Entäs, jos hän ei ole tullut sen takia kaapista, ettei ole siellä koskaan ollutkaan?
Tälläinenkin mahdollisuus lienee olemassa. Ei kuitenkaan yhtään vähennä sitä iloa kun kyseisestä Äiti Aurinkoisesta päästään eroon.
---
Vaikken tällä kertaa yhdy ylläolevaan Halla-ahon analyysiin vaalitaktikoinnista ihan kaikilta osin, niin nykyisistä ehdokkaista juuri Arhinmäki, Lipponen ja Biaudet olisivat ne, jotka nostattaisivat vitutuskerrointa lähelle haloslukemia.
Kaikki muut menevät Halosta huomattavasti parempina kompromisseina. Jussi Halla-aho kirjoittaa Sauli Niinistöstä näin:
Sauli Niinistöstä on vaikea sanoa mitään, koska hänen on niin vaikea sanoa mitään. Arvokas, ryhdikäs ja edustava presidentti hänestä varmaankin tulisi, mutta olisi hyvä, jos arvojohtaja myös uskaltaisi olla jostakin asiasta jotakin mieltä. Ei se mielestäni riitä, että osaa puhua matalalla äänellä hitaasti ja näyttää huolestuneelta.
Vaikka olen periaatteessa samaa mieltä Niinistön ympäripyöreältä vaikuttavasta kaikkien mielistelystä, niin presidentin tärkein tehtävä on nykyisin olla kansaa yhdistävä (-tai ei ainakaan hajoittava, kuten Halonen oli -)
edustushenkilö ja ulkopolitiikan diplomaatti.
Timo Soini ei tässä mielessä olisi oikeassa tehtävässä presidenttinä, koska A) hänellä on eniten fanaattisia vastustajia ja B) hän ei ole edustava.
Sale olisi tuollaisena vanhempana herrasmiesvaltiomiehenä omiaan, vaikka henkilökohtaisesti pidin enemmän siitä särmikkäämmästä nuoresta Niinistöstä, joka kehotti lisää liikuntapaikkoja valtiolta ruinaavia kiipeilemään puissa. Mutta kuten todettu, presidentin ja ministerin virkaan ovat eri sopivuuskriteerit.
Onko Niinistö sitten aidosti muuttunut enemmän presidenttityyliseksi omasta tahdostaan vaiko enemmän yleisön pyynnöstä "maan edun nimissä", on minulle melko yhdentekevää, koska hän joka tapauksessa vaikuttaa käytökseltään, olemukseltaan ja statukseltaan näistä ehdokkaista sopivimmalta virkaan.
Jos presidentillä olisi takavuosien valtaa, niin sitten asiakysymykset olisivat priorisoinnissa korkeammallla.