Suomen demografinen nykytila ja tulevaisuus – mistä huomisen tekijät?

  • 260 881
  • 3 563

Vaughan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
No edelleenkään nämä paikat eivät ole niitä paikkoja joilla helpotettaisiin ihmisten hoitoon pääsyä. Pienet toimijat ovat pitkin matkaa palkanneet näitä avustajia, kodinhoitajia tms. Mutta isommat toimijat taas eivät, mikä tekee palvelun laadun näin huonoksi kuin se nykyään on julkisella puolella.
Mitenköhän tämä liittyy otsikon aiheeseen?

Aito yksiselitteinen työvoimapula, josta siirryttiin ensin rekrytointiongelmista kärsiviin ammatteihin, ja sitten hoitoalan yksityiskohtiin, sen sijaan liittyy. Se että Suomessa on työtehtäviä, joihin ei saada tekijöitä (TES:n mukaisella palkalla), mutta ulkomailta saataisiin, on olennainen osa työperäisen maahanmuuton tarvetta.


Ps. ja tiedän, että lähes kaikkiin töihin (ehkä lääkäreitä lukuunottamatta, koska heitä koulutetaan Lääkäriliiton lobbauksen tuloksena liian vähän) saataisiin tekijöitä, jos heille maksettaisiin selvästi paremmin, mutta se ei ole ratkaisu koko ongelmaan, koska:

a) korkeamman palkan maksaisi joko julkinen sektori tai asiakas - ensimainitulla ei ole rahaa, ja asiakkaiden pakottaminen maksamaan enemmän vähentäisi työn kysyntää, jolloin työpaikkojen määrä vähenisi

b) korkeammat palkatkaan eivät nosta työikäisen väestön määrää Suomessa - ja sitä tarvitaan huoltosuhteen takia. Mutta jos talous saadaan kasvuun työvoiman määrä lisääntyessä, palkankorotuksillekin avautuu mahdollisuus - tämän ymmärtää jo ay-liikekin, joten persut on nyt viimeinen vastarannan kiiski, joilla ei ole lamppu syttynyt...
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна

Ajankohtainen ajatuksia herättävä kolumni.

Mikään ei hämmennä niin paljon kuin maahanmuuttokeskustelu. Keskustelusta päätellen kukaan ei halua Suomeen ulkomaalaisia. Jotkut haluavat pakolaisia, toiset turvapaikanhakijoita, kolmannet opiskelijoita. Joitakuita viehättää monikulttuurisuus, joitakuita vapaa liikkuvuus.

Kaikkein eniten Suomeen halutaan kuitenkin työvoimaa. Työvoima on tervetullutta, mutta eivät ihmiset, sillä ihmisistä aiheutuu kaikenlaista harmia.

Puhe työperäisestä maahanmuutosta tuo mieleen tavan, jolla naapurimaassa aikoinaan siirreltiin ihmisiä karjavaunuissa pakkotyöhön eri puolille kylmää valtakuntaa. Ihmiset njet, työvoima da.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Migri julkaisi muutama päivä sitten taas viimeisimmät oleskelulupatilastot. Ensimmäisiä oleskelulupia on myönnetty tammi-maaliskuun aikana yhteensä 9044 kappaletta, mikä on vuosien trendillä iso määrä, mutta jää vuoden 2023 alkuvuodesta yli 900. Kaiketi taloustilanne taustalla. Myönnetyt oleskeluluvat eivät toki välittömästi korreloi itse demografian kanssa, mutta mielenkiintoista osviittaa ne antavat lähitulevaisuudesta.

 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Keskuskauppakamari kritisoi kehysriihtä, missä ei työperäistä maahanmuuttoa huomioitu.

”Suomi tarvitsee kipeästi uusia osaajia ja hallituksen tavoitteen purkaa turhaa byrokratiaa soisi kohdistuvan myös maahanmuuttoon. Lisäksi tukea tarvitaan jo tänne saapuneiden osaajien työllisyyden ja kotoutumisen edistämiseen. Leikkaukset kotoutumiseen vievät kehitystä entisestään väärään suuntaan,” sanoo Keskuskauppakamarin johtava osaamisen ja maahanmuuton asiantuntija Suvi Pulkkinen.

