Suomen talous – absoluuttista totuutta etsimässä

  • 268 256
  • 2 517

ipaz

Jäsen

Matti Virenin mielestä Suomessa vain kaksi korkeinta tuloluokkaa ovat nettomaksajia. Aika karu mielipide, mutta voihan tuo olla totta. Samalla nostaa huolta siitä kuinka maahanmuuttajat ovat alemmissa tulodesiileissä.

Tämä on kyllä saatanan huolestuttavaa. Tuon taulukon mukaan olen itsekin tuloluokassani saamapuolella, mutta henk.koht. en saa ainakaan tietääkseni valtiolta mitään suoraa tukea. Jotain verojuttuja voi olla, mutta niistä en ole perillä enää mitenkään. Jotain ne ehdottaa maksamaan ja minä sitten maksan. Ja sitten tulee joko mätkyjä tai palautuksia vuoden päästä.

Tuossa Virenin kaaviossa ei oltu eroteltu, että mistä ja minkälaista tukea saadaan. Oli pelkästään vertailuluvut kokonaistulot vs. palkka, yrittätulot ym. Onkohan tuossa mukana myös esim. asuntolainat, jotka monella ovat varsin valtavat.

Mutta jo tuo, että jos on vuoden aikana käytössä esim. noin 23000 euroa, niin vain noin 12000 siitä on itse ansaittua. Siis keskimäärin. Mihin on kadonnut se käsitys, että on tavoiteltavaa ja arvostettavaa hankkia omat varansa joita sitte kuluttaa sen mukaan kun likviditeettiä on.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Tämä on kyllä saatanan huolestuttavaa. Tuon taulukon mukaan olen itsekin tuloluokassani saamapuolella, mutta henk.koht. en saa ainakaan tietääkseni valtiolta mitään suoraa tukea. Jotain verojuttuja voi olla, mutta niistä en ole perillä enää mitenkään. Jotain ne ehdottaa maksamaan ja minä sitten maksan. Ja sitten tulee joko mätkyjä tai palautuksia vuoden päästä.

Viren on oikeassa, kun katsotaan elinaikapohjalta. Eläkkeet yms tuet vie ison osan keskiluokasta ellei koko keskiluokan saamapuolelle.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Viren on oikeassa, kun katsotaan elinaikapohjalta. Eläkkeet yms tuet vie ison osan keskiluokasta ellei koko keskiluokan saamapuolelle.
Joo, tämä hyvä tuossa ymmärtää, ettei nämä "keskituloiset" töissä ollessaan tukia saa(pl. lapsilisät), vaan enemmän ennen ja jälkeen työuran.
 

Tuamas

Jäsen
Sinänsä tuo on koko nettomaksajakeskustelun pihvi, 99,9X% kansasta saa enemmän tulonsiirtoja kuin muita tuloja ikävuodet 0-17 ja 65-kuolema.

Luonnollisesti kun työikäisen väestön ja eläkeläisten suhde on suurten ikäluokkien eläköitymisen myötä muuttunut radikaalisti, on myös tulonsiirtojen ja muiden tulojen suhde muuttunut.

Virenin tekemät johtopäätökset ovat populistista paskaa, koska niissä unohdetaan lahjakkaasti pääsyy ”tulonsiirtoyhteiskunnalle”, se ei ole merkittävästi kasvaneet työikäisten tulonsiirrot, vaan merkittävästi kasvanut ja entisestään kasvava eläkeläisten suhteellinen sekä absoluuttinen määrä.

Lisäksi, koska eläketulot ovat pääasiassa selvästi alemmat kuin palkkatulot, putoaa iso osa porukasta tuloluokissa pykälän-pari kun jäädään eläkkeelle.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Sinänsä tuo on koko nettomaksajakeskustelun pihvi, 99,9X% kansasta saa enemmän tulonsiirtoja kuin muita tuloja ikävuodet 0-17 ja 65-kuolema

Totta. Mutta niin Tilastokeskus kuin Viren esittävät 17-65 vuotiaiden osalta lukuja, jotka ovat faktaa. Jos tiiviisti sanoisin, 80-luvulla syntyneet ovat henkilöistä suurin yhteiskunnan rahoittajaryhmä. Keskimäärin kotitaloudet saavat luokkaa 6 300 euroa hyviä, ja riippuen tuloista, lapsista ja monesta muusta tekijästä, kunkin tulodesiilin sisällä painotukset ovat erilaisia.

Karkeasti vuonna 2016 alle 30-vuotiaat yksinasuvat saivat 2 500 euroa plussaa, mutta 30-44 vuotiaat maksoivat jo yli 3 000 enemmän kuin saivat. 45-64 vuotiaat olivat noin nollatasossa ja sittä ylöspäin plussaa tuli yli 18 000 euroa. Lapsettomuutta ei tueta. Lapseton pari 45-64 maksoi yli 9 000 euroa enemmän kuin sai tukia ja lapseton pari 30-44 vuotta maksoi vajaat 16 000 euroa enemmän kuin sai tukia.

Ulkomuistista Tilastokeskuksella on monia tapoja esittää yllä olevaa ja yksi niistä ilman eläkkeitä kertoi sen, että noin 65 prosenttia tulodesiileista on nettomaksajia ja eläkkeiden kanssa luku putoaa noin 30 prosenttiin.

Ikä- ja tuloluokkien väliset suhteet ja historialliset muutokset ovat mielenkiintoisia. Ja samoin väestöennusteisiin pohjautuvat tulevaisuuden trendit. Iso kysymys on, millainen maahanmuutto Suomeen suuntautuu. Jos se painottu nykyistä enemmän työperäiseen maahanmuuttoon ja ammattiväkeen, tilanne paranee. Jos näin ei käy, vaan maahanmuuton jälkeen esimerkiksi vuosina 3-10 maahanmuutoon jälkeen tulodesiilit olisivat pääosin 1-3/10, tilanne tietenkin huononee.

Koska humanitaarinen maahanmuutto on vain yksi osa kokonaismaahanmuutosta, oleellista on se, millaisia työperäisiä maahanmuuttajia Suomeen saadaan.
 
Viimeksi muokattu:

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Paljon on ollut julkisuudessa vääntöä työttömistä. Toinen näkökanta, jota itsekin edustan, on että työnteon pitäisi olla aina taloudellisesti kannattavaa työntekijällä itselleen. Kova vastakkainen näkemys on, että jokaisen joka pystyy pitäisi tehdä töitä joka tapauksessa.

Kävelevä vitsi Iikka Kivi kertoi tänään, että hän pitää mulkkuina ihmisiä jotka eivät suostu tekemään ilmaista työtä yhteiskunnan hyväksi:
 

-Kantor-

Jäsen
Suosikkijoukkue
IFK
Paljon on ollut julkisuudessa vääntöä työttömistä. Toinen näkökanta, jota itsekin edustan, on että työnteon pitäisi olla aina taloudellisesti kannattavaa työntekijällä itselleen. Kova vastakkainen näkemys on, että jokaisen joka pystyy pitäisi tehdä töitä joka tapauksessa.

Kävelevä vitsi Iikka Kivi kertoi tänään, että hän pitää mulkkuina ihmisiä jotka eivät suostu tekemään ilmaista työtä yhteiskunnan hyväksi:

Olin kuvitellut blokanneeni Kiven jutut, koska jotain verisuonia päästä katkovia aivopieruja sieltä on aiemminkin tullut, mutta jostain syystä tänään Facessa pompsahti feediin päivitys, jossa hän yrittää selitellä tätä viimeisintä ulostuloaan.

Avatkaa nyt joku, että onko tämä jotain ultimaattista trollausta mitä en vain ymmärrä vai onko tyyppi oikeasti niin sekaisin kuin antaa ymmärtää? Eihän nyt noin yksiulotteisen dorkaan ajatteluun törmää edes SKP:n pikkujouluissa.
 
Viimeksi muokattu:

