksaisi fillaristaan ihan mielellään muutaman satasen enemmän ja ansaitsisi töissä kymmeniä tuhansia enemmän kuin työttömyystuilla.

Tämä ensimmäinen lausunto on varmasti totta, mutta 'tasoa, että työttömistä olisi varmasti kivaa, että Margot Robbie tulisi ja näyttäisi osaamansa temput. Olisi varmasti, mutta mitään sellaista realistista vaihtoehtoa ei ole.

Ei fillareiden hinnalla ja hyväpalkkaisilla työpaikoilla ole minkäänlaista korrelaatiota. Fillareiden hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan ja työn hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan, Polkupyörien hintojen nousu ei nosta pyörätehtaan työntekijöiden palkkoja.

 

[Jymäkkä]

Ei fillareiden hinnalla ja hyväpalkkaisilla työpaikoilla ole minkäänlaista korrelaatiota. Fillareiden hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan ja työn hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan, Polkupyörien hintojen nousu ei nosta pyörätehtaan työntekijöiden palkkoja.

Väitinkö näin? Kommentoin vain tuota, että halvemmat fillarit olis työttömille joku kapitalismin suoma lottovoitto. Töitä ne haluais ja hyötyis siitä paljon enemmän.

Ja vaikka tilastot näyttää hyvältä, niin kyllä se on ihan tosiasia, että mukavan keskiluokkaiseen elämän takaavat suorittavat työt ovat vähenemässä, ja juuri tämä joukko jää häviäjäksi. Aikaisemmin kapitalismi tarjosi väylän ihan kaikille, jokaiselle löytyi kykyjä vastaavaa tekemistä, josta kannatti maksaa. Ei käynyt tuote kaupaksi, jos ei ne pakkaajat täyttäneet laatikoita. Tulevaisuudessa yhä vähemmän töitä, joista kuka tahansa suoriutuu ja siitä kannattaa silti maksaa. Minusta tämä on ongelma, johon tulisi suhtautua vakavasti.

 

[dana77]

Kommentoin vain tuota, että halvemmat fillarit olis työttömille joku kapitalismin suoma lottovoitto. Töitä ne haluais ja hyötyis siitä paljon enemmän.

Onko tämä asia näin yksinkertainen? Kumpaa ihmiset kaipaavat, sitä että he saavat viettää merkittävän osan hereilläoloajastaan tehden jotain mitä eivät muuten tekisi vai sitä, että he saavat tarvitsemiaan hyödykkeitä? Jos ja kun automaatio ja tekoäly kehittyy ja hyödykkeet saadaan tuotettua ilman työntekoa, niin kaipaavatko ihmiset tosiaan töitä?

Ja vaikka tilastot näyttää hyvältä, niin kyllä se on ihan tosiasia, että mukavan keskiluokkaiseen elämän takaavat suorittavat työt ovat vähenemässä, ja juuri tämä joukko jää häviäjäksi. Aikaisemmin kapitalismi tarjosi väylän ihan kaikille, jokaiselle löytyi kykyjä vastaavaa tekemistä, josta kannatti maksaa.

Se on totta, että suorittavat työt ovat vähenemässä, mutta sehän on vain hyvä asia. Nehän ovat kaikkein tylsimpiä duuneja. Meidän pitää kouluttautua kehittyneempiin hommiin. Kouluttamattomuus on vain pienellä osalla seurausta synnynnäisestä kyvyttömyydestä.

En taas kerran tiedä milloin on ollut aika jolloin yksinkertaisista töistä on kannattanut maksaa ns hyvää palkkaa. Kuten todettua, niin duunareiden ostovoima ei ole ollut koskaan nykyistä parempi.

 

[Jymäkkä]

En taas kerran tiedä milloin on ollut aika jolloin yksinkertaisista töistä on kannattanut maksaa ns hyvää palkkaa. Kuten todettua, niin duunareiden ostovoima ei ole ollut koskaan nykyistä parempi.

Hyvä on tietysti suhteellinen käsite, mutta ennen sitä mekaanista työtä, johon koneet ei pystyneet oli paljon enemmän, ja kuka tahansa työkykyinen ja haluinen löysi kyllä työn, jolla eli ilman muita korvauksia. Yritykset tarvitsivat aiemmin enemmän ihan puhdasta ihmistyövoimaa.

