Suomen oikeuslaitos näytti taas ”närhen munat”

[Wiljami]

Autoilija jyräsi pyöräilijän kuoliaaksi Lahdessa – sai 360 euron sakot

Mies tuomittiin joidenkin satojen eurojen sakkorangaistukseen aiheutettuaan pyöräilijän kuoleman Lahdessa.

www.mtvuutiset.fi

Ihmisen hengen hinta Suomessa sen kun halpenee.

Eipä se tuosta enää halpene jos ei jää kokonaan vaille rangaistusta, käsittääkseni törkeästä liikenneturvallisuuden rikkomisesta ei voi alle 60 päiväsakon selvitä ja nopsasti tuosta laskee että tekijälle laskettu sakon määrä minimistä, eli 6e/vrk. Eräs katusankari sai saman verran kun pamautti aikoinaan eteeni punavalon takaa, olisi maksanut kyllä hengellään tuon rikesakon sijaan jos en olisi kerennyt vääntää rattia täysiä oikealle kun minun ajokki oli mennyt eteen paukanneen kuskinpuoleisesta takaovesta sisään n. auton puoleenväliin asti. Poliisin haastattaessa ei kuulemma tiennyt että ko. risteyksessä on valot, joskin oli asunut siinä vieressä vuosia ja kyseessä vielä melko vilkkaastiliikennöity väylä mutta eihän sitä kaikkea toki voi aina huomata.

 

[finnjewel]

Poliisin haastattaessa ei kuulemma tiennyt että ko. risteyksessä on valot, joskin oli asunut siinä vieressä vuosia ja kyseessä vielä melko vilkkaastiliikennöity väylä mutta eihän sitä kaikkea toki voi aina huomata.

Tätä olen aina ihmetellyt, että miksi oikeudessa niin usein - ilmeisesti menestyksellä - yritetään perusteluina hölmöilylle ja rikkomuksille esittää "en tiennyt", "en huomannut", "en muistanut".

 

[ultrar]

Mukkulan ostoskeskuksen tuhopolttajat saivat tuomion – raju tulipalo tallentui tälle videolle

Käräjäoikeudessa tekijöistä jäi epäselvyys. Hovioikeus oli kuitenkin eri mieltä.

www.is.fi

Yksittäisenä tapauksena tässäkin nuo rangaistukset tuntuvat todella kevyiltä ja mikäli olisivat ensikertalaisia, niin pääsee lähes heti tutkinnan jälkeen jo jatkamaan rötöstelyä. Korvaukset taas ovat vain sivujuonne, eihän näiltä kavereilta kuitenkaan saa mitään perittyä.

 

[Dynamo]

Helsingin kaupungin opetusviraston ex-tietohallintopäällikkö Hannu Suoniemi sai tunnustamismenettelyssä 3 vuotta ja 3 kuukautta vankeutta. Vaikka tunnustamismenettelyssä tarkoituksena on yksinkertaistaa prosessia, ja vastineeksi tunnustaja saa pienemmän tuomion, niin tässä taidettiin mennä aika pahasti alakanttiin. Etenkin, kun Suoniemi oli jo jäänyt näistä asioista kiinni, eikä ymmärtääkseni tunnustanut mitään sellaista, mistä ei olisi aiemmin epäilty. Epäilyhän oli jo julkisuudessakin ollut 9 miljoonan kähvellys. Maksimi olisi ollut erillisinä rikoksina törkeästä petoksestä 4 vuotta ja törkeästä virka-aseman väärinkäytöstä 4 vuotta; rangaistuksia yhteenlaskettaessa maksimi olisi ollut 4 +3 v = 7 vuotta. Suoniemi on tunnustanut saaneensa rikoshyötyä 8,5 miljoonaa, josta siis tuomio 3v3kk, josta istuu puolet, eli 1v 7kk, 15pv. Sanoisin, että tuo tolkuttoman pieni rangaistus. Tuohan suorastaan kannustaa tekemään vastaavia kupruja jatkossa. Mielestäni tuosta olisi normaaliprosessissa pitänyt tulla maksimi, tai lähes maksimi eli 6-7 vuotta vankeutta. Nyt sai tunnustamalla asioita, jotka olivat jo tiedossa, aika reippaan alennuksen tuomioonsa. Mutta kaikkea tästä ei tietysti vielä tiedetä: voi olla, että tunnustuksen ansiosta muut osalliset saadaan tuomittua.

 

[Perusjäbä]

Oikeus: Metroasemalla järjestyksenvalvojan kanssa painiskelu ja aseen laukaiseminen kaksi kertaa ei ollut tapon eikä törkeän pahoinpitelyn yritys – tuomioksi 1v8kk

Viime joulukuussa Helsingissä Itäkeskuksen metroasemalla tapahtunut välikohtaus, jossa loukkaantui HKL:n palveluksessa työskennellyt järjestyksenvalvo...

www.helsinginuutiset.fi

Kevyt tuomio tämäkin. Mikäs siinä jos aseella vähän ammuskelee kiinniottotilanteessa.

 

[Eikka86]

Helsingin kaupungin opetusviraston ex-tietohallintopäällikkö Hannu Suoniemi sai tunnustamismenettelyssä 3 vuotta ja 3 kuukautta vankeutta. Vaikka tunnustamismenettelyssä tarkoituksena on yksinkertaistaa prosessia, ja vastineeksi tunnustaja saa pienemmän tuomion, niin tässä taidettiin mennä aika pahasti alakanttiin. Etenkin, kun Suoniemi oli jo jäänyt näistä asioista kiinni, eikä ymmärtääkseni tunnustanut mitään sellaista, mistä ei olisi aiemmin epäilty. Epäilyhän oli jo julkisuudessakin ollut 9 miljoonan kähvellys. Maksimi olisi ollut erillisinä rikoksina törkeästä petoksestä 4 vuotta ja törkeästä virka-aseman väärinkäytöstä 4 vuotta; rangaistuksia yhteenlaskettaessa maksimi olisi ollut 4 +3 v = 7 vuotta. Suoniemi on tunnustanut saaneensa rikoshyötyä 8,5 miljoonaa, josta siis tuomio 3v3kk, josta istuu puolet, eli 1v 7kk, 15pv. Sanoisin, että tuo tolkuttoman pieni rangaistus. Tuohan suorastaan kannustaa tekemään vastaavia kupruja jatkossa. Mielestäni tuosta olisi normaaliprosessissa pitänyt tulla maksimi, tai lähes maksimi eli 6-7 vuotta vankeutta. Nyt sai tunnustamalla asioita, jotka olivat jo tiedossa, aika reippaan alennuksen tuomioonsa. Mutta kaikkea tästä ei tietysti vielä tiedetä: voi olla, että tunnustuksen ansiosta muut osalliset saadaan tuomittua.

Tuo noudattaa tätä kotoista linjaa paljousalennuksineen, en tuota lukenut mutta melkein veikkaan maksaneen jonkun verran rikoshyötyä takasin.

Jos vaikka verrataan normaaleihin mökkien kilikalihommiin niin kannattaa ehdottomasti tunnustaa kaikki ja mahdollinen kerralla, eipähän tuu yllätyksiä enää jatkossa. Toki näihin kaikkiin liittyy omaisuuden (laillisen tai rikoksella hankitun) piilottaminen viranomaisilta, monelle keskiluokkaiseen elämäntapaan tottuneelle vaikein asia.

 

[Kauko Viisas]

Oikeuslaitoksen toimintaa on ohjannut vuosikymmenien aikana kaksi seikkaa.

1960-luvulla OM "vallattiin" tietyntyyppisesti ajattelevien taholta - syntyi hyvin liberaali ja rikokseen syyllistyneen parantamiseen pyrkivä, humaani ajatusmalli. 1960-80 luvuilla rangaistukset olivat kuitenkin sangen kovia nykypäivään verrattuna.

Erityisen muutoksen toi talous eli havahtuminen siihen kuinka kalliiksi yhteiskunnalle vankien ylläpito tulee. 1970-luvun lopulla vankien määrä oli lähes 6000, erilaisilla konsteilla vankimäärä saatiin tiputettua 1990-luvulla noin 3000 vankiin. Sen jälkeen vankien määrä alkoi taas kasvaa hiljalleen: lähes kaikki keinot vankimäärän pitämiseksi kurissa (ja taloudellisen rasitteen vähentämiseksi) oli käytetty.

Väite 1:
Keskivertokansalaisen näkökulmasta rangaistukset ovat alhaisia. Rangaistusten alhaisuus johtuu mm. siitä, että vankimäärä halutaan pitää pienenä taloudellisista syistä. Nykyrangaistusasteikot ja niihin liittyvät "alentamisperusteet" mahdollistavat tämän.

Väite 2.
Nykytutkimuksen mukaan rikokseen syyllistyneistä n. 50% syyllistyy viiden vuoden sisällä uuteen sellaiseen rikokseen, joka johtaa vankeustuomioon. Tämä siis selvitettyjen rikosten osalta. Suomessa lienee muutamakymmentuhatta "rikollista", joihin "parantaminen" ei ole auttanut ja uusia syntyy koko ajan. Talouden kannalta ajateltuna se, että
a) "rikollinen" on vankilassa tekemättä rikoksia aiheuttaa yhteiskunnalle kustannuksia
b) "rikollinen" on vapaalla tekemässä rikoksia aiheuttaen yhteiskunnalle (ja erityisesti yksilöille) kustannuksia
ovat eri asia.
a) voidaan mitata tarkasti (RISEn kulut)
b) ei voida mitata, joten niitä kuluja ei ole olemassa vaikka oikeasti ovatkin

Sanottakoon ja tarkennetaan, että en kannata epäinhimillisiä ja kostoon perustuvia rangaistusmalleja.
Tältä osin tämä oli tässä. Saatan palata takaisin.

 

[Reverent]

Tuo noudattaa tätä kotoista linjaa paljousalennuksineen, en tuota lukenut mutta melkein veikkaan maksaneen jonkun verran rikoshyötyä takasin.

Jos vaikka verrataan normaaleihin mökkien kilikalihommiin niin kannattaa ehdottomasti tunnustaa kaikki ja mahdollinen kerralla, eipähän tuu yllätyksiä enää jatkossa. Toki näihin kaikkiin liittyy omaisuuden (laillisen tai rikoksella hankitun) piilottaminen viranomaisilta, monelle keskiluokkaiseen elämäntapaan tottuneelle vaikein asia.

Hyvä kirjoitus @Dynamo :lta. Muakin vähän kiinnostaa, paljonko ko. seppä on onnistunut uittamaan jonnekin viranomaisten ulottumattomiin? Olen joskus pohdiskellu, mikä olis se summa, minkä takuuvarmasti saisin, jos lusisin esim. sen 2 vuotta. Olisin kuitenkin hyvinkäyttäytyvä ensikertalainen, joten kivitalossa ei varmaan tarvis muutamaa kuukautta enempää viettää. Sitten avotaloon leppoisiin talkkarihommiin tai ja jonkun kaverin firmaan "töihin" ja viimiset 6 kk koevapaudessa, joka on käytännössä armahdus olemattoman ja naurettavan löysän valvonnan takia. Ei kauheen paha.
Olishan se muutama kuukauskin suljetussa talossa rosvojen kanssa aika helvettiä, mutta jos siitä olis palkkiona loppuelämän taloudellinen vapaus ja elämä ainaisessa auringossa ja lämmössä laadukkaissa olosuhteissa, niin voishan tota harkita. Se vaan, että olen täysin kykenemätön moisiin rikoksiin ja toisekseen moraalinikin on aika vahvasti tollasta toimintaa vastaan. Mutta ajatuksena..

 

[Reverent]

Oikeuslaitoksen toimintaa on ohjannut vuosikymmenien aikana kaksi seikkaa.

1960-luvulla OM "vallattiin" tietyntyyppisesti ajattelevien taholta - syntyi hyvin liberaali ja rikokseen syyllistyneen parantamiseen pyrkivä, humaani ajatusmalli. 1960-80 luvuilla rangaistukset olivat kuitenkin sangen kovia nykypäivään verrattuna.

Erityisen muutoksen toi talous eli havahtuminen siihen kuinka kalliiksi yhteiskunnalle vankien ylläpito tulee. 1970-luvun lopulla vankien määrä oli lähes 6000, erilaisilla konsteilla vankimäärä saatiin tiputettua 1990-luvulla noin 3000 vankiin. Sen jälkeen vankien määrä alkoi taas kasvaa hiljalleen: lähes kaikki keinot vankimäärän pitämiseksi kurissa (ja taloudellisen rasitteen vähentämiseksi) oli käytetty.

Väite 1:
Keskivertokansalaisen näkökulmasta rangaistukset ovat alhaisia. Rangaistusten alhaisuus johtuu mm. siitä, että vankimäärä halutaan pitää pienenä taloudellisista syistä. Nykyrangaistusasteikot ja niihin liittyvät "alentamisperusteet" mahdollistavat tämän.

Väite 2.
Nykytutkimuksen mukaan rikokseen syyllistyneistä n. 50% syyllistyy viiden vuoden sisällä uuteen sellaiseen rikokseen, joka johtaa vankeustuomioon. Tämä siis selvitettyjen rikosten osalta. Suomessa lienee muutamakymmentuhatta "rikollista", joihin "parantaminen" ei ole auttanut ja uusia syntyy koko ajan. Talouden kannalta ajateltuna se, että
a) "rikollinen" on vankilassa tekemättä rikoksia aiheuttaa yhteiskunnalle kustannuksia
b) "rikollinen" on vapaalla tekemässä rikoksia aiheuttaen yhteiskunnalle (ja erityisesti yksilöille) kustannuksia
ovat eri asia.
a) voidaan mitata tarkasti (RISEn kulut)
b) ei voida mitata, joten niitä kuluja ei ole olemassa vaikka oikeasti ovatkin

Sanottakoon ja tarkennetaan, että en kannata epäinhimillisiä ja kostoon perustuvia rangaistusmalleja.
Tältä osin tämä oli tässä. Saatan palata takaisin.

Ansiokasta pohdintaa, veli @Kauko Viisas , mutta ihan ei auennu kaikki luettelemasi kohdat. Vähän jäi vajaaksi sun kirjoitus joiltain osin. Esim. sun historiakatsaus 2000-luvun osalta. Eihän tässä kovin pitkää aikaa ole, kun vankiluku Suomessa oli yli 4000, mutta kaikennäköisillä oikeusjärjestelmän mahdollistamilla kikkailuilla vankiluku onkin nykyään alle 3000, about. Tuskinpa rikollisuus Suomessa on ihan noin paljon laskenut.
En myöskään kannata mitään epäinhimillisiä rangaistusmuotoja, mutta seuraamusjärjestelmän pitäis olla uskottava varsinkin jatkuvasta pölhöilystä ja sitä tää meiän rangaistusjärjestelmä ei tällä hetkellä ole.
Kustannuksista sen verran, että yhteiskunnan velvollisuus on pitää pahantekijät pois yhteiskuntajärjestystä häiritsemästä, maksoi mitä maksoi. Tosin suurin osa RISEn kustannuksista menee helvetin raskaan organisaation ylläpitoon ja tällä hetkellä varsinkin uuden tietojärjestelmän (ROTI) sisäänajoon. Älkää edes kysykö, miten kalliiks toi roti-sekoilu on meille veronmaksajille tullu. Väitän, että organisaatiota aika rankasti siivoamalla saatais näiden maailman kalleimpien vankeuspäivienkin hintaa pudotettua todella paljon, jos tota hassattua rahaa kohdennettais edes hiukan paremmin.

 

[Kauko Viisas]

Esim. sun historiakatsaus 2000-luvun osalta.

No varsinaisesti ei ollut tarkoitus käydä koko vankihistoriaa läpi. Siinä on niin paljon muuttujia ja tapahtumia vaikuttamassa.

Koko viestin pääsisältö oli oikeastaan vain tuoda esille historiallisesta perspektiivistä kuinka talous lopulta määrää hyvinkin pitkälti myös oikeuspoliittisia suuntia ja sitä kautta myös tuomioistuinkäytäntöä. Tämä on johtanut siihen, että usein kansalainen joutuu ihmettelemään näitä lieviltä tuntuvia tuomioita.

Kustannuksista sen verran, että yhteiskunnan velvollisuus on pitää pahantekijät pois yhteiskuntajärjestystä häiritsemästä, maksoi mitä maksoi.

Näin varmaan moni veronmaksaja ajatteleekin, mutta jossain on kai laskettu, että "rikollisten hyysääminen" talon ulkopuolella on taloudellisempaa kuin talossa pitäminen. No se ulkopuolella pitäminenkin maksaa, mutta menee eri momenteilta (sosiaali- ja terveysviranomaiset, poliisi jne.). Se mikä huolestuttaa on, että tämä vaikuttaa kansalaisten turvallisuuden tunteseen ja kansalaisten luottamukseen oikeuslaitosta kohtaan.

 

[CreaseMonkey]

Väite 1:
Keskivertokansalaisen näkökulmasta rangaistukset ovat alhaisia. Rangaistusten alhaisuus johtuu mm. siitä, että vankimäärä halutaan pitää pienenä taloudellisista syistä. Nykyrangaistusasteikot ja niihin liittyvät "alentamisperusteet" mahdollistavat tämän.

Minä en usko väitteeseen.

Rikoslaki mahdollistaa useissa rikoksissa huomattavastikin ankarammat rangaistukset kuin mikä käytäntö on. Esimerkkinä törkeä pahoinpitely, josta muistaakseni maksimi on 10 vuotta, mutta usein tekijä selviää ehdollisella, eli alle kahden vuoden tuomiolla.

Kokemus mikä minulla on tuomareista (ko ja hao), niin he tiedostavat erinomaisen hyvin riippumattoman ja itsenäisen asemansa. He perustavat ratkaisunsa lakiin ja oikeuskäytäntöön. Heitä ei kiinnosta mikään valtion kassa tai vankimäärä ylipäänsä. Oikeusministeriön yritykselle ohjailla rangaistuskäytäntöä veikkaisin tuomioistuinlaitoksesta tulevan ns. merimiesnaurua.

 

[Kauko Viisas]

Kokemus mikä minulla on tuomareista (ko ja hao), niin he tiedostavat erinomaisen hyvin riippumattoman ja itsenäisen asemansa. He perustavat ratkaisunsa lakiin ja oikeuskäytäntöön. Heitä ei kiinnosta mikään valtion kassa tai vankimäärä ylipäänsä. Oikeusministeriön yritykselle ohjailla rangaistuskäytäntöä veikkaisin tuomioistuinlaitoksesta tulevan ns. merimiesnaurua.

Unohdat tässä erään merkittävän seikan eli OM:n alaisen syyttäjälaitoksen ja siten mahdollisuuden ohjailla myös tuomioita: jos syyttäjä ei vaadi kovia tuomioita, ei tuomioistuin sellaista voi myöskään langettaa. Ehkä yksinkertaistin aiemmin liikaa.

 

[Wiljami]

Unohdat tässä erään merkittävän seikan eli OM:n alaisen syyttäjälaitoksen ja siten mahdollisuuden ohjailla myös tuomioita: jos syyttäjä ei vaadi kovia tuomioita, ei tuomioistuin sellaista voi myöskään langettaa. Ehkä yksinkertaistin aiemmin liikaa.

Jotenkin muistelisin ainakin uutisoinnin arvoisista ts. korkeamman profiilin jutuista että syyttäjä joutuu valittamaan aina hoviin kun vaikka tulisi tuomio, niin mittaa sillä se lain sallima minimi riippumatta mitä syyttäjä on hakenut. Perusteena toki että yleinen oikeuskäytäntö ja kun aina ennenkin on annettu alin sallittu niin antamalla sanktioasteikolta mitään muuta syrjitään ikävästi pahantekijää.

 

[CreaseMonkey]

Unohdat tässä erään merkittävän seikan eli OM:n alaisen syyttäjälaitoksen ja siten mahdollisuuden ohjailla myös tuomioita: jos syyttäjä ei vaadi kovia tuomioita, ei tuomioistuin sellaista voi myöskään langettaa. Ehkä yksinkertaistin aiemmin liikaa.

Myönnän, että syyttäjälaitosta en ajatellut. Tokihan sekin on riippumaton ja hieman vierastan ajatusta, että OM ohjailisi syyttäjälaitosta. Onko tällaisesta mitään näyttöä?

Näppituntumalla sanoisin, että tuomioistuimet usein tuomitsevat vähemmän kuin mitä on vaadittu, kun syyttäjien rangaistusvastimukset ovat suht napakoita. Tämä nimenomaan tapauksissa, jossa rangaistusvaatimus ja tuomio tulee samasta rikoksesta. Tämä tosiaan mutu-fiilis, eikä perustu mihinkään tilastoon.

 

[Kauko Viisas]

Onko tällaisesta mitään näyttöä?

Ei minulla dokumentteja ole esittää, mutta ehkä esimerkkinä käy omaisuusrikokset ja niiden vakavuuden arviointi (varkaus - törkeä varkaus). Pääosin tähän arviointiin liittyy anastetun omaisuuden arvo. Tätä raja-arvoa on käsittääkseni nostettu huimasti vuosien varrella ja tarkoitan, että korotus on ollut huomattavan paljon suurempi kuin esimerkiksi rahan arvon muutos.

Tuskin myöskään tätä kukaan myöntääkään.

Rangaistusasteikkoja käytetään mielestäni oudosti eli harvoissa rikostyypeissä asteikkoa käytetään tehokkaasti koko asteikon sallimalla tavalla vaan yleensä tuomiot ovat asteikon alapäästä. Poikkeuksena törkeät huumausainerikokset, joissa myös asteikon yläpää on käytössä ja tietenkin "selkeät" murhat, jotka kuitenkin melko usein putoavat tapoiksi tai jopa kuolemantuottamuksiksi.

Väitteeni saattoi olla raflaava, mutta pysyn edelleen siinä sanotaan vaikka kuulemani, näkemäni ja kokemani perusteella.

 

[CreaseMonkey]

Rangaistusasteikkoja käytetään mielestäni oudosti eli harvoissa rikostyypeissä asteikkoa käytetään tehokkaasti koko asteikon sallimalla tavalla vaan yleensä tuomiot ovat asteikon alapäästä. Poikkeuksena törkeät huumausainerikokset, joissa myös asteikon yläpää on käytössä ja tietenkin "selkeät" murhat, jotka kuitenkin melko usein putoavat tapoiksi tai jopa kuolemantuottamuksiksi.

Tämä on käsittääkseni aivan totta. Olen siinä uskossa, että juurikin huumeista ja talousveivauksista napsuu melko kovaa rankkua. Mainitsemasi henkirikosesimerkki on siinä mielessä väärä, että siinähän rikosnimike muuttuu. Tuomioistuin ei siis ole katsonut, että teko täyttää murhan tunnusmerkistöä, vaan esimerkiksi tapon. Tällöinhän rangaistusasteikko muuttuu myös lievemmäksi.

 

[finnjewel]

Suomen lainsäädännön pahimpia porsaanreikiä on useiden lakien "velvoittavuus ilman sanktioita" eli käytännössä jotain kyllä suositellaan tai edellytetään, mutta lain noudattamatta jättämisestä ei seuraa pakkokeinoja, sakkoja tai vankeutta.

 

[king of the jungle]

Oikeus: Metroasemalla järjestyksenvalvojan kanssa painiskelu ja aseen laukaiseminen kaksi kertaa ei ollut tapon eikä törkeän pahoinpitelyn yritys – tuomioksi 1v8kk

Viime joulukuussa Helsingissä Itäkeskuksen metroasemalla tapahtunut välikohtaus, jossa loukkaantui HKL:n palveluksessa työskennellyt järjestyksenvalvo...

www.helsinginuutiset.fi

Kevyt tuomio tämäkin. Mikäs siinä jos aseella vähän ammuskelee kiinniottotilanteessa.

Iltasanomien uutisessa on vielä videomateriaalia tuosta kyseisestä painista. Kyllähän tuo tuomio taas aika heppoinen on.

Raju yhteenotto Itäkeskuksessa: video näyttää kauhunhetken, jolloin vartija tajuaa mikä ”musta putki” onkaan – ”Venaa kun käännyn, sä lähet”

 

[Perusjäbä]

Iltasanomien uutisessa on vielä videomateriaalia tuosta kyseisestä painista. Kyllähän tuo tuomio taas aika heppoinen on.

Raju yhteenotto Itäkeskuksessa: video näyttää kauhunhetken, jolloin vartija tajuaa mikä ”musta putki” onkaan – ”Venaa kun käännyn, sä lähet”

Jos vartija ei olisi paininut hänen kanssaan onnistuneesti, sekä tekijä olisi saanut kohdistettua aseen häntä kohti, ei tarvitsisi ihmetellä lopputulosta.

 

[Tadu]

No nyt on kyllä ameriikan meininkiä. Onneksi ei käynyt pahemmin. Potentiaalia oli osua sivulliseen ja aika varmasti tarkoitus oli vartijaa ampua. Ilmeisesti ei vaan tarpeeksi varmasti. Liian pieni tuomio. Pidempi huumeeton breikki vankilassa olisi varmaan tehnyt hyvää.

 

[Ollakseni]

No nyt on kyllä ameriikan meininkiä. Onneksi ei käynyt pahemmin. Potentiaalia oli osua sivulliseen ja aika varmasti tarkoitus oli vartijaa ampua. Ilmeisesti ei vaan tarpeeksi varmasti. Liian pieni tuomio. Pidempi huumeeton breikki vankilassa olisi varmaan tehnyt hyvää.

Päihteettömyys ja vankila eivät välttämättä toimi yhdessä. Jotkut ovat saaneet ehdonalaista kun vankilassa selvänä oleminen on vaikeampaa.

 

[Kyylä]

Yhteiskunnassa asioita katsotaan vääriksi tai tuomittaviksi silloin kun ne loukkaavat jotakin oikeushyvää. Tappo loukkaa oikeutta elämään, varkaus omaisuudensuojaa ja viharikos kunniaa. Tämä osakekurssien manipulointi sen sijaan on kummallinen juttu. En tajua, mitä oikeushyvää siinä rikotaan? Ja jos rikotaan, kenellä on oikeus rikkoa ja kenellä ei? Kun Nalle Wahlroos kommentoi ja Nordean osake heiluu, niin se kuuluu asiaan. Jos taas tavalliset Sepot somettaa, se voidaan katsoa rikokseksi.

Finanssivalvonta varoittaa sijoittajia osakekurssien manipuloinnista sosiaalisessa mediassa – ”Voi syyllistyä rikokseen” - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

 

[teppana]

Yhteiskunnassa asioita katsotaan vääriksi tai tuomittaviksi silloin kun ne loukkaavat jotakin oikeushyvää. Tappo loukkaa oikeutta elämään, varkaus omaisuudensuojaa ja viharikos kunniaa. Tämä osakekurssien manipulointi sen sijaan on kummallinen juttu. En tajua, mitä oikeushyvää siinä rikotaan? Ja jos rikotaan, kenellä on oikeus rikkoa ja kenellä ei? Kun Nalle Wahlroos kommentoi ja Nordean osake heiluu, niin se kuuluu asiaan. Jos taas tavalliset Sepot somettaa, se voidaan katsoa rikokseksi.

Finanssivalvonta varoittaa sijoittajia osakekurssien manipuloinnista sosiaalisessa mediassa – ”Voi syyllistyä rikokseen” - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Sinänsä ihan hyvänä nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että jos yrityksen toimitusjohtaja kertoo vuosikertomuksessa kuinka mukavasti vuosi meni ja se pitää paikkansa, ei kyse ole manipuloinnista. Jos taas miljoona jonnea ylilaudalla kertoo kuinka Nordea kohta sukeltaa ja pyrkivät vaikutuksen jälkeen ostamaan osakkeita, se ei ole laillista.

On sitten jokaisen omassa oikeustajussa päätellä, ovatko nämä verrattavissa.

 

[Dynamo]

Yhteiskunnassa asioita katsotaan vääriksi tai tuomittaviksi silloin kun ne loukkaavat jotakin oikeushyvää. Tappo loukkaa oikeutta elämään, varkaus omaisuudensuojaa ja viharikos kunniaa. Tämä osakekurssien manipulointi sen sijaan on kummallinen juttu. En tajua, mitä oikeushyvää siinä rikotaan? Ja jos rikotaan, kenellä on oikeus rikkoa ja kenellä ei? Kun Nalle Wahlroos kommentoi ja Nordean osake heiluu, niin se kuuluu asiaan. Jos taas tavalliset Sepot somettaa, se voidaan katsoa rikokseksi.

Finanssivalvonta varoittaa sijoittajia osakekurssien manipuloinnista sosiaalisessa mediassa – ”Voi syyllistyä rikokseen” - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Oikeushyvä, jota suojataan on "luottamus markkinoihin". Vertaus väärän rahan levittämiseen ei ehkä ole paras mahdollinen, mutta käytän sitä silti. Jos markkinoilla alkaa olemaan väärää rahaa "reippaasti", koko rahajärjestelmä uhkaa romahtaa, koska ihmiset eivät uskalla ottaa käteistä vastaan. Tämä oli todellinen riski silloin, kun valtaosa kaupoista tehtiin käteisellä, eikä korteilla niin kuin nykyään. Siksi rahanväärentäjiin ja heidän kiinni saamiseen panostettiin yhteiskunnan varoja "muita rikoksia enemmän", eikä Suomessa väärennettyä rahaa ole oikeastaan koskaan ollut juurikaan markkinoilla.

Vastaavasti, jos markkinoiden manipulaatioon ei puututa, se johtaa pitkällä aikavälillä epäluottamukseen koko osakemarkkinoita kohtaan, jolla taas on pelkästään negatiivisia seurannaisvaikutuksia (osakkeet eivät käy vakuutena kuin murto-osasta markkinahinnasta, yritysten lainojen korot nousevat yms.). Eikä Nallekaan saa sanoa mitä tahansa (pörssiyhtiön hallituksen puheenjohtajana tms. asemassa), vaan antamansa informaatio tulee kertoa yhtiön tilasta (johtipa info osakkeen hinnan nousuun tai laskuun). Yhtiön antama info on tärkeää, jotta sijoittajilla olisivat suurin piirtein samat informaatiot yhtiön näkymistä. Manipuloidakseen kurssia ei Nallekaan saa jakaa infona "mitä sattuu".

 

[Sistis]

Tämä on minusta jokseenkin outo tapaus, mikäli todellisuus menee yhtään niin kuin artikkelissa kerrotaan.

Omakotitalo palaa purkukuntoon. Tutkimuksissa selvitetään, että se on sytytetty tarkoituksella sytyttämällä ensin seinustalla olleet puupöllit.

Talon omistaja todetaan syylliseksi, koska hän on juuri jäänyt työttömäksi. Ja hänellä on hallussaan ruohonleikkuria varten polttoainetta. Uutisen mukaan tulkittuna ei kuitenkaan ole mitään näyttöä siitä, että mies olisi itse sytyttänyt palon. Eikä ulkopuolista tekijää ole voitu sulkea pois. Mies on myös saanut sovittua pankin kanssa, että lainasta maksetaan vain korot, ettei akuutti velkavankeus ole uhannut.

Mies kuitenkin on käräjäoikeuden mukaan syyllinen, koska olisi hyvin epätodennäköistä, että paikalle olisi ilmestynyt ulkopuolinen tekijä, jolla olisi ollut palavia nesteitä mukanaan. Hovioikeus ei ota asiaa käsittelyyn.

Hivenen outo ratkaisu mielestäni. Mikään ei ratkaisevasti tuon mukaan todista, että mies olisi aukottomasti syyllinen. Ymmärtääkseni pelkkä epäily ei vielä saisi riittää tuomioon, vaan todisteita olisi oltava.

Tuo tapahtui Valkeakoskella muutama vuosi sitten. Viime kesänä tässä samaisessa kaupungissa oli vastaava tapaus, jossa seinustalla olleet puut oli sytytetty palamaan. Nuo olivat onneksi sammuneet itsestään. Tekijä jäi ymmärtääkseni selvittämättä.

Arvokas talo paloi täysin – sitten palokoira löysi todisteet, eikä vakuutuskorvauksia tullut

Yli 320 000 arvoinen omakotitalo paloi purkukuntoon. KRP:n laboratoriota tarkempi koira haistoi palavien nesteiden jäämiä. Vakuutuskorvaukset jäivät saamatta.

www.is.fi