Suomen presidentinvaali 2024

[Kale]

Yllättävän suuret erot on tässä vaiheessa, mutta varmaan muutosta nähdään vielä paljonkin.

Hauska havaita oman somekuplan kokoomuskannattajien hyvin yhdenmukaiset viestit viime viikolla, kun Stubbin ehdokkuus julkistettiin. Luonnollisesti Stubbin osaamista, kokemusta, koulutusta, kielitaitoa ja kansainvälisyyttä syystäkin kehuttiin. Mutta niiden lisäksi viesteissä korostettiin, että presidentti on puolustusvoimien ylipäällikkö ja on kyllä tärkeää, että Stubb on lisäksi myös reservin upseeri. Tehtiin yhdellä sivulauseella eroa sekä Haavistoon että Halla-ahoon. Tämän pointin oli teksteihinsä nostanut useampi (kymmenkunta) kirjoittajaa, myös pari kansanedustajaa. Ei liene ihan sattumaa.

Kuinka paljon palstalaiset antavat tärkeyspisteitä tuolle reservin upseeriudelle? Kääntääkö reservin upseerius äänestyspäätöksen Stubbille?

Enpä usko, että tuolla reservin upseeriudella on kovinkaan suurta merkitystä suuntaan tai toiseen. Niille, jotka ovat äänestämässä Stubbia jokatapauksessa, se voi olla sellainen ”kyllähän pressan pitää olla intin käynyt” vahvistus ja niille, jotka ovat äänestämässä Haavistoa tai Halla-ahoa, se on todennäköisesti ”kyllähän sitä voi pressan hommat hoitaa, vaikka ei itse olisikaan parikymppisenä käynyt siellä leikkimässä sotaa” tyyppinen case.

 

[nummenkallio]

Kuinka paljon palstalaiset antavat tärkeyspisteitä tuolle reservin upseeriudelle? Kääntääkö reservin upseerius äänestyspäätöksen Stubbille?

Viimeksi tuo on tainnut merkitä jotain 90-luvulla. Rehnin kohdalla keksittiin, ettei armeijaa käymätön voi olla Puolustusvoimien ylipäällikkö. Seuraavissa vaaleissa sellainen sitten äänestettiin presidentiksi, tunnetuin ja tuhoisin seurauksin.

Mutta ei armeijan käymisenä tunnettu muutaman kuukauden sotaleikki vielä ratkaise, onko ihminen pätevä presidentiksi vai ei. Tärkeämpää on se, että kyseinen henkilö ymmärtää maanpuolustusta ja toimii Suomen edun mukaisesti. Kenraalit tarjoavat kyllä asiantuntija-apua.

Ja tärkeintä on se, ettei mitään Halosen kaltaista kiihkopunapasifistia päästetä enää koskaan tuohon hommaan.

 

[Pitakissa]

Yllättävän suuret erot on tässä vaiheessa, mutta varmaan muutosta nähdään vielä paljonkin.

Hauska havaita oman somekuplan kokoomuskannattajien hyvin yhdenmukaiset viestit viime viikolla, kun Stubbin ehdokkuus julkistettiin. Luonnollisesti Stubbin osaamista, kokemusta, koulutusta, kielitaitoa ja kansainvälisyyttä syystäkin kehuttiin. Mutta niiden lisäksi viesteissä korostettiin, että presidentti on puolustusvoimien ylipäällikkö ja on kyllä tärkeää, että Stubb on lisäksi myös reservin upseeri. Tehtiin yhdellä sivulauseella eroa sekä Haavistoon että Halla-ahoon. Tämän pointin oli teksteihinsä nostanut useampi (kymmenkunta) kirjoittajaa, myös pari kansanedustajaa. Ei liene ihan sattumaa.

Kuinka paljon palstalaiset antavat tärkeyspisteitä tuolle reservin upseeriudelle? Kääntääkö reservin upseerius äänestyspäätöksen Stubbille?

Alexander Stubb on tietääkseni korpraali. Myös Wikipedia vahvistaa tiedon.