Ammatilliseen koulutukseen hallitus päätti kohdentaa sadan miljoonan euron säästöt. Säästöt kohdentuvat niiden henkilöiden kouluttamiseen, joilla on jo aiempi ammatillinen perustutkinto tai korkeampi tutkinto.
 

mike owen

Jäsen
Suosikkijoukkue
tepsi, hjk ja kiisto

Ajankohtainen ajatuksia herättävä kolumni.
Erittäin hyvä kirjoitus kaikenkaikkiaan. Kannattaa lukea kolumni. Tämä on totisinta totta, että täällä tarvitaan runsaasti lisää osaajia ja maahanmuuttajia. Mitä tekee hallitus. Hankaloittaa maahanmuuttoa kaikin tavoin. En ymmärrä.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Erittäin hyvä kirjoitus kaikenkaikkiaan. Kannattaa lukea kolumni. Tämä on totisinta totta, että täällä tarvitaan runsaasti lisää osaajia ja maahanmuuttajia. Mitä tekee hallitus. Hankaloittaa maahanmuuttoa kaikin tavoin. En ymmärrä.
Niinpä niin. Huomioiden koko ajan harmaantuvan ikärakenteemme, vaikea kuvitella tämän maan näkevän uutta nousukautta ilman laajaa työperäistä maahanmuuttoa.

Esim. Jos (kun) tämä maa haluaa isoja vihreän siirtymän investointeja, tarvitaan niihin toteutuakseen yhtä lailla työvoimaa ulkomailta. Eipä taida nytkään yksikään yhtään isompi työyksikkö millään alalla pyöriä yksinomaan kantasuomalaisten voimin.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна

Redimor

Jäsen
Kansalaisuuslain kiristäminen ei ole mielestäni saanut edelleenkään riittävää huomiota. Suomi menee mielestäni kerta kaikkiaan metsään, kiristäessään kansalaisuuteen vaadittavia jo ennestään kireitä vaatimuksia. Ns. hyötyaspekti ei ole edelleenkään avautunut minulle.

No ehkä yksi hyötyaspekti on se ettei enää makseta siittä, että muuttaa asumaan tänne. Ei minustakaan kuulu rahoittaa kenenkään tänne tulemista.
Se taas että täällä joutuu tienaamaan pärjäämisen tason yläpuolelle, jotta täällä saa asua on myös ihan hyvä aspekti kun vertaa edelliseen lauseeseen eli ei makseta tänne muuttamisesta.
Perusteluna tälle otan nämä asiantuntijoiden kommentit kolmannen polven työttömistä kansalaisista. Ei meidän kannata sellaista ruokintaa alkaa tekemään.

Lisäksi tämä ansiotulojen vaikutus on minusta ihan hyvä kolautus näille halpatyövoimaa käyttäville firmoille jotka tekevät hyvää tulosta. Kyllä siellä joudetaan alkaa maksamaan ihmisille palkkaa millä voi elää. Ja ehkä tämä ruokkii vähän ajatusta myös siihen suuntaankin, että kannattaako muuttaa maassa niihin kalleimpiin kaupunkeihin asumaan kun isossa pinta-alassa on näitä kaupunkeja muuallakin missä tuloillaan voi pärjätä.

Kaikella on puolensa, mutta tämä putken tiukentaminen tuottaa ihan hyvääkin. Johan Tanskakin tällaisen toteutuksen on laatinut ja näyttää toimivan ihan hyvin.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
@Redimor Ison mittakaavan maahanmuuton historia on pidempi, mitä ehkä jotkut ymmärtävät ehkä mieltää. Ei toden totta esim. silloin kun suomalaiset ja muut pohjoismaalaiset muuttivat joukoittain Yhdysvaltoihin ja Kanadaan, ei heille ollut tarjolla juuri lämmintä kättä ja "welcome"-tervehdystä kummempaa tukea yhteiskunnalta, vaan omalla uutteruudella oli pärjättävä.

Siltikin olen sitä mieltä, ettei kansalaisuusvaatimusten tiukentamista ole ajateltu loppuun asti. Länsimaiden välinen muuttoliike on asia erikseen, mutta jos sille intialaiselle sairaanhoitajalle, tai vietnamilaiselle ravintolakokille lyödään nyt Saksassa käteen EU-passi käteen kolmessa vuodessa, siinä missä Suomessa joutuu odottamaan kahdeksan ja peräti viisi saadakseen edes pysyvän oleskeluluvan, en oikeasti tiedä mitä sanoa. Vähintään se kertoo tervetulokulttuuriin puutteesta.

