Suomen oikeuslaitos näytti taas ”närhen munat”

[Kauko Viisas]

Mitä tässä sitten tarkoitat?

Missä tässä? Lainaa tekstistäni jotain mihin viittaat, jotta voin siihen ottaa kantaa sikäli kun on tarve.

Demlalaiset, eli oletettavasti Demla. Vai jätitkö lisäämättä muut tahot vahingossa?

Eli jälleen kerran oletat ja laitat sanoja suuhuni. Väittämäni on, että Demla ja sen jäsenet vaikutusvaltaisissa asemissaan olivat vahvasti vaikuttamassa rangaistuskäytäntöön, mikä heijastuu yhä tänä päivänä.

Muut tahot? Voitko valaista näitä tahoja?

Mikäli et ole huomannut niin tämä ketju ja närhenmunat liittyvät vahvasti siihen kuinka Suomessa annetaan alhaisia rangaistuksia väkivalta- ja seksuaalirikoksista. Toki myös ns. paljousalennus on usein esillä.

Anteeksi, jos olen rikkonut sinun laatimiasi uusia sääntöjä. Käsittääkseni tässä ketjussa pitäisi voida keskustella mistä tahansa oikeuslaitokseen liittyvistä epäkohdista tai muista oikeuslaitokseen liittyvistä seikoista. Varmaankin Modet rankaisevat minua, koska olen rikkonut sinun itsemoderointiasi.

Kiitos tästä keskustelusta.

 

[hulkster19]

Jos et tiedä tai et ole vielä ymmärtänyt, niin Demlan tai paremminkin sen jäsenten merkitys oikeus- ja tuomiokäytäntöön oli merkittävä varsinkin 70-luvulla - halusit tai et . Järjestön jäsenet toimivat merkittävissä asemissa yhteiskunnassa ja siten vaikuttivat nykyisinkin vaikuttaviin rangaistuksentäytäntöönpanosäännöksiin sekä vankeinhoidollisiin seikkoihin.

Joo, ja vastaavia liberaaleja äänenpainoja on kyllä kuultu oikeuskäytännöistä päätettäessä ihan jokaisessa länsimaisessa yhteiskunnassa. Se on politiikkaa (paitsi tietysti common law -maissa, joissa käsittääkseni rangaistusten pituudetkin määrittyvät oikeuden asettamien ennakkotapausten pohjalta), ja onneksi meillä on sellainen yhteiskunta, jossa politiikassa kuunnellaan erilaisia ääniä asioista päätettäessä.

On kuitenkin aika eri asia vihjailla, että nämä liberaalit demlalaiset olisivat jotenkin yksin vastuussa siitä, että Suomessa annetaan muka jotenkin alhaisia tuomioita tietyistä rikoksista - tai jos et kerran näin väitä, niin mitä sitten halusit alkuperäisellä viestilläsi sanoa?

Sinä tulit linkkaamaan ketjuun Wikipedia-artikkelin, joka käsittelee aika lailla reliikiksi jäänyttä poliittista yhdistystä, ja totesit että nämä tyypit ovat rakentaneet suomalaisen oikeusjärjestelmän sellaiseksi kuin se on. Tällainen vihjailu kuulostaa vahvasti salaliittoteorialta, mutta pahoittelut, jos et sellaista tässä hakenut. Demlasta kun noita salaliittoteorioita tuntuu olevan liikkeellä. Ja en todellakaan lukenut noita mainitsemiani "lähteitä" - pelkkä vilkaisu niiden nimiin pitäisi jo sanoa, että todennäköisesti siellä luvassa on melkoista fantasiaa.

 

[Kauko Viisas]

Joo, ja vastaavia liberaaleja äänenpainoja on kyllä kuultu oikeuskäytännöistä päätettäessä ihan jokaisessa länsimaisessa yhteiskunnassa. Se on politiikkaa (paitsi tietysti common law -maissa, joissa käsittääkseni rangaistusten pituudetkin määrittyvät oikeuden asettamien ennakkotapausten pohjalta), ja onneksi meillä on sellainen yhteiskunta, jossa politiikassa kuunnellaan erilaisia ääniä asioista päätettäessä.

Oletko koskaan kuullut vallanjako-opista?

Toki Suomessa se on rajallista eli päällekkäisyyttä ilmenee, mikä mahdollistaa juurikin sen, että poliitikot voivat vaikuttaa oikeuskäytäntöön muuttamalla esimerkiksi rangaistuasteikkoja.

Viittaat Common Law -maihin eli maihin missä ei ole kaikesta kirjoitettuja lakeja verrattuna mm. Suomeen missä kaiken tulee perustua kirjoitettuun lakiin. Unohdat kuitenkin tärkeän elementin: myös Suomessa ennakkotapaukset muodostavat merkittävän tekijän päätettäessä tuomioista yksittäisissä tapauksissa.

On kuitenkin aika eri asia vihjailla, että nämä liberaalit demlalaiset olisivat jotenkin yksin vastuussa siitä, että Suomessa annetaan muka jotenkin alhaisia tuomioita tietyistä rikoksista

En vihjaile mitään. Toiseksi, mistä olet saanut käsityksen, että 'yksin vastuussa'? Sellaistakaan en ole väittänyt.

Sinä tulit linkkaamaan ketjuun Wikipedia-artikkelin, joka käsittelee aika lailla reliikiksi jäänyttä poliittista yhdistystä, ja totesit että nämä tyypit ovat rakentaneet suomalaisen oikeusjärjestelmän sellaiseksi kuin se on. Tällainen vihjailu kuulostaa vahvasti salaliittoteorialta, mutta pahoittelut, jos et sellaista tässä hakenut.

