Totuus on kuitenkin se, että suuren kokoluokan laitoksille ei ole enää hetkeen ollut juurikaan laitostoimittajia, jotka ovat itse valmiita niihin investoimaan. Siksi Pyhäjoellekaan semmoista ei lännestä löydetty kovasta yrityksestä huolimatta.
Suuren kokoluokan yhdinvoimalaitokset taitavat olla liiketoiminnallisesti kannattavana energiantuotantomuotona historiaa ja siksi sille ei löydy markkinataloudelliselta pohjalta investoijia. Uusia suuren kokoluokan reaktorihankkeita nousee vain vahvan suunnitelmataloudellisissa ja valtiokapitalistisissa järjestelmissä. Markkinatalouksissa nuo ovat mahdollisia vain, jos valtio subventoi niitä valtavilla upfront-investoinneilla.
Tämä ei tietenkään tarkoita, että ydinvoima olisi kuollut. Päinvastoin, mutta sen luonne muuttuu. Tulevaisuus on pienen kokoluokan laitoksissa ja modulaarisessa ydinvoimassa. Mutta suuret laitokset jotka johtavat energiantuotannon keskittämiseen eivät ole enää tätä päivää a) markkinataloudellisista näkökulmista eikä b) turvallisuuspoliittisista näkökulmista.
Tässä vihreät ovat olleet jo pitkään oikeassa.
Ei nyt kannata lähteä viemään keskustelua sivuraiteelle. Tässä ketjussa puhutaan Suomen presidentinvaaleista 2024 eikä siitä kykenisikö markkinatalous kannattavaan investointiin ydinvoimassa. Vihreät ja Haavisto ovat yksiselitteisesti olleet torppaamassa suomalaisia ydinvoimainvestointeja, ja varsinkin Fortumin investointia - joka sitten annettiin Fennovoimalle.
Nostetaan nyt kuitenkin huomioon, että Fortum on yhdessä Outokummun kanssa selvittämässä mahdollisuuksia lisäydinvoimalle, joten kyllä sille nähtävästi myös markkinataloudellista vetoa löytyy. Toki, osapuolien tarvitsee olla hankkeeseen sopivia. Todettakoon nyt vielä sekin, että OL3 rakennuskustannukset olivat lopulta noin 5,55 miljardia euroa ja Fortum hassasi Uniperiin 6 miljardia. Lisäksi Loviisa 3 olisi ollut todennäköisesti OL3 pienempi ja sitä myötä edullisempi. Lisäksi se olisi mahdollisesti tuottanut paremmin sen keskeisemmän sijainnin mahdollistaman kaukolämpökäytön ansiosta. OL3 markkinataloudelliset osapuolet tullee saamaan rahansa takaisin hyvän tuoton kera, Fortumin Uniper rahat ovat mennyttä.
Tällä hetkellä rakentamisen alla on noin 60 reaktoria 17 eri massa - toiset 110 laitosta on suunnitteilla. Mukana on länsimaista esimerkiksi Ranska, USA, UK ja sitten kuitenkin ei-suunnitelmatalous maita kuten Korea.
Se on ihan totta, että ei nämä hankkeet helppoja ole. Se on totta, ettei niitä tehdä markkinatalouden ehdoin, mutta tämä johtuu siitä että niille tarvitaan valtiojohdon siunaus. Tämän jälkeen ei kuitenkaan liene vahvoja todisteita sanoa etteikö voisi rakentaa markkinataloudellisista näkökulmista, ja turvallisuuspoliittinen vaihtoehto naapurin tuontienergian kanssa on jo todettu varsin haitalliseksi.
Vihreät ja Haavisto ovat olleet näissä asioissa jo pitkään väärässä. Eikä se muutu sillä, että keskustelua vie eri raiteille. Markkinataloudelliset tarpeet ovat ajamassa ydinvoimantuotantoa melkoiseen boomiin tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Ikävää, jos suomalaiset jäävät tästä kelkasta jälleen pois vaikka meillä olisi ihan oikeaa omaa osaamista alalta. Tällä hetkellä maailmassa on toiminnassa noin 440 reaktoria, ja jos nämä 170 menee maaliin on siinä jo yksinään +40% ydinvoimakapasiteetista maailmanlaajuisesti ja siihen päälle mahdollisesti muut tulevat laitokset.