 

[Analyzer]

Tuota asiapakettia ei kannata ennakoida oikeastaan vielä muutenkaan, eikä senkään vertaa tasavallan presidentin henkilön kautta. Suhteiden normalisoiminen Venäjään tai jonkin sen suuntainen ei ole millään tavalla ajankohtainen asia. Sikäli kun se joskus on ajankohtaista, niin tälle täytyy olla olemassa jotain järkeviä perusteita, eikä vähiten Venäjän hallinnon kokoonpanosta ja Venäjän sillä erää osoittamasta käyttäytymisestä lähteviä perusteita.

Joka tapauksessa Venäjän suhteiden jonkinasteiseen normalisoitumiseen menee aikaa. Kukaan ei pysty sanomaan, mikä jokin nykyinen "Baltian - Puolan" linja tjsp. sillä hetkellä on, ja kuinka validi lähtökohta se on mihinkään, kun emme tiedä sitäkään, mihin realiteetteihin Venäjä-suhteiden normalisoitumisen edistäminen tuolloin voisi perustua.

Tuskinpa Stubb tai Haavisto tai kuka hyvänsä, joka 2024-2030 tasavallan presidenttinä toimiikaan, on moisten tapahtumakulkujen perusteella erityinen "ongelma". Tämä siis olettaen, että Venäjä-suhteissa ja ylipäätään Venäjän kv. poliittisessa toiminnassa tapahtuu jotakin huomattavaa myönteistä kehitystä tuona aikana.

Stubb on joka tapauksessa selkeästi länsimielinen toimija, ja on ollut sitä koko julkisen uransa ajan. En oikein näe hänessä mitään seuraavan sukupolven sinisilmäistä Halosta tai Tuomiojaa suhteessa Venäjään, jos tätä ajoit takaa.

Sellaista fakiiria ei toki ole kuka osaisi ennustaa sodan keston. Puhumattakaan siitä, miten se loppuu ja missä vaiheessa Venäjä hyväksytään taas kansainväliseen ja ennenkaikkea eurooppalaiseen yhteisöön. Se päivä kuitenkin vielä koittaa.

Meillä presidenttiä ei hevillä vaihdeta ensimmäisen kauden jälkeen, jos istuva presidentti haluaa ehdolle. Jos Stubb valitaan ensimmäiselle kaudelle niin on jopa todennäköistä, että hän istuu linnassa 12-vuotiskauden. Kauaskantoisiakin skenaarioita on ihan hyvä pohdiskella.

En maalaa kuvaa Stubbista minään Halosena. Stubb on länsimielinen tai oikeastaan eurooppamielinen. Hänen koko poliittisen uransa punainen lanka on vahva Euroopan unioni ja sen tukeminen. Stubb on nimenomaan integraation syventämisen kannattaja ja hän haluaa Suomen toimivan Eu:n ytimessä. Samalla hänen sokea pisteensä on EU. Stubb haluaa uida suurimpien EU-päättäjien vanavedessä antaen tukensa. En luota hänen omaan kykyynsä arvioida Suomelle paras tilannekuva ja ratkaisut. En näe, että Stubb kykenisi olemaan isoissa asioissa eri linjoilla vahvojen EU-maiden kanssa, vaikka kansallinen etu olisi toinen.

Toki riski on sikäli pieni, että meillä mikään ei etene ilman eduskunnan tukea. Isoa vahinkoa kukaan presidentti nykyisillä valtaoikeuksilla ei saa aikaan kuin mainetasolla. Kuitenkin kun tässä ääni jollekin annetaan, niin kyllä tällaiset asiat painaa omassa äänestyspäätöksessäni. Arvostettu presidentti on kuitenkin edelleen Suomessa iso mielipidevaikuttaja.

 

[Cobol]

Yllättävän suuret erot on tässä vaiheessa, mutta varmaan muutosta nähdään vielä paljonkin.

Hauska havaita oman somekuplan kokoomuskannattajien hyvin yhdenmukaiset viestit viime viikolla, kun Stubbin ehdokkuus julkistettiin. Luonnollisesti Stubbin osaamista, kokemusta, koulutusta, kielitaitoa ja kansainvälisyyttä syystäkin kehuttiin. Mutta niiden lisäksi viesteissä korostettiin, että presidentti on puolustusvoimien ylipäällikkö ja on kyllä tärkeää, että Stubb on lisäksi myös reservin upseeri. Tehtiin yhdellä sivulauseella eroa sekä Haavistoon että Halla-ahoon. Tämän pointin oli teksteihinsä nostanut useampi (kymmenkunta) kirjoittajaa, myös pari kansanedustajaa. Ei liene ihan sattumaa.