Tässä on se pointti.

Kuten kerroin (kai huomasit?) yhdistyksellä ei ole enää sanottavaa merkitystä.

MUTTA sillä ja sen jäsenistöllä oli merkittävä vaikutus nykyiseenkin suomalaiseen oikeus- ja tuomiokäytäntöön.

Aiemmin mainitsin, että ennakkotapausten merkitys myös Suomessa on sangen suuri: vastaavia tapauksia verrataan aiempiin ja arvioidaan niiden kautta nykyistä tapausta. Prosessi on hidas, koska suuria suunnanmuutoksia ei voi yhtäkkiä tapahtua, mutta muutoksia tapahtuu, hiljakseen.

Rangaistusten liberalisointi alkoi tuona aikana, jolloin Demla oli vahvimmillaan (vaikutusvalta yhteiskunnassa). Rangaistussännöksiä ei tuolloin juurikaan muutettu, mutta jostain syystä rangaistusasteikon käyttö alkoi painottumaan sinne alapäähän eli rangaistuasteikkoa ei käytetty täysimääräisesti. Tästä syntyi "ennakkopäätösten kierre".

Eräs aspekti on, että 80-luvulla haluttiin tietoisesti alentaa vankien määrää. Eräänä syynä kerrottiin raha, eräänä syynä ihmisoikeudet.

Pahoittelut vastaanotettu. Salaliittoja en rakenna enkä ylläpidä. Pyrkikää samaan.

 

[hulkster19]

Oletko koskaan kuullut vallanjako-opista?

Toki Suomessa se on rajallista eli päällekkäisyyttä ilmenee, mikä mahdollistaa juurikin sen, että poliitikot voivat vaikuttaa oikeuskäytäntöön muuttamalla esimerkiksi rangaistuasteikkoja.

Voi herttileeri sentään. Olen kuullut, kuten on varmasti jokainen Suomessa peruskoulunsa käynyt. Oikiksessa asti tuli käytyä opiskelemassa, vaikka minusta juristia ei lopulta tullutkaan, joten josko jättäisit nämä aliarvioivat piikittelyt jatkossa pois, kun et keskustelukumppanin taustoja tunne.

Siitä taas en saa kiinni, mikä tässä on vallanjako-opin kannalta se ongelma. Suomessa lainsäädäntö- ja toimeenpanovalta menevät kyllä päällekkäin, mutta niin ne menevät monessa muussakin parlamentaarisessa oikeusvaltiossa. Se, että poliittisessa yhdistyksessä toimivia henkilöitä päätyy myös päivänpolitiikkaan ja jopa niitä lakeja säätämään, ei taida olla minkään sortin uutinen tai ongelmakaan, mikäli on laillisesta yhdistyksestä kyse.

En vihjaile mitään. Toiseksi, mistä olet saanut käsityksen, että 'yksin vastuussa'? Sellaistakaan en ole väittänyt.

Alkuperäisessä viestissäsi kirjoitit sanatarkasti, että "demlalaiset aikoinaan rakensivat tämän nykymuotoisen oikeuskäytännön, mistä me nyt nautimme."

Aiemmin mainitsin, että ennakkotapausten merkitys myös Suomessa on sangen suuri: vastaavia tapauksia verrataan aiempiin ja arvioidaan niiden kautta nykyistä tapausta. Prosessi on hidas, koska suuria suunnanmuutoksia ei voi yhtäkkiä tapahtua, mutta muutoksia tapahtuu, hiljakseen.

Rangaistusten liberalisointi alkoi tuona aikana, jolloin Demla oli vahvimmillaan (vaikutusvalta yhteiskunnassa). Rangaistussännöksiä ei tuolloin juurikaan muutettu, mutta jostain syystä rangaistusasteikon käyttö alkoi painottumaan sinne alapäähän eli rangaistuasteikkoa ei käytetty täysimääräisesti. Tästä syntyi "ennakkopäätösten kierre".

Niin, boldaus oma. Eli ongelmaksi väitetyt demlalaiset poliitikot eivät tosiasiassa rangaistussäännöksiin puuttuneet, vaan tuomioistuimet alkoivat rangaista rikoksista minimin mukaan. Miten tämä on niiden demlalaisten syy? Eikö syyttävän sormesi pitäisi osoittaa tuomioistuimia kohti?

 

[Kauko Viisas]

Voi herttileeri sentään. Olen kuullut, kuten on varmasti jokainen Suomessa peruskoulunsa käynyt. Oikiksessa asti tuli käytyä opiskelemassa, vaikka minusta juristia ei lopulta tullutkaan, joten josko jättäisit nämä aliarvioivat piikittelyt jatkossa pois, kun et keskustelukumppanin taustoja tunne.

Miten sinun taustojesi tuntemus muuttaisi asiaa lainkaan? Yritit vakuuttaa "osaamistasi" ja päteä Common Law -tarinoilla, jotka eivät pidä paikkaansa vaikka olet ollut oikein oikiksessa. Wau!

Samoin tuntemuksesi suomalaisesta yhteiskunnasta vaikuttaa vähäiseltä, koska et ymmärrä kuinka vaikutusvaltainen Demla jäsenineen oli erityisesti 70-ja 80-luvulla.

Alkuperäisessä viestissäsi kirjoitit sanatarkasti, että "demlalaiset aikoinaan rakensivat tämän nykymuotoisen oikeuskäytännön, mistä me nyt nautimme."

Olenko väittänyt, että VAIN demlalaiset? Väitteeni on edelleenkin, että heidän vaikutuksensa silloin alkaneisiin ja nykyään jatkuviin muutoksiin oli merkittävä.