Vaikka kritiikkiä maahanmuuttoa kohtaan ja ihan avointa rasismia toki esiintyy ihan kaikkialla, olen surullinen, että Länsi-Euroopan puitteissa nimenomaan Suomessa näyttää korostuvan nuiva näkemys työperäiseenkin maahanmuuttoon ihan hallitusta myöten. Tämä on erityisen vahingollista Suomelle, huomioiden poikkeuksellisen ikääntynyt väestömme. Kuten on jo sanottu, muilla Pohjoismailla on teoriassa "varaa" rajoittaa tulijoiden määrää jonkin verran, Suomella ei niinkään.
 
Viimeksi muokattu:

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Hallituksen maahanmuuttopolitiikalle sataa kritiikkiä.

Aicha Manain mukaan elinkeinoelämä on jo pitkään ilmaissut, ettei Suomesta löydy riittävästi ammattiosaajia.

– Mikä on hallituksen ratkaisu siihen? Tehdään kaikesta vielä vaikeampaa: vaikeutetaan täällä jo olevien kansainvälisten osaajien elämää.

Manai kyseenalaistaa esitysten lainmukaisuuden ja uskoo, ettei asiantuntijoita ei ole tarpeeksi kuultu esityksiä tehtäessä.

Startup Refugees -yhdistyksen taitojen kehittämispäällikkö Arkan Aal-Owayefin mukaan monet maahantulijoista haluaisivat tehdä työtä ja perustaa Suomeen yrityksen.

– Saan paljon puheluita, joissa he ilmaisevat epäuskonsa ja pelkonsa nykyistä linjaa kohtaan. Ihmiset ovat epävarmoja omasta ja perheidensä kohtaloista, Aal-Owayef sanoo.

Hän uskoo, että monet ulkomailla olevat, jotka suunnittelevat Suomeen muuttamista, miettivät nyt kahdesti Suomeen tulemista, koska siitä voi tulevaisuudessa tulla paljon haastavampaa.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
– Kahdeksan vuoden odotusaika on liikaa, kun vaihtoehtoina on Euroopan maita, joihin kansalaisuuden saa paljon helpommin. Esimerkiksi Saksassa päin vastoin aikaa lyhennetään: kahdeksasta vuodesta viiteen, ja jos osaa kielen ja omaa työpaikan, odotusaika on kolme vuotta.
Lainaus samasta artikkelista. Edelleenkään Suomessa ei ole havahduttu, mitä negatiivisia vaikutuksia kansalaisuusvaatimusten merkittävällä kiristämisellä tulee olemaan.

Kolme vuotta Saksassa = passi. vs. Viisi vuotta Suomessa = pysyvä oleskelulupa ja kahdeksan vuotta, passi.

Suomen monet kilpailukykyä heikentävät seikat jo huomioiden, on kansalaisuuslaki suorastaan katastrofaalinen, mikäli haluamme saada mahdollisimman monen valitsemaan Suomen.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Lainaus samasta artikkelista. Edelleenkään Suomessa ei ole havahduttu, mitä negatiivisia vaikutuksia kansalaisuusvaatimusten merkittävällä kiristämisellä tulee olemaan.

Kolme vuotta Saksassa = passi. vs. Viisi vuotta Suomessa = pysyvä oleskelulupa ja kahdeksan vuotta, passi.

Suomen monet kilpailukykyä heikentävät seikat jo huomioiden, on kansalaisuuslaki suorastaan katastrofaalinen, mikäli haluamme saada mahdollisimman monen valitsemaan Suomen.
Jep, täysin kauhistuttavaa juuri tässä karussa tilanteessamme.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Yhtä lailla kertoo jotain kansamme tietoisuudesta asiaan, ettei asian tiimoilta näy huutavia otsikoita. Suomi kun on kategorisesti vaikeuttamassa osaksi kansaamme liittymistä, mutta isossa kuvassa harva välittää, vaikka maamme ikääntyminen vaikuttaa jokaiseen meistä negatiivisesti.

Suomi ei nouse "suosta" yksinomaan ns. omin voimin, vaan vuosi vuodelta tarvitsemme enenevissä määrin työntekijöitä myös maamme rajojen ulkopuolelta. Pidän valitettavana, ettei tätä ole edelleenkään tiedostettu riittävissä määrin, mutta huudellaan sitten tuulimyllyille...