Tilastojen mukaan ostovoima on korkeimmillaan, mutta nimenomaan ne perinteiset hyväpalkkaiset duunit on katoamassa ja uudet työpaikat usein näitä alustatalouden hommia tai palvelualaa, joista ei enää niin hyvin tienaakaan. Tilastotkin näyttävät, että alle 35 vuotiaat ovat tippumassa tulokehityskelkasta. Vanhempi väki porskuttaa vielä laajemmin "vanhanaikaisissa" pesteissään tes-palkkoineen. Jos kehitys jatkuu samana seuraavat 30 vuotta, ostovoima ei ole enää huipussaan.

Osaavalle, asiantuntijatyössä työskentelevälle "duunarille" nykyaika varmasti näyttäytyy paljon valoisampana. Työnantaja arvostaa ja maksaa, ja kilpailijat kosiskelee vielä paremmilla tarjouksilla. Työelämä ei vaan ole tätä kaikille.

 

[dana77]

Hyvä on tietysti suhteellinen käsite, mutta ennen sitä mekaanista työtä, johon koneet ei pystyneet oli paljon enemmän, ja kuka tahansa työkykyinen ja haluinen löysi kyllä työn, jolla eli ilman muita korvauksia. Yritykset tarvitsivat aiemmin enemmän ihan puhdasta ihmistyövoimaa.

Lukumäärällisesti tällaisia duunareita oli ilman muuta enemmän kuin nyt, mutta se on ihan haihattelua kuvitella, että he olisivat sillä eläneet jotenkin paremmin kuin nyt. Se että ihmisten ostovoima on noussut kaikissa tuloluokissa tarkoittaa juuri sitä, että nyt puhtaat duunarit elävät jollain 1400e palkallaan tosiassa paremmin kuin aikoinaan. Nyt vain vaatimukset ja odotukset ovat nousseet räjähdysmäisesti. Pitää olla yksiöt, kännykät, webit, levikset, ravintolaruokaa säännöllisesti, kanarian lomat tai muuten elämista ei lasketa "pärjäämiseksi ilman korvauksia". Ennen keitettiin perunoita täyteen asutetuissa kämpissä, tai alivuokratussa huoneessa ja kuunneltiin yleisradiota ja rahat riitti siihen mainiosti.

Tilastokeskuksella oli asiasta joskus mainio taulukko, mutta en sitä nyt tähän hätään löytänyt.
Tuolta kuitenkin jotain löytyy.

Tilastokeskus - Katsaus kulutuksen muutoksiin

www.tilastokeskus.fi

Isoimmat muutokset ovat, että siinä missä kasarilla kotitalouksien tuloista 20% meni ruokaan, niin 2000-luvulla luku oli tippunut 12%:iin. Asumiseen ja liikenteeseen sitten käytetään enemmän rahaa, osittain johtuen kaupunkien asuntojen hintojen noususta, mutta osittain siitä, että asumisen vaatimustaso on noussut kohdisten. Nyt sisävessat, suihkut ja kodinkoneet ovat itsestään selvyyksiä, mitä ne eivät vielä tuolloin olleet. Samaten autojen ja muiden vempeleiden määrä on kasvanut valtavasti.

Kuitenkin tämä kulutusmenojen kehitys kertoo oleellisen. Duunareiden eli työntekijöiden menot ovat kasvaneet puolitoistakertaiseksi.

https://www.tilastokeskus.fi/til/ktutk/2006/ktutk_2006_2009-06-08_kat_001_fi_003.gif

Tilastotkin näyttävät, että alle 35 vuotiaat ovat tippumassa tulokehityskelkasta. Vanhempi väki porskuttaa vielä laajemmin "vanhanaikaisissa" pesteissään tes-palkkoineen. Jos kehitys jatkuu samana seuraavat 30 vuotta, ostovoima ei ole enää huipussaan.

Tämä kiistatta totta, mutta sen syy on nimenomaan hiipunut talouskasvu eli kapitalismin puute, eikä toisinpäin.