Niin, boldaus oma. Eli ongelmaksi väitetyt demlalaiset poliitikot eivät tosiasiassa rangaistussäännöksiin puuttuneet, vaan tuomioistuimet alkoivat rangaista rikoksista minimin mukaan. Miten tämä on niiden demlalaisten syy? Eikö syyttävän sormesi pitäisi osoittaa tuomioistuimia kohti?

Palataanpa taas vallanjako-oppiin ja sen toimivuuteen.

Nähtävästi kyse on jostain ideologisesta ongelmasta, koska näin kärkkäästi hyökkäät minua vastaan. Minulle se on se ja sama.

Hyvää päivän jatkoa sinullekin!

 

[Ollakseni]

Olenko väittänyt, että VAIN demlalaiset? Väitteeni on edelleenkin, että heidän vaikutuksensa silloin alkaneisiin ja nykyään jatkuviin muutoksiin oli merkittävä.

Olet puhunut pelkästään demlalaisista. Et ole sanonut mitään muuta ryhmää joka vaikutti asiaan. Avasit keskustelun sanomalla että demlalaiset ovat vastuussa Suomen nykyisestä oikeuskäytännöstä. Sen jälkeen olet keskittynyt muiden haukkumiseen ja epämääräiseen räksyttämiseen antamatta yhtäkään lähdettä siihen että demlalaiset olisivat vastuussa mistään.

Missä siis ovat näyttösi siitä että demlalaiset jotenkin erityisesti ovat vastuussa tästä? Tai ylipäätään? Vaikuttivatko he yleisesti johonkin asiaan. Jos pitää mennä tutkimaan Demlan ja sen jäsenten vaikutusta 70-80 luvuilla niin mistä minä voisin aloittaa? Ei voi olla niin hankala kertoa mistä saisi enemmän selvää asioista?

Kauheasti kirjoitat mutta mitään lähdettä et ole antanut ajatuksillesi. Lyönyt vain eteen Wikipedia linkin ja sen jälkeen käyttänyt energiasi vittuiluun ja esiintynyt oikeuslaitoksen ylivertaisena asiantuntijana tällä palstalla.

 

[Kauko Viisas]

Ennen kuin vastaan esittämiisi kysymyksiisi, voistiko ytävällisesti vastata minun kysmyksiini?

Missä tässä? Lainaa tekstistäni jotain mihin viittaat, jotta voin siihen ottaa kantaa sikäli kun on tarve.

Tässä?

Eli jälleen kerran oletat ja laitat sanoja suuhuni. Väittämäni on, että Demla ja sen jäsenet vaikutusvaltaisissa asemissaan olivat vahvasti vaikuttamassa rangaistuskäytäntöön, mikä heijastuu yhä tänä päivänä.

Muut tahot? Voitko valaista näitä tahoja?

Anteeksi, jos olen rikkonut sinun laatimiasi uusia sääntöjä. Käsittääkseni tässä ketjussa pitäisi voida keskustella mistä tahansa oikeuslaitokseen liittyvistä epäkohdista tai muista oikeuslaitokseen liittyvistä seikoista. Varmaankin Modet rankaisevat minua, koska olen rikkonut sinun itsemoderointiasi.

Saako mielestäsi keskustella vai muutsakin kuin seksuaalirikosten tuomioista?

Olet puhunut pelkästään demlalaisista. Et ole sanonut mitään muuta ryhmää joka vaikutti asiaan. Avasit keskustelun sanomalla että demlalaiset ovat vastuussa Suomen nykyisestä oikeuskäytännöstä. Sen jälkeen olet keskittynyt muiden haukkumiseen ja epämääräiseen räksyttämiseen antamatta yhtäkään lähdettä siihen että demlalaiset olisivat vastuussa mistään.

Missä siis ovat näyttösi siitä että demlalaiset jotenkin erityisesti ovat vastuussa tästä? Tai ylipäätään? Vaikuttivatko he yleisesti johonkin asiaan. Jos pitää mennä tutkimaan Demlan ja sen jäsenten vaikutusta 70-80 luvuilla niin mistä minä voisin aloittaa? Ei voi olla niin hankala kertoa mistä saisi enemmän selvää asioista?

Kauheasti kirjoitat mutta mitään lähdettä et ole antanut ajatuksillesi. Lyönyt vain eteen Wikipedia linkin ja sen jälkeen käyttänyt energiasi vittuiluun ja esiintynyt oikeuslaitoksen ylivertaisena asiantuntijana tällä palstalla.

Viestini koski nimenomaan Demlaa ja sen vaikutusvaltaa silloisessa yhteiskunnassa. Sinä taisit tuoda esiin kysymykseen eikö muut muka vaikuttaneet. Rautalangasta vielä kerran: Demla oli merkittävä tekijä muutettaessa suomalaista oikeus- ja rangaistuskäytäntöä.

Ketä olen haukkunut ja missä räksyttänyt? Paremminkin eräät muut ovat heittäneet olkiukkoja sun muita epäargumentteja, jotka eivät edes pidä paikkaansa.

Ilmeisesti suomalainen yhteiskunta 1970-80-luvuilla eivät hahmotu kaikille - eikä pidäkään, koska kaikki eivät ole silloin eläneet eivätkä edes perehtyneet jälkikäteen asioihin.

Ystävällisesti tarjoan sinulle tällaisen linkin mistä voit aloittaa, koska - no - jätettäköön sanomatta.
Kriminaalipolitiikan norsunluutorni murtuu | Ylioppilaslehti

Google kertoo paljon lisää (eikä tarvitse mennä "epämääräisille" sivuille) ja kirjasto tarjoaa myös apuaan kunhan uskallat kirjojen pariin.

Viimeinen kommentti:
Luepa huolella tämä Demla-ketju ja arvioi kuka tai ketkä

• vittuilevat
• pätevät

ja lopuksi keillä ideologia sumentaa katseet ja arvostelukyvyn?

 

[hulkster19]

Palataanpa taas vallanjako-oppiin ja sen toimivuuteen.

Palataan vaan. Väännä nyt vielä rautalangasta, mikä se ongelma tässä on. Väitätkö siis, että demlalaiset ovat vaikuttaneet tuomioistuinten tuomioihin?

Muuhun viestiin: kärkkäys ei ollut tarkoituksena, mielestäni nuo olivat ihan asiallisia kysymyksiä. Voisit myös vastata niihin kysymyksiin kettuilun sijaan.

 

[Ollakseni]

Missä tässä? Lainaa tekstistäni jotain mihin viittaat, jotta voin siihen ottaa kantaa sikäli kun on tarve.

Se oli se alempana oleva suora lainaus sinun tekstistäsi. Olen pahoillani jos et ymmärtänyt sitä.

Eli jälleen kerran oletat ja laitat sanoja suuhuni. Väittämäni on, että Demla ja sen jäsenet vaikutusvaltaisissa asemissaan olivat vahvasti vaikuttamassa rangaistuskäytäntöön, mikä heijastuu yhä tänä päivänä.

Muut tahot? Voitko valaista näitä tahoja?

Puhuit pelkästään demlasta, et ole maininnut yhtäkään muuta tahoa missään kohtaa. Täten oletin että olet jättänyt huolimattomuuttasi kertomatta muista tahoista, jotka ovat tähän kriminaalipolitiikkaan vaikuttaneet. Sanot että muita on mutta olet nimennyt vain Demlan.

Anteeksi, jos olen rikkonut sinun laatimiasi uusia sääntöjä. Käsittääkseni tässä ketjussa pitäisi voida keskustella mistä tahansa oikeuslaitokseen liittyvistä epäkohdista tai muista oikeuslaitokseen liittyvistä seikoista. Varmaankin Modet rankaisevat minua, koska olen rikkonut sinun itsemoderointiasi.

Tämä nyt on vain naurettavaa uhriutumista, enkä löydä tästä kysymystä. Minä en laadi sääntöjä, mutta keskustelu lähtee paremmin liikkeelle jos ei aloita keskustelua viestillä josta ei löydetä punaista lankaa tai näytä olevan muuta ideaa kuin Demlan syyttäminen oikeuslaitoksen nykyisistä ongelmista.

Ilmeisesti suomalainen yhteiskunta 1970-80-luvuilla eivät hahmotu kaikille - eikä pidäkään, koska kaikki eivät ole silloin eläneet eivätkä edes perehtyneet jälkikäteen asioihin.

Ystävällisesti tarjoan sinulle tällaisen linkin mistä voit aloittaa, koska - no - jätettäköön sanomatta.
Kriminaalipolitiikan norsunluutorni murtuu | Ylioppilaslehti

Google kertoo paljon lisää (eikä tarvitse mennä "epämääräisille" sivuille) ja kirjasto tarjoaa myös apuaan kunhan uskallat kirjojen pariin.

Ylioppilaslehden artikkelissa ei mainita Demlaa kertaakaan enkä tiedä ketkä kaikki siellä mainituista henkilöistä olivat jäseniä. Eli tuo kertoo siitä että kriminaalipolitiikan uudistus oli pitkälti hyvä asia, vaikka Jukka Kekkosen mielestä se ei olekaan täysin onnistunut.

Yleensähän keskustelu toimii niin että jos sinä esität väitteen niin sinä tuot esille sitä tukevia väitteitä eikä niin että minä menen sen jälkeen googlettamaan tai menen kirjastoon kysymään mistä löytyisi kirjallisuutta joka kertoisi Demlan vaikutuksen suomalaiseen oikeuskäytäntöön ja lainsäädäntöön.

 

[CreaseMonkey]

Eli tuo kertoo siitä että kriminaalipolitiikan uudistus oli pitkälti hyvä asia, vaikka Jukka Kekkosen mielestä se ei olekaan täysin onnistunut.

Kukaan ei vissiin kysynyt Kekkoselta kuinka kriminaalipolitiikka olisi pitänyt uudistaa. Professori Kekkonenhan on, tai ainakin on ollut, demlalainen.

 

[Kauko Viisas]

@hulkster19 ja @Ollakseni
Kun nyt olette kokoontuneet tänne yhdessä niin väännän rautalangasta viestini tarkoituksen, joka ilmeisimmin herätti joitain tunteita teissä sekä muutaman kommentin keskusteluun liittyen.

Suomalainen yhteiskunta 60-70-luvulla oli hyvin vasemmistolainen ja se suosi vasemmistolaisia ajatusmalleja ja niiden kannattajia.

Noina aikoina Demla edusti oikeuspoliittista kermaa - jos halusit olla jotain alalla, liity Demlaan ja ajattele kuten sinun tulee ajatella.

Demla ja sen jäsenet ryhtyivät ajamaan hyvinkin (silloiseen aikaan verrattuna varsinkin) liberaaleja oikeus- ja tuomiokäytänteitä. Onneksi tuomioistuimet ovat Suomessa riippumattomia (mutta eivät kuitenkaan täysin immuuneja yleiselle tai poliittiselle ilmapiirille). Siksi liberaalimman oikeuskäytännön vaikutus oli hidasta, vaikka siihen vahva pyrkimys olikin.

