Vain muutama päivä ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan 2/2022 presidentti Niinistö totesi, että Suomi NATO:n jäsenenä olisi tilanteessa, jossa alueemme olisi jännitteisempi. Samaa laulua muutamaa päivää ennen Venäjän hyökkäystä 2/2022 vielä kovempaa lauloi vasemmiston puoluejohtajista ainakin Andersson, jonka mukaan pysyminen pois NATO:sta on tae rauhasta. Eivät he valitettavasti ainoita olleet.
Aaltola piikittelee näistä eri suuntiin ja se näyttää olevan hänen taktiikkansa. Ihmettelen mm. HS:n ja YLE:n roolia. Eikö nyt kannattaisi hieman pohtia sitäkin, millainen tilanne Suomessa vallitsi ennen 2/2022 ja millaista kuvaa media oli Suomen NATO-jäsenyydestä luonut vuosikymmeniä. Ei tyytyä vain piikittelemään Aaltolaa takaisin. Edelliset pressanvaalithan 2018 olivat kouluesimerkki, miten NATO-keskustelu vaiettiin.
Sopii kysyä, että onko Aaltola itse ollut sen valaistuneempi.
Näin hän kommentoi huhtikuussa 2019 oman kirjansa, "Poutasään jälkeen", julkistustilaisuudessa.
***
Entä sisältääkö ”Poutasään jälkeen” lähes kolmella sadalla sivullaan viestin Suomen Nato-suhteesta?
– Ei, kiistää teoksen kirjoittaja.
– Nato-option säilyttäminen on tärkeää, ja samalla pidetään huolta Venäjä-suhteista.
***
En ole kirjaa lukenut. Varmaan sisältää hyvää ja terävää analyysiä noin yleisesti. Mutta yllämainittu lainaus ei vaikuta siltä, että kirjoittaja itse olisi ollut merkittävästi Suomessa vallinneen ulkopoliittisen linjan tuolla puolen.
Kun poutasää on ohi ja suttuinen maailma läikkyy ylitse – Mika Aaltola opastaa Suomea rosoisen ajan ulkopolitiikkaan
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola ottaa Suomen ulkopolitiikkaa haltuun uusilla käsitteillä.
yle.fi