Mainos

Suomen demografinen nykytila ja tulevaisuus – mistä huomisen tekijät?

  • 329 616
  • 4 122

mike owen

Jäsen
Suosikkijoukkue
tepsi, hjk ja kiisto
Aivan ensimmäisenä kolmen kuukauden sääntöä tulisi muuttaa siten, että heinäkuuta ei laskettaisi mukaan siihen. Mieluummin aikaa 15.6.-15.8.
Mielestäni kolmen kuukauden sääntö pitää poistaa kokonaan ja sen tilalle pitäisi saada uusi yhdeksän tai kahdentoista kuukauden sääntö. Kolmessa kuukaudessa on hyvin vaikeaa löytää sopivaa uutta työpaikkaa asui sitten missäpäin tahansa Suomessa.

Muutoinkin työperäistä maahanmuuttoa tulee helpottaa kaikin tavoin.
 

Pulle Nah

Jäsen
Suosikkijoukkue
Palevan Kallo
Tuo ikärasismi on alakohtaista. Yrittäjänä minuun ottavat yhteyttä Business Tampereen lisäksi erilaiset koulutusyritykset, jotka kouluttavat ohjelmistosuunnittelijoita alan vaihtajista ja/tai maahanmuuttajista. Kun selitän, että pk-yrityksessä resurssit kokemattoman henkilön työn ohjaamiseen ovat rajalliset, esimerkiksi minä en ota ohjattavaksi kuin yhden kaverin kerrallaan, ja että mieluiten palkkaisin yli 50-vuotiaita, ja vielä niistäkin mieluummin yli 60-vuotiaita, niin tuloksena on yleensä epäuskoinen naurahdus. Luulevat, että heitän vitsiä.
No, huonosti niitä yli 50-v. löytyy, kaikki kynnelle kykenevät ovat jo töissä.
Mahtavaa, heitän sulle yksäriä, kunhan olen vähän pidemmällä opinnoissa (IT tradenomi), kuukausi sitten täytin 50. Varsinkin frontend hommat kiinnostelee.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Mielestäni kolmen kuukauden sääntö pitää poistaa kokonaan ja sen tilalle pitäisi saada uusi yhdeksän tai kahdentoista kuukauden sääntö. Kolmessa kuukaudessa on hyvin vaikeaa löytää sopivaa uutta työpaikkaa asui sitten missäpäin tahansa Suomessa.

Muutoinkin työperäistä maahanmuuttoa tulee helpottaa kaikin tavoin.
Juurikin näin. Edelleen en ole saanut tietooni, että nykyinen järjestelmä olisi ollut tältä osin "rikki", vaan oletan kyllä, etteivät tänne nimenomaisesti ulkomailta töihin tulleet jää laakereilleen lepäämään, vaan kyllä pyrkivät työllistymään uudelleen, niin pian kuin mahdollista, mikäli työsuhde päättyy. Huomioiden nykyisen realiteetin, missä pätkätyöt alkavat olla enemmän tai vähemmän normi, mielestäni ihan turhaa stressin aiheuttamista, jos jokaisesta työsuhteen päättymisestä alkaa "kello tikittämään".

Mikäli henkilöllä on edelleen tilapäinen oleskelulupa, se on mielestäni hyvä raja.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Lapin matkailusektori tulee vuosi vuodelta olemaan riippuvaisempi ulkomailta saapuvasta työvoimasta, joten tämä traaginen onnettomuus ei ole lisäämään houkuttelevuutta.

Vaikka juhlapuhetasolla työperäisen maahanmuuton merkitystä korostetaan ja osaajat toivotetaan tervetulleiksi, välillä kuitenkin tuntuu, että toiseutammeko tulijat kuitenkin, emmekä ota heitä todella tervetulleiksi joukkoomme? Meillä ei mielestäni ole ollenkaan varaa olla kylmäkiskoinen tänne asettuville.
 

ndal88a

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooVee, Tampere
Tämä juttu on samaten hyvä kannanotto AY - liikkeen tarpeellisuuden puolesta, valitettavasti. Ulkomaalaisia tuodaan duuniin eri aloille ja he eivät välttämättä tiedä mitä oikeuksia heille kuuluu. Ilmeisesti valtion työsuojelu ei pysty puuttumaan kaikkiin väärinkäytöksiin.

JOL
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Tämä juttu on samaten hyvä kannanotto AY - liikkeen tarpeellisuuden puolesta, valitettavasti. Ulkomaalaisia tuodaan duuniin eri aloille ja he eivät välttämättä tiedä mitä oikeuksia heille kuuluu. Ilmeisesti valtion työsuojelu ei pysty puuttumaan kaikkiin väärinkäytöksiin.

JOL
Tämä on hyvä pointti. Vaikka perusinfo suomalaisesta työelämästä onkin saatavilla englanniksi, ovat erityisesti kehittyvistä maista saapuvat ihan eri tavalla alttiita hyväksikäytölle, kuin Suomen kansalaiset. Tämä ei toki rajoitu Suomeen, vaan on monissa maissa paljon laajempi ilmiö.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Työvoimapula Pohjois-Suomen palvelusektorilla on hyvin konkreettinen.

”Kaupan alan työpaikka on saattanut olla seitsemänkin kertaa auki, mutta yhtään hakemusta ei ole saatu”, kuvaa tilannetta Arinan henkilöstöjohtaja Minna Salonen.

Yhtälö on ollut Salosen mukaan hankala, koska työikäinen väestö on monella Lapin pienellä paikkakunnalla käynyt todella vähiin.

Yhteistyötä on tehty paikallisten te-keskusten ja oppilaitosten kanssa.

”Kaikki mahdolliset kivet ja kannot on käännetty, mutta se ei ole tuottanut tulosta.”

Arinan asemaa rekrytoijana vaikeuttaa se, ettei sillä välttämättä ole aina tarjota kokoaikatyötä.

”Työajat ovat meillä myös vuorotyötä, joten emme välttämättä ole ensimmäisenä jonossa työntekijöille silloin, kun heillä on varaa valita”, kuvaa Salonen.

Vaikka myös kantaväestön työllistämisessä on mahdollista edetä, on huomionarvoista, että työttömyysaste on Lapissa matalin vuosikymmeniin, mutta silti töille ei löydy tekijöitä.

TYÖTTÖMYYSASTE on Lapissa matalin sitten 1990-luvun laman. Omasta väestä töissä ovat kynnelle kykenevät. Vaikka Suomen talous laajemmin on taantumassa, pohjoisessa yrityksillä on muuta maata paremmat näkymät.

Kuten tässä tapauksessa, Suomen olisi syytä mielestäni pyrkiä katsomaan enemmänkin Kaakkois-Aasiaan. Vaikka positiivinenkin yleistäminen ei ole hyvä asia, ovat filippiiniläiset työperäiset maahanmuuttajat osoittaneet integroituvansa länsimaihin keskimäärin erinomaisesti, etteikö myös Suomi voisi pyrkiä nostamaan profiiliaan juuri siellä.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
EDUSKUNNAN loppukevään varsinaiset sähköistäjät ovat kuitenkin hallituksen ensi viikon kehysriihessä tehtävät leikkaukset ja veronkiristykset sekä maahanmuutto.

Sisäministeri Mari Rantaselta (ps.) on tulossa eduskuntaan nippu maahanmuuttolakien kiristyksiä, joita kannattavat käytännössä vain perussuomalaiset. Luvassa on poliittinen myrsky ja voimakasta vastarintaa sekä ihmisoikeus- että talousnäkökulmasta.

Maahanmuuton kurilait saivat lausuntokierroksella ankaraa palautetta vahingollisuudestaan maan taloudelle muun muassa elinkeinoelämältä, mutta perussuomalaiset eivät tietenkään tätä kritiikkiä kuuntele.
Keskustan puoluelehti kyseessä, mutta mielestäni osuva kommentti liittyen hallituksen maahanmuuttopolitiikkaan.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Syntyvyyden romahtaminen 2010-luvun aikana on muuttanut dramaattisesti maamme väestökehitystä. Meitä syntyy enemmän kuin kuolee enää neljällä alueella.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна

mike owen

Jäsen
Suosikkijoukkue
tepsi, hjk ja kiisto

Keskustan puoluelehti kyseessä, mutta mielestäni osuva kommentti liittyen hallituksen maahanmuuttopolitiikkaan.
Niin kauan kun Perussuomalaiset on hallituksessa niin maahanmuuttopolitiikkaa ei saada muutettua paremmaksi. Tilanne Suomessa vain pahenee niin talouden kuin resurssipulan takia.

Suomen ikärakenne on jo nyt todella surkea ja se pahenee vielä enemmän vuosi vuodelta. Työikäisten väestön määrä pienenee huomattavasti Suomessa tulevaisuudessa. Jotain tarttis tehdä pikaisesti, jotta korjaustoimenpiteet saadaan kuntoon jossain vaiheessa Suomessa.

Resurssipulan ja rahapulan takia hoiva- ja sotepalvelut heikkenee uhkaavasti täällä. Saas nähdä millainen mekkala on käynnissä seuraavan eduskuntavaalin vaalikeskusteluissa Suomessa. Yhä suurempi eläkeläisten määrä on todella vihainen.
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi
Niin kauan kun Perussuomalaiset on hallituksessa niin maahanmuuttopolitiikkaa ei saada muutettua paremmaksi. Tilanne Suomessa vain pahenee niin talouden kuin resurssipulan takia.

Suomen ikärakenne on jo nyt todella surkea ja se pahenee vielä enemmän vuosi vuodelta. Työikäisten väestön määrä pienenee huomattavasti Suomessa tulevaisuudessa. Jotain tarttis tehdä pikaisesti, jotta korjaustoimenpiteet saadaan kuntoon jossain vaiheessa Suomessa.

Resurssipulan ja rahapulan takia hoiva- ja sotepalvelut heikkenee uhkaavasti täällä. Saas nähdä millainen mekkala on käynnissä seuraavan eduskuntavaalin vaalikeskusteluissa Suomessa. Yhä suurempi eläkeläisten määrä on todella vihainen.
Itse näkisin, että nimenomaan maahanmuuttopolitiikan järkeistämiseksi Persut tarvitaan hallitukseen. On pakko olla valikoiva. Toisaalta EUn maahanmuuttopakti sisältää käytännössä samat asiat mitä nyt kiireellisinä ajetaan eduskunnassa läpi. Käytännössä EU on jo päättänyt, että valvomattoman maahanmuuton aika on ohi ja luvattomat oleskelijat poistetaan Schengen alueelta. Myös välineellistettyyn turvapaikanhakuun puututaan. Persujen asiosta Suomi saa sopeutua uuteen aikaan muuta Eurooppaa pidempään.

Kansallisesti on keksittävä miten täsmärekrytoidaan sopivia tulijoita ja toisaalta miten palautetaan tehokkaasti sellaiset, jotka eivät kuitenkaan sopeudu, eli eivät pysy töissä ja/tai eivät opi kieltä ja kulttuuria.

Toisaalta myöskin pitää alkaa vastuuttamaan kansalaisia ja yrityksiä ylisukupolvisesta jatkuvuudesta huolehtimiseksi. Lapsien saamista tulee tukea teoissa ja puheissa. Todennäköisesti tarvitaan lainsäädäntömuutoksia lisäämään joustavuutta, niin että lapsia voi nykyistä paremmin saada eri elämäntilanteissa. Vanhempainvapaa ajan korvausta tulee edelleen nostaa. Yhteiskunnan jatkuvuudelle ei ole tärkeämpää investointia ja sen on alettava näkymään.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Tappara
No nyt aiheesta ainakin puhutaan todella paljon, mutta ratkaisua ongelmaan ei ole. HS: Syntyvyys | Kaikkea on kokeiltu, mutta syntyvyyttä ei ole saatu nousuun missään

Tämö onkin mielenkiitoinen dilemma. Syntyvyys laskee hyvin monilla alueilla, joka tuottaa ongelmia kun väestö ikääntyy. Jonkun jutun luin lähiakoina Kiinasta, jonka pitäisi ihan lähivuosina saads maahanmuutajia kymmeniä miljoonia. Elintaso ja vaatimustaso kiinalaisten keskuudessa on noussut, ja 'pelkkään' esim. tuotannolisiin töihin paikalliset eivät enää suostu kaupunkalueilla niissä olosuhteissa ja niillä palkoilla. Tarvitaan halpamaista työntekijöitä. Ja samalla nuorentamaan väestöä.

Ongelma tästä näkövinkkelistä on siis alhainen syntyvyys. Toisaalta on sanotty että pallomme ja sen resurssit ei kestä näinkään paljoa ihmisiä. Ei riitä ruokaa kaikille, ei riitä luonnonvaroja kasvavaan tuotantoon esim. teknologiaan, ei riitä edes hiekka rakentamiseen.

Onko 'ongelma' siis alati kasvava elinajanodote? Lääketiede kehittyy. Ihmiset ovat eläkkeellä pidempään, mutta eläkkeiden maksajia eikä palveluammattilaisia ole tarpeeksi.
Eläkeikää pitäisi nostaa, mutta kuka jaksaa työtä enää tehdä 70-vuotiaana. Ja kuinka vaikea on ikääntyvän ihmisen löytää sopivaa työtä.

Teknologia kehittyy ja tuo helpotusta joihinkin asioihin. Toki vie myös ihmisiltä töitä. Tekoälyä ruvetaan entistä enemmän hyödyntämään. Mutta ihmiset tekevät edelleen päätökset, ja teknologian huimassa kehityksessä on myös se varjopuoli että ihmisen kehitys ei pysy siinä perässä. Ihmissuhdetaidot, ylivilkkaus, ei pystytä keskittymään kun tuijotetaan vaan puhelinta, laskutaito, kirjoitustaito, muut kädentaidot. Teknlogian kehityksessä on todellakin varjopuolensa, eikä sitä osata kohdentaa oikeisiin asioihin.

Suomessa on myös se ongelma, että myös täällä elintason kasvaessa ja palkkojen hitaampi kehitys johtaa siihen että matalapalkkatyöt ei ole kiinnostavia. Myös työn raskaudesta esim. hoitoalalla saa kuulla paljon kritiikkiä.

Oma läheinen työskentelee ylikoulutettuna hoiva-alalla, jatkuvasti valittaa pitkää päivää, kun joutuu tekemään muiden töitä, koska kaikki eivät osaa. Ulkomaalaiset ovat kuitenkin ahkerampia - huomattavasti.

Kyllä itsekin olen huomannut, että tietynlainen ammattiylpeys on karissut ihmisiltä. Käydään töissä ja nostetaan palkkaa. Kyllä sellainen umpirehellinen suomalainen suo, kuokka ja jussi meininki saisi nostaa myös päätään. Toki, myös ulkoinen arvostus kaikkea työtä kohtaan, on se mitä tahansa, pitäisi kasvaa. Palkkaus. Ihmisten yleinen kunnioitus ja toisten huomioiminen. Ei vaadita myöskään liikoja. Paljon tarvii muuttua myös työn johdossa ja siinä ammattitaidossa. Ihmisjohtamisessa.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Niin kauan kun Perussuomalaiset on hallituksessa niin maahanmuuttopolitiikkaa ei saada muutettua paremmaksi. Tilanne Suomessa vain pahenee niin talouden kuin resurssipulan takia.

Suomen ikärakenne on jo nyt todella surkea ja se pahenee vielä enemmän vuosi vuodelta. Työikäisten väestön määrä pienenee huomattavasti Suomessa tulevaisuudessa. Jotain tarttis tehdä pikaisesti, jotta korjaustoimenpiteet saadaan kuntoon jossain vaiheessa Suomessa.

Resurssipulan ja rahapulan takia hoiva- ja sotepalvelut heikkenee uhkaavasti täällä. Saas nähdä millainen mekkala on käynnissä seuraavan eduskuntavaalin vaalikeskusteluissa Suomessa. Yhä suurempi eläkeläisten määrä on todella vihainen.
Olen samaa mieltä. Turhauttavahan tämä tilanne kaikkinensa on, kun ongelmat ovat silmiemme edessä, mutta tahtotilaa niiden ratkaisemiselle ei ole riittävästi.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Itse näkisin, että nimenomaan maahanmuuttopolitiikan järkeistämiseksi Persut tarvitaan hallitukseen. On pakko olla valikoiva. Toisaalta EUn maahanmuuttopakti sisältää käytännössä samat asiat mitä nyt kiireellisinä ajetaan eduskunnassa läpi. Käytännössä EU on jo päättänyt, että valvomattoman maahanmuuton aika on ohi ja luvattomat oleskelijat poistetaan Schengen alueelta. Myös välineellistettyyn turvapaikanhakuun puututaan. Persujen asiosta Suomi saa sopeutua uuteen aikaan muuta Eurooppaa pidempään.
En sanoisi kuitenkaan, että Persujen lähestymistapa asiaan on kuitenkaan rakentava. Suomi kun tarvitsee yhä enemmän työvoimaa ulkomailta, niin sen sijaan, että Suomi pyrkisi poistamaan työperäisen maahanmuuton esteitä, tekee se Persujen johdolla nyt Suomeen töihin saapumista entisestään vaikeampaa. Asian tekee kannaltamme erityisen kielteiseksi se, ettemme houkuttelevuudessa ole ennenkään pärjänneet merkittävimmille kilpailijoille, eli muille Pohjoismaille ja Saksalle. Tiedostan kyllä, että kyseiselle puolueelle maahanmuuton rajoittaminen on niin syvällä perusideologiassa, että pitäähän heidän pitääkseen äänestäjänsä tyytyväisinä tehdä jotain, mutta Suomen etua se ei palvele.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Tokihan "maahanmuuttokriittisestä näkökulmasta" Persut ovat saaneet paljon aikaiseksi, mutta onko se loppupeleissä Suomen etu, on sitten täysin toinen kysymys. Omasta mielestä ei.
 

ipaz

Jäsen
Hyvä vaan että väki vähenee - siis koko pallolla. Suomen kohdalla täällä varmasti pystyy elämään taloudellisesti kohtuullista elämää, mutta se tarkoittaa ettei koko maa ole asuttu tavalla jossa valtio tukee haja-asutusalueita. Jossain metsässä keskellä ei mitään, voi asua jos siihen on varaa.

Tämä tarkoittaa luonnollisesti sitä että nyt muutaman tuhannen asukkaan hyrynsalmet, taivalkosket ja pihtiputaat näivettyvät ajan kanssa pieniksi kyliksi, joissa muutama tilallinen viljelee maata ja hoitaa metsiä.

Mutta pari seuraavaa vuosikymmenentä tulee olemaan rajua taloudellisen muutoksen aikaa ja jos tänne ei saada haalittua tuottavaa maahanmuuttoa, niin silloin ymmärrettävästi hyvinvointivaltion on pakko tarkastella mitä kaikkea voidaan tukea ja mitä ei.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: McK

Byvajet

Jäsen
Hyvä vaan että väki vähenee - siis koko pallolla. Suomen kohdalla täällä varmasti pystyy elämään taloudellisesti kohtuullista elämää, mutta se tarkoittaa ettei koko maa ole asuttu tavalla jossa valtio tukee haja-asutusalueita. Jossain metsässä keskellä ei mitään, voi asua jos siihen on varaa.

En todellakaan tunne asiaa, mutta kiinnostaa tietää, kuinka paljon rahaa syrjäseutujen tukemiseen todellisuudessa kuluu. Ei kai Suomi muihin maihin verrattuna mitenkään erityisen paljon korvessa asuviin satsaa.

Tuon käppyrän mukaan Suomen tilanne on eurooppalaisittain ihan hyvä. Säästyykö rahaa oikeasti, jos ihmisiä tungetaan pienempien asutuskeskittymien sijaan enemmän suurimpiin kaupunkeihin?

Ymmärtääkseni tutkimusten mukaan yksiköiden koon liika kasvattaminen kääntyy itseään vastaan. Kasvattaminen hyödyttää johonkin saakka, kunnes toiminnasta tulee tehotonta. Suuri kokonaisuus tarvitsee jos jonkinlaista väliporrasta ja lisäksi siihen on helppo tekemällä tehdä kalliita työpaikkoja, jotka eivät ole käytännölle tarpeen.

Miksi eläkeläisten hoitaminen olisi halvempaa suurissa kaupungeissa?

 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Työperäisestä maahanmuutosta on jo pitkään puhuttu ratkaisuna harmaantuvan Suomen huoltosuhteen korjaamiseen.

Hallituksen suunnitelmiin kuuluvat muun muassa työperäisen oleskeluluvan tulorajan nosto ja kansalaisuuden ja pysyvän oleskeluluvan saannin kiristykset. Työluvalla olevan on poistuttava maasta kolme kuukautta työsuhteen päättymisen jälkeen, jos uutta työtä ei löydy. Erityisasiantuntijoille on kaavailtu lakiin kuuden kuukauden poikkeusta.

Saukkonen sanoo, että minkään yksittäisen muutoksen vaikutuksia Suomen houkuttelevuuteen on vaikea arvioida.

– Niitä on helppo liioitellakin. Mutta on selvää, että ei tämä Suomen houkuttelevuutta ja kiinnostavuutta millään muotoa lisää.

Hän toivoo, ettei osa hallituksen muutoksista menisi läpi. Niihin kuuluvat esimerkiksi kansalaisuuden ja oleskeluluvan saannin kiristäminen ja kolmen kuukauden sääntö.

– Jos haluamme, että ulkomaalaiset alkavat ajatella Suomea potentiaalisena maana asua ja työskennellä, niin on tavattoman haitallista pitää heitä epävarmuuden limbotilassa. Ne ihmiset, joista Suomi kilpailee, voivat lähteä myös muualle. Ja silloin tällaisilla asioilla on merkitystä.

Hänestä on myös syytä pohtia, millaisen signaalin suomalainen keskustelukulttuuri tällä hetkellä lähettää jo maassa oleville.

– Näissä mennään tutkimustiedon kannalta väärään suuntaan. Tämä ei tietenkään tarkoita, että oleskelulupa tai kansalaisuus pitäisi saada ilman mitään ehtoja. Mutta en myöskään näe, että olisi jotain erityistä syytä kiristää niiden saantia.
Hallituksen maahanmuuttotoimille kritiikkiä. Ikääntyvä Suomi on menossa täysin väärään suuntaan tällä hetkellä.
 

tommy36

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Voisin kuvitella, että ilmiö missä tyhjilleen tai melkein tyhjilleen jäänyttä kerrostaloa ei enää peruskorjata, vaan puretaan, eikä tilalle rakenneta uutta tulee yleistymään.
Järjetöntä. Näitä voisi kunnostaa ihan vaikka vaan asunnottomille, opiskelijoille, tai vaikkapa ihan pienyrityskäyttöön edullisiksi tai jopa ilmaisiksi tiloiksi toimia alkuvaiheessa. Auttaisi varmaankin monia päätöksessään lähteä vaikka yrittäjäksi.
Siinä sitten, miten toimitaan on paljon vaihtoehtoja, että olisiko mahdollisuus esim lisätä tällaisessa yhteisössä omavaraisuutta, ja järjestää vaikkapa se ihan oma terveydenhuollon perustakin. Mutta siinäpä olisi miettimistä.
Toki Suomen väestöllinen painopiste on ollut voimakkaassa murroksessa jo vuosikymmenet, mutta siinä missä vielä ennen ja tietyssä mittakaavassa nykyään muutetaan maalta kaupunkeihin, ei kohta muuttajia juuri enää ole maamme sisältä ja väki tulee mitä oletettavimmin vähenemään kautta linjan aivan muutama keskus pois lukien.
Tässä on niinikään miettimistä, että mikä on perhepolitiikassa mennyt pieleen jo pitkään, että ei oikein maistu isommin se lapisentekeminenkään enää muutoin kuin piireissä, joissa täytyy perillinen olla, ettei ne "mun rahat" päädy vieraisiin käsiin.
Maahanmuutto tuo uutta elinvoimaa.
Ei kai maahanmuutto itsessään elinvoimaa tuo, jos se enemmän rasittaa yhteiskuntaa kun tuo hyötyä. Työperäinen maahanmuutto varmaankin kyllä. Mutta peruste ei saa olla korporaatiopohjainen siten, että tämän avulla pyritään ratkaisemaan sitä ongelmaa, että saadaan työntekijöitä jotka alentuvat tekemään työt työantajan määräämään hintaan. Eli kaikenlainen hyväksikäyttö ei ole ollenkaan suotavaa maahanmuuttamisessakaan.

Nythän toimet tukevat enemmänkin sitä -ainakin euroopan tasolla- että maahan/maihin tulee enenevissä määrin porukkaa, joka pitää vaan elättää, ja tuovat siten enemmän taloudellista rasitetta, kuin mitä tuottavat siihen järjestelmään. Esimerkkinä se, että Ukrainan kriisi pitää ratkaista siten, että eivät joudu muuttamaan kotimaastaan ulos pakon edessä, vaan täältlä tuetaan siten, että saavat pitää itsenäisyytensä.
 

tommy36

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Itse näkisin, että nimenomaan maahanmuuttopolitiikan järkeistämiseksi Persut tarvitaan hallitukseen. On pakko olla valikoiva. Toisaalta EUn maahanmuuttopakti sisältää käytännössä samat asiat mitä nyt kiireellisinä ajetaan eduskunnassa läpi. Käytännössä EU on jo päättänyt, että valvomattoman maahanmuuton aika on ohi ja luvattomat oleskelijat poistetaan Schengen alueelta. Myös välineellistettyyn turvapaikanhakuun puututaan. Persujen asiosta Suomi saa sopeutua uuteen aikaan muuta Eurooppaa pidempään.

Kansallisesti on keksittävä miten täsmärekrytoidaan sopivia tulijoita ja toisaalta miten palautetaan tehokkaasti sellaiset, jotka eivät kuitenkaan sopeudu, eli eivät pysy töissä ja/tai eivät opi kieltä ja kulttuuria.

Toisaalta myöskin pitää alkaa vastuuttamaan kansalaisia ja yrityksiä ylisukupolvisesta jatkuvuudesta huolehtimiseksi. Lapsien saamista tulee tukea teoissa ja puheissa. Todennäköisesti tarvitaan lainsäädäntömuutoksia lisäämään joustavuutta, niin että lapsia voi nykyistä paremmin saada eri elämäntilanteissa. Vanhempainvapaa ajan korvausta tulee edelleen nostaa. Yhteiskunnan jatkuvuudelle ei ole tärkeämpää investointia ja sen on alettava näkymään.
Parisuhdetasollakin Suomessa on ongelmana jos se pelkkä perheiden sisäinen "kilpailu". Eli ei nähdä taloutta perheissäkään yhtenä kokonaisuutena, vaan pidetään edelleen yllä sellaista sun rahat ja mun rahat ajattelua, jossa taas toinen osapuoli ei koskaan uskalla jäädä pois työelämästä hetkeksikään. Ja jos ja kun ei jäädä, niinlapset menevät jo pienestä alkaen heti hoitoon, jotka nekin ovat todella pitkiä päiviä usein, eikä vanhempia juurikaan kiinnostele vastuu lapsena suhteen.
Moni nuori alkaa kokemaan sen lapen siten enemmän elämää rajoittavaksi kun rikastuttavaksi asiaksi, ja kun siihen vielä listään pelko ajautumisesta yhteiskunnallisesti asemaan, joka ei tue edes sen lapsenkaan tulevaisuutta, niin lienee turhaa odottaa mitään ryntäystä lapsien tekoon, kun ei ole joko resursseja tai vaan sitä aikaakaan.
Kun lisäksi samaan aikaan poliittiset päätökset johtavat kiihtyviin kriiseihin siinä taloudessakin, ja joissa voittajiksi vielä usein jäävät ne pääosin kriisistä vastuulliset tahot, niin veilä vähemmä varmaankaan innostaa tuomaan lapsia tähän maailmaan. Ja rahahan liene edelleen se suurin syy myös parisuhteiden kriisiytymiseen, ja kiihtyvässä tahdissa parinsuhteiden ytimeen iskenyt "narsismi" osaltaan aiheuttaa lasten käyttöä lyömäaseena niissä erotilanteissakin, niin jälleen on yksi syy olla innostumatta erityisemmin lapsentekoharrastuksesta.

Lisääntyvä epätasa-arvoisuus jo alkaen sieltä parisuhdetasolta aina koko yhteiskuntaan, tekee kyllä tulevaisuuden ajattelemisesta monelle eittämättä hankalaa, eikä seinähullu asuntopolitiikkakaan asiaa tue.
Joten vaikeaa on nähdä, että täällä isommin innostuttaisiin aiheesta, ja esim itsekin voin todeta, että tässä maailmantilanteessa en itsekään välttämättä näillä tiedoin tuohon hobiin lähtisi, sillä ei vähääkään alusta innosta ajatella sitä, millaisen tulevaisuuden heille voisin turvata.

Ehkä siis joudumme jatkossa nimenomaan maahantuomaan väkeä, joka keskittyy tekemään niitä lapsia, kun eivät vielä ymmärrä mihin sotkuun ne lapsena asettavat, tai eivät vaan välitä.
Ennen niitä tehtiin, kun ajateltiin että sillä turvataan se oma elämä sitten vanhana, mutta nyt ei sekään enää kanna, sillä oikein kellään ei ole mahdollista panostaa työnsä ohella huippuunsa hiottuun vanhustensa hoitamiseen, ja yhteiskuntakaan ei sitä halua tehdä, koska se vaatisi todella rohkeita päätöksiä koko terveydenhuollon kentässä.
 

hk65

Jäsen
Järjetöntä. Näitä voisi kunnostaa ihan vaikka vaan asunnottomille, opiskelijoille, tai vaikkapa ihan pienyrityskäyttöön edullisiksi tai jopa ilmaisiksi tiloiksi toimia alkuvaiheessa. Auttaisi varmaankin monia päätöksessään lähteä vaikka yrittäjäksi.
Siinä sitten, miten toimitaan on paljon vaihtoehtoja, että olisiko mahdollisuus esim lisätä tällaisessa yhteisössä omavaraisuutta, ja järjestää vaikkapa se ihan oma terveydenhuollon perustakin. Mutta siinäpä olisi miettimistä.
No kukas ton touhun sitten maksaa? Syrjäseuduilla varsinkin noita täydellisen peruskorjauksen tarpeessa olevia kerrostaloja kyllä riittää ja se on sitten korjauksen laadusta riippuen helposti se 200 000-1 500 000 euroa per kerrostalo.

Tämän jälkeen sitten maksetaan vielä ilmeisesti rakennuksen juoksevat kulutkin, arviolta 70 000 - 150 000 euroa vuoteen kerrostalon koosta riippuen. Jo pelkkä lämmitys maksaa kerrostalossa helposti sen 50-120 tuhatta euroa vuoteen.

Että laitetaanko tommylle laskua vaan kuitattavaks vai oliko se purkaminen enää sittenkään niin järjetöntä? Vai löytyykö raha kaikkeen taas sieltä kuuluisasta taikaseinästä?
 

tommy36

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
No kukas ton touhun sitten maksaa? Syrjäseuduilla varsinkin noita täydellisen peruskorjauksen tarpeessa olevia kerrostaloja kyllä riittää ja se on sitten korjauksen laadusta riippuen helposti se 200 000-1 500 000 euroa per kerrostalo.

Tämän jälkeen sitten maksetaan vielä ilmeisesti rakennuksen juoksevat kulutkin, arviolta 70 000 - 150 000 euroa vuoteen kerrostalon koosta riippuen. Jo pelkkä lämmitys maksaa kerrostalossa helposti sen 50-120 tuhatta euroa vuoteen.

Että laitetaanko tommylle laskua vaan kuitattavaks vai oliko se purkaminen enää sittenkään niin järjetöntä? Vai löytyykö raha kaikkeen taas sieltä kuuluisasta taikaseinästä?
Ei liene mun asia miettiä, kun en siitä palkkakaan saa, mutta uskoisin kuitenkin elinvoimaisemman kunnan olevan parempi vaihtoehto kuin pystyyn kuolleen sellaisen. Voithan vaikka sää maksaa vaikka niillä veroilla, tai vaikka lahjoittaa. Nähdäkseni kuitenkin ei ole suotavaa asuttaa ihmisiä kaduilla, liian ahtaasti tai tukea mitenkään liian kallista infraa toimeliaisuutta rajoittamaan, jos kuitenkin olisi vaihtoehtona vaikkapa jokin tällainen ratkaisu.

Sitäpaitsi, veilä kalliimmaksi tulee nykyisen kaltainen tilanne, jossa erilaisilla sosiaalisilla tuilla joudutaan ratkomaan noita ongelmia, mutta nythän mukana voisi olla jotakin, joka jopa voisi alkaa jotakin tuottamaankin.

Nyt kun ihmisiä laitetaan kodeistaan pihalle, ja yhteiskunta joutuu kuitenkin asumisen etsimään, niin se joudutaan usein ottamaan sieltä yksityiselstä markkinalta, ja se totisesti vasta kalliksi tuleekin.

Mutta kyllä mulle se takaseinäkin käy, jos sieltä rahaa irtoaa.
Nykyinen tilanne kuitenkin vaatinee vähän luovuutta kunniltakin, kuin myös valtioltakin sen suhteen, että täällä saadaan asioita aikaiseksi.
 

hk65

Jäsen
Ei liene mun asia miettiä, kun en siitä palkkakaan saa, mutta uskoisin kuitenkin elinvoimaisemman kunnan olevan parempi vaihtoehto kuin pystyyn kuolleen sellaisen. Voithan vaikka sää maksaa vaikka niillä veroilla, tai vaikka lahjoittaa. Nähdäkseni kuitenkin ei ole suotavaa asuttaa ihmisiä kaduilla, liian ahtaasti tai tukea mitenkään liian kallista infraa toimeliaisuutta rajoittamaan, jos kuitenkin olisi vaihtoehtona vaikkapa jokin tällainen ratkaisu.

Sitäpaitsi, veilä kalliimmaksi tulee nykyisen kaltainen tilanne, jossa erilaisilla sosiaalisilla tuilla joudutaan ratkomaan noita ongelmia, mutta nythän mukana voisi olla jotakin, joka jopa voisi alkaa jotakin tuottamaankin.

Nyt kun ihmisiä laitetaan kodeistaan pihalle, ja yhteiskunta joutuu kuitenkin asumisen etsimään, niin se joudutaan usein ottamaan sieltä yksityiselstä markkinalta, ja se totisesti vasta kalliksi tuleekin.

Mutta kyllä mulle se takaseinäkin käy, jos sieltä rahaa irtoaa.
Nykyinen tilanne kuitenkin vaatinee vähän luovuutta kunniltakin, kuin myös valtioltakin sen suhteen, että täällä saadaan asioita aikaiseksi.
Eipä tuolla syrjäkylillä kyllä kodittomuus liene suuri ongelma olevan, kun ei niille purettaville kerrostaloille edes ole kysyntää. Haluaisit kuitenkin, että parinkymmenen miljoonan budjetilla pyörivät kunnat pistäisivät näitä kuntoon miljoonilla euroilla ilmaisasuttaviksi kodittomille, joita ei juurikaan ole. Tai opiskelijoille, joita näissä muuttotappiokunnissa ei useinkaan juuri ole. Eikä näissä mitään keskusta-alueen rakennuksia pääosin pureta, niin eiköhän sille yrittäjällekin silloin kotitoimisto riitä.

Puhut liian kalliin infran tukemisesta, mutta mitä helvettiä tämä sitten on, ellei juuri sitä itseään?
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Ei kai maahanmuutto itsessään elinvoimaa tuo, jos se enemmän rasittaa yhteiskuntaa kun tuo hyötyä. Työperäinen maahanmuutto varmaankin kyllä. Mutta peruste ei saa olla korporaatiopohjainen siten, että tämän avulla pyritään ratkaisemaan sitä ongelmaa, että saadaan työntekijöitä jotka alentuvat tekemään työt työantajan määräämään hintaan. Eli kaikenlainen hyväksikäyttö ei ole ollenkaan suotavaa maahanmuuttamisessakaan.
Tokihan uudet asukkaat kuluttajina luovat kysyntää palveluille, vaikkei työllisyysaste 100% olisikaan. Painopisteen toki tulee Suomella olla nimenomaan työ- ja opiskeluperäisessä maahanmuutossa. Toki eivät kaikki humanitääriset maahanmuuttajat ole yksinomaan "rasite" yhteiskunnallemme, vaan heidänkin joukostaan riittää lukemattomia menestystarinoita.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös