Olen vähän skeptinen sen suhteen saisiko Haavisto näin suuren potin ensimmäisellä kierroksella. Haavisto-buumi oli 2012, mutta 2018 hänen äänimääränsä oli pettymys vaikka odotukset oli kovat. Kukaan tuskin Haavistosta presidenttiä realistisesti odotti, mutta kunniakasta 2. kierroksen taistelua kyllä.
Pointti on se, että 6, saati 12 vuotta, on pitkä aika, äänestäjien muisti lyhyt ja poliittiset suhdanteet tulevat ja menevät. Vuonna 2012 Haavisto - vaikka olikin jo kokenut poliitikko - onnistui profiloitumaan nimenomaan nuorekkaana ehdokkaana Niinistön, Väyrysen ja Lipposen rinnalla (no, se oli varmasti helppoa). Tulevissa vaaleissa on mahdollista että 66-vuotias Haavisto ei enää nimenomaan omassa viiteryhmässään puhuttele nuoria ja liberaaleja äänestäjiä yhtä voimakkaasti kuin 12 vuotta aiemmin. Pitää muistaa että se 18-30 vuotias populaatio joka on Vihreille erittäin tärkeä, ei pääosin edes muista vuoden 2012 Haavisto-buumia.
Toisaalta keski-ikäisten äänestäjien olisi varmasti helpompi hyväksyä Haavisto nykyään, erityisesti kun hän on marinoitunut nyt haastavina aikoina ulkoministerinä. Maailma on muuttunut. Siinä missä 2012 se vajaa 40% oli maksimi mitä vihreä homoseksuaali voi Suomessa kannatusta saada, niin uskon että nyt se voi olla yli 50%.
Mutta päästäkseen edes toiselle kierrokselle, Haaviston tulee rakentaa vuoden 2012 kaltainen noste uudelleen. Se on haastavaa koska enää hän ei voi profiloitua nuorekkana ja trendaavana ehdokkaana, vaan tulee todennäköisesti olemaan vaalien iäkkäin ehdokas. Haavisto tulee vaalitenteissä edustamaan kokemusta, vakautta ja asiantuntemusta. Nämä ovat presidentiltä arvostettuja ominaisuuksia, mutta Vihreiden puoluekoneisto ja Haaviston kampanjaryhmä ei voi lähteä näihin vaaleihin vuoden 2012 pelikirjalla.
