Aika vähämerkitykselliset vaalithan nämä ovat esimerkiksi ensi syksyn kuntavaaleihin verrattuna, mutta pitää nyt tavan vuoksi käydä äänestämässä. Kyllä sitä voi ainakin kuvitella parantavansa sillä maailmaa. Laitetaan nyt joitain omia kriteerejä valinnalle:
Presidentin rooli on varmasti olla arvojohtaja (tai ehkä johtava arvokeskustelija?) kotimaassa ja ottaa rohkeasti esiin suomalaisen yhteiskunnan epäkohtia, muitakin kuin taloudellisia. Olen vähän pettynyt Halosen aktiivisuuteen tässä suhteessa, varsinkin toisella kaudella. Näkisin, että esimerkiksi materiaalisten arvojen ja itsekkyyden ylikorostuminen on yksi (monista tekijöistä toki) tekijä, mikä näkyy esimerkiksi suurissa mielenterveysongelmissa. Tuntuu, että ylipäänsä pitäisi yrittää palauttaa vastuu vapauden rinnalle. Asia on monisyinen, mutta tähän suuntaan ajattelisin. Puhutaan minusta enemmän siitä, mitä minä saan tehdä kuin siitä, miten ihmisten pitäisi kantaa vastuuta lähimmäisistään. Konkreettisesti tämä näkyy esimerkiksi vanhustenhuollon tilassa.
Ulkopolitiikassa Suomen vaikutusvalta on tietysti niukka, idealistisesti voisi ajatella, että Suomen presidentti voisi osaltaan edistää sellaisen positiivisen maailmanpoliittisen ilmapiirin syntymistä, jossa keskiöön nousevat valtapolitiikan sijaan kehitysapukysymykset ja länsimaissa kestävä kehitys, millä en itse haluaisi tarkoittaa vain luonnon huomioimista vaan sitä, että me ihmiset ymmärtäisimme, mikä on pohjimmiltaan tärkeintä tässä elämässä. Sitä ihmettä nyt ei tule ikinä tietenkään tapahtumaan, mutta sitä kohti kannattaa pyrkiä, heh.