Tälle olisi kenties sopivampikin ketju mutta koska näistäkin asioista päätetään Suomen käräjillä niin…
Joskus ammoin kerroin lakimieslangassa painajaismaisesta remonttikokemuksestani, jossa remppafirma teki sutta ja sekundaa aiheuttaen taloudellemme kymmenien tuhansien eurojen vahingot.
Käyttämäni lakimiehen myötävaikutuksella päädyin aiknaan sovintosopimukseen kyseisen toiminimiyrittäjän kanssa. Kun maksun aika koitti, jätti yrittäjä kuitenkin maksamatta. Jälleen konsultoin lakimiestä ja laitoin ohjeistuksestaan summaarisen haasteen tulille. Vastaaja vastusti haastetta mitä omituisimmin perustein, joista osa oli keksittyjä. Väitti muun muassa jo maksaneensa osan, toisaalta taas kiisti koko velan nimittäen vastustuksessaan sitä "ihan ihme saataviksi" vaikka olikin tuon sovintosopimuksen allekirjoittanut aiemmin. Vastaajan näin riitautettua asian, jäin odottelemaan että keissi etenisi käräjille. Hiukan hirvitti, sillä ot-vakuutus oli jo täynnä ja toisaalta tiesin, että vastaaja varattomana voisi käräjöidä ilmaisen oikeusavun turvin.
Tässä vaiheessa vastaaja myös teki minusta kaksi erillistä rikosilmoitusta kunnianloukkauksesta. Perusteluissa oli jälleen ihan mitä sattuu, sillä en ollut julkisesti maininnut missään koko tyyppiä sanallakaan. Sen sijaan erään lehtijutun, jossa tapausta käsiteltiin nimiä mainitsematta, tiimoilta sankari tuli itse somessa ns. kaapista ja selitteli itsensä melko lahjakkaasti suohon. Itse en pystynyt edes heittämään tähän somehyökkäykseen vastakommenttia, sillä sain ryhmän ylläpidolta vaateen olla kommentoimatta asiaa. Noh, onnekseni virkavalta ei käynnistänyt esitutkintaa, totesivat vain että kunnianloukkaussyytteen oheen tulisi esittää myös näyttöä ja ettei riitä että pelkästään väittää kunniaansa loukatun.
Jokunen kuukausi tästä tuli mailiini ilmoitus, että vastaaja on hyväksytty velkajärjestelyyn, ja että minun velkani oli jäänyt hakemusvaiheessa ilmoittamatta. Selvittäjäksi nimetty taho oli varsin vihamielisen oloinen ja selvästi asettui velallisen puolelle. Sovintosopimuksen summa lisättiin joka tapauksessa maksuohjelman piiriin.
Sain myös oikeuden vastustaa velkajärjestelyä kirjallisesti, minkä teinkin. Ilmeisesti tällaista järjestelyä ei kuitenkaan ole yksityisen velkojan järin helppo kaataa. Liitin vastustukseeni mukaan tavarantarkastajan kertomuksen, jossa urakan valmiusasteeksi todettiin 5% ja jossa oli havaninnollistettuna virheet käytännössä jokaisessa työvaiheessa, sekä mainittuna, että kaikki jo tehty olisi purettava ja tehtävä uudestaan, tällä kertaa hyvän rakennustavan mukaisesti. Liitin mukaan myös tukun muita "todisteita", mm. viestinvaihtoa sekä tämän suharin alaisena kohteessamme työskennelleen tyypin tekstarit, joissa hän kertoi yrittäjän ohjeistaneen, että työ täytyy tehdä nopeasti, piilottaa virheet yms. Ja vastustaessaan moista menettelyä, oli tekijä siirretty toiselle työmaalle.
Eli virheet olivat kyllä arvon yrittäjällä tiedossa. Lisäksi, kun uusi firma tuli paikkaamaan edellisen kämmejä, löytyi näitä peiteltyjä virheitä vähän sieltä sun täältä. Noh, joka tapauksessa pian tuli käräjiltä puhelu jossa käskettiin vetämään summaarinen haaste pois, koska velkajärjestelyssä velkani on jo otettu huomioon.
Muutamaan vuoteen sankari oli velkajärjestelypumaskojen perusteella onnistunut tekemään velkaa satoja tuhansia euroja. Joukossa oli mm. useiden tuhansien arvoisia ja maksamatta jääneitä keittiökalustetilauksia, jotka oli tehty vastaajan jo ollessa hulppeissa veloissa, sekä työntekijöiden palkkasaatavia, pikavippejä, kulutusluottoja yms. Verottajalle saatavia oli kymmeniä tuhansia.
Velkajärjestelyhakemuksessa todettiin yhtä kaikki yrityksen olevan taloudellisesti vakaalla pohjalla, vaikka esim. omavaraisuusaste huitelikin yli tuhat miinuksella. Omaisuutensa, eli talonsa ja autonsa, velallisen annettiin pitää. Omat saatavani leikattiin niin, että tulevina vuosina minun pitäisi saada 50 euroa vuodessa ensimmäiset neljä vuotta ja siitä eteenpäin 100 euroa vuodessa useiden vuosien ajan. Leikkuri kävi toki myös muiden velkojien kohtaloksi.
Jännää että velkajärjestelyyn hyväksytään velallisia, jotka ovat aiheuttaneet velkaantumisensa omalla perseilyllään, osin jopa aivan tarkoituksella. Yrittäjänäkin sai ja saa mielestäni kohtuutonta etua sillä, että verovelat lähes täysin mitätöitiin. Useimmat yrittäjät joutuvat kuitenkin maksamaan veronsa säädösten mukaisesti. Mutta tämä sankari se vain painaa menemään. Kyseinen tyyppi on muuten ollut kunnallisvaaliehdokkaanakin; saapa nähdä asettuuko ehdolle seuraavissa vaaleissa. Ainakin tukijoukkoja tienoolta löytyy.
Osaltani ei taida enää olla mitään tehtävissä, enkä usko että saataviani koskaan tulen näkemään. Toisaalta ihan sama, summien ollessa mitä on.
Selkkauksen aikana opin sen, että oikeusapua saadakseen pitäisi olla koko helvetin rikas tai helvetin köyhä. Tällainen keskituloinen jää väliinputoajaksi, kun julkisen oikeusavun suhteen tulorajat ylittävät, oikeusturvavakuutus on jo käytetty ja omasta pussista lakimiehelle maksaminen tulisi kalliimmaksi kun suurin edes teoreettisesti saatavilla oleva hyöty. Viisainta olisi ollut niellä tappionsa heti alkumetreillä, toki vielä viisampaa olisi ollut valita joku toinen remonttifirma alun alkaenkin. Eli itseäni saan aika pitkälti sopasta syyttää.
Luultavasti kyseinen sankari bongaa tämänkin kirjoituksen (käsittääkseni kuuluu palstan muonavahvuuteen) ja laittaa jälleen uuden rikosilmoituksen tulille. Ja sitten taas odotellaan viranoimaispäätöksiä.
Tämä paatos vain tällaisena kokemuskertomuksena.