Kuinka paljon palstalaiset antavat tärkeyspisteitä tuolle reservin upseeriudelle? Kääntääkö reservin upseerius äänestyspäätöksen Stubbille?

Mielenkiintoinen keskustelu kuplasi kokoomuskannattajien kanssa. Jos tällainen on käyty, sinua vedätettiin. Stubb on jääkäri Uudenmaan jääkäripataljoonasta Santahaminassa ja hänet ylennettiin siviilissä korpraaliksi.

Stubbissa tämä tausta (ei ole upseeri) ei haittaa. Paras vertaistensa joukossa.

 

[nummenkallio]

Minäkin olen korpraali. Nyt ainakin äänestän Stubbia!

 

[Ollakseni]

En pidä sitä kovinkaan ratkaisevana tekijänä, että onko presidentillä sotilasarvoa vai suorittiko siviilipalveluksen vai vapautettiinko palveluksesta. Jos Suomi joutuu sotatilaan toivon ettei presidentti ala säätämään armeijan johdon kanssa siitä mitä pitäisi tehdä missäkin. Ammatti upseerit sitä hoitavat.

 

[Nahkasohva]

En pidä sitä kovinkaan ratkaisevana tekijänä, että onko presidentillä sotilasarvoa vai suorittiko siviilipalveluksen vai vapautettiinko palveluksesta. Jos Suomi joutuu sotatilaan toivon ettei presidentti ala säätämään armeijan johdon kanssa siitä mitä pitäisi tehdä missäkin. Ammatti upseerit sitä hoitavat.

Sepä se. Usein myös unohtuu, että vain puolet (6) Suomen presidenteistä on käynyt Suomessa armeijan. Määrä nousee seitsemään, jos ulkomailla käyty armeija lasketaan (C.G.E. Mannerheim).

K.J. Ståhlberg, L.K. Relander, P.E. Svinhufvud, Kyösti Kallio, Risto Ryti ja J.K. Paasikivi eivät käyneet armeijaa, ja ihan asiallisesti presidentin hommat heiltäkin hoituivat. Ei armeijan käymisestä toki mitään haittaa ole, päinvastoin, mutta minkäänlainen välttämättömyys se ei kyllä ole. Sitä varten meillä on armeijan osaava johto.

 

[Euro71]

Sellaista fakiiria ei toki ole kuka osaisi ennustaa sodan keston. Puhumattakaan siitä, miten se loppuu ja missä vaiheessa Venäjä hyväksytään taas kansainväliseen ja ennenkaikkea eurooppalaiseen yhteisöön. Se päivä kuitenkin vielä koittaa.

Näinpä.

Stubb on länsimielinen tai oikeastaan eurooppamielinen. Hänen koko poliittisen uransa punainen lanka on vahva Euroopan unioni ja sen tukeminen. Stubb on nimenomaan integraation syventämisen kannattaja ja hän haluaa Suomen toimivan Eu:n ytimessä.

Minusta hyvä yleisluonnehdinta Stubbista.

Samalla hänen sokea pisteensä on EU. Stubb haluaa uida suurimpien EU-päättäjien vanavedessä antaen tukensa. En luota hänen omaan kykyynsä arvioida Suomelle paras tilannekuva ja ratkaisut. En näe, että Stubb kykenisi olemaan isoissa asioissa eri linjoilla vahvojen EU-maiden kanssa, vaikka kansallinen etu olisi toinen.

Kyllä minäkin jotenkin näen Euroopan Stubbin sokeana pisteenä, mutta toisaalta en ehkä niin lujasti näe, että se olisi Suomen etujen vastaista. Jos Stubbista tulee presidentti, niin olettaisin hänen tosiaan pyrkivän lujittamaan Suomen ja EU:n suhdetta, ja kyllä myös Suomen ja Naton suhdetta, vaikka toki voisin arvata, että Natossakin Stubbille mieluisinta olisi se, että siellä Euroopan maat pyrkisivät vetämään samaan suuntaan.

Stubb on joka tapauksessa aika vahvasti länsimielinen kaveri.

 

[Tami Talk]

Mielenkiintoinen keskustelu kuplasi kokoomuskannattajien kanssa. Jos tällainen on käyty, sinua vedätettiin. Stubb on jääkäri Uudenmaan jääkäripataljoonasta Santahaminassa ja hänet ylennettiin siviilissä korpraaliksi.

