Minusta on mielenkiintoista ajatella miten Haavisto-ilmiö jatkuu vaalien jälkeen. Mikäli (en luota galluppeihin, vaan laskettuihin ääniin) Haavisto ei vaaleja voita, käykö hänelle samoin kuin Niinistölle kuusi vuotta sitten. Niinistöä ja Niinistön kannatusta ollaan seurattu koko Halosen toisen kauden ajan, mikä huipentui tiedotustilaisuuteen.
Itse en kyllä usko, että samankaltaista hypeä voi rakentaa uudestaan. Haaviston kannatuksesta todella iso osa on 2010-luvulle ominaista lyhytaikaista ilmiötä.
Väittäisin, että suurin ero Niinistön ja Haaviston äänestäjien erossa on uskollisuudessa. Niinistön äänestäjät on varmasti hyvin pitkälle samoja, jotka ovat äänestäneet johdonmukaisesti Kokoomusta niin pitkälle kuin muisti riittää. Toki aika mututuntumaa tämä on, mutta Niinistöltä mielestäni puuttuu nämä bandwagon-kannattajat ja taktikoijat.
Jotenkin Haaviston hype on verrattavissa siihen Elisabeth Rehnin nosteeseen ja todennäköisesti jatkokin on vähän samaa. Muistanko nyt ihan väärin, mutta Rehnin kannatus olisi ollut seuraavissa vaaleissa niin pieni, ettei mitään mahdollisuuksia olisi ollut presidentiksi. Samalla taas ilmaantui Halonen, joka vastasi näihin Reniä äänestäneiden tarpeisiin. Olen niin nuori, etten muista niistä vaaleista oikein mitään, siihen aikaan kiinnosti niin paljon kaikki muu.
Todella suurella todennäköisyydellä Niinistö tämän kisan vie kutakuinkin 60-40 tuloksella. Oikeastaan kaikki yli 35% äänisaaliista on iso voitto varsinkin vihreille. Haaviston menestyksessä on avaimet jonkinlaisen uuden vasemmiston nousulle, jos Vihreät tajuavat muuttaa linjaansa enemmän Haaviston arvojen taakse, kuin Sinnemäen johtaman Vihreän liiton linjoille.
Demareiden kuolinkamppailu jeesaa ennenkaikkea Vasemmistoliittoa, Persuja ja Vihreitä. Nyt on vain kyse siitä, kuka ne palaset saa kerättyä ja toisaalta siitä, saako Demarit jonkinlaisen nosteen mm. Urpilaisen ansiosta. Eli paljon riippuu siitä, kuka ottaa aivan levällään olevan vasemmiston kentän hanskaansa. Sitten on vielä alamäessä oleva Keskusta, joka sai Väyrysellä aivan uskomattoman kovan vaalituloksen.
Oikein muita haastajia ei vasemmalta Niinistölle ole tässä ihan heti näköpiirissä, jos siis Niinistö aikanaan asettuu ehdolle. Etuna Niinistöllä todennäköisesti on 6 vuotta presidenttinä, eikä istuvaa presidenttiä noin vaan pakoteta alas. Varsinkin jos maalla menee kohtuullisen hyvin, joka on ihan todennäköistä sekin ja se, että Niinistö varmasti hoitaa hommansa totuttuun tyyliin, eli no hyvin.
heki kirjoitti:
Yksi suurimmista positiivisista asioista, jonka ehdokas Haavisto on saanut aikaan, on se, että keskustelu homoseksuaalisuudesta on arkipäiväistynyt merkittävästi.
---------
Se, että asiasta voidaan puhua punastelematta, on hyvä ja merkittävä askel kohti suvaitsevaisempaa Suomea. Haavisto on siis minusta tehnyt jo merkittävän työn sukupuolisen tasa-arvon eteen.
Totta, tällä ilmiöllä on varmaan taustaa siinä "suuressa homokeskustelussa" ja Haavisto on sen(kin) takia erittäin ajankohtainen ehdokas.
Haaviston etuna on kyllä se, että on tuonut suomalaiselle homoudelle kasvot, jotka eivät ole sellaista vääristynyttä puppelipoika-showta tai mitään koppalakkihomoilua. Joka on kyllä tuon puolison kanssa aika hyvä saavutus, tavallaan saada materialisoitumaan se fakta, että tässä tosissaan on homoseksuaali presidentinvaalien toisella kierroksella.
Toinen iso asia on saada nuoriso kiinnostumaan politiikasta, politiikka on varmasti suomessa alle 30-vuotiailla todella epäkiinnostava aihe. Sekä Haavisto, että Arhinmäki on saanut todella paljon liikettä nuoriin äänestäjiin.