 

[mjr]

Epäilen että tämä nykyinen talousjärjestelmä tulee loppuunsa tämän vuosisadan kuluessa - automaatio tulee lisääntymään jossain vaiheessa räjähdyksenomaisesti ja ilmastonmuutos kaikesta päätellen tulee toteutumaan melkoisen tuhoisassa muodossa. Kummassakin maailmansodassa vapaat markkinat osoittautuivat täysin tehottomiksi eksistentiaalisen uhan edessä ja näin käynee nytkin - kun lisäksi palkkatyön määrä ja merkitys tulee romahtamaan niin nykyiset puitteet eivät tule toimimaan. Siinä mielessä nämä nykyiset keskustelut tuntuvat melkoisen irrelevanteilta. Mutta olkoon nykyinen linjamme Osmon vasemmistolainen markkinaliberalismi:

Vasemmistolaista markkinaliberalismia

www.soininvaara.fi

Ja oikeiston semi-korruptoitunut pro-business -ajattelua on opittava pelkäämään kuin myrkkyä - pro-market -oikeistolaiset ovat usein kohtuullisen järkeviä, kuten joku Lepomäki, mutta toistaiseksi Kokoomus on etujärjestöpuolue siinä missä SDP:kin.

 

[dana77]

Epäilen että tämä nykyinen talousjärjestelmä tulee loppuunsa tämän vuosisadan kuluessa - automaatio tulee lisääntymään jossain vaiheessa räjähdyksenomaisesti ja ilmastonmuutos kaikesta päätellen tulee toteutumaan melkoisen tuhoisassa muodossa. Kummassakin maailmansodassa vapaat markkinat osoittautuivat täysin tehottomiksi eksistentiaalisen uhan edessä ja näin käynee nytkin - kun lisäksi palkkatyön määrä ja merkitys tulee romahtamaan niin nykyiset puitteet eivät tule toimimaan. Siinä mielessä nämä nykyiset keskustelut tuntuvat melkoisen irrelevanteilta. Mutta olkoon nykyinen linjamme Osmon vasemmistolainen markkinaliberalismi:

Vasemmistolaista markkinaliberalismia

www.soininvaara.fi

Onko se että maailma automatisoituu joku tekijä sen suhteen, että miten markkinatalouden kanssa käy? Onko ne jotenkin ristiriidassa keskenään?
Saahan sitä ennustaa vaikka Suomen jalkapallon maailmanmesraruutta, mutta onko meillä mitään empiiristä evidenssiä että joku muu järjestelmä olisi markkinataloutta parempi? Markkinatalouden mekanismit ovat paras tuntemamme mahdollisuus ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Päästöjen tuottaminen pitää hinnoitella päästökaupan kaltaisella mekanismillä globaalisti ja homma on niin yksinkertaisesti hoidettu kun hinta asetetaan sopivaksi. Millään mainostamallaai sotakommunismillä siihen ei tulla ikinä pääsemään, kysy vaikka siltä Osmoltasi.

Erikoista muutenkin että jakelet tuollaista kirjoitusta jonka ajatuksia aiemmin olet rinnastanut Ayn Randiin vai onko ratkaisevaa vain kuka saman asian sanoo?

 

[mjr]

Millään mainostamallaai sotakommunismillä siihen ei tulla ikinä pääsemään, kysy vaikka siltä Osmoltasi.

Erikoista muutenkin että jakelet tuollaista kirjoitusta jonka ajatuksia aiemmin olet rinnastanut Ayn Randiin vai onko ratkaisevaa vain kuka saman asian sanoo?

Tuota, miten tämän nyt kohteliaasti sanoisi - eräissä aihepiireissä sinulla ei ole luetun ymmärtämiskykyä. Jos ajattelet, että olen verrannut Osmoa Ayn Randiin tai että jotenkin, missään suhteessa, olisin mainostanut sotakommunisia niin et oikeastaan ajattele yhtään mitään. Tiedätkö edes mitä sotakommunismi tarkoittaa tai mitkä olivat Ayn Randin ajattelun keskeiset periaatteet? Vai oletko niin itävaltalaisilla linjoilla, ettei empirialla ole väliä, kuten von Mises antoi ymmärtää? Tai edes tiedätkö kuka Mises oli ja mitkä olivat hänen ajattelunsa perusperiaatteet? Tarvitseeko tuohon valtaisaan taloustieteelliseen ymmärrykseen lukea yhtään mitään?

 

[dana77]

Tuota, miten tämän nyt kohteliaasti sanoisi - eräissä aihepiireissä sinulla ei ole luetun ymmärtämiskykyä. Jos ajattelet, että olen verrannut Osmoa Ayn Randiin tai että jotenkin, missään suhteessa, olisin mainostanut sotakommunisia niin et oikeastaan ajattele yhtään mitään. Tiedätkö edes mitä sotakommunismi tarkoittaa tai mitkä olivat Ayn Randin ajattelun keskeiset periaatteet? Vai oletko niin itävaltalaisilla linjoilla, ettei empirialla ole väliä, kuten von Mises antoi ymmärtää? Tai edes tiedätkö kuka Mises oli ja mitkä olivat hänen ajattelunsa perusperiaatteet? Tarvitseeko tuohon valtaisaan taloustieteelliseen ymmärrykseen lukea yhtään mitään?

