Suomen sosiaaliturva--Toimiiko järjestelmä?

[Trenchtown]

Ja mitkäs sulla oli köyhyyden kriteereinä?

Sinunkin kriteerisi olisi kiva kuulla.

Tutkimusten mukaanhan köyhien lapset sijoittuvat yliopistossa nimenomaan huuhaa-aloille...

Vai onko se köyhyys määritelty niissä tutkimuksissa? Jos, niin laita vaikka linkkiä tai muuten vaan tietoa lähteestä, olisi mukava oppia lisää.

 

[Kirjoittelija]

Sinunkin kriteerisi olisi kiva kuulla.

Minusta köyhä on sellainen, jolla ei ole varaa kunnon ruokaan, harrastuksiin, vaatteisiin ja matkusteluun. Lähiössä asuminen ei vielä tee ihmisestä köyhää.

Vai onko se köyhyys määritelty niissä tutkimuksissa? Jos, niin laita vaikka linkkiä tai muuten vaan tietoa lähteestä, olisi mukava oppia lisää.

Aamulehden kakkossivulta olen joskus bongaillut yhteiskuntatieteilijöiden tiivistelmiä aiheesta. Valitettavasti en googlella noita tutkimuksia löytänyt. Kärjistin toki tarkoituksella, mutta kyllähän jo maalaisjärki sanoo, että opiskelijan alavalinnalla ja sosioekonomisella taustalla on selkeä yhteys. Esim. tuolla voi aiheeseen perehtyä:
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/67040/AnnalesC309Nori.pdf?sequence=1

 

[Vuokralainen]

Eikös sosiaaliturva juuri silloin toimi, jos se tarjoaa ihmiselle huonossakin tilanteessa toimeentulon? 419€ ei ole paljoa.
Epäonnistunutta on vain se, että työstä ei välttämättä saa juurikaan enemmän käteen eli työnteko pitää saada kannattavammaksi eikä sosiaaliturvaa huonommaksi.
Pätkätyöt ovat myös suuri vitsaus ja ne eivät juurikaan kannusta työntekoon.

Mielestäni sosiaaliturvassa ei siis juurikaan ole vikaa vaan työn palkkauksessa.

 

[-pasi-]

Yleistin omia puheita tuossa aikaisemmin, en itse ole jäämässä työttömäksi mielummin kuin käydä kouluja tai olla töissä. Usein ihmiset ottaa mielummin sen pienen rahahyödyn vaikka pitkällä tähtäimellä se opiskelu ym.. olisi järkevämpää.

Se tässä juuri se porkkana on miten saadaan kaikki ihmiset joko käymään niitä kouluja tai etsimään töitä. Itse lähinnä ajattelin tilannetta siltä kannalta kun kaupan alalta ei hirveästi ole työpaikkoja että ehkä lähihoitajaksi voisi lähteä, mutta välttämättä ei olisi niin kannattavaa ainakaan sen kolmen vuoden aikana rahallisesti. Mitkään yhteiskämpät ei oikein kiinosta ja yksinhän ei nykyisillä tuilla juuri kannata jos ei halua ottaa isoja lainoja heti. Kotonakaan ei nyt viitsisi asua, ei nyt viitsisi olla melkein 25-vuotias kun olisi valmistunut ja ekakertaa muuttaa yksin asumaan...

Mitä tuli vielä esimerkiksi asuntojen vuokrauksiin jne.. niin jos ihan pieniä yksiöitä jyväskylän lähiseudulta meinaa saada niin alle 500 eurolla ei ole juurikaan paitsi niitä soluasuntoja kaupan, niihinkin saat varmaan sen 300 euroa nykyään menemään helposti, joku huonekin jyväskylän/viitaniemen läheltä maksaa hullusti. 15km säteellä kovat vuokrat ja varsinkin tähän aikaan vuodesta vaikea saada asuntoja..