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Kävelevä vitsi Iikka Kivi kertoi tänään, että hän pitää mulkkuina ihmisiä jotka eivät suostu tekemään ilmaista työtä yhteiskunnan hyväksi:
Tosiaan äärimmäisen naiivi käsitys taloudesta. Tuosta tuli mieleen hamalta 90-luvulta kun joku hyvin tunnettu näyttelijä (en millään muista nimeä, nainen) sanoi jossain haastattelussa, että länsimaalaisten pitäisi ostaa afrikkalaisille oliko se nyt jääkaappeja tai jotain vastaavaa, tämä siis ratkaisuna globaaleihin tuloeroihin, jotenkin jäi mieleen täydellisessä idiotiassaan. Mutta nyttemmin pystyn näkemään jonkinlaisen logiikan tuollaisessa ajattelussa - se perustuu siihen, että nähdään ihmiskunta kykenevänä toimimaan altruistisesti ja rationaalisesti. Markkinamekanismi puolestaan toimii, koska se ei edellytä vähäisintäkään altruismia tai rationaalisuutta vaan ahneus, itsekkyys ja lyhytnäköisyys suorastaan tukevat sitä. Mikä voi osoittautua, btw, sangen tuhoisaksi meille, noin loppupeleissä... Olisipa vain maailma sellainen kuten Kivi tai tuo ammoinen näyttelijätär ajattelevat.
 

RexHex

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL
Paljon on ollut julkisuudessa vääntöä työttömistä. Toinen näkökanta, jota itsekin edustan, on että työnteon pitäisi olla aina taloudellisesti kannattavaa työntekijällä itselleen. Kova vastakkainen näkemys on, että jokaisen joka pystyy pitäisi tehdä töitä joka tapauksessa.

Kävelevä vitsi Iikka Kivi kertoi tänään, että hän pitää mulkkuina ihmisiä jotka eivät suostu tekemään ilmaista työtä yhteiskunnan hyväksi:

Kyllähän näitä mielipiteitä maailmaan mahtuu. Joku aika sitten näin sellaisenkin kommentin, että erään palkansaajan olisi pitänyt lahjoittaa palkkansa koronasta kärsiville vähävaraisille perheille. Eli ei tämä Iikka ole yksin ajatuksensa kanssa.
 
Suosikkijoukkue
KK
Mitenköhän niitä työpaikkoja tulisi lisää? Te-palveluiden sivuilla ei ole juurikaan minulle muuta tarjota, kuin puhelinmyyntiä (mitä en suostu tekemään, koska vihaan ko tapaa myydä tuotteita). Loput ovat oman ammattitaitoni ulkopuolella tai tarvitsisi lisäkoulutusta. Oman alan töitä ei tästä kaupungista löydy. Eli siis pitäisi muuttaa ja ryhtyä etäisuhteeseen ja toivoa, että kaikki menee hyvin uudessa duunissa ja muijakin vielä jaksaisi etäsuhdetta. En vain ymmärrä, miten polkemalla palkkoja tai työetuuksia alentamalla tulee yhtään uutta työpaikkaa.

Monesti hallitus on tehnyt parannuksia, kuten aikoinaan ravintoloiden ja kampaamoiden alv alennus. Se säästynyt raha ei mennyt uusiin työpaikkoihin, vaan omistajien taskuun. Ei ole realistista odottaa, että työpaikat työllistävät lisää vaikka mitä konsteja keksittäisiin.

Tämä työpaikoista. Odotan innolla rautalangasta väännettyjä vastauksia.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Tosiaan äärimmäisen naiivi käsitys taloudesta. Tuosta tuli mieleen hamalta 90-luvulta kun joku hyvin tunnettu näyttelijä (en millään muista nimeä, nainen) sanoi jossain haastattelussa, että länsimaalaisten pitäisi ostaa afrikkalaisille oliko se nyt jääkaappeja tai jotain vastaavaa, tämä siis ratkaisuna globaaleihin tuloeroihin, jotenkin jäi mieleen täydellisessä idiotiassaan. Mutta nyttemmin pystyn näkemään jonkinlaisen logiikan tuollaisessa ajattelussa - se perustuu siihen, että nähdään ihmiskunta kykenevänä toimimaan altruistisesti ja rationaalisesti. Markkinamekanismi puolestaan toimii, koska se ei edellytä vähäisintäkään altruismia tai rationaalisuutta vaan ahneus, itsekkyys ja lyhytnäköisyys suorastaan tukevat sitä. Mikä voi osoittautua, btw, sangen tuhoisaksi meille, noin loppupeleissä... Olisipa vain maailma sellainen kuten Kivi tai tuo ammoinen näyttelijätär ajattelevat.
Samaa mieltä tästä. Erittäin usein tällaiset hyvin, hyvin typerät käsitykset taloudesta perustuvat siihen että niiden käyttäjät eivät ymmärrä rahan roolia. Raha kun on vain puhtaasti vaihdon väline ja se millä on väliä on tuotanto. Siksi BKT on se joka kertoo vaurauden ja ihmisten saaminen töihin tuottamaan vaikkapa talvitakkeja on järkevämpi tavoite kun rahan antaminen takkien ostamiseen.