Koska tuomioistuimet ovat sangen riippumattomia, tällainen liberalisoituminen kestää kauan: väittämäni on siis edelleen, että Demlan ja sen jäsenten merkitys ja toiminta näkyy nykyisessä (rikos)tuomioistuin- ja rangaistuskäytänteissä.

Mitä tulee vittuiluun tai kettuiluun - ne ovat subjektiivisia kokemuksia. Toisaalta sitä saa mitä tilaa.

Ja ei kun mennään:

Puhuit pelkästään demlasta, et ole maininnut yhtäkään muuta tahoa missään kohtaa.

Koska halusin tuoda esiin vähemmän tunnetun Demlan merkityksen ja vaikutuksen nykyiseenkin oikeuskäytäntöön. Mikä tässä on vaikeaa ymmärtää?

Tämä nyt on vain naurettavaa uhriutumista, enkä löydä tästä kysymystä. Minä en laadi sääntöjä, mutta keskustelu lähtee paremmin liikkeelle jos ei aloita keskustelua viestillä josta ei löydetä punaista lankaa tai näytä olevan muuta ideaa kuin Demlan syyttäminen oikeuslaitoksen nykyisistä ongelmista.

Et laadi sääntöjä, mutta "säädät kuitenkin" ja oletat keskustelijoiden keskustelevan vain ja ainoastaan tietyistä aiheista, vaikka ketjun otsikko ei sellaista edellytä.

Olet nyt osallistunut tähän keskusteluun lukuisilla viesteillä, vaikka "keskustelun avaus ei sisällä punaista lankaa". Miksi siis osallistut keskusteluun, missä ei mielestäsi ole järkeä?

Entistä enemmän näyttää siltä, että sinä uhriudut, ehkä ideologisista syistä enemmän kuin minä - semminkin kun minä en ole uhriutunut lainkaan.

Ylioppilaslehden artikkelissa ei mainita Demlaa kertaakaan enkä tiedä ketkä kaikki siellä mainituista henkilöistä olivat jäseniä

Voi hyvänen aika - ei kertaakaan mainita Demlaa. Voisitko olla itsekin hieman aloitteellinen asian suhteen. Katsopa noita nimiä ja googlaa. Mitähän tuolla "suppealla piirillä" tarkoitetaan?

Yleensähän keskustelu toimii niin että jos sinä esität väitteen niin sinä tuot esille sitä tukevia väitteitä

Nyt sinulle toin yhden lähteen. Jos olet kiinnostunut aiheesta voit ottaa asiasta lisää selvää sen sijaan, että väitetään kaikkea muuta asiaankuulumatonta paskaa. Minulla ei nyt ole saatavilla aiheeseen liittyvää, valmiiksi pureskeltua väitöskirjaa.

Mitä tulee keskusteluun:

käyttänyt energiasi vittuiluun ja esiintynyt oikeuslaitoksen ylivertaisena asiantuntijana tällä palstalla

Tämäkö on sinun käsityksesi keskustelusta? Kaksi väitettä, joista kumpikaan ei pidä edes paikkansa.

 

[hulkster19]

Kiitos rautalangasta. Muutama pointti vielä, ja toivon, ettet ota näitä minään kärkkäänä hyökkäyksenä sinua kohtaan.

Viestisi perusteella pysyn kannassani, että on ihan täysin luonnollista eikä mikään ongelma tai uutinen, että poliittisessa yhdistyksessä toimivat ihmiset päätyvät päivänpolitiikkaan ja myös niitä lakeja säätämään.

Itse Demlan valtaisa vaikutus jää edelleen hieman sumeaksi. Tuolle väitteelle ei ole vielä löydetty oikein minkäänlaista selkänojaa, eikä sitä tarjoa myöskään tuo linkkaamasi Ylioppilaslehden juttu. En myöskään ihan osta väitettä, että demlaan liittyminen oli ainoa tapa saada äänensä kuuluviin oikeuspoliittisessa keskustelussa.

Näiden lisäksi en saa kiinni siitäkään, mikä tässä on se ongelma esille nostamasi vallanjako-opin näkökulmasta. Kuten itsekin toteat, tuomioistuimet ovat Suomessa riippumattomia ja hyvä niin.

Voi hyvänen aika - ei kertaakaan mainita Demlaa. Voisitko olla itsekin hieman aloitteellinen asian suhteen. Katsopa noita nimiä ja googlaa. Mitähän tuolla "suppealla piirillä" tarkoitetaan?

Kritiikkiä jutussa esittävä ja suppeaan piiriin viittaava Jukka Kekkonen on itsekin kuulunut Demlaan ja toiminut jopa yhdistyksen puheenjohtajana. Olisi aika erikoista, jos tämä Kekkosen kritisoima suppea piiri olisi yhtä kuin Demla. Kyllä, varmasti myös demlalaisia tuohon porukkaan kuuluu, mutta se nyt ei ole yllä mainitsemieni seikkojen takia yllättävää eikä nähdäkseni minkään sortin ongelma.

Kaiken lisäksi jutussa kumotaan aika tehokkaasti se, että pitkät tuomiot ja vankiloiden täyttäminen olisivat mitenkään erityisen tehokkaita keinoja rikollisuuden ehkäisemiseen, mutta tämä on tietysti jo ihan eri keskustelu ja menee ohi ylläpuidusta:

Vankilalla on perinteisesti ollut kaksitahoinen funktio. Se on sekä tulevia rikoksia ehkäisevä pelote että kahle, joka estää jo tuomittuja rikollisia toistamasta tekojaan.
”Vankila on rajallinen väline rikollisuuden määrään vaikuttamisessa. Se on kuitenkin eri asia kuin sanoa, että vankilalla ei ole merkitystä. Totta hitossa sillä on merkitystä! Kysymys on siitä, kuinka suuri se merkitys on”, Lappi-Seppälä sanoo. ”Asiasta on tehty monia tutkimuksia. Britannian sisäministeriön selvityksen mukaan vankiluvun puolittaminen lisäisi rikollisuutta vain 1-2 prosentilla.”
Suomessa ja muissa Pohjoismaissa rikollisuus on lisääntynyt täsmälleen yhtä paljon, vaikka vankiluvut ovat muissa Pohjoismaissa pysyneet muuttumattomina puolen vuosisadan ajan. Erot vankilan käytössä eivät ole näkyneet eroina eri Pohjoismaiden rikostilastoissa.
Asiantuntijat ovatkin sitä mieltä, että rikollisuutta ei torjuta kovilla rangaistuksilla. On keksittävä muita keinoja.
”Jos haluamme torjua omaisuusrikoksia, vaikkapa autovarkauksia, meillä on siihen mahdollisuudet lukuisin rikostilannetta säätelevin keinoin. Jos autoteollisuus olisi innostunut tästä asiasta, niin varastamiskelvoton auto olisi rakennettu ajat sitten”, Lappi-Seppälä sanoo.
Myös Jukka Kekkonen on sitä mieltä, että rangaistusten koventaminen on äärimmäisen huono yleiskeino rikollisuuden torjunnassa.
”Valikoiden käytettynä sitä voi harkita. Tulisi kuitenkin ennemminkin pyrkiä vaikuttamaan ongelmien syihin yhteiskuntapoliittisin keinoin, esimerkiksi ehkäisemällä syrjäytymistä ja varallisuuserojen kohtuutonta kasvua.”

 

[Kauko Viisas]

Kiitos rautalangasta

Ole hyvä.

Viestisi perusteella pysyn kannassani, että on ihan täysin luonnollista eikä mikään ongelma tai uutinen, että poliittisessa yhdistyksessä toimivat ihmiset päätyvät päivänpolitiikkaan ja myös niitä lakeja säätämään.

Pysy kannassasi. Suomen kokoisessa pienessä yhteiskunnassa se aiheuttaa joitakin ongelmia, mutta mitäs me niistä.

Itse Demlan valtaisa vaikutus jää edelleen hieman sumeaksi.

Ymmärrän tämän oikein hyvin.

Tuolle väitteelle ei ole vielä löydetty oikein minkäänlaista selkänojaa, eikä sitä tarjoa myöskään tuo linkkaamasi Ylioppilaslehden juttu. En myöskään ihan osta väitettä, että demlaan liittyminen oli ainoa tapa saada äänensä kuuluviin oikeuspoliittisessa keskustelussa.

Selvä. Jos ei halua tietää niin ei voi tietää. Eikä mielipidettäni tarvitse ostaa - se on minun mielipiteeni eikä sitä voi oikeastaan ostaa.

Kritiikkiä jutussa esittävä ja suppeaan piiriin viittaava Jukka Kekkonen on itsekin kuulunut Demlaan ja toiminut jopa yhdistyksen puheenjohtajana. Olisi aika erikoista, jos tämä Kekkosen kritisoima suppea piiri olisi yhtä kuin Demla.

Niin, oppositioita ei ole olemassakaan.

Kaiken lisäksi jutussa kumotaan aika tehokkaasti se, että pitkät tuomiot ja vankiloiden täyttäminen olisivat mitenkään erityisen tehokkaita keinoja rikollisuuden ehkäisemiseen, mutta tämä on tietysti jo ihan eri keskustelu ja menee ohi ylläpuidusta:

Juuri näin. Olenko jotain muuta väittänyt?

 

[Individual]

Erään oikeusprosessin anatomia.

Konsta Lehtonen pahoinpideltiin 16-vuotiaana, rikosprosessi kesti kolme vuotta – katso Ylen koneesta, kauanko joudut odottamaan saadaksesi oikeutta

Ventovieras mies potkaisi Konsta Lehtosen ulos bussista neljä vuotta sitten. Lehtosen tapauksessa lähes kaikki meni pieleen. Hän ei ole ainoa, joka on odottanut oikeutta ja vahingonkorvauksia vuosia.

yle.fi

 

[aquanqua]

Tuomareillakaan ei ole hyvä olla, ja rahaa kaivataan.

Juristiuutiset

Juristiuutisten aiheita ovat sekä oikeuspoliittiset että juristien ammatilliset kysymykset ja edunvalvonta-asiat. Julkaisija on Juristiliitto - Juristförbundet.

lakimiesuutiset.fi

 

[alwahla]

Perintöriidat ovat niitä tapauksia, joista ainoastaan asianajajat tuntuvat tykkäävän, sillä parhaimmillaan (tai pahimmillaan) puhutaan miljoonista euroista. Siksi onkin lievästi sanottuna outoa, että nämä keissit ovat lisääntyneet niin voimakkaasti.

Perintö, joka vei yöunet – Harjulat saivat ystävältään asunnon ja rahaa, perinnöttä jäänyt sukulainen raivostui ja aloitti vuosien taistelun

Käräjäoikeuteen päätyvien perintöriitojen määrä kääntyi nousuun toissa vuonna. Nokialainen pariskunta peri ystävänsä ja joutui oikeuteen. Asianajaja kertoo kolme vinkkiä, miten kiistoja voitaisiin välttää.

yle.fi

Suomessa on asianajajia, joiden palkkiot pyörivät kymmenissätuhansissa euroissa, joten aikamoisissa varoissa täytyy niiden ihmisten olla, jotka pyrkivät saamaan oikeutta. Lisäksi asiakkaiden täytyy varautua pahimmillaan vuosien oikeusjuttuihin.

