Haastoin sinua omasta kirjoituksestasi. Kirjoitit ettei tekijä ole sinun mielestäsi tervepäinen, mutta olet silti tyytyväinen, ettei häntä ole passitettu mielentilatutkimukseen. Tästä saa sellaisen kuvan, että olet tyytyväinen, ettei oikeus ole katsonut ei-tervepäistä miestä sellaiseksi ja on siten saanut epäoikeudenmukaisen tuomion. Ei-tervepäiset kuuluvat sairaalaan vaikka teko olisi sinun mielestäsi millainen tahansa. Nyt oikeus on kuitenkin katsonut, ettei tekijän päässä ole ollut vikaa, joten näyttöä on, että joku tervepäinen on tehnyt jotain vastaavaa.
Luit ja et lukenut oikein. Joskin on tämän ketjun asiaa, etten aina ole samaa mieltä mielentilatutkimuksista, jotka voivat olla käytännössä mitä tahansa. Tämä siitä syystä, että niissä tutkitaan henkilön mielentilaa ajalta, josta voi olla kulunut ties kuinka pitkän aikaa ja josta ei saada aukotonta tietoa millään tutkintamenetelmällä. Kaikki mitä ihmiset voivat tutkia tekijän mielestä ja ajatuksista tapahtuu juuri nyt tai sitten hänen muistikuviensa kautta. Tuomarit kuitenkin ovat ammatti-ihmisiä, jolloin he voivat kokemuksensa perusteella tutkia henkilön käytöstä todisteiden sekä oikeussalikäytöksen perusteella, jolloin tekevät varmasti parhaan mahdollisen heidän näkemykseensä perustuvan tilannearvion. Heitä ei välttämättä mahdollinen mielentilatutkimus auta, mikäli eivät koe että siihen on tarvetta. Otinkin kiinni juuri siihen, että oikeus ei jää toteutumatta, koska joskus tuo mielentilatutkimus voi inhimillisistä syistä ja teoreettisesti vääristää heidän näkemystään varsinkin jos siihen ei ole oikeudellista tarvetta. Niin kuin nyt ei ilmeisesti ole.
Lääkäri voi tehdä sen toisessa oikeussalissa tapahtuvan tutkimuksen, mutta ei sekään näe menneisyyteen. Lisäksi jos miettii rikosten luonnetta, niin niitä ei tee "tervepäinen", mutta niitä ei aina tee mielisairaskaan. Huomasitko kuinka jätin hipsut pois mielisairaasta. Jätin ne pois siksi, että mielisairaus tiukimmassa oikeusistumenkin käsittelemässä määritelmässä vaatii selkeää ymmärtämättömyytä tekojensa luonteesta, eli silkkaa syyntakeettomuutta. Oikeus on jättänyt tämän tarpeen käyttämättä, koska oletettavasti heillä on ollut valmiiksi tarpeeksi näyttöä tukemassa tuomiota. Tuomittu on kansankielellä oletettavasti ei-tervepäinen, idiootti, tyhmä, katkera paskiainen tms, mutta ei välttämättä hullu, jolloin mielentilatutkimukselle ei ole tarvetta.
Korjaan täten ensimmäistä viestiäni sen verran, että mielentilatutkimus on tarpeen tehdä aina vain jos tekijän täyttä sielun ja ruumiin voimaa on syytä epäillä. Näin ei ole oletettavasti ollut, vaan kyse on joko edellä mainituista luonnehdinnoista vailla parempaa tietoa, tai hän on vain kansankielisesti sanottuna hullu idiootti. Ei siis lääketieteellisen diagnostiikan piiriin asettuva hullu. Pidän silti henkilökohtaisesti tuollaista terrorismia vähän samanlaisena pelonlietsontana kuin pidän uskovaistenkin väkivaltaisia tai sellaisen uhan piiriin sijoittuvia tekoja. He eivät ole minusta "tervepäisiä", mutta uskovat kuitenkin satuihin. Ovat ne sadut sitten omaa mielikuvitusta tai eivät, jollaisilla tällaiset nyt kyseessä olevat kansalliseenkin terrorismiin kykenevät henkilöt perustelevat monesti tekojaan. Tällaisten tekojen taustalla voi olla minkälaista tahansa mielikuvitusta, jota vain ei voi pitää "hulluna", koska ihminen osaa motivoida itseään ties minkälaisin tavoin ymmärtäen samalla tekojensa taustat ja seuraamukset.
Me toki vain spekuloimme.