Siinä olisi järkeä jos sanoisi, että isojen talojen omistajien tulisi ottaa luokseen asumaan asunnottomia. Sitä vastoin jos sanotaan, että heidän pitäisi myydä pois isot asuntonsa ja lahjoittaa siitä saadut rahat ruokaan ei toimi. Maailman ruuan tuotanto ei muutu tästä mihinkään, vaan tapahtuisi vain ruuan hinnan nousu. Kun taas tuotetaan takkeja enemmän saadaan edullisempia takkeja vähävaraisille. Tämä nyt erittäin yliyksinkertaistettuna esitettynä jonkun verran monimutkaisempi kokonaisuus, johon liittyy hyvin paljon muitakin asioita, mutta rahan sijasta kannattaa miettiä enemmän niitä vaihdettavia palveluita & hyödykkeitä.

Voi kun näitä opetettaisiin jo ihan koulussa.
 
Viimeksi muokattu:
(1)
  • Tykkää
Reactions: mjr

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Vielä edellisen viestin loppuun viitaten ajatus, jonka päätin jakaa tämän kuitenkin erilliseen viestiin. Olen viime aikoina haaveillut, että jos minulle kerääntyisi suuria määriä pääomaa niin perustaisin yksityisen eliittikoulun Helsinkiin, jossa opetettaisiin mm taloustiedettä ja sijoittamista ihan eri tavoin kuin nyt. vapaina sosialismin ajatuksia kahlitsevasta viitekehyksessä nimeltä peruskoulu. Olen ymmärtänyt, että Suomessa ei ole laillista kerätä lukukausimaksuja, mutta tekisin sen vittuilessani tälle demarilandialle silti. Eli palkkaisin sinne hyvällä liksalla osaavia opettajia sekä kotimaasta että ulkomaasta ja pitäisin opetuksen tason korkeana.
 
Viimeksi muokattu:

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
perustaisin yksityisen eliittikoulun Helsinkiin, jossa opetettaisiin mm taloustiedettä ja sijoittamista
Opetettaisiinkohan siis keynesiläistä makrotaloustiedettä, mikä nyt noin empiirisesti vain pitää paikkansa? Ja sijoittamisen suhteen oppitunteja voisikin ottaa ihan suoraan Keynesiltä. Hymiö.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Samaa mieltä tästä. Erittäin usein tällaiset hyvin, hyvin typerät käsitykset taloudesta perustuvat siihen että niiden käyttäjät eivät ymmärrä rahan roolia. Raha kun on vain puhtaasti vaihdon väline ja se millä on väliä on tuotanto. Siksi BKT on se joka kertoo vaurauden ja ihmisten saaminen töihin tuottamaan vaikkapa talvitakkeja on järkevämpi tavoite kun antaminen takkien ostamiseen.
No sanoisin tämän hieman toisin - eli että nämä ihmiset eivät täysin ymmärrä, että nykyinen varallisuus on syntynyt tietyissä puitteissa ja ettei se varallisuus ole mikään itsestäänselvyys. On herkkä tasapaino siinä, kuinka paljon voimme ottaa ihmisen itsekkyydestä (pohjimmiltaan) syntyneestä lisäarvosta koko ihmiskunnan hyväksi. Toistaiseksi markkinatalous on ollut sangen ylivoimainen järjestelmä kasvun tuottamiseksi ja sen tuhoaminen ilman parempaa vaihtoehtoa olisi köyhyyden ja kurjuuden lisäämistä.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Opetettaisiinkohan siis keynesiläistä makrotaloustiedettä, mikä nyt noin empiirisesti vain pitää paikkansa? Ja sijoittamisen suhteen oppitunteja voisikin ottaa ihan suoraan Keynesiltä. Hymiö.
Jos kyseessä olisi yläaste ja/tai lukio, niin kunhan nyt sellaiset perusasiat kuin korkoa korolle ja eri sijoitusinstrumentit tulisivat tutuiksi.

Yliopistossa eri koulukunnat esiteltiin kaikki ja kerrottiin niiden välisistä näkemyseroista. En näe sitä mitenkään huonona lähetystapana muutoinkaan.
 
Viimeksi muokattu:
(1)
  • Tykkää
Reactions: mjr

heavy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Hesari vertaili julkisen ja yksityisen puolen koronatestauksen hintaa, huomattavasti halvempaa on julkinen terveyden hoito kuin yksityinen,jos tätä käyttää mittarina.

Olisi mukava, jos joku tekisi vertailun oikeilla luvuilla. Nyt HS:n jutussa kysytään: Mistä koostuu se helsinkiläisen nuhanenän koronatestin hinta, josta hänen ei itse tarvitse maksaa senttiäkään?

Tähän asti olen kuvitellut, että veroilla ja lainoilla rahoitetaan julkista terveydenhoitoa. Ei se, että maksan niitä vuosittain tee palvelua minulle maksuttomaksi. Samalla logiikallaha en maksa YLE:stä senttiäkään. On YLE-vero, mutta on myös muut verot ja maksut, joilla rahoitetaan julkista terveydenhoitoa.

Toinen huomio. Jutussa kerrotaan, että HUS:n kulut muodostuvat pääosin analysointilaitteista, kemiallisista aineista sekä työvoimakustannuksista. OK. Mutta yksityisellä puolella kuluja on muitakin, jotka ovat isoja merkitykseltään. Kuten toimitilojen vuokra/liisaus/omistaminen sekä niiden ylläpito ja hallinto. Toki ne ovat myös julkisella puolella, mutta kun niitä ei ota mukaan, saadaan kivempi tulos.
 

Jani82

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, KuPS, Detroit Red Wings, Arsenal FC
Vaikea minun on edelleen uskoa, että verottaja jossain toimisi omien ohjeidensa vastaisesti. Miten verottaja häviäisi tiukemmalla tulkinnalla?
Noita hommia ei tehtäisi jos niitä ei saisi tehtyä talkoilla.
Eli ne tulot jäisivät saamatta, tosin eipä verotus ole Suomessa mitenkään verotulojen maksimointia vaan ideologian pohjalta toimivaa.
Selkeä tipustus niin alkoholin, autojen ja perintöjen verotukseen, verot vasta kun omaisuutta realisoidaan niin rahaa alkaisi tulla verottajalle ihan eri tavalla.

Mutta kun se verotulojen maksimointi ei ole tarkoitus vaan halu verottaa niin, ettei kukaan rikastu.

Suomen mittakaavassa noissa kyseessä isoja seuroja joten en todellakaan usko, että he toimisivat vastoin verottajan ohjetta.
Jossa nimenomaan on jujuna se, että se koko summa menee oman lapsen hyväksi tässä mallissa siitä menee vain osa.
 

penaz

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toverit, Inter, Pohjoiskaarre
Mutta yksityisellä puolella kuluja on muitakin, jotka ovat isoja merkitykseltään. Kuten toimitilojen vuokra/liisaus/omistaminen sekä niiden ylläpito ja hallinto. Toki ne ovat myös julkisella puolella, mutta kun niitä ei ota mukaan, saadaan kivempi tulos.
Yksityisen puolen pitåå myös tuottaa omistajilleen voittoa ja välillä hoidon kustannuksella kuten näistä espereistä on nähty.
 

Jani82

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, KuPS, Detroit Red Wings, Arsenal FC
Yksityisen puolen pitåå myös tuottaa omistajilleen voittoa ja välillä hoidon kustannuksella kuten näistä espereistä on nähty.
Pitäisi julkisen puolen päästä edes suunnilleen samaan tasoon mutta eihän sellaista vertailua uskalleta tehdä.
Silloin kun ilmenisi kaikki nykyisen järjestelmän ongelmat, tehotonta, samoja asioita tehdään moneen kertaan.

Julkisen puolen säästöt tehdään lähes aina asioista jotka tulevat pitkässä juoksussa maksamaan oikeasti enemmän.

Hyvänä esimerkkinä Tampereella on lasten hammashoidon välit muutettu tyyliin ekaluokkalainen, viidesluokkalainen ja kasiluokka. Säästöjä tulee toki paperilla, todellisuudessa kustannukset kasvavat kun ekan ja viidennen luokan välillä on noin pitkä väli.
Tällöin ongelmat ehtivät kasvamaan siihen luokkaan, että niitä joudutaan korjaamaan useita kertoja.