 

[aquanqua]

Siksi onkin lievästi sanottuna outoa, että nämä keissit ovat lisääntyneet niin voimakkaasti.

Kuolleilta on alkanut jäädä varallisuutta jälkeen (tosin aika keskittyneesti, edelleenkin suurimmalta osalta ei juuri jää mitään jaettavaa, mistä riidellä) ja varallisuutta on kasvavassa määrin erilaisissa muodoissa, niin Suomessa kuin ulkomailla. Lisäksi tavanomainen perherakenne (kärjistäen yksi aikuiselämän kestävä avioliitto ja perillisinä avioparin yhteiset lapset) on monilta osin rikkoutunut, ja on aika tavanomaista, että perittävällä on lapsia monista eri suhteista ja mahdollisesti vieläpä ulkomailla; kaikki tällaiset tekijät lisäävät riitaherkkyyttä perillisten kesken.

Perintöriidoissa käytetään myös nykyään – usein aika kyseenalaisista syistä ja turhaan – kaikenlaisia asiantuntijoita, mikä lisää kustannuksia ja pitkittää asioiden selvittämistä. Perintöriidat ilmentävät osaltaan hyvin yhteiskunnan oikeudellistumista ja sitä, että sellaisiin asioihin, jotka ennen on ratkaistu perheen piirissä, lähdetään herkemmin hakemaan ratkaisua juristien avulla ja mahdollisesti jopa tuomioistuimesta. Veropuolen huomioiminen on luonnollisesti oleellista, mutta aika herkästi mennään seinään, jos perheen sisäisiä ja perheenjäsenten välisiä suhteita lähdetään suunnittelemaan puhtaasti veronäkökulmasta.

Mutta joo, kannattaa oikiksessa käydä jäämistöoikeuden ja perintöverotuksen valinnaiset ja testamenttioikeuden käytännön kurssi. Näitä hommia ei tietokoneet ja älyrobotit ole ihan heti viemässä juristeilta puhumattakaan siitä, että ihmiset olisivat lopettamassa kuolemisen.

 

[Soutukorva]

Mutta joo, kannattaa oikiksessa käydä jäämistöoikeuden valinnainen ja perintöverotuksen kurssit. Näitä hommia ei tietokoneet ja älyrobotit ole ihan heti viemässä juristeilta puhumattakaan siitä, että ihmiset olisivat lopettamassa kuolemisen.

Tästä tuli mieleeni tarina. Eräs lakimies saadessaan asiakkaan kanssa asiat valmiiksi, esitti hän vielä kysymyksen, että olisiko hänen palveluilleen vielä tarvetta? Esimerkiksi testamenttiasiat kuntoon samalla.
Etenkin nuorempi polvi vastasi, luuletteko minun kuolevan? Tähän lakimies, ei, minä tiedän.

 

[-pasi-]

95-vuotias nainen kuoli kotonaan – poliisi huomasi jotain erikoista: ”Vaikutti, ettei asunnossa ollut eletty” Kuulostaisi tapaukselta jossa pahoinpitely on aika lievä tuomio, ainakin jutun perusteella kyllä vähintään heitteilepanosta ja pelastustoimen laiminlyönnistä olisi tuomio pitänyt antaa.

 

[Soutukorva]

Kuopiolaista perheenisää lyötiin nyrkillä päähän ja hän kuoli – pahoinpitelijä tuomittiin ehdolliseen törkeästä kuolemantuottamuksesta

Nyrkillä piähän ja henki pois. Puolitoista vuotta ehdollista. Kuulunee ketjuun.

 

[Vesuri]

Kuopiolaista perheenisää lyötiin nyrkillä päähän ja hän kuoli – pahoinpitelijä tuomittiin ehdolliseen törkeästä kuolemantuottamuksesta

Nyrkillä piähän ja henki pois. Puolitoista vuotta ehdollista. Kuulunee ketjuun.

Tuon jutun perusteella todella typerää päihtyneiden nahinaa jossa kävi ikävimmällä mahdollisella tavalla. Hyvä muistutus siitä että vaaratonta löyntiä ei ole olemassa.

 

[Obasan]

Tuon jutun perusteella todella typerää päihtyneiden nahinaa jossa kävi ikävimmällä mahdollisella tavalla. Hyvä muistutus siitä että vaaratonta löyntiä ei ole olemassa.

Kyllä, hyvä muistutus siitä, että teoilla on seuraukset. Harmi ettei tämän asian muistamista edellytetä moniltakaan. Varsinkin jos sattuu toistumaan enemmänkin, niin sen yllätävämpää se on, että joku lopulta siihen toistuvaan pahoinpitelyyn kuolee. Ja tämä sitten huomioidaan tuomioissa, kun eihän sitä kukaan arvaa, että kun tarpeeksi sinnikkäästi toista kohtelee kaltoin, niin se saattaa kuolla.

Vähän ihmetyttää ehdollisella selviäminen tässä casessa:

"Tuomittu piti tekoaan hätävarjelun liioitteluna ja kiisti törkeän kuolemantuottamuksen. Hänen mukaansa uhri oli lähestynyt häntä erittäin aggressiivisesti ja oli ollut hyökkäämässä häntä kohti ennen lyöntiä. Käräjäoikeuden mukaan näyttö ei kuitenkaan tukenut tuomitun kuvausta uhrin käytöksestä."

Tarinan mukaan tuomittuna ehdollinen voisi olla ok, mutta jos oikeus ei uskonut selityksiä, niin miten silti päädyttiin ehdolliseen?

Nuo on kyllä hankalia tilanteita. En itsekään haluaisi sen kummempia seurauksia, jos joudun puolustautumaan jotain aggressiivista perseenreikää vastaan. Eikä kenenkään muunkaan pitäisi joutua kärsimään kohtuuttomasti sen seurauksena, että on joutunut puolustautumaan. Mutta jotenkin tuntuu oudolta, että voit tappaa jonkun vahingossa tai "vahingossa" ja arki jatkuu normaalisti.

Onko yhtäkään juttua esimerkiksi jostain veronkierrosta, missä tekijä selvisi lähes seurauksitta, koska teki teot kännissä ja läpällä? Tai selvisi vähemmällä, koska veronkiertoa oli jatkunut jo vuosia, eikä kukaan ollut puuttunut siihen aiemminkaan? Pahoinpitelyissä ja niistä seuranneessa tapoissa tämä tuntuu olevan ajatusmaailma tuomioita arpoessa.

 

[peksa]

Kyllä, hyvä muistutus siitä, että teoilla on seuraukset. Harmi ettei tämän asian muistamista edellytetä moniltakaan. Varsinkin jos sattuu toistumaan enemmänkin, niin sen yllätävämpää se on, että joku lopulta siihen toistuvaan pahoinpitelyyn kuolee. Ja tämä sitten huomioidaan tuomioissa, kun eihän sitä kukaan arvaa, että kun tarpeeksi sinnikkäästi toista kohtelee kaltoin, niin se saattaa kuolla.

Vähän ihmetyttää ehdollisella selviäminen tässä casessa:

"Tuomittu piti tekoaan hätävarjelun liioitteluna ja kiisti törkeän kuolemantuottamuksen. Hänen mukaansa uhri oli lähestynyt häntä erittäin aggressiivisesti ja oli ollut hyökkäämässä häntä kohti ennen lyöntiä. Käräjäoikeuden mukaan näyttö ei kuitenkaan tukenut tuomitun kuvausta uhrin käytöksestä."

Tarinan mukaan tuomittuna ehdollinen voisi olla ok, mutta jos oikeus ei uskonut selityksiä, niin miten silti päädyttiin ehdolliseen?

Nuo on kyllä hankalia tilanteita. En itsekään haluaisi sen kummempia seurauksia, jos joudun puolustautumaan jotain aggressiivista perseenreikää vastaan. Eikä kenenkään muunkaan pitäisi joutua kärsimään kohtuuttomasti sen seurauksena, että on joutunut puolustautumaan. Mutta jotenkin tuntuu oudolta, että voit tappaa jonkun vahingossa tai "vahingossa" ja arki jatkuu normaalisti.

Onko yhtäkään juttua esimerkiksi jostain veronkierrosta, missä tekijä selvisi lähes seurauksitta, koska teki teot kännissä ja läpällä? Tai selvisi vähemmällä, koska veronkiertoa oli jatkunut jo vuosia, eikä kukaan ollut puuttunut siihen aiemminkaan? Pahoinpitelyissä ja niistä seuranneessa tapoissa tämä tuntuu olevan ajatusmaailma tuomioita arpoessa.

Nämä tuomiot on jänniä. Ilmeisesti lieventäviä seikkoja on ollu hurumykke ja silminnäkijät ilmeisesti tarpeeksi uskottavia.

En tapauksesta sen enempää tiedä mutta tuomion perusteella niin enempi kuulostaa siltä että oli huono tuuri uhrilla kun menehtyi kun varmaan 97/100 olisi jäänyt tilanteessa henkiin.

Ikäviä tilanteita aina kun nirri joltain lähtee mutta kyllä Suomessa suht hyvin oikeat tuomiot niistä osataan antaa.

 

[alwahla]

Sinällään etuajassa tämä uutinen, koska mitään tuomiota ei ole vielä annettu, mutta onhan tämä aivan helvetin järkyttävä juttu. Viinalla on ollut osansa tapahtumissa, mutta se ei voi selittää oman tyttärensä raiskaamista.

Taposta syytetty nainen kertoi hetkistä oman isän raiskauksen jälkeen: "Minä puukotin"

Oikeudessa paljastui, että isäänsä puukottanut tytär joutui vain hetkeä ennen veritekoa isänsä uhriksi.

www.iltalehti.fi

Tappo on aina tappo, mutta silti tunnen sääliä tytärtä kohtaan. Ei taida mennä hätävarjelun liioittelun piikkiin tämä?

 

[Ollakseni]

Sinällään etuajassa tämä uutinen, koska mitään tuomiota ei ole vielä annettu, mutta onhan tämä aivan helvetin järkyttävä juttu. Viinalla on ollut osansa tapahtumissa, mutta se ei voi selittää oman tyttärensä raiskaamista.

Taposta syytetty nainen kertoi hetkistä oman isän raiskauksen jälkeen: "Minä puukotin"

Oikeudessa paljastui, että isäänsä puukottanut tytär joutui vain hetkeä ennen veritekoa isänsä uhriksi.

www.iltalehti.fi

Tappo on aina tappo, mutta silti tunnen sääliä tytärtä kohtaan. Ei taida mennä hätävarjelun liioittelun piikkiin tämä?

Tytär vaikuttaa olevan täytyy ymmärrystä vailla. Alentuneesti syyntakeellinen, saa nähdä meneekö vankilamielisairaalaan (jonne kuuluisi) vai pelkkään vankilaan.

Onhan tuo semmoinen traumaattinen kokemus jossa kokee sääliä tekijää kohtaan.