Japani, Italia, Suomi... Monella on hyvin konservatiivinen suhtautuminen työperäiseen maahanmuuttoon, mutta Suomen etu ei ole sitä.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Jep, täysin kauhistuttavaa juuri tässä karussa tilanteessamme.
Tiedä sitten, ovatko esim. keskivertosaksalainen "Felix Müller" ja keskivertoranskalainen "Chloé Bernard" niin vain keskivertosuomalainen "Matti Korhosta" valveutuneempia maansa demografisen tilan suhteen ja omaavat muutenkin myönteisemmän suhtautumisen maahanmuuttoon. Demokratiassa kun päätökset kun heijastelevat kansan näkemyksiä ja valitettavasti Suomi on nyt uimassa vastavirtaan merkittävine maahanmuuttopolitiikan kiristyksineen.

Vielä Verkkouutisten juttu aiheesta. Jotenkin sitä pitkän prosessin ajan oletti, että järki kuitenkin voittaisi, mutta Suomi on ottamassa askeleen kategorisesti väärään suuntaan. Edelleenkään en ole kuullut keneltäkään, että Suomen kansalaisuuden saisi nykymallissakaan "liian helposti", vaan prosessi on pitkä ja vaikea. Palveleeko tiukkojen vaatimusten entisestään tiukentaminen oikeasti kenenkään etua? Toki mikäli agendana on maahanmuuttajien "kiusaaminen", niin toki silloin, mutta en näe meidän suomalaisten isossa kuvassa hyötyvän uudistuksesta yhtään.

Ennakkoon kielteisimmän skenaarion liiallinen pohtiminen ei toki johda mihinkään, mutta en ihmettelisi, vaikka moni perhe kategorisesti viivaisi Suomen yli, valitessaan maahanmuuttokohdettaan.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Edelleenkään en ole kuullut keneltäkään, että Suomen kansalaisuuden saisi nykymallissakaan "liian helposti", vaan prosessi on pitkä ja vaikea. Palveleeko tiukkojen vaatimusten entisestään tiukentaminen oikeasti kenenkään etua? Toki mikäli agendana on maahanmuuttajien "kiusaaminen", niin toki silloin, mutta en näe meidän suomalaisten isossa kuvassa hyötyvän uudistuksesta yhtään.

Tämä on toki muotoiltu nykyään persuissa niin, että Suomen kansalaisuus on niin arvokas ettei sitä voi saada viidessä vuodessa. Aiemmin on puhuttu liian helposta prosessista ja varmaan sellaista kuulee nykyäänkin.

Ennakkoon kielteisimmän skenaarion liiallinen pohtiminen ei toki johda mihinkään, mutta en ihmettelisi, vaikka moni perhe kategorisesti viivaisi Suomen yli, valitessaan maahanmuuttokohdettaan.

Ei tuosta ole kaiketi epäilystä.

Oleellista on käsittää sekin, että pääministeripuolue on vastuussa silloin kun hallituksen valinnat ja politiikka poikkeaa pääministeripuolueen omista linjauksista.

Maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan muutoksissa on myös järkeviä asioita ja sellaisia, jotka sopivat Venäjän hyökkäyssodan aikana hyvin eurooppalaisen oikeiston ja Kokoomuksen pirtaan. Kansalaisuusehtojen merkittävä kiristäminen ei sellainen taida olla.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Suomessa ei näytä edelleenkään ymmärtävän, että globaalista etelästä länsimaihin muuttamista harkitsevat työntekijät ovat kuin laivan buffetpöydässä. Kilpailukykyisiä valintoja riittää yllin kyllin ja vaikka Suomella tietyt tunnetut valttinsa onkin, ei ole alkuunkaan selvää, että se intialainen sairaanhoitaja, vietnamilainen ravintolakokki, tai nigerialainen maisteriopiskelija päättää saapua juuri tänne.

Länsimaiden koko ajan ikääntyessä, kilpailu työperäisistä maahanmuuttajista tulee mitä oletettavimmin yhä kiristymään ja Suomen tulisikin juuri nyt tehdä parhaansa nostaakseen kilpailukykyään, mutta teemmekin juuri päinvastoin ja rapautamme sitä.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Tämä on toki muotoiltu nykyään persuissa niin, että Suomen kansalaisuus on niin arvokas ettei sitä voi saada viidessä vuodessa. Aiemmin on puhuttu liian helposta prosessista ja varmaan sellaista kuulee nykyäänkin.
Taitaa olla tätä Persujen tyypillistä "näin ne asiat koetaan"-menoa. Suomen passi on tunnetusti yksi maailman vahvimmista, mutta yhtään asiaan perehtymällä voi huomata, ettei kansalaisuusprosessi todellakaan ole helppo, vaan pitkä ja uuvuttava. Poikkeus ovat toki perhetaustansa myötä kansalaisuuteen oikeutetut.