Kyllä, en, en, kyllä.

Tajuatko itse että sinä olet Ayn Randin tai hunni Anttilan vetänyt itse verrokiksi kirjoituksista jotka Osmo Soininvaara allekirjoittaisi.

 

[olkikuukkeli]

Tuloerojen kasvusta näyttää taas revenneen (demareiden kontrolloiman "tutkimuslaitoksen" "tutkimuksen" julkaisun vuoksi) melkoinen debatti. Sen vuoksi on syytä muistuttaa perusasioista.

Tapaus 1.

Duunari saa tänään 2500 euroa kuussa liksaa
Pomo saa 12 000 euroa kuussa

Vuoden päästä duunari saa 2700 ja pomo 12 500.


Tapaus 2.

Duunari saa tänään 2500 euroa kuussa liksaa
Pomo saa 12 000 kuussa

Vuoden päästä duunari saa 2500 ja pomo 11 000


Mitäs arvoisat palsateljet (etenkin vasemmistoveljet) arvelevat. Jos tuo duunari saisi itse valita, kumpi skenario toteutuisi? Ja sitten vielä pohdittavaksi, kummassa skenariossa tuloerot kasvavat ja kummassa supistuvat?

Olen tainnut vastata tähän ennenkin, mutta ainakin itselläni ei herätä mitään kateutta kenenkään isot tulot sinänsä - ne eivät vaikuta omaan toimeentulemiseeni mitenkään. Toki olen kohtalaisen hyvätuloinen itsekin, mutta aina en ole ollut. Paljon tärkeämpää mielestäni on se, miten yhteiskunta pitää heikoimmistaan huolta ja kuinka mahdollisuuksien tasa-arvo toteutetaan.

Eli vastaisin duunarin puolesta, että kannattaa ottaa palkankorotus vastaan jos sellainen on tarjolla. Henkilökohtaisesti voisin allekirjoittaa tietyin ehdoin sellaisen yhteiskuntasopimuksen, jossa sitoudutaan toteuttamaan tietty peruspalveluiden ja sosiaaliturvan taso, jonka jälkeen "kaikki on plussaa" ja tuloerot toissijaisia.

Lukumäärällisesti tällaisia duunareita oli ilman muuta enemmän kuin nyt, mutta se on ihan haihattelua kuvitella, että he olisivat sillä eläneet jotenkin paremmin kuin nyt. Se että ihmisten ostovoima on noussut kaikissa tuloluokissa tarkoittaa juuri sitä, että nyt puhtaat duunarit elävät jollain 1400e palkallaan tosiassa paremmin kuin aikoinaan. Nyt vain vaatimukset ja odotukset ovat nousseet räjähdysmäisesti. Pitää olla yksiöt, kännykät, webit, levikset, ravintolaruokaa säännöllisesti, kanarian lomat tai muuten elämista ei lasketa "pärjäämiseksi ilman korvauksia". Ennen keitettiin perunoita täyteen asutetuissa kämpissä, tai alivuokratussa huoneessa ja kuunneltiin yleisradiota ja rahat riitti siihen mainiosti.

Tilastokeskuksella oli asiasta joskus mainio taulukko, mutta en sitä nyt tähän hätään löytänyt.
Tuolta kuitenkin jotain löytyy.

Tilastokeskus - Katsaus kulutuksen muutoksiin

www.tilastokeskus.fi

Isoimmat muutokset ovat, että siinä missä kasarilla kotitalouksien tuloista 20% meni ruokaan, niin 2000-luvulla luku oli tippunut 12%:iin. Asumiseen ja liikenteeseen sitten käytetään enemmän rahaa, osittain johtuen kaupunkien asuntojen hintojen noususta, mutta osittain siitä, että asumisen vaatimustaso on noussut kohdisten. Nyt sisävessat, suihkut ja kodinkoneet ovat itsestään selvyyksiä, mitä ne eivät vielä tuolloin olleet. Samaten autojen ja muiden vempeleiden määrä on kasvanut valtavasti.