Sitten kun niitä kokonaiskustannuksia ei lasketa mukaan niin tehdään muka tehokkaasti, todellisuudessa ollaan tehottomia ja todella kalliita.
 

molari

Jäsen
Olisi mukava, jos joku tekisi vertailun oikeilla luvuilla. Nyt HS:n jutussa kysytään: Mistä koostuu se helsinkiläisen nuhanenän koronatestin hinta, josta hänen ei itse tarvitse maksaa senttiäkään?

Tähän asti olen kuvitellut, että veroilla ja lainoilla rahoitetaan julkista terveydenhoitoa. Ei se, että maksan niitä vuosittain tee palvelua minulle maksuttomaksi. Samalla logiikallaha en maksa YLE:stä senttiäkään. On YLE-vero, mutta on myös muut verot ja maksut, joilla rahoitetaan julkista terveydenhoitoa.

Toinen huomio. Jutussa kerrotaan, että HUS:n kulut muodostuvat pääosin analysointilaitteista, kemiallisista aineista sekä työvoimakustannuksista. OK. Mutta yksityisellä puolella kuluja on muitakin, jotka ovat isoja merkitykseltään. Kuten toimitilojen vuokra/liisaus/omistaminen sekä niiden ylläpito ja hallinto. Toki ne ovat myös julkisella puolella, mutta kun niitä ei ota mukaan, saadaan kivempi tulos.

Onkohan noissa laskelmissa julkinen vs yksityinen huomioitu, että esim. Hus on yhtiöittänyt logistiikan ja kiinteistöt ja kulut näistä näkyvät kustannuksissa täysmääräisesti.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Onkohan noissa laskelmissa julkinen vs yksityinen huomioitu, että esim. Hus on yhtiöittänyt logistiikan ja kiinteistöt ja kulut näistä näkyvät kustannuksissa täysmääräisesti.

Eiköhän tuo "laskelma" ollut kahden veloituksen vertailu. Ja toinenhan ei maksa asiakkaalle mitään. Että sillä tasolla.
 

Tuamas

Jäsen
Hesari vertaili julkisen ja yksityisen puolen koronatestauksen hintaa, huomattavasti halvempaa on julkinen terveyden hoito kuin yksityinen,jos tätä käyttää mittarina.


Tässä tulee ottaa huomioon kaksi asiaa,
A)
Kyseessä ovat käytännössä eri palvelut, yksityiset myyvät nopeutta, jonon ohittaminen luonnollisesti maksaa enemmän kuin jonottaminen, koska nopean tuloksensaannin edellytyksenä on jatkuva ylikapasiteetin pitäminen.

B)
Julkisella on ainakin toistaiseksi merkittävä volyymietu.

Sinänsä tämä toki kertoo siitä, että pakon edessä myös julkinen puoli pystyy toimimaan kohtuullisen kustannustehokkaasti, joka on lohdullista.
 

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
En omaa oksaani ole sahaamassa poikki, mutta en silti malta olla sanomatta tätä.

Olen töissä julkisella puolella, ja ainakaan meidän työpaikallamme ei näköjään ole pelkoa lomautuksista. Onhan sitä jotenkin hyvin ristiriitaista katsoa, että meillä on tällä hetkellä ihan helvetisti porukkaa istumassa töissä, joiden isoin työsuoritus päivän aikana on työvaatteiden päälle pukeminen. Meilläkin siis työn määrä on radikaalisti vähentynyt tämän koronaviruksen takia. Siellä sitä sitten istuu porukkaa, vaikka pärjättäisiin aivan ongelmitta vähintään puolet pienemmällä miehityksellä. Ristiriita syntyy siitä, että yksityisellä puolella on nyt ruvennut kuulumaan sitä, että yhä useampi yritys joutuu vähintäänkin irtisanomaan porukkaa ja monet ovat vieläkin pahemmassa kusessa, jos tämä tilanne vielä pahenee. Samaan aikaan meillä porukka makaa duunissa veronmaksajien rahoilla tekemättä kerta kaikkiaan yhtään mitään, ja mitään pelkoa edes lomautuksista saati irtisanomisista ei ole. Palkka juoksee siitä, että viitsit fyysisesti ilmestyä työpaikalle.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös