Ajan henki on kuitenkin mahtava voima - kylmä sota oli aidosti äärimmäisen ahdistavaa aikaa ja se vaikutti lopumattomalta. Välillä täytyy oikein palauttaa mieliin se ajatusmaailma, että koko homma saattoi loppua ihan about joka päivä. Toki näihin muistikuviin vaikuttaa se ajoitus, että itse tulin tietoiseksi maailman tapahtumista, kun oli se erityisen jäinen vaihe 80-luvun avussa. Mutta siltikin. Neuvostoliiton romahdus oli häkellyttävä ja häkellyttävän vapauttava tapahtuma. Toki nyt jälkikäteen kaikki on taas selvää ja about viisi neljäsosaa kaikista ihmisistä väittää tietäneensä koko homman jo miljoona vuotta sitten.
Ajan henki on toden totta mahtava voima. Minusta osalta tämän palstan muutoin varsin laadukkailta ja asiantuntevilta kirjoittajilta puuttuu ajoittain kyky tarkastella ajan henkeä ja historiallista kontekstia. Tämä pätee esimerkiksi suomettumiseen ilmiönä sekä vaikka Tarja Halosen toimintaan presidenttinä. Jälkikäteen kaikki näyttää aina niin selkeältä ja mustavalkoiselta. Toisenlainenkin kehityskulku on usein täysin mahdollinen ja perusteltu. Sitä mahdollisuutta ei haluta nähdä vaan kivempi huudella ”punamummoja”
Silti annan arvoa kyllä sellaisille poliitikoille, jotka ovat kyenneet näkemään asioiden kehityskulkuja ennalta. Varsinkin sellaisille, jotka ovat uskaltaneet pitää valtavirrasta poikkeavia näkemyksiään myös esillä.
Jotta saadaan tästä ketjun aiheeseen sopivaa kirjoittelua, niin sekä Haavistolla, että Stubbille on virhearvionsa Venäjän kehityskulkujen arvioinnissa. Minulla ei silti ole mitään huolta, etteivätkö molemmat herrat olisi näiltä osin oppineet menneisyydestä. Varmasti tiukka Venäjä-politiikka, tuki puolustusvoimien vahvistamiselle ja vankkumaton Ukrainan tukeminen jatkuvat lähivuosina. Valitaan kumpi tahansa.
Stubb on myös ollut härkäpäinen EU-federalisti, josta hän on nyt onneksi ottanut huomattavaa takapakkia. Tavallaan siinäkin hän on asemoitunut väärin, joskin erityisesti siitä nostan hänelle hattua että hän on myöntänyt olevansa tämän suhteen liian idealisti.
Todennäköisesti seuraava presidentti istuu 12 vuotta, joten mitä tahansa ehtii siinä ajassa tapahtua.
Sen tahran menneet virheet kuitenkin jättävät, että minulla ei ole täyttä luottoa siitä, että muuttuvassa arvaamattomassa maailmassa kumpikaan ehdokkaista osaisi nähdä suuret linjat ennalta. Asemoida ja ankkuroida meidät oikein skenaarioissa, joita me emme vielä tässä kohtaa edes tiedä.
Toisaalta ehkä huoleni on siltä osin turha, että presidentin valtaa kyllä liioitellaan tämän päivän keskusteluissa aika paljon. Loppujen lopuksi konsensus haetaan kuitenkin yhdessä kulloisenkin valtioneuvoston kanssa. Ei presidentti pysty tekemään mitään radikaaleja irtiottoja.
edit: tekstin jäsentelyyn muutoksia