Kuitenkin tämä kulutusmenojen kehitys kertoo oleellisen. Duunareiden eli työntekijöiden menot ovat kasvaneet puolitoistakertaiseksi.

https://www.tilastokeskus.fi/til/ktutk/2006/ktutk_2006_2009-06-08_kat_001_fi_003.gif

Tämä kiistatta totta, mutta sen syy on nimenomaan hiipunut talouskasvu eli kapitalismin puute, eikä toisinpäin.

Tässä viestissä näkyy mielestäni loistavasti ns. puhtaan talousajattelun irrallisuus tosielämästä. Eivät ihmiset mittaa tai usein edes tiedä absoluuttista taloudellista "suorituskykyään" vaan yhteiskuntaa katsotaan omaa maailmankatsomusta kontekstina käyttäen. Katsomuksiin taas sisältyy moraaliarvostelmia ja jatkuvaa tiedostamatontakin arviointia siitä, onko koettu kehitys oikeudenmukaista vai ei.

Karrikoiden: Jos talous vaikkapa kasvaa 100%, mutta 99% siitä menee yhdelle henkilölle, alkaa se joitain ihmisiä sapettaa, vaikka omakin asema olisi parempi kuin ennen. Efekti vahvistuu, mikäli mekanismia ilmiölle ei tunneta. Pörssikeinottelu, sisäpiirin kaupat yms. ovat tällaisia hankalasti käsitettäviä vaurastumisen perusteita. Vielä jos mennään jonnekin johdannaismarkkinoihin, niin moni tipahtaa kelkasta ja tunne epäreilusta pelistä voimistuu.

Itseäni riipii ajattelutapa, jossa "ei ole varaa" auttaa edes melko äärimmäisestä kurjuudesta pois ihmisiä yhteiskunnassa, jossa tahkotaan helvetisti fyffeä ja reaalitalous on vahva. Onneksi emme ole vielä siinä tilanteessa, mutta esim. Yhdysvallat yli 20 000USD isommalla bkt per capitalla ei vaan voi pahoinvointia maassa vähentää kun kasvu vaarantuisi... Oikeastihan sovimme itse talouden pelisäännöt ja hyvin toimivan järjestelmän voi tehdä monella tapaa omaksutuista arvoista riippuen. Pidän ihan päivänselvänä, että pelkästään talouskasvun maksimointia yrittävä järjestelmä ei koskaan kehittyisi hyvinvointivaltioksi jos lähdetään jostain historian nollapisteestä liikenteeseen.

Mitä tulee tuohon viimeiseen steitmenttiin, niin tuohan ei voi pitää paikkaansa, mikäli ilmiö on tosi myös kasvavissa talouksissa?

 

[dana77]

Tässä viestissä näkyy mielestäni loistavasti ns. puhtaan talousajattelun irrallisuus tosielämästä. Eivät ihmiset mittaa tai usein edes tiedä absoluuttista taloudellista "suorituskykyään" vaan yhteiskuntaa katsotaan omaa maailmankatsomusta kontekstina käyttäen. Katsomuksiin taas sisältyy moraaliarvostelmia ja jatkuvaa tiedostamatontakin arviointia siitä, onko koettu kehitys oikeudenmukaista vai ei.

Karrikoiden: Jos talous vaikkapa kasvaa 100%, mutta 99% siitä menee yhdelle henkilölle, alkaa se joitain ihmisiä sapettaa, vaikka omakin asema olisi parempi kuin ennen. Efekti vahvistuu, mikäli mekanismia ilmiölle ei tunneta. Pörssikeinottelu, sisäpiirin kaupat yms. ovat tällaisia hankalasti käsitettäviä vaurastumisen perusteita. Vielä jos mennään jonnekin johdannaismarkkinoihin, niin moni tipahtaa kelkasta ja tunne epäreilusta pelistä voimistuu.

Ei näy. Ei keskusteluna ollut, että onko järjestelmä epis duunareiden mielestä, vaan puhuimme siitä faktasta, että tuliko aiemmin duunari toimeen paremmin ilman korvauksia kun nyt. Se fakta ei muutu siitä että, näin asiat koetaan. Jälkimmäinen on oman keskustelun paikkansa. Minusta on ihan validi kysymys, että pitäisikö sille ihmisten loputtamalle ahneudelle tehdä jotain yhteiskunnan toimesta, että ihmiset joilla menee paremmin kuin koskaan eivät ole siihen tyytyväisiä. Tuntuu että tyytyväisyyden kannalta paljon oleellisempi asia kuin se, että kuinka paljonko rahaa on, on että se summa kasvaa joka vuosi tasaisesti tai mielellään kiihtyvästi. En myös usko, että sellaista tulonjakoa olisi löydettävissä, johon kaikki olisivat tyytyväisiä. Toisinsanottuna se, että jotkut ovat tyytymättömiä ei tarkoita että systeemissä olisi vikaa.

Olen joskus puolitosissani sanonut, että kielletään MTV ja lopetetaan verotietoten julkaisu.

Itseäni riipii ajattelutapa, jossa "ei ole varaa" auttaa edes melko äärimmäisestä kurjuudesta pois ihmisiä yhteiskunnassa, jossa tahkotaan helvetisti fyffeä ja reaalitalous on vahva. Onneksi emme ole vielä siinä tilanteessa, mutta esim. Yhdysvallat yli 20 000USD isommalla bkt per capitalla ei vaan voi pahoinvointia maassa vähentää kun kasvu vaarantuisi... Oikeastihan sovimme itse talouden pelisäännöt ja hyvin toimivan järjestelmän voi tehdä monella tapaa omaksutuista arvoista riippuen. Pidän ihan päivänselvänä, että pelkästään talouskasvun maksimointia yrittävä järjestelmä ei koskaan kehittyisi hyvinvointivaltioksi jos lähdetään jostain historian nollapisteestä liikenteeseen.

Ei yhdysvalloissa kyse ole siitä että onko varaa auttaa vai ei, vaan siitä että onko tulojentasaus moraalisesti oikein vai ei.

Mitä tulee tuohon viimeiseen steitmenttiin, niin tuohan ei voi pitää paikkaansa, mikäli ilmiö on tosi myös kasvavissa talouksissa?

Kyllä se voi olla tapauksissa, joissa talouskasvu on hidastunut, muttei loppunut.

 

[mjr]

Kevin Drum puhuu jälleen kerran puhdasta järkeä - myös Suomen sopisi seurata näitä neuvoja:

Who's afraid of deficit spending?

www.motherjones.com

 

[Cobol]

Kevin Drum puhuu jälleen kerran puhdasta järkeä - myös Suomen sopisi seurata näitä neuvoja:

Kyllä. Ja vaikka kirjoituksessa kyse on USA:sta, Suomen BKT:n rakenne muistuttaa läntisessä Euroopassa kai jo eniten USA:ta. Meillä kulutuksen osuus on jo yli 55 prosenttia BKT:sta Suomen Pankin mukaan, kun se esimerkiksi Ruotsissa on 45 prosenttia. En muista ulkoa tarkkaa USA:n lukua, mutta luokkaa 62 % BKT:sta kulutus voisi olla siellä.

Tämänkin takia on oleellisen tärkeää, että kuluttajat kuluttavat ja vienti vetää sen, mitä voi. Velaksi, kyllä tässä tilanteessa. Ja vaikka ansiotuloveroja alentaen, jotta kuluttaminen on mahdollista. On yksinkertaisesti niin, että velkaa on otettava edelleen. Vastaavaa tilannetta tulee harvoin eteen, mutta silloin se on tunnistettava.

Avainkysymys on myös investoinnit. Nyt on mennyt 10-15 vuotta nettoinvestoinnit miinuksella. Tilanne on taloudellisessa mielessä vähitellen kasvava ongelma.

 

[mjr]

Avainkysymys on myös investoinnit. Nyt on mennyt 10-15 vuotta nettoinvestoinnit miinuksella. Tilanne on taloudellisessa mielessä vähitellen kasvava ongelma.

Jeps, todella huolestuttavaa tämä. Ollaan poljettu paikoillamme todella monessa suhteessa. Tarvitaan merkittäviä rakenneuudistuksia mutta myös tässä tilanteessa erittäin huomattavaa ja voimakasta elvytystä.

 

[Cobol]

Jeps, todella huolestuttavaa tämä. Ollaan poljettu paikoillamme todella monessa suhteessa. Tarvitaan merkittäviä rakenneuudistuksia mutta myös tässä tilanteessa erittäin huomattavaa ja voimakasta elvytystä.

Juuri näin. Laitan hieman toivoa tulevaan keskusteluun talouden suuntaviivoista ensi kuussa. Tietääkseni useampi asiantuntijaryhmä valmistaa materiaalia.

 

[arvee]

Olisi kivaa, jos suomalaisia olisi paljon useissa ulkomaissa tekemässä rahakashommia töinään ja sitten he lähettäisivät kolmasosan liksastaan vanhuksilleen kulutettavaksi elämiseen. suomi nousuun
???.

 

[arvee]

... Tietääkseni useampi asiantuntijaryhmä valmistaa materiaalia.

Aivan mahtavaa, tuskin maltan odottaa.

 

[Cobol]

Aivan mahtavaa, tuskin maltan odottaa.

Älä nyt, älä. Meillä on hyviä jos ei ainakin osin erinomaisia talouden asiantuntijoita. Vastikään oli koolla neljän kopla eli Vesa Vihriälä, Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Roope Uusitalo, jotka linjasivat Suomen talousstrategiaa tuleviksi vuosiksi.

Työryhmä puuttui - pari esimerkkiä:

* haitallisiin verotukiin kuten turpeeseen,
* sukupolvien epätasa-arvoon ja sen välttämättömään korjaukseen, jotta nuoriso ja heidän jälkeensä tulevat eivät ole aivan kusessa julkisen velan kanssa,
* käynnistyvän toisen vaiheen talouspolitiikan painopiste siirtyy kysyntää tukeviin finanssipolitiikan toimiin.

Ei kai näistä juuri kukaan ole eri mieltä? Hallitus tilasi, ja sai luokkaa 100 hyvää esitystä. Ja enemmänkin. Mutta toteutetaanko kuinka moni tuosta esimerkinomaisesta 100 hyvästä esityksestä?

Vihriälän ryhmän esitys löytyy alta:

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162224/VN_2020_13.pdf?sequence=48&isAllowed=y

Sen konkretisoimisesta on pitkälti kyse.

 

[arvee]

...
Ei kai näistä juuri kukaan ole eri mieltä? Hallitus tilasi, ja sai luokkaa 100 hyvää esitystä. Ja enemmänkin. Mutta toteutetaanko kuinka moni tuosta esimerkinomaisesta 100 hyvästä esityksestä?

Vihriälän ryhmän esitys löytyy alta:

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162224/VN_2020_13.pdf?sequence=48&isAllowed=y

Sen konkretisoimisesta on pitkälti kyse.

Kyllä tämä on minustakin mainio paperi eli suuntaviivaustoive mutta onko nykyinen Hallitus kanssani samaa mieltä? Juu ei.

Mitään ei tule muuttumaan. Hyvien Ihmisten Juhlat eli Meidän Paremmat Bileet vaativat ehkä lisää, enemmän lisäbudjetteja.
Sitten joskus tulee eduskuntavaalit jälleen ja ketä kansalaista kiinnostaa ikävä bileiden siivoaminen?

Nykykansalainen äänestää tunteella. Toimittajat vielä lisäboostina opettavat tunnepolitiikan erinomaisuutta kansalaisille, vaikuttavat korvien kautta äänestyslippuun.

Kansantalouden suuntaviivat: ikäviä leikkauksia johonkin, jollekin, jonnekin???. Ei, ei, ja ei.
Huono raportti.

 

[Cobol]

Kyllä tämä on minustakin mainio paperi eli suuntaviivaustoive mutta onko nykyinen Hallitus kanssani samaa mieltä? Juu ei

Tätä ei vielä tiedetä. Arvioita voidaan esittää, totta kai, mutta esitys valmistui loppukeväästä ja poliittinen toiminta Suomessa alkaa kun lomat on ohi. Eli nyt. Senpä takia asiantuntijoiden tekemillä Vihriälän työryhmän linjausten konkretisoinnilla on iso merkitys. Jos hallitus nojaa taloudessa asiantuntijoihin, hienoa. Ellei nojaa, se tulee nostaa esille.

 

[Ollakseni]

Professori: Suomeen on syntynyt mittava tulonsiirtojen varassa elävä uusi luokka - ”Mihin helvettiin olemme menossa?”

Professori Matti Viren: ”Oikeastaan vain kaksi ylintä tuloluokkaa on nettomaksajia.”

www.iltalehti.fi

Matti Virenin mielestä Suomessa vain kaksi korkeinta tuloluokkaa ovat nettomaksajia. Aika karu mielipide, mutta voihan tuo olla totta. Samalla nostaa huolta siitä kuinka maahanmuuttajat ovat alemmissa tulodesiileissä.