Stubbissa tämä tausta (ei ole upseeri) ei haittaa. Paras vertaistensa joukossa.

Piti ihan kaivella vanhoja postauksia ja todeta, että ihan on ollut vika katsojan silmissä tai aivoissa.. Puolella silmällä selaillut ja rivit sekaisin kuin viestikomppanian valamarssillla.

Yksi esimerkki lukemastani, joka mielessäni oli mennyt luokkaan ”Stubbin etuna reservin upseerius” -> kirjoittaja siis itse evp upseeri.
”Upseerina minulle henkilökohtaisesti on tärkeää, että tuleva presidentti on suorittanut asevelvollisuuden, oli hän sitten kenraali tai korpraali”

Kun tuttavissani on sattuneesta syystä aika paljon tätä upseeriporukkaa, niin samantyylisiä päivityksiä oli paljon. Ja kun aivot oli tehneet sen virheen, että Stubbi oli leimautunut rukin käyneeksi, niin luin nuo kaikki siinä valossa, vaikka sanamuodot olivatkin muuta.

Täten teen Hanet ja nostan käden pystyyn. Teen myös Stubbit ja sanon, että ”virhe oli ilman muuta minun, sori siitä”.

Minun silmissä Stubb on hyvä vaihtoehto myöskin presidentiksi. Voisin hyvinkin äänestää.

 

[Txjokeri]

Alexander Stubb on tietääkseni korpraali. Myös Wikipedia vahvistaa tiedon.

Tähän iski mustaakin mustempi huumorintajuni. Jätän kuitenkin vitsini jakamatta, sen kun voisi joku ottaa tosissaan.

 

[hammer lynx]

Tähän iski mustaakin mustempi huumorintajuni. Jätän kuitenkin vitsini jakamatta, sen kun voisi joku ottaa tosissaan.

Viittaatko erääseen toiseen korpraaliin?

 

[Barnes]

Viittaatko erääseen toiseen korpraaliin?

Juhani Tamminen on tosiaan korpraali.

 

[Txjokeri]

Viittaatko erääseen toiseen korpraaliin?

Viittaan, mutta missään tapauksessa en vertaa.

 

[Barnes]

Miksihän Marin ei lähtenyt mittauttamaan post-hallitusvastuu-kannatustaan? Vai olisiko se ollut liian iso särö kilpeen, jos turpaan olisi tullut lentopallolukemin?

Harvemmin presidentiksi tähdätään tosissaan 38-vuotiaana.

Presidenttikampanja vaatisi myös kulmien hiomista pois ja viimeaikaisten kommenttiensa perusteella Marinilla ei siihen halua näytä olevan - eikä toki vielä kannatakaan, koska niin suuri osa kannatuksestaan perustuu keskisormen näyttöön äänestäjiensä vihollisille. Euroopassa ehtii pehmentää julkikuvaansa, jos ja varmasti kun niin haluaa. Ei nykytyyli loputtomiin kanna, jos siis tavoitteena on presidenttiys jonain päivänä.

 

[El Gordo]

Miksihän Marin ei lähtenyt mittauttamaan post-hallitusvastuu-kannatustaan? Vai olisiko se ollut liian iso särö kilpeen, jos turpaan olisi tullut lentopallolukemin?

Vihervasemmiston Bilderberg-suunnitelman mukaan mennään. Haavisto 2024-2036, Urpilainen 2036-2048 ja Marin 2048-2060.

 

[Haudankaivaja]

Sepä se. Usein myös unohtuu, että vain puolet (6) Suomen presidenteistä on käynyt Suomessa armeijan. Määrä nousee seitsemään, jos ulkomailla käyty armeija lasketaan (C.G.E. Mannerheim).

K.J. Ståhlberg, L.K. Relander, P.E. Svinhufvud, Kyösti Kallio, Risto Ryti ja J.K. Paasikivi eivät käyneet armeijaa, ja ihan asiallisesti presidentin hommat heiltäkin hoituivat. Ei armeijan käymisestä toki mitään haittaa ole, päinvastoin, mutta minkäänlainen välttämättömyys se ei kyllä ole. Sitä varten meillä on armeijan osaava johto.

No eipä 1800-luvulla syntyneistä kovin moni muutenkaan käynyt armeijaa, paitsi jotkut 1890-luvulla syntyneet, jotka ehtivät talvi- ja jatkosotaan. Jos Ståhlberg, Relander ja Svinhufvud olisivat syntyneet Suomen itsenäisyyden jälkeen, niin varmasti hekin olisivat asevelvollisuuden suorittaneet. Toki kaikkien heidän presidenttiys meni tiettävästi ihan hyvin, eikä armeijakokemusten puuttumisella ollut vaikutusta.

En pidä mitenkään erikoisena, että Suomen kaltaisessa yleisen asevelvollisuuden maassa presidenttiehdokkaan, erityisesti kun kyseessä on mies, oletetaan suorittaneen armeijan. Ei siitä varmasti hyötyä erityisemmin presidentin tehtävissä ole, mutta sen suorittamatta jättäminen voidaan nähdä eräänlaisena "nössöytenä".

 

[BitterX]

Presidentin asema ylipäällikkönä on täysin seremoniallinen. Sillä ei ole minkään valtakunnan käytännön merkitystä. Kriisitilanteessa presidentti luovuttaa ylipäällikön aseman puolustusvoimain komentajalle.

Yhdentekevimmät keskusteluaiheet presidenttiehdokkaiden osalta ovat:

1. Onko käynyt armeijan? Miksi ei? Sotilasarvo? Miksi on vain korpraali?

2. Kuuluuko kirkkoon? Miksi ei? Toivottaako Jumalan siunausta? Miksi ei?

3. Onko naimisissa? Miksi ei? Onko lapsia? Miksi ei? Onko homo? Onko lesbo? Miksi? Miksi ei?

 

[tomageeni]

Yhdentekevimmät keskusteluaiheet presidenttiehdokkaiden osalta ovat:

1. Onko käynyt armeijan? Miksi ei? Sotilasarvo? Miksi on vain korpraali?

2. Kuuluuko kirkkoon? Miksi ei? Toivottaako Jumalan siunausta? Miksi ei?

3. Onko naimisissa? Miksi ei? Onko lapsia? Miksi ei? Onko homo? Onko lesbo? Miksi? Miksi ei?

Olen tästä jokseenkin samaa mieltä. Mutta pitää myös ymmärtää että joillekin henkilöille näillä asioilla on merkitystä. Presidentinvaalit ovat ehkä kaikista eniten tunnevaalit. Äänestyspäätöksellä tai edes valittavalla presidentillä ei ole juurikaan konkreettista merkitystä kenenkään elämään, mutta silti äänestysprosentti on järjestään selvästi korkeampi kuin eduskuntavaaleissa.

Perusargumentti erityisesti arvoliberaalilla laidalla on toki se että seksuaalisuus, kirkkoon kuuluminen, perheellisyys, jne. eivät vaikuta henkilön kykyyn toimia presidenttinä. Näinhän sitä pitäisi yleisesti ajatella - hommaan valitaan substanssiosaamisen, ei yksityiselämän tai yksittäisen kannan perusteella.

Mutta yhtälailla joku voisi argumentoida, että Halla-ahon 15 vuoden takaiset scripta/hommasekoilut eivät vaikuta hänen kykyynsä toimia presidenttinä. Tai että Essayahin kreationistiset näkemykset eivät vaikuta hänen kykyynsä toimia presidenttinä. Silti erityisesti liberaalilla laidalla nämä olisivat monille periaatteellisia esteitä äänestää em. henkilöitä.

Kyllä mä luulen että enemmistölle äänestäjistä viimekädessä enemmän on merkitystä sillä mitä presidentti on ja mitä hän edustaa, kuin sillä mikä on ulkopoliittinen kokemus ja osaaminen.

 

[Sanainen arkku]

Urpilainen on hyvä ehdokas presidentiksi, mutta en silti usko hänen pääsevänsä edes toiselle kierrokselle tällä kertaa. Joten on turha äänestää häntä vaaleissa.

Miksi ei ensimmäisellä kierroksella? Suomalaiset vieroksuivat amerikkalaista kaksipuoluejärjestelmää, mutta yhä useampi toimii kuin meilläkin olisi sellainen.

Jopa eräs puolue rakensi ek-vaalikampanjansa sen varaan.

