Et mainitse, että erimielisyyksien suhteen Haaviston todettiin toimineen oikein, ja Tuominen oli väärässä(siitä, että olisi saanut lainvastaisia ohjeita). Moitteet tulivat siis ainoastaan tuosta siirto- asiasta, eivät muusta.
Itselläni on mennyt kyllä täysin ohi mikäli Haaviston ja Tuomisen välisen erimielisyyden Tuomisen siirtämiseksi toisiin tehtäviin olisi todettu siten, että Haavisto toimi oikein ja Tuominen väärin.
Perustuslakivaliokunta päätyi kuitenkin mietinnössään kannalle, jossa Haaviston menettely oli moitittavaa mm. liittyen Pasi Tuomisen kohteluun.
Haavisto määräsi tuolloin valmistelemaan konsulipäällikön (Pasi Tuominen) siirtoa kokonaan toisiin tehtäviin, valiokunnan mukaan Haavisto käytti harkintavaltaansa vastoin hallintolaista ilmenevää oikeasuhtaisuuden vaatimusta. Häävisto ei selvityttänyt ensin, olisiko käytettävissä ollut toimenpiteitä, jotka olisivat puuttuneet vähemmän konsulipäällikön oikeusasemaan. Valmistelua myös jatkettiin, kun al-Hol-asiat oli jo siirretty toiselle virkamiehelle. Edelleen kyse on sooloilusta, Haaviston oman tahdon toteuttamisesta vaikka tarvittaessa harmaalla alueella.
Toisekseen perustuslakivaliokunta piti merkityksellisenä myös, että konsulipäällikön tehtävistä vain osa on koostunut al-Hol-asian hoitamisesta. Perustuslakivaliokunta totesi lisäksi, ettei luottamuspula ole tällaisessa asiayhteydessä ulkoasianhallintolain mukainen peruste siirrolle.
Niin tai näin, alunperin vastasin toisen kirjoittajan epäilyyn siitä, ettei Haavisto olisi taipuvainen tekemään päätöksiä ja ratkaisuja enemmän itse, neuvoja kyselemättä. Ainakin koko al-Hol saagassa näyttöä tällaisesta taipumuksesta on.