Juuri tässä lueskelen aamun Satakunnankansaa, paperiversiota ja pisti silmään pari oikeudenpäätöstä.
1.Porin käräjäoikeus on tuominnut 25 vuotiaan porilaismiehen vuodeksi ja kuudeksi kuukaudeksi ehdollisen vankeuteen, 11 (yhdestätoista) lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Lapset olivat 11-15 vuotiaita ja osan kanssa mies oli fyysisessä kanssakäymisessä. Poliisi epäilee, että uhreja on enemmänkin. 1v 6kk ehdollista.
2.Porin käräjäoikeus on tuominnut kaksi miestä pimeästä romukaupasta ja veropetoksesta. Toinen miehistä sai 2v 11kk ehdotonta ja toinen 2v 1kk ehdotonta.
Tässä on nyt jotakin, mitä minä en ymmärrä. Kai se on sitten sitä korkeampaa oikeustajua,suhteellisuudentaju, missä pelaa?
Ei tässä ole mitään kummaa. Suomi on maailman kylmin ja karuin paikka. Materia raha menee yli kaiken. Ihminen vs materia, materia vie aina voiton.
Aineelliseen omaisuuteen kun kajotaan (saati sitten jos omaisuus on valtion) niin tuomiot ovat todella kovia.
Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset yleensä saavat sitten vain pienet tuomiot, yleensä vain ehdollista tai sakkoja.
Lisäksi syytetyn/syyllisen oikeusturva on paljon parempi kun uhrin tai todistajan.
Köyhä ei saa oikeutta Suomessa, koska jos tulisi tilanne että pitäisi juttu saada oikeuteen, niin käsittelyajat ovat kohta vuosia ja kustannukset sitä luokkaa että niillä rakentaisi komean omakotitalon. Jos niin hyvin käy että saa jutun vietyä oikeuteen ja ratkaisu tulee ensin rosiksesta ja sen jälkeen se pakollinen kierros hovissa, niin aikaa on kulunut useita vuosia ja jos sattuu niin huonosti että häviää jutun, on kuluina maksettavaa niin paljon ettei normi duunari sitä ikinä pysty maksamaan.
Sitten vielä muutama sana hätävarjelusta. Kuvitteellinen tilanne, kävelen yöllä baarista kotiin, pari kolme junioria, hiukan paremmin ruskettuneitakin, ympäröi minut, pummaten tupakkaa -> ei ole, alkaa töniminen ja juniorit muuttuvat agressiivisiksi, yksi nappaa mattoveitsen käteen ja yrittävät pahoinpidellä ja ryöstää. No otan pari iskua/potkua vastaan ja sitten tempaisen ekan lähelle tulevan kaverin nenän poskelle ja niiden into loppuu siihen.
Lopputulos, saan syytteen pahoinpitelystä, vetoan hätävarjeluun, oikeus katsoo että olisin voinut poistua paikalta (just joo ja saanut 3 kaveria niskaan ja turpaan oikein kunnolla, tai tullut viillellyksi mattopuukolla), että olin käyttänyt liian kovia voimatoimia tilanteeseen nähden...
Oikeus viipaloi hätävarjelutilanteen sekunnin murto-osiin, ja joka kohdassa miettii olisinko voinut toimia toisin ja toteavat että olisin.
Tuomari kun on siellä norsunluutornissaan vieraantunut lähes täysin normaalielämästä, eikä ole koskaan joutunut lähellekään vastaavaa tilannetta, ei voi tajuta että hengenlähtö voi olla lähellä, ja silloin ei jarrutella ja mietitä että riittääköhän avokämmen vasempaan poskeen pysäyttämään ryöstäjät, vaan vedetään täysillä ja kovaa..
Tekisi hyvää panna kaikki tuomarit pienessä sivumyötäisessa yksinään tekemään tutustumiskäynnin vaikka hesan rautatieaseman ympäristöön lauantaiyönä 2 aikaan. Tulisi ehkä elämän realiteetteihin vähän uutta väriä.