Näen itse, että kansalaisuus juurruttaa ja osallistaa maahanmuuttajia osaksi uutta kotimaatansa ja sen kansaa. Pidän itse erittäin hienona asiana, että joka vuosi tuhannet ja tuhannet haluavat saada burgundinvärisen leijonapassin ja tulla täysivaltaiseksi Suomen kansan jäseneksi. Miksi tätä pitäisi pyrkiä entisestään rajoittamaan?
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Tässä vielä mielenkiintoinen englanninkielinen juttu liittyen Saksan uuteen kansalaisuuslakiin. Huomioiden kyseessä olevan intialainen verkkojulkaisu, voin kuvitella myös Intiassa, mikä on yksi maailman merkittävimmistä työperäisen maahanmuuton lähtömaista Saksan uuden lainsäädännön keräävän paljon huomiota.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Nyt kiristymässä olevat kansalaisuusvaatimukset ovat mahdollisesti olleet vaikuttamassa siihen, että Suomen kansalaisuuksia on haettu ennätysmäärä.

Hakemusmäärät alkoivat nousta jo kesällä 2023, jolloin kansalaisuushakemuksia jätettiin jopa yli 1 800 kuukaudessa.
Hakemusmäärän voimakkaan nousun takana on Maahanmuuttoviraston mukaan hallitusohjelman esitykset Suomen kansalaisuuden myöntämiseen.
– Kansalaisuushakemusten määrän nousu etenkin kesäaikaan on poikkeuksellista ja hallitusohjelma julkaistiin kesällä 2023. Lisäksi asiakkailta tuli neuvontapalveluihimme paljon kyselyitä hallitusohjelman kirjauksista, kertoo kansalaisvastuualueen tulosjohtaja Anu Korkeelehto Maahanmuuttovirastosta.
Hakemusmäärien nousu oli Korkeelehdon mukaan yllättävää kesällä, sillä tyypillisesti kesäkuukaudet ovat olleet hiljaisia. Myös joulukuussa 2023 kansalaisuushakemusten määrä nousi yli 1 800 kappaleen.
Tiedä sitten, onko tämäkään, mitä Persut halusivat. Isossa kuvassa vahinko tulee kuitenkin olevan merkittävä, vaikka vanhoilla ehdoilla Suomen kansalaiseksi vielä jonkin aikaa pääseekin.
 

Erkka Lapanen

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK - FC Liverpool

wilco

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK,LiPu
Tervetuloa Suomeen. Ja maahantulon kiristystoimet ovat vasta alussa.

Niin, tuo juttuhan lähinnä johtuu siitä, että siellä on perseilty oikein olan takaa (lisättynä virkamiehen luottamuksella omaan erehtymättömyyteensä) eikä oikeastaan mihinkään olleisiin tai nykyisiin säädöksiin.

”Maahanmuuttovirasto teki minusta väärän ilmiannon ja virheellisen rikosilmoituksen, mikä aiheutti suurta haittaa maineelleni”, Boldbaatar sanoo.
KOHTALOKAS virhe oli epäillä Boldbaatarin käyttämän ulkomaisen Revolut-pankin tiliotetta väärennetyksi.
Virasto ei osannut tulkita tilin katevarauksia vaan esitti, että tiliotteessa olisi ollut paljon laskuvirheitä.
Tiliotteen merkintöihin liittyneet epäselvyydet olisi voitu välttää, Valtiokonttori toteaa. Olisi vain pitänyt pyytää Boldbaatarilta selvitys asiasta, ennen kuin tehtiin päätöksiä.
Näin olisi voitu välttää kahden vuoden oikeustaistelu, joka johti syyttämättäjättämispäätökseen ja hallinto-oikeuden päätökseen.
KIELTEISEN päätöksen perusteluista salattiin olennaisia osia. Boldbaatar sai vasta poliisikuulustelun yhteydessä tietää, mistä virasto häntä epäili.
Maahanmuuttovirasto perusteli salaamista sillä, että perusteiden avaaminen olisi paljastanut viraston ”taktisia ja teknisiä menetelmiä, joista tiedon antaminen asianosaiselle on ollut vastoin erittäin tärkeää yleistä etua”.
Näin ei Helsingin hallinto-oikeuden mukaan kuitenkaan ollut. Salaaminen oli vastoin julkisuuslakia.

