Lipposen täytyy olla tullut jo kauan sitten väistämättömään lopputulokseen ettei mitään nostetta tule eikä presidentiksi ole asiaa. Paavon esiintyminen ei välttämättä enää ihan täysillä palvele yksinomaan presidentinvaaleja. Perussuomalaiset ovat demareille jatkossakin keskeinen uhka ja kiusankappale, ja siksi persujen jatkuva kyseenalaistaminen on erityisesti heille niin tärkeää.
Lipposen ura politiikassa on jo päättynyt.
Lipponen varmaan kannattaa käyttää näissä vaaleissa lukuisten vaalitenttien kautta saamaansa mediajulkisuutta esimerkiksi persujen mollaamiseen. Presidentiksi saakka ei ole kannatusta, eikä Lipponen ole enää hakemassa mihinkään virkoihin tai poliittisiin luottamustehtäviin. Paavolla ei oikein ole mitään hävittävää siinä että persujen tylyttäminen ylikorostuu, vaikka sitten oman kampanjan kustannuksella. Mitä väliä sillä on Lipposelle saako hän neljän, kuuden vaiko kymmenen prosentin kannatuksen kun lopputulos on kuitenkin sama. Ei asiaa toiselle kierrokselle ja kannatus on joka tapauksessa heikompi kuin demareilla viime eduskuntavaaleissa.
Juuri näin.
Paitsi, että tämä oli lähtökohta koko Lipposen kampanjalle. Aika jolloin Lipponen ja demarit tulivat väistämättömään lopputulokseen, ettei mitään nostetta tule eikä presidentiksi ole asiaa tapahtui ennen kuin Lipponen ilmotti ehdokkuudestaan. Lipponen ei ole ollut pyrkimässä presidentiksi. Hän on miehenä, jolla ei ole mitään hävittävää, ollut ajamassa niitä asioita joihin uskoo ja samalla heittämässä kapuloita rattaisiin persuille.
Lipposen valitsema etulinja, iskujen antajana ja ottajana, tarkoittaa myös sitä, että hyvä kaveri Sauli Niinistö on voinut himmaila taustalla ja vain varmistella johtapaikkaansa, ilman että tarvitsee ryhtyä muta painiin jytkyläisten kanssa.
Jos Niinistö voittaa ja Soini ei ole toisella kieroksella, voivat demarit onnitella itseään hyvästä taktiikasta ja hyväksyttävästä torjuntavoitosta. Tosin hieman saattaa kirvellä, että suurin apu tähän tulee Väyryseltä.