Jokatapauksessa opiskelu voisi olla kannattavampaa nykyistä enemmän. Varsinkin jos on käynyt jo vaikka amattikoulun ja haluaakin vaihtaa alaa niin homman pitäisi käydä helpommin ja olla ehkä rahallisestikkin kannattavampaa käydä koulua. Ei jokainen loputtomiin vanhempien rahoilla pysty elämään.

 

[Kisapuisto]

Eikös sosiaaliturva juuri silloin toimi, jos se tarjoaa ihmiselle huonossakin tilanteessa toimeentulon? 419€ ei ole paljoa.
Epäonnistunutta on vain se, että työstä ei välttämättä saa juurikaan enemmän käteen eli työnteko pitää saada kannattavammaksi eikä sosiaaliturvaa huonommaksi.
Pätkätyöt ovat myös suuri vitsaus ja ne eivät juurikaan kannusta työntekoon.

Mielestäni sosiaaliturvassa ei siis juurikaan ole vikaa vaan työn palkkauksessa.

Tuossapa se oleellinen on hyvin kiteytettynä.

En ymmärrä mielipiteitä, joissa työ on itsessään itseisarvo. Harvassa on ne ihmiset, jotka tekisivät sitä työtänsä 40h/vko, jos heillä olisi asiat niin hyvin ettei työtä tarvitsisi rahan takia tehdä. Itse en ainakaan tekisi. Yksityisyrittäjyys on erikseen, siinä kun tekee selkeästi itselleen työtä ja kaikki minkä tekee on kotiinpäin. Monikansallisissa yrityksissä työn teko minimipalkalla osakkeenomistajien voiton maksimoimiseksi on välillä vähintäänkin kyseenalaista, eikä aina ole edes yhteiskunnalle hyödyksi.

 

[Kisapuisto]

Varsinkin jos on käynyt jo vaikka amattikoulun ja haluaakin vaihtaa alaa niin homman pitäisi käydä helpommin

Nyt tuli taas yksi erittäin hyvä pointti. Ajatellaan ihmistä, joka on käynyt lukion ja sen jälkeen jonkun ammattikorkeakoulun/yliopiston. Sitten hän 25-vuotiaana huomaa että oman alan töitä ei ole, mutta töitä haluaisi silti tehdä. Ongelma on vain se, että nykyään ei pääse käytännössä mihinkään, ellei ole sitä ja tätä ja tota lappua todistamassa pätevyydestä. Esimerkiksi varastohommiin ei pääse, jos ei ole työturvallisuuskorttia ja trukkikorttia ja jossakin tapauksessa vielä hygieniapassia ja logistiikan perustutkintoa suoritettuna. Kaupan kassalle ei nykyään näytä pääsevän, ellei ole ties mitä lippua ja lappua ja vielä osaamistodistusta juuri siitä kyseisestä kassajärjestelmästä, joka heillä on käytössä. Nykyään ei taida päästä edes baariin blokkaamaan, ellei ole anniskelupassia näyttää.

Paras esimerkki on minun mielestäni kohta voimaan tuleva muutos rekkakuskeille ja linja-autokuskeille. Nykyään pääset vielä töihin, jos sinulla on sopiva ajokortti. Parin vuoden päästä tästä eteenpäin, ja pitää hankkia EU:n direktiivin mukainen ammattipätevyysmerkintä siihen ajokorttiin, vaikka olisit ajanut ammatiksesi 35 vuotta. Mitä se ammattipätevyys sitten tarkoittaa? Ei mitään muuta kuin rahastusta, se ei ole todiste mistään osaamisesta. Viikko koulunpenkkiä ja useita satoja euroja tiskiin, kurssia ei voi käytännössä reputtaa. Ketä tämä hyödyttää? Kurssien tarjoajia lukuunottamatta ei ketään, päinvastoin muutaman vuoden päästä on työvoimapula näillä aloilla juurikin tästä direktiivistä johtuen.

Mistä lähtien ihmiset ei ole muka osanneet tehdä töitä ilman, että siitä pitää olla viisi eri todistetta että sen työn osaa tehdä? Joskus muinoin kun työnantaja kysyi, että osaatko käyttää tietokonetta ja sanoi että osaa, niin se riitti. Nykyään pitää näyttää tietokoneen ajokortti, muuten ei uskota. Mikä vittu edes on tietokoneen ajokortti?

 

[TM]

Opiskelijat on varmaan ainoa ihmisryhmä Suomessa, jolle opetetaan, että ota lainaa, sillä pärjää elämässä. Olen varmaan sata kertaa tästä asiasta jo jauhanut, mutta minulle napsahtaa kuussa, kouluaikana siis, 469,90€. Siitä vuokra 343,50€ ja jäljelle jää 126,40€. Syön kouluruoan (20x2,3€) ja jäljelle jää 80,4€. Tuosta saadaan 2,68€ kun mietitään kuinka paljon minulla on rahaa käytettävissä päivää kohden kuukaudessa. Onneksi teen töitä koulun ohella, joten ongelmia ei ole, mutta on olemassa paljon opiskelijoita, jotka eivät töitä saa.

Vuokran ja ruokailun lisäksi sähkölasku ja netti niin jäljelle jää n. 30 euroa kuukaudessa. Euro jokaiselle päivälle tai ainakin melkein.

 

[tutzba]

Kaupan kassalle ei nykyään näytä pääsevän, ellei ole ties mitä lippua ja lappua ja vielä osaamistodistusta juuri siitä kyseisestä kassajärjestelmästä, joka heillä on käytössä.

En minä ainakaan mitään todistuksia tarvinnut kun vaihdoin hiukan yllättäen tänä kesänä duunipaikkaa. Tosin saattaa olla, että samassa paikassa työskentelevän kaverin suositus painoi enemmän kuin pari A4-lappua. Tosin pitihän minun suorittaa ikärajapassi, mutta se oli ihan naurettavan helppo.

Nykyään ei taida päästä edes baariin blokkaamaan, ellei ole anniskelupassia näyttää.

Anniskelupassi ja jv-kortti on muuten sellainen yhdistelmä, joka kannattaa hommata jos haluaa lisätienestejä. Tai no pelkällä jv-kortillakin pärjää, jos ei jaksa olla tiskin väärällä puolella.

 

[thego]

Anniskelupassi ja jv-kortti on muuten sellainen yhdistelmä, joka kannattaa hommata jos haluaa lisätienestejä. Tai no pelkällä jv-kortillakin pärjää, jos ei jaksa olla tiskin väärällä puolella.

Tohon vielä hygieniapassi kolmanneksi niin johan alkaa töitä löytymään. Ei nää kurssit/kokeet hirveitä maksa eikä ole mitään mahdottoman vaikeita suorittaa.

 

[cottonmouth]

Itse lähinnä ajattelin tilannetta siltä kannalta kun kaupan alalta ei hirveästi ole työpaikkoja että ehkä lähihoitajaksi voisi lähteä, mutta välttämättä ei olisi niin kannattavaa ainakaan sen kolmen vuoden aikana rahallisesti. Mitkään yhteiskämpät ei oikein kiinosta ja yksinhän ei nykyisillä tuilla juuri kannata jos ei halua ottaa isoja lainoja heti. Kotonakaan ei nyt viitsisi asua, ei nyt viitsisi olla melkein 25-vuotias kun olisi valmistunut ja ekakertaa muuttaa yksin asumaan...

Heitäppä nyt nopeasti lonkalta muutama toisenasteen opintoala, jolla opiskelu on kannattaavaa itse opiskelun aikana.. Lisäksi asumismuodot alkavat käydä aika vähiin, jos ei omaan asuntoon olo varaa, solut "ei oikein kiinnosta" ja kotona "ei viitsisi" asua. Jos ei ole rahaa, niin ei aloitteleva opiskelija voi vaatia mitään kolmiota merinäköalalla. Helvetti, monissa isoissa opiskelijakaupungeissa (esim. juuri Jyväskylä) saa ensimmäisen vuoden jannu olla tyytyväinen, jos ylipäätään sattuu heti koulun alkaessa oman soluhuoneen saamaan muualta kuin vapailta markkinoilta.

niin jos ihan pieniä yksiöitä jyväskylän lähiseudulta meinaa saada niin alle 500 eurolla ei ole juurikaan paitsi niitä soluasuntoja kaupan, niihinkin saat varmaan sen 300 euroa nykyään menemään helposti, joku huonekin jyväskylän/viitaniemen läheltä maksaa hullusti. 15km säteellä kovat vuokrat ja varsinkin tähän aikaan vuodesta vaikea saada asuntoja..

No ainakin nopealla vilkaisulla Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiön sivut kertovat hieman muuta. Ammattiopiston läheisyydessä sijaitsevista kohteista ainakin Mylläjärvellä, Roninmäellä, Ristomäellä ja Keltinmäessä näyttäisi löytyvän soluja kahdella sadalla, allekin, ja yksiöitäkin hieman yli kolmella sadalla. Lisäksi vuokriin sisältyvät sähkö- ja vesimaksut, kaapeliTV, nopea netti ja pyykkituvan käyttö.

(linkit: koas.fi ja jao.fi)

 

[El Lude]

Miksi historian alan tohtori ei voisi toimia trukkikuskina? Mikäli hän osaa trukkikuskin ammatin, miksi hän ei voisi toimia trukkikuskina? Miksi yhteiskunnan kannalta on parempi että tämä tohtori on työttömyyskortistossa?

Niin. Miksi ei? Tunnen muuten yhden henkilön, joka on trukkikuskina ja pohjakoulutukseltaan hän on tohtori.
Se, mikä minua kiiinnostaa tietää tässä tapauksessa on se, että kuinka pitkän ns. ammatillisen suojan sinä antaisit tähän esimerkkitapaukseen? Oletetaan, että promootion jälkeen ei oman alan töitä löydy. Olisiko trukkikuskin työ otetettava vastaan heti, viikon, kuukauden vai vuoden päästä?

 

[Japi]

Yhteiskunnalle järkevää, kyllä. Mutta henkilölle itselleen?

Tähän vastaisin, että henkilön mielenterveyden kannalta EHDOTTOMASTI järkevää myös henkilölle itselleen. Tämä on toki vain henkilökohtainen mielipide ja perustuu vain omaan kokemukseen.

 

[Hippi Hiiri]

Lisäksi asumismuodot alkavat käydä aika vähiin, jos ei omaan asuntoon olo varaa, solut "ei oikein kiinnosta" ja kotona "ei viitsisi" asua. Jos ei ole rahaa, niin ei aloitteleva opiskelija voi vaatia mitään kolmiota merinäköalalla. Helvetti, monissa isoissa opiskelijakaupungeissa (esim. juuri Jyväskylä) saa ensimmäisen vuoden jannu olla tyytyväinen, jos ylipäätään sattuu heti koulun alkaessa oman soluhuoneen saamaan muualta kuin vapailta markkinoilta.

Sama pisti silmään. Jos ei ole rahaa yksiöön, niin sitten ei ole rahaa yksiöön. Solussakaan ei ole mikään pakko heittäytyä sosiaaliseksi kämppisten kanssa, jos ei halua. Välillä saattaa joutua siivoamaan muidenkin sotkuja tai odottamaan keittiön vapautumista, mutta that's life.

Ai niin, asun Helsingissä alle 250€:n vuokralla. Tuskin Jyväskylästä silti löytyy alta kolmensadan.

 

[cottonmouth]

Solussakaan ei ole mikään pakko heittäytyä sosiaaliseksi kämppisten kanssa, jos ei halua. Välillä saattaa joutua siivoamaan muidenkin sotkuja tai odottamaan keittiön vapautumista, mutta that's life.

En ymmärrä muutoinkaan mikä peikko tämä soluasuminen on aloittavalle opiskelijalla. Itse asiassa monelle vähemmän sosiaaliselle kaverille tuo asumismuoto voisi olla ihan tervetullut kokemus. Omat kämppikset voi luokitella luokkiin nörtit, joita ei paljon näkynyt ja sitten ihan normaalit jannut, joista yhdestä sain ihan hyvänkin kaverin. Ainoa joka tuolla joskus jotain bileitä piti oli allekirjoittanut ja nekin menivät pääasiassa ihan hyvässä hengessä kämppisten osalta. Pidinkin juuri edullisuuden takia soluasunnon suurimman osan opiskeluaikaani, vaikka asuinkin samalla toisella paikkakunnalla tyttöystäväni kanssa yhdessä viikonloput (lue: to-ma). Kun aloitin opiskelun, niin nopean laskun perusteella lähemmistä (lukio- ja opiskelu)kavereista kahdeksan asui solussa tai ainakin kämppiksen kanssa, kaksi tyttöystävän kanssa ja kaksi itsekseen yksiössä. Kahden jälkimmäisen kohdalla vanhemmat käytännössä maksoivat asumisen. Solujoukosta on tähän mennessä kuoriutunut yksi FT, neljä DI:ä, kaksi FM:a ja yksi ikiteekkari.

 

[Vaughan]

Se, mikä minua kiiinnostaa tietää tässä tapauksessa on se, että kuinka pitkän ns. ammatillisen suojan sinä antaisit tähän esimerkkitapaukseen? Oletetaan, että promootion jälkeen ei oman alan töitä löydy. Olisiko trukkikuskin työ otetettava vastaan heti, viikon, kuukauden vai vuoden päästä?

Tähän kysymykseen meidän viisaat lainsäätäjät ovat jo ottaneet kantaa. Työttömyysturvan kannalta lainmukainen ammatisuoja on kolme kuukautta. Sen ajan siis saa kieltäytyä ottamasta vastaan työtä, joka ei vastaa omaa ammattia, ilman että menettää työttömyyspäivärahoja.

Toisaalta pelkkä koulutus ei "tuo" ihmiselle ammattia, vaan siihen vaaditaan koulutuksen lisäksi myös työkokemusta (en muista ulkoa kuinka paljon). Siten suoraan koulunpenkiltä tohtoriksi, maisteriksi, tai merkonomiksi valmistuva ei voisi kieltäytyä esim. varastomiehen töistä, ellei sitten ole opintojen aikana tehnyt koulutukseen liittyvää työtä ja hankkinut itsellensä ammattia.

Käytännössä työkkärit eivät juurikaan noudata tuota kolmen kuukauden ammattisuojaa, vaan tosiasiallisesti se jatkuu paljon pidempään. Ei tohtorille tarjota varastohommia kuin vasta todella pitkän työttömyyden jälkeen - jos silloinkaan... Sama pätee kyllä myös duunariammatteihin. Veikkaan (myönnän että ei ole faktaa tiedossa) että Kemijärvellä on vieläkin paljon työttömiä, jotka ilmoittavat hakevansa ensisijaisesti paperityöntekijän töitä, vaikka alueella ei ole yhtään ainoaa paperiteollisuuden työpaikaa jäljellä...

 

[Daespoo]

http://www.tekniikkatalous.fi/metalli/yle+metallityontekijoista+pulaa+etelasavossa/a656930

Hieman aihetta sivuten, toivottavasti moni työtön metallimies esim. Turun telakka-alueelta voisi miettiä työntekoa muualla Suomessa sen sijaan että makailee työkkärin listoilla. Käsittääkseni Turussa on vapaana paljon alan osaajia.

 

[scholl]

45min ohjelman mukaan esim. Jyväskylän kaupunki maksaa jonkun vammaisen hoitamisesta 4000e/kk jollekin firmalle, joka käy katsomassa sitä vammaista tunnin päivässä. Aika uskomatonta. Tuossa näkee taas, kuinka paljon slackia valtiontaloudessa on. Tuollainen sosiaaliturva on muutenkin aivan turhaa. Älytöntä, että kaikkiin lieveilmiöihin kuten vankeihin, mielisairaisiin, vammaisiin ja muihin laitetaan ihan sikana varoja, vaikka he eivät tuota mitään. Parkkimaksutkin nousevat taas ainakin Helsingissä, mutta hulluista kuluista ei kyllä olla valmiita leikkaamaan.

 

[jussi_j]

.... Älytöntä, että kaikkiin lieveilmiöihin kuten vankeihin, mielisairaisiin, vammaisiin ja muihin laitetaan ihan sikana varoja, vaikka he eivät tuota mitään....

Sikäli olen kyllä kanssasi eri mieltä, että vammaisista ja muista ilman omaa tahtoaan tai valintaan huonossa asemassa olevista on pidettävä hyvää huolta. Tämä 30- ja 40- luvun saksalainen "sosiaaliturva" on ehkä kuitenkin hieman huono vaihtoehto, vaikka sillekin toki tälläkin palstalla kannattajansa löytyy. Halpa se varmasti on ja tehokasta.

Tämä ei tietenkään tarkoita, että pitää joku 4000 maksaa jostain tunnin kyttäämisestä. Minun eräs läheiseni on halvaantunut ja tarvitsee apua päivittäin. Hänellä on hoitaja 40h/vko jonka palkan maksaa kaupunki. Kustannukset lienevät jotain 2000 pintaan kuussa ja vaihtoehtona suurella todennäköisyydellä saman hoitajan roikkuminen kortistossa, jolloin nettokustannukset eivät enää ole mitään. Ei ainakaan mitään verrattuna johonkin 4000e/kk systeemiin.

Hommahan muuten toimii niin, että tämä vammainen on tämän hoitajan työnantaja ja työnantajana ostaa palkanmaksun ja muut palvelut kaupungilta ja kaupunki sitten sisäisesti siirtelee rahojaan ja maksaa hoitajan palkan.

 

[Ted Raikas]

Älytöntä, että kaikkiin lieveilmiöihin kuten vankeihin, mielisairaisiin, vammaisiin ja muihin laitetaan ihan sikana varoja, vaikka he eivät tuota mitään.

Ja mitähän näille mainitsemillesi tulisi sitten tehdä? Haluaisin tietää. Jättää oman onnensa nojaan? Karkoittaa? Surmata?

On surullista, eikä edes vähänkään, jos kaikkea pitää ajatella tuottavuuden ehdoilla. Inhimillisyyttä ja heikommista huolehtimista ei voida mitata millään markkina-arvoilla, ne on asioita joita toteutamme osoittaaksemme olevamme sivistyneitä. Toki se tuottavuuskin on myös olennaista tiettyyn pisteeseen saakka, mutta koskaan ei saada sellaista yhteiskuntaa aikaan missä kaikki olisi niin tuottavia kuin jotkut tahtoo. Jollei sitten tosiaan karsita raskaalla kädellä niitä jotka ei ole tarpeeksi tehokkaita. Sitten lähestyttäisiinkin jo sellaista yhteiskuntaa, missä itse en haluaisi olla millään lailla osallisena.

Varmaan pelkästään tuo vastustaminen jo toki riittäisi siihen, että nuo "vahvemmat" päättäisi pistää minut pois päiviltä.

 

[ms.qvist]

Älytöntä, että kaikkiin lieveilmiöihin kuten vankeihin, mielisairaisiin, vammaisiin ja muihin laitetaan ihan sikana varoja, vaikka he eivät tuota mitään. Parkkimaksutkin nousevat taas ainakin Helsingissä, mutta hulluista kuluista ei kyllä olla valmiita leikkaamaan.

Korjataan sen verran, että tiedän monen (liikunta)vammaisen käyvän päivittäin töissä, tiedän myös muiden vammaisten tekevän tuottavaa työtä omien voimavarojensa ja kykyjensä mukaan. Aika moni mt-ongelmainen käy töissä tai opiskelee itselleen ammattia - toisaalta minua ei haittaa vaikka minut "arjalaisessa" yhteiskunnassa mt-ongelmaisena th-alan ammattilaisena teloitettaisikin.

Mutta jos kurkistetaan tulevaisuuteen niin tavallaan olen valmis allekirjoittamaan teesejäsi. Miksi on hyväksyttävä vammaisten syntyminen "luonnollisena" ilmiönä? Jos geeniteknologia ja perinnöllisyystiede etenee riittävän rivakasti, olisiko mahdollista karsia jo ennen syntymää pois yksilöitä joiden elinmahdollisuudet ovat minimaaliset - enemmän mitä nyt tehdään, tai vielä parempi, "korjata" geenit, siten että syntyvä lapsi on kaikin puolin terve eikä enää kanna omassa perimässään virheellisiä geenejä? Onko tällainen rodunjalostus eettisesti oikein vai väärin? Minusta oikein, ainakin subjektiivisesti mietittynä olisin mielummin syntynyt täysin terveenä kuin sairaana - mt-ongelma, joka mitä suurimmalla todennäköisyydellä on periytyvä sekä autoimmuunisairaus, mikä sekin on suurimmalla todennäköisyydellä periytyvä.

vlad.

 

[Näkkäri]

Ja mitähän näille mainitsemillesi tulisi sitten tehdä?

Toivotaan schollilta sen verran selkärankaa, että hän tosiaan kertoisi oman mielipiteensä asiaan. Turha lienee kuitenkin toivo tässäkin tapauksessa.

 

[Ramchester]

Ja mitähän näille mainitsemillesi tulisi sitten tehdä? Haluaisin tietää. Jättää oman onnensa nojaan? Karkoittaa? Surmata?

Vaikka scholli nyt vähän provosoikin, niin kyllähän nuo kustannukset pitäisi saada johonkin kohtuullisuuden tasolle. Ihan käsittämättömiä summia, joista jokainen veron-/vakuutusmaksujen maksaja joutuu maksumieheksi tavalla tai toisella.

Mikä yhdistää pakolaisia, vanhuksia ja vammaisia? Kyse on hyvin tuottavasta bisneksestä.

Paras esimerkki oli muutama kuukausi sitten oli se, että nämä vammaishoitoa tarjoavat yritykset suhtautuivat erittäin negatiivisesti esim. uusin sikiötutkimuksiin, joilla saatasiin seulottua vaikeasti vammaiset jo raskauden alkuvaiheeessa. Jokainen syntymätön kehitysvammainen on näiden firmojen liikevaihdosta pois ja mitä suurempi vammaisuusaste sitä paremmat katteet se tarjoaa hoitoa tarjoaville yrityksille.

Jostain syystä ihmisllä on jokin hämärä käsitys, että esim. vammaisille/vanhuksille palveluja tarjoavat yritykset tekisivät hommaansa hyvään hyvyyttään. Paskan marjat. Kyse on tuottavasta ja erittäin raa'asta bisneksestä.

 

[Toejoen Veikko]

Parkkimaksutkin nousevat taas ainakin Helsingissä, mutta hulluista kuluista ei kyllä olla valmiita leikkaamaan.

Näin Helsinkiin veroni maksavana en pidä kovin fiksuna, että spurguille kunnostettiin Aurora-talo melko kovahintaiselle alueelle ja yhden asukkaan kulut ovat muistaakseeni suuruusluokkaa 3500e/kk. Nekin kämpät olisi voitu myydä ja kenkiä spurgut kadulle. Siellä ne muutenkin notkuu ja örisee.

 

[Realcowboy]

Vitutusketjussa oleva keskustelu sopinee tänne.

 

[kristian]

Näin Helsinkiin veroni maksavana en pidä kovin fiksuna, että spurguille kunnostettiin Aurora-talo melko kovahintaiselle alueelle ja yhden asukkaan kulut ovat muistaakseeni suuruusluokkaa 3500e/kk. Nekin kämpät olisi voitu myydä ja kenkiä spurgut kadulle. Siellä ne muutenkin notkuu ja örisee.

Kertalasku tästä perseilystä on 160 Miljoonaa Euroa. Kauppalehdessä oli hyvä ketju aiheesta.

LINKKI

Aivan uskomatonta touhua.