Että silleen...
 

Tuamas

Jäsen
Tervetuloa Suomeen. Ja maahantulon kiristystoimet ovat vasta alussa.

Suosittelen tämän päätöksen lukemista erityisesti nimimerkille @Stonewall joka oli sitä mieltä, että varppina viranomaiset toimivat oikein, salaamisille oli pätevät perusteet, tässä oli kyse vain yksilön subjektiivisesta kokemuksesta ja ihan turhaan tästä uutisoidaan.

 

Patarouva

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Suosittelen tämän päätöksen lukemista erityisesti nimimerkille @Stonewall joka oli sitä mieltä, että varppina viranomaiset toimivat oikein, salaamisille oli pätevät perusteet, tässä oli kyse vain yksilön subjektiivisesta kokemuksesta ja ihan turhaan tästä uutisoidaan.

Jos ei olisi kyse viranomaisen toimimisesta viran puolesta niin voisi äkkiseltään kuvitella, että olisi kyse henkilökohtaisesta kaunasta.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Kymenlaaksoon Kotkan ja Haminan seudulle tarvitaan runsaasti ulkomaista työvoimaa, jos alueelle suunnitellut akkutehtaat toteutuvat.

– Suuri osa työvoimasta pitää hakea Suomen ulkopuolelta. Kysymys on tuhansista henkilöistä, Kotkan–Haminan seudun kehitysyhtiö Cursorin invest in -palvelun johtaja Ilkka Hasanen sanoo.

Hän ei usko, että Kotkan ja Haminan seudun oma työvoima tai edes muualta Suomesta houkuteltu työvoima riittäisi tyydyttämään akkutehtaiden ja niitä palvelevien yhtiöiden työvoiman tarvetta.

– Suomalaiset eivät kovin mielellään muuta omalta kotiseudultaan muualle Suomeen työn perässä, Hasanen perustelee näkemystään.

Cursor on jo viritellyt verkkoja työvoiman houkuttelemiseksi ulkomailta Kotkan ja Haminan akkuteollisuuteen.

– Aloitimme keskustelut jo yli kolme vuotta sitten eri rekrytointifirmojen kanssa sen jälkeen, kun olimme keskustelleet alan toimijoiden kanssa siitä, minkä tyyppistä ja kuinka paljon henkilöstöä tarvitaan, Ilkka Hasanen kertoo.

Hänen mukaansa Suomen ja Pohjoismaiden jälkeen työvoimaa voidaan yrittää saada Itä-Euroopasta ja Kaukoidästä.

– Filippiinit, Indonesia ja Vietnam voivat olla maita, joista työvoimaa etsitään, Hasanen sanoo.

Erittäin mielenkiintoinen juttu ajankohtaiseen aiheeseen liittyen. Vaikka suhdanne tällä hetkellä synkkä onkin, lienee turvallista sanoa, ettei tämä maa näe uutta nousukautta ilman merkittävää työperäistä maahanmuuttoa.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Vaikka maahanmuuttokeskustelu onkin usein valitettavan negatiivissävytteistä ja tervetulokulttuuri vähäistä, on Suomeen kohdistuva muuttoliike ollut kuitenkin historiallisen voimakasta.

”Aivan valtava merkitys on sillä, miten nämä työperäisesti Suomeen tulevat kokevat, että heitä kohdellaan Suomessa niin työelämässä kuin työelämän ulkopuolellakin. He sitten kertovat kotimaahansa sukulaisilleen ja tutuilleen, millaista Suomessa on tehdä töitä ja asua. Hyvä kello kuuluu kauas, huono kello myös”, Oksala sanoo.

Oksalan korvaan särähtää se, että julkisessa keskustelussa työperäistä maahanmuuttoa on jaettu hyvään ja vähemmän hyvään.

”Minä näen asian niin, että kaikki työperäinen maahanmuutto, joka on yritysten ja julkisen sektorin työvoimatarpeen mukaista, on perusteltua, hyvää ja välttämätöntä”, Oksala sanoo.

Hän toivoo, että Migrin saama lisärahoitus tietojärjestelmiin sujuvoittaisi ja nopeuttaisi maahanmuuttoon liittyviä prosesseja.
Hyvä ja ajatuksia herättävä pointti.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös