Suomen demografinen nykytila ja tulevaisuus – mistä huomisen tekijät?

[Ann Arbor]

En ole Norjan suhteen asiantuntija, mutta eräänlainen "he onnistuvat kaikessa"-fiilis kyseisestä maasta tulee. Toki satumaiset luonnonvarat auttavat monessa asiassa, mutta uskoisin silti meillä olevan mahdollista oppia heiltä, mitä tulee esimerkiksi maahanmuuttajien integraatioon.

 

[Ann Arbor]

Norway and India discussing a migration and mobility agreement: Envoy - ET EnergyWorld

Norway: On Thursday, a Norwegian delegation led by Trade and Industries Minister Jan Christian Vestre is also scheduled to arrive in Delhi and its visit is aimed at increasing cooperation in trade and investment between the nations, he said.

energy.economictimes.indiatimes.com

Norja pyrkimässä edistämään maahanmuuttoa Intiasta. Vuosi sitten työministeri Tuula Haataisen delegaatio vieraili yhtä lailla Intiassa, mutta tuntuu silti siltä, ettei Suomi ymmärrä Intian potentiaalia, mitä tulee työperäiseen maahanmuuttoon.

 

[Ann Arbor]

Norway: Latest news

Read the latest news and important information from Norway in English here at The Local.

www.thelocal.no

Kerrassaan mielenkiintoisia Norjaan liittyviä juttuja englanniksi. Tokihan internetistä löytää valtavasti Suomea käsitteleviä uutisia myös nykyajan lingua francalla, mutta ne eivät varsinaisesti ole maahanmuuttajille, tai potentiaalisille maahanmuuttajille suunnattuja.

 

[Ann Arbor]

What are the key advantages of becoming a permanent resident in Norway?

While it comes with a few requirements, permanent residence in Norway also comes with several perks.

www.thelocal.no

Yksi esimerkki kyseisen sivuston jutusta. Mitään maata mullistavastahan ei ole kyse, mutta vastataan siihen, mitä monilla maahanmuuttajilla saattaa kenties olla kysyttävänä.

 

[Ann Arbor]

Norjassa maahanmuuton tarpeellisuus (ihan näin ulkoa seuraavanakin) näytään huomannen jo merkittävästi Suomea aikaisemmin. Maahanmuutto ei ole "taakka", vaan ennen kaikkea yhteiskuntaa hyödyttävä mahdollisuus ja voimavara. Siinä missä työperäinen maahanmuutto on yhteiskunnallisena keskustelunkohteena (ilmiönä ei) edelleen Suomessa uudehko asia, voisin kuvitella Norjassa asian olleen toinen jo pitkään.

 

[Ann Arbor]

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=JbSsljPdq_g

Ylen englanninkielinen All Points North-podcast asian ytimessä. Paljon kritiikkiä osasakseen saanut Migri käsittelyssä.

 

[Ann Arbor]

Suomen kansalaisten nettosiirtolaisuus kääntynyt jälleen tappiolliseksi vuosina 2021 ja 2022 - Tilastokeskus

www.stat.fi

Erittäin mielenkiintoinen tilastokatsaus. Vaikka suomalaisten maastamuutto ei sitten 1970-luvun jälkeen ole mikään kovin iso trendi (Globalisaation myötä myös vauraista länsimaista lähdetään muualle.), on silti huomionarvoista, että sitä kuitenkin tapahtuu. Pitkä heikko jakso maamme taloustilanteessa vuoden 2008-romahduksen jälkeen näkyy selkeästi tilastokeskuksen kaaviosta.

 

[Ann Arbor]

Sikälihän siinä missä Suomen houkuttelevuuden eteen, mitä tulee maahanmuuttoon on tehtävä töitä, on myös sen eteen, että mahdollisimman moni suomalainen haluaa tehdä työuransa täällä. Isossa kuvassa demografinen tilanteemme on osiensa summa ja sillä muuttaako Suomesta ulkomaille esimerkiksi tuhat ihmistä enemmän tai vähemmän vuodessa on merkitystä.

 

[Ann Arbor]

Ilmastokokous | Eurooppaa uhkaa ennennäkemätön kuumuus, Suomea tuhoeläinten aalto

Osa Euroopasta aavikoituu jo. Suomeen ilmastonmuutos tuo muun muassa tuhoeläimiä. Lämpenemisennätyksiä rikotaan yhä tiiviimmällä tahdilla.

www.hs.fi

Vaikka geopoliittinen sijaintimme Venäjän vieressä tuleekin olemaan haaste myös tulevaisuudessa, ilmastonmuutokseen sopeutumisen osalta uskon Suomen lukeutuvan onnekkaimpiin maihin. Vaikka ilmasto Suomessakin lämpenee, tulevat entisestään pahenevat helleaallot koettelemaan eteläisempää Eurooppaa, puhumattakaan Päiväntasaajaa lähellä olevia maita. Myös makean veden riittävyys ei tule olemaan Suomelle ongelma.

Olen optimisti, että teknologinen kehitys tulee auttamaan isolta osin ilmastonmuutokseen liittyvien haasteiden ratkaisemisessa, mutta yhtäältä näen Suomella mahdollisuuden profiloitua leudon ilmaston matkakohteena ja myös asuinmaana. Itse tunnen lämpimästä maasta tulleen maahanmuuttajan, joka pitää jopa talvesta ja vaikka ilmastointi joka kodista löytyisikin, näen Pohjois-Euroopalla olevan etulyöntiaseman tulevina vuosikymmeninä.

 

[Ann Arbor]

Melko harvoinhan näitä Suomen valtteja, mitä tulee maailman puhtaimpaan ilman ja veden laatuun, sekä mielestäni myös ilmastoon näkee nostettavan esille toimestamme. Toki talven kylmyys ja pimeys säännöllisesti ottavat päähän minuakin, mutta markkinoidessamme maatamme maahanmuuttajille, myös nämä voidaan nostaa positiivisiksi asioiksi. Lisäksihän talven pimeyden vastapainona ovat kesän yöttömät yöt, mitkä toki ovat maailmalla tunnettuja.

 

[Ann Arbor]

Riikka Purra: Maahanmuutto on perustavanlaatuisin Suomea ja Eurooppaa koskeva uhka - Suomen Uutiset

Sisäinen turvallisuus muuttuu Suomessa yhä karmeammaksi ja hyvinvointivaltion perustukset murtuvat. Se tarkoittaa jengien riehumista, katujen

www.suomenuutiset.fi

Vaikka Venäjän hybridioperaation torjumisessa näyttää onneksi olevan laaja kansallinen konsensus, on mielestäni harmillista, että valtiovarainministeri Riikka Purra niputtaa lähes tulkoon kaiken maahanmuuton samaan koriin.

– Maahanmuutto on fundamentaalein länsimaita, Eurooppaa ja Suomea uhkaava ilmiö, ei pelkkä pelko vaan jatkuvasti, koko ajan toteutuva kehityssuunta.

Kuin suoraan Hommaforumilta.

En missään tapauksessa käy kiistämän, etteikö osan (huom. sana osan) maahanmuuttajista integroiminen osaksi länsimaalaista yhteiskuntaa olisi iso haaste, mutta poteroiden kaivaminen aikana, jolloin maahanmuuton tarpeelle on yhtä lailla laaja yhteisymmärrys ei ole mielestäni hyvä asia erittäin korkea-arvoiselta poliitikolta.

 

[Ann Arbor]

Kriisitietoisuus saattaa olla ehkä vähän väärä ilmaus, mutta toivoisin silti koko kansalta ja poliittiselta kentältä laajempaa ymmärrystä maahanmuuton tarjoamalle potentiaalille, eikä pelkästään haasteille. Maahanmuutto ei luonnollisestikaan ole mikään monoliitti ja on syytä pyrkiä siihen, että tänne tulevat hyödyttävät suomalaista yhteiskuntaa, näen silti juurikin Purran eilisen kannanoton vahingollisena fiksulle maahanmuuttokeskustelulle.

Voi toki olla että Purra puhuu ennen kaikkea Perussuomalaisten puheenjohtajana kannattajilleen, mutta valtiovarainministerinä kohta puoli vuotta toimineena, hänen olettaisi hyvin tiedostavan ennen kaikkea työ- ja opiskeluperäisen maahanmuuton positiivisen vaikutuksen maallemme.

 

[Ann Arbor]

Näin Sdp:n Razmyar ja keskustan Ovaska reagoivat Riikka Purran rajuun puheeseen

Riikka Purran tämänpäiväinen puhe kirvoitti heti kritiikkiä Sdp:n varapuheenjohtajalta.

www.is.fi

Täysin ilman kritiikkiä Purra ei ole päässyt. Kansanedustajat Razmyar (Sd.) ja Ovaska (Kesk.) kritisoivat Purran kannanottoa voimakkain sanankääntein. Sikäli olisi mielenkiintoista tietää, mitä RKP:ssä ja Kokoomuksen liberaalimman siiven taholla kannanottoon on suhtauduttu, vaikka tuskin nyt haluavat turbulenssia hallituksen toimintakyvyn ylle.

Vaikeina aikoina, joita elämme eripuran lietsominen kansanryhmien välille ei ole toivottavaa.

 

[Ann Arbor]

Työelämä | Keskusta haluaisi nykyistä enemmän työperäistä maahanmuuttoa

Puolue ehdottaa uuden pisteytysmallin käyttöönottoa, jossa katsottaisiin muun muassa koulutusta ja kielitaitoa.

www.hs.fi

Kun Keskusta tuli Ovaskan myötä otettua esille, toivoisin näin oppositiossa olevana porvaripuolueena Keskustan haastavan hallituksen todella, mitä tulee sen nyt ajamaan maahanmuuttopolitiikkaan. Toki aluepolitiikka lienee puolueen leipää ja voita vastaisuudessakin, mutta Kokoomuksen järkiavioliittoa Persujen kanssa toivoisi tältäkin osin haastettavan myös porvarileiristä.

 

[Ann Arbor]

Lainaus toisesta threadista.

Mulla on muutama ex-kollega, jotka ovat oppineet käytännössä täydellisen suomen kielen. Yksi heistä on Venäjältä ja toinen Latviasta. Jälkimmäinen kaiken lisäksi muutti ruotsinkieliselle alueelle ja opetteli ensin ruotsin kielen täydellisesti ja sitten vasta suomen.

Jättimäinen respekti esimerkiksi molemmille mainituille, mutta olisi tosiaan epäreilua asettaa tämmöiset kielinerot benchmarkiksi. Läheskään kaikki eivät voikaan omaksua melkeinkään niin täydellistä kielitaitoa, mutta ei ole tarviskaan. Erittäin paljon paskempikin suomen kielen taito kun on vielä erinomainen.

Aivan kaikki voivat oppia uuden asuinmaansa kielen ja kaikkien pitäisi myös niin tehdä. Paskat aksenteista, niistä on turha suuremmin välittää puhujana.

Menee kyllä pahasti ohi aiheen. Pahoittelut siitä.

Jokainen Suomeen muuttanut henkilö on yksilö, joten jokaisen kielenoppiminen on yksilöllistä yhtä lailla.

Vaikka me suomalaisetkin näytämme omaksuneen lähes mystifioidun suomen kielen vaikeuden, kyllähän varmasti yhä useamman meistä lähipiirissä on henkilöitä, jotka ovat oppineet suomen kielen hyvinkin sujuvasti aikuisenakin.

 

[BitterX]

Lainaus toisesta threadista.



Jokainen Suomeen muuttanut henkilö on yksilö, joten jokaisen kielenoppiminen on yksilöllistä yhtä lailla.

Vaikka me suomalaisetkin näytämme omaksuneen lähes mystifioidun suomen kielen vaikeuden, kyllähän varmasti yhä useamman meistä lähipiirissä on henkilöitä, jotka ovat oppineet suomen kielen hyvinkin sujuvasti aikuisenakin.

Varmaan kertonutkin tarinan aiemmin, mutta menköön taas.

Joskus lukiossa 1990-luvun loppuvuosina luokallani oli australialainen vaihtari, jota tutoroin, koska olin itse ollut niin ikään vuoden oppilasvaihdossa.

Kaveri sanoi heti alkuun opettelevansa suomen kielen vaihtarivuotensa aikana. En antanut kovin paljoa toivoa, koska olin itse tuolloin vielä sitä mieltä, että kielemme olisi jotenkin mahdoton opittava vieraana kielenä.

Onneksi kundi ei välittänyt mun puheista, vaan opetteli kielen. Viimeisten kuukausien aikana puhuttiin vain suomea.

Sain hyvän opetuksen. Sen jälkeen olen ymmärtänyt kannustaa aina, jos joku on sanonut haluavansa opiskella suomen kieltä.

Teininä toki omaksuu kielet paremmin kuin aikuisena, mutta kuten sanoit, niin myös aikuisena oppii vielä oikein hyvin. Eikä tarvitse olla edes luonnonlahjakkuus.

 

[Ann Arbor]

@BitterX Kertakaikkisen hieno viesti.

Näin laajemmin ajateltuna, nyt jos koskaan on oikea aika poteroiden kaivamisen sijaan pyrittävä riittävän konsensuksen myötä ajamaan ennen kaikkea maatamme vahvistavaa maahanmuuttoa. Olen isänmaallinen ihminen. Herkistyn Jääkärimarssia kuunnellessa, mutta näen maahanmuuton ennen kaikkea suurena mahdollisuutena harvaan asutulle ja ikääntyvälle isänmaallemme. Maahanmuuton aikaansaamista haasteista ei ole välttynyt yksikään maa, mutta mielestäni ne haasteet on kuitenkin parempi kohdata, kuin myöntyä pitäjä pitäjältä maamme hiljenemiselle.

 

[hege]

Itsellä tuttava piirissä kaksi aikalailla samanlaisella koulutustaustalla olevaa kaveria joista toinen opetteli suomenkielen tehokkaasti heti kun tuli tänne opiskelemaan ja toinen pärjäsi hyvin englannilla. Molemmilla duunit lähtivät liikkeelle isoista kansainvälisistä firmoista mutta se joka oli opetellut suomenkielen on nykyisin ei-kansainvälisessä ja korkeintaan keskisuuressa firmassa ja monesti sanonut että suomenkielen osaaminen avasi melkoisesti enemmän työpaikkavaihtoehtoja ja varsinkin pääkaupunkiseudun (sekä Turun ja Tampereen) ulkopuolella.
Kielen opettelun myötä tulee myös, osin virheellisestikin, työnantajalle helposti tunne että henkilö on sitoutuneempi olemaan täällä kuin sellainen joka ei suomea ole opetellut vaikka sinänsä asialla ei ole sitoutumisen kanssa välttämättä paljoa tekemistä.

 

[BitterX]

Offtopiccia tämäkin:


Olen suht huono kielissä - suomea lukuunottamatta, mutta se on mun äidinkieli - ja antanut periksi sille, että kielessä kuuluu korostus. Ei sille voi mitään. Mutta vieraassa maassa asuessa on kyllä aivan valtavan suuri etu osata paikallista kieltä, mikä ikinä se onkin. Muussa tapauksessa jää tosi helposti ulkopuoliseksi. Korostus ei haittaa, mutta se, ettet osaa paikallista kieltä lainkaan pitää sinut ulkopuolisena.

Siirrän myös tähän ketjuun.

Mulla on täsmälleen sama. Jonkinlainen suomalainen korostus on ja pysyy puhuessani englantia tai saksaa. Nuorempana lievä "ralliaksentti" harmitti itseäni, mutta oikeasti se ei haittaa mitään. Kyseisiä kieliä - varsinkin tietenkin englantia - puhutaan niin monilla eri tavoilla, ettei niitä äidinkielenään puhuvat välitä aksenteista juuri tuon taivaallista. Ne ovat osa puhuttua kieltä, vähän kuin murteetkin. Tyypillinen suomalainen korostus vieraissa kielissä on vieläpä positiivinen siinä mielessä, että se on helposti ymmärrettävä. Tapamme kommunikoida on myös tavallaan verkkainen, jonka takia myös suomalaisten puhetta kiitellään selkeydestä.

Vahvistan sataprosenttisesti tuon, että mikäli paikallista kieltä ei opettele, jää väkisin yhteiskunnassa ulkopuoliseksi. Mikäli kieltä ei osaa, se ensinnäkin estää kärryillä pysymisen paikallisista uutisista, jotka kertovat paljon siitä, miten yhteiskunta elää ja hengittää. Vielä tärkeämpänä, kielen osaamattomuus estää paikallisen syvällisen kommunikoinnin oppimisen: sen miten ihmiset keskenään toimivat - mukaan lukien esimerkiksi arkipäivän huumori. Suomen osalta esimerkiksi voi sanoa, että siinä vaiheessa kun suomalainen poliittinen satiiri (ihmisten välinen tai TV:ssä esitetty) tai vaikkapa Kummeli-sketsit naurattavat, on integraatio jo todella hyvin onnistunut ("Lentäjä" tosin todistetusti naurattaa, vaikkei suomea ymmärtäisi sanaakaan). Arkipäiväisten asioiden hoitaminen onnistuu ilman kielitaitoakin, mutta se ei vielä läheskään tarkoita integroitumista.

 

[Ann Arbor]

Kieltä oppimaton jää toden totta helposti ulkopuoliseksi monesta asiasta, vaikka duunit englanniksi sujuisikin. Vaikka yhteiskuntamme englanninkielistyminen onkin jatkuva prosessi, kyllähän suomen kielen osaamisesta on valtavasti etua. Tokihan moni ns. expactiksi itsensä mieltävä voi ajatella, että mitä sitä suomea opiskelemaan, kun kaupan kassalla voi puhua englantia ja Ylekin tarjoaa kattavasti uutisia englanniksi, että pysyy perillä siitä mitä tapahtuu, mutta kyllä ainakin itse tuntisin oloni ulkopuoliseksi, mikäli muuttaisin vaikka Saksaan ja en vuosien jälkeenkään vaivautuisi opiskelemaan kieltä.

 

[Ann Arbor]

Erityisen tärkeää suomen kielen oppiminen on niille maahanmuuttajille, joilla on lapsia. Vaikka Suomessa syntyneet tai tänne lapsena muuttaneet itse oppivat kielen useimmiten hyvin, mikäli vanhemmat eivät esimerkiksi kouluun tai harrastuksiin liittyvissä asioissa kykene toimimaan suomenkielisessä ympäristössä, kärsii tästä myös lapsi, vaikka hän itse suomea osaisi.

 

[Ann Arbor]

Tilastot — Maahanmuuttovirasto

Osoitteesta tilastot.migri.fi löydät Maahanmuuttovirastoon vireille tulleet asiat sekä viraston tekemät päätökset, jotka koskevat oleskelulupaa, kansainvälistä suojelua, kansalaisuutta ja maasta poistamista.

tilastot.migri.fi

Migri julkaissut taas viimeisimmät oleskelulupatilastot marraskuulta 2023.

Ensimmäisiä oleskelulupia myönnettiin marraskuussa vajaat 4400, mikä on yli 1400 enemmän, kuin vuosi sitten vastaavana ajankohtana. Taloustilanteesta huolimatta voimakkaan maahanmuuton trendin voi siis olettaa kasvavan. Vuonna 2023 ensimmäisiä oleskelulupia on toistaiseksi myönnetty jo n. 46 000, mikä on n. 5500 enemmän kuin vuonna 2022 yhteensä, vaikka tämän vuoden tilastoista puuttuu vielä joulukuun tilastot.

Muistutan edelleen, että nämä eivät pidä sisällään kansainvälisen suojelun tilastoja.

 

[Ann Arbor]

Filippiiniläisten lisääntynyt maahanmuutto Suomeen on ollut tämän vuoden iso trendi. Viime vuonna ensimmäisiä oleskelulupia myönnettiin heille n. 3500, kun taas tänä vuonna niitä on toistaiseksi myönnetty jo n. 4200. Ennen koronaa, vuonna 2019 niitä myönnettiin n. 900, joten trendi on ollut nouseva. Vaikka Suomi ja Filippiinit ovatkin kaukana toisistaan ja englanninkieliset maat ymmärrettävästi lienevät useimmille filippiiniläisille se ensisijainen kohde, hienoa että myös Suomi kiinnostaa.

 

[Ann Arbor]

Mielenkiintoinen trendi 2022 ja 2023 ollut kosovolaisten merkittävähkö maahanmuutto Suomeen. Migri myönsi ensimmäisiä oleskelulupia heille 2022 vajaat 1500 ja tänä vuonna toistaiseksi vajaat 1800. On syytä muistaa Kosovon olevan reilun 1,7 miljoonan asukkaan maa, joten tänä vuonna n. promille maan väestöstä on muuttanut Suomeen. Kosovossa syntyi vuosituhannen vaihteessa suuria ikäluokkia, ketkä nyt oletettavasti katsovat mahdollisuuksia muualta Euroopasta, sittemminhän syntyvyys on maassa laskenut merkittävästi.

 

[Ann Arbor]

Suomen väkiluku on ylittänyt 5,6 miljoonaa vuoden 2023 syksyllä - Tilastokeskus

stat.fi

Meitä on 5,6 miljoonaa. Tilastokeskuksen mukaan maamme väkiluku on tänä vuonna kasvanut liki 40 000:lla ihmisellä, mikä on kiitos muuttovoitosta ulkomailta.

Huolestuttava kehitys syntyvyyden ja kuolleisuuden osalta jatkuu, sillä tänä vuonna syntyneitä on ollut n. 15 000 vähemmän kuin kuolleita, mikä on enemmän kuin viime vuonna.