 

[rpeez]

Jopa eräs puolue rakensi ek-vaalikampanjansa sen varaan.

Tämä ei ole Marin ketju, mutta olen aina enemmän ja enemmän alkanut ajattelemaan, että vaikka Marin sai paljon hyvääkin aikaa, Marinista koitunut kaikkein suurin haitta Suomelle on hänen vastakkainasettelua lisäävä asenteensa. Jotain kertoo sekin ettei RKP viimeisten huhujen mukaan kaatanut kesällä hallitusta, koska Marin oli vielä vallassa. Hyvä ettei hän ei jaksanut presidentin tehtäviä ja ole siten ehdokkaana, olisi helposti voitu valita.

Eilen ilmestyneessä ansiokkaassa Ukkolan Stubb haastattelussa, Stubb puhuu pariin otteeseen että erilaisia mielipiteitä pitää ymmärtää ja yrittää nähdä ennemmin ne asiat mitkä yhdistää. Viisaita sanoja.

 

[mike owen]

Miksi ei ensimmäisellä kierroksella? Suomalaiset vieroksuivat amerikkalaista kaksipuoluejärjestelmää, mutta yhä useampi toimii kuin meilläkin olisi sellainen.

Jopa eräs puolue rakensi ek-vaalikampanjansa sen varaan.

Itse uskon siihen, että meillä on neljästä viiteen hyvää ehdokasta presidentiksi. Itse äänestän sellaista ehdokasta jolla on hyvä mahdollisuus päästä toiselle kierrokselle. Ykköskorissa on tällä hetkellä Haavisto ja Stubb.

 

[peruspata]

Toinen saa tuoda omat tai kavereidensa löytämät ISIS-mutsit Suomeen ilman mitään taustatarkistusta. Tai viedä teinin paljuilemaan koronalle altistuneena. Se on sivistävää ja "normaalia".

Linkatulla uutisella sitten onkin "merkittävä yhteiskunnallinen vaikutus" ja puhutaan arvoista, mitä valinnan jälkeen edustaisi.

Onneksi vasemmalla ei koskaan lipsahdeta kaidalta polulta.

Mika Aaltolan vaimo Kirsi sai vuonna 2014 potkut, joista riideltiin oikeudessa vuosia – kovia väitteitä epärehellisyydestä ja peitellystä suhteesta miespuoliseen pomoon

Presidentiksi pyrkivän Mika Aaltolan puoliso Kirsi sai 2014 potkut, joita puitiin oikeudessa. Asiakirjat paljastavat väitteitä epärehellisyydestä ja suhteesta esimieheen.

www.mtvuutiset.fi

 

[Patarouva]

Toinen saa tuoda omat tai kavereidensa löytämät ISIS-mutsit Suomeen ilman mitään taustatarkistusta. Tai viedä teinin paljuilemaan koronalle altistuneena. Se on sivistävää ja "normaalia".

Linkatulla uutisella sitten onkin "merkittävä yhteiskunnallinen vaikutus" ja puhutaan arvoista, mitä valinnan jälkeen edustaisi.

Onneksi vasemmalla ei koskaan lipsahdeta kaidalta polulta.

Mika Aaltolan vaimo Kirsi sai vuonna 2014 potkut, joista riideltiin oikeudessa vuosia – kovia väitteitä epärehellisyydestä ja peitellystä suhteesta miespuoliseen pomoon

Presidentiksi pyrkivän Mika Aaltolan puoliso Kirsi sai 2014 potkut, joita puitiin oikeudessa. Asiakirjat paljastavat väitteitä epärehellisyydestä ja suhteesta esimieheen.

www.mtvuutiset.fi

Ahneus, itsekkyys ja typeryys eivät ole asioita, joilta jokin poliittinen tausta ihmisen automaattisesti vapauttaisi.

 

[IceWalker]

Presidentin asema ylipäällikkönä on täysin seremoniallinen. Sillä ei ole minkään valtakunnan käytännön merkitystä. Kriisitilanteessa presidentti luovuttaa ylipäällikön aseman puolustusvoimain komentajalle.

Yhdentekevimmät keskusteluaiheet presidenttiehdokkaiden osalta ovat:

1. Onko käynyt armeijan? Miksi ei? Sotilasarvo? Miksi on vain korpraali?

2. Kuuluuko kirkkoon? Miksi ei? Toivottaako Jumalan siunausta? Miksi ei?

3. Onko naimisissa? Miksi ei? Onko lapsia? Miksi ei? Onko homo? Onko lesbo? Miksi? Miksi ei?

Vapaissa vaaleissa mikä tahansa peruste riittää äänen antamiseksi ehdokkaalle. Jos ei seuraa politiikkaa, mutta haluaa "tehdä kansalaisvelvollisuutensa", silloin äänestäjä pyrkii löytämään jotakin samaistuttavaa ehdokkaasta. Aikoinaan sanottiin, että Ahtisaaren valintaan vaikutti merkittävästi se, että hänen suhde vaimoonsa vaikutti tv:n "Tuttu jutussa" olevan lämmin, kun E. Rehnin mies suhtautui vaimoonsa kylmäkiskoisesti.

Mikä tahansa seikka saattaa osoittautua tärkeäksi perusteeksi ehdokkaan valitsemiseen, etukäteen tätä on vaikea ennakoida, kunhan vain ko. tekijä on laajalti tunnettu. On myös niin, ettei tutkimuksen keinoinkaan välttämättä tiedetä ko. tekijää jälkikäteenkään. Jokin ele saattaa ratkaista: viimeisin tunnettu on O. Rehnin anteeksipyyntö. On varauduttava siihen, että ehdokkaat ovat nyt hyvin herkkiä ottamaan erinäiset loukkaantumiset huomioon.

Se, miten tulkitsemme vaalitulosta, on oma lukunsa. Jotkut painottavat pelkästään politiikkaan kuuluvia tekijöitä, toiset panevat enemmän painoarvoa yleisinhimillisille tekijöille. Kaikkien tulkitsijoiden mielestä jokin kattava selitys tai tarina on olemassa. Olisi aika noloa politiikan asiantuntijoille, jos saataisiin selville, että jokin täysin triviaali seikka vaikutti siihen, kuka jatkossa pitää uudenvuoden puheen.

Informaatio on olennainen osa valintaa. Mutta ei ole olemassa tahoa, joka kertoisi, minkälainen informaatio valintaan kelpaa. Presidentinvaalissa valitaan ehdokas, joka vaikuttaa erittäin vähän ihmisten arkielämään, mutta jonka roolina on kuitenkin edustaa meitä kaikkia. Miksei siis valinnan perusteeksi kävisi se, mikä tekee ehdokkaasta eniten juuri meihin, omaan maailmaan sopivamman. Tällaiseen valintaan tarvitaan tietoa, joka auttaa tässä samaistumisessa ehdokkaaseen.

Toinen puoli asiaa on se, ettei ole olemassa riittävää määrää informaatiota valintaan, jos valitsija suhtautuu omaan tehtäväänsä hyvin pedantisti. Tällaisen valitsijan pitää saada tietää kaikki ehdokkaista. Jos äänestäjä ei tyydy siihen, että presidentti edustaa omia arvoja yms., vaan haluaa myös Hari Seldonin tapaan ymmärtää niitä valintoja, joita presidentti tulee tekemään, tehtävästä tulee ymmärrettävästi äärimmäisen vaativa.

Ehdokkaasta pitää luoda psykologinen profiili. Tämä auttaa siinä, että tietyissä ennakoitavissa tilanteissa tiedetään, mitä ehdokas todennäköisesti tulee tekemään. Varmaankaan tämä informaatio ei riitä, koska on olemassa erilaisia vaihtoehtoisia skenaarioita niistä valinnoista tietyssä maailmassa, joita presidentti joutuu tekemään.

Ääripäät ovat täysin turvallinen maailma, jossa presidentin pukuvalinta päivittäin muodostaa kriittisimmän haasteen ja toisena suurena haasteena pitäisi myös keksiä jotain sanottavaa vuoden vaihteeksi. Toinen vaihtoehto on äärimmäisen vaarallinen maailma, jossa jännitteet suurvaltojen välillä ovat kiristyneet äärimmilleen ja jossa presidentti voi esiintyä vaikkapa maastopuvussa kenenkään välittämättä asiasta.

Onko siis ihme, että omaa arkielämäänsä elävä valitsija painottaa vain jotakin monille merkityksetöntä asiaa valinnassa. Kunhan nyt taas uurnalla tulee käytyä: demokratiaa!