Olen Kokoomuksen jäsen, mutta Stubb ei ole oikein itseäni ikinä vakuuttanut. Lisäksi jotenkin hyvin teennäinen hahmo. Ei vaikuta ihmiseltä, kenen kanssa haluaisin olla tekemisissä.
Ääni kilahti tällä kertaa Halla-aholle. Halla-ahon etu on kieltämättä ollut realistinen linja Venäjän kanssa, kun muut ovat syyllistyneet sinisilmäisyyteen. Vielä neljä vuotta sitten jossain tentissä, jonka katsoin hiljattain youtubesta, kysyttiin puoluejohtajilta onko Venäjä Suomelle uhka. Halla-aho oli ainoa, joka suoraan oli tätä mieltä (viittasi) ja Essayah varovaisesti nosteli kättä. Haaviston käsi ei noussut.
Ja tunteellahan ihmiset äänestävät. Itsekin olen ihminen ja Halla-ahossa vetoaa erityisesti looginen päättely ja pohdinta mitä harrastaa yleensä kysymysten kohdalla. Muiden kärkiehdokkaiden puheenvuorot ovat enemmän konsulttien työstämää yleisjargonia.
Haavistonkin äänestämistä pohdin ihan siitä vinkkelistä, että yksi tärkeimmistä tulevan presidentin tehtävistä saattaa olla kahdenväliset neuvottelut Trumpin kanssa kriisitilanteessa. Haavistolla taitaa olla diplomatiasta parhaat näytöt. Vaikea nähdä, että Halla-aholla ja Trumpilla kemiat kohtaisi.
Myös Rehnin äänestäminen kävi mielessä, sellainen yleispätevä ja kansaa jakamaton varma ehdokas.