Mainos

Suomen demografinen nykytila ja tulevaisuus – mistä huomisen tekijät?

  • 328 484
  • 4 122

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
@Kilgore Trout Kerrassaan mielenkiintoista! Aluksi pitää nostaa taas kerran virtuaalista hattua Tampereelle täältä Pääkaupunkiseudulta käsin. Eteenpäinmenon ilmapiiri kumuloituu myös kaupungin suhtautumisessa maahanmuuttoon.

Mainitsemistasi maista Puola on mielenkiintoinen. Voisin sanoa laajemman mittakaavan maahanmuuton osalta Puola mahdollisuutena tuli ja meni. Maa on viimeisen 34 vuoden aikana toipunut kommunismista hyvin ja kynnys lähteä duunarihommiin juurikin Suomeen uskoisin olevan korkeampi, mitä se oli vielä 20 vuotta sitten. Toki yksittäisiä ihmisiä varmasti Puolasta edelleen muuttaa ulkomaille, siinä missä Suomestakin, sitä on globalisaatio.

Suomihan erottuu muista Pohjoismaista vähäisen puolalaistaustaisen väestön kohdalla. Siinä missä puolalaistaustaisia asuu Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa kymmeniä tuhansia (Ruotsissa ja Norjassa yli 100 000), oli heitä Suomessa viime vuoden lopulla ainoastaan n. 6000. Hyvin mielenkiintoista. Anekdoottina mainittakoon, että allekirjoittaneella on eräs Puolasta Suomeen 1700-luvulla muuttanut esi-isä.
 
Viimeksi muokattu:

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Palatakseni vielä käyttäjän @Kilgore Trout viestiin. Kyllähän juurikin Intia ja Filippiinit ovat Suomelle suuri mahdollisuus, niin huippuosaajien, kuin normiosaajien kannalta.

Kyseisistä maista muuttavien rekordi länsimaalaiseen yhteiskuntaan integroitumisesta on erinomainen ja maiden väestö on edelleen nuori ja ulkomailta mahdollisuuksia katsovia on paljon. Suomen tulisikin aktiivisesti markkinoida hienoa maatamme ja tarjota vaivaton byrokratia, mitä tulee maahanmuuttoprosessiin. Itse menisin jopa niin pitkälle, että voisimme tulla matkakustannuksien kattamisessa vastaan. Sillä saisimme vähintään kansainvälistä huomiota ja sillä, joutuuko n. tuhat euroa maksamaan omista säästöistään voi olla iso merkitys.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Filippiiniläisten kohdalla heidän sopeutumistaan edesauttaa heidän keskimäärin erinomainen englannin kielen taito. Tunnen itse muutaman Filippiineillä asuvan n. ikäiseni nuorehkon aikuisen ja he kaikki puhuvat erinomaista englantia. Luonnollisesti tästä syystä englanninkieliset maat ovat ykköskohteiden emigraatiota suunnittelevien kohdalla, mutta myös Suomi on viime vuosina kiinnostanut. -Maamme filippiiniläistaustainen väestö on kasvanut kuluneen kymmenen vuoden aikana merkittävästi n. 2300:sta n. 10 000:teen.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Vaikka asia vaikea keskusteltavaksi onkin, mielestäni eräs integraation astetta kuvaava asia on se, miten yleisesti toisesta maasta ja kulttuurista tulevat perheellistyvät kantaväestön kanssa. Filippiiniläisillä on tässä myös suorastaan silmiinpistävä rekordi, esimerkiksi alun perin työperäisenä maahanmuuttajina Eurooppaan tai Yhdysvaltoihin muuttaneilla filippiiniläisillä on todella usein paikallisväestöön kuuluva elämänkumppani.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtaja Pia Pakariselta erinomainen mielipidekirjoitus Hesarissa.
Kotimaisen työvoiman tarjonnan suunta on jyrkästi vähenevä: vuoteen 2040 mennessä meillä voi olla jopa 100 000 työikäistä vähemmän. Ravintola- ja majoitusala, kiinteistöpalvelut, liikenne, rakentaminen, sote-palvelut – ulkomaisen työvoiman osuus on suuri näillä aloilla jo nyt. Vaikka suhdanne on juuri tällä hetkellä heikko, osaajatarve pysyy, sillä työvoimapula on vahvasti rakenteellista.

Tarvitsemme siis kipeästi ulkomaista työvoimaa. Valitettavasti suomen kielen osaajia löytyy maailmalta hyvin harvakseltaan.

Jokainen tulija haluaa ennen muuttoaan varmistaa, että selviytyy – tarvittaessa perheineen – uudessa maassa. Englanninkielisten palvelujen avulla houkuttelemme osaajat Suomeen. On tärkeää, että he myös jäävät tänne. Heidän pitkäaikaisen viihtymisensä takaamiseksi on tietenkin panostettava heidän suomen kielen taitojensa kartuttamiseen. Mutta ensin on aloitettava englannin kielellä.
Englannin kielen aseman voimistuminen suomalaisessa yhteiskunnassa on tunnetusti herättänyt keskustelua, mutta itse näen sen kuitenkin merkittävästi parempana vaihtoehtona, mikäli sanomme työperäiselle maahanmuutolle kiitos, mutta ei kiitos.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Suuri osa suomalaisista on esimerkiksi tottunut tilaamaan ruokaa vieraalla kielellä ulkomaanmatkoillaan. Miksei se onnistuisi yhtä hyvin Suomessakin?

Kieleen liittyvät ongelmat ratkeavat pikavauhtia käännöstekniikan kehittyessä. Sitä odottaessamme selviytynemme jonkin aikaa epämukavuusalueellakin.
Vielä lainaus linkkaamastani kirjoituksesta.

Olen sinänsä samaa mieltä, että valtaenemmistöltä meistä englannin käyttäminen asiakkaan roolissa kyllä onnistuu, mutta mielestäni asiakaspalvelijan yksinomaan englannin käyttäminen tulisi olla tilapäinen asia.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
En ole lingvistiikan asiantuntija, mutta kyllähän Suomeen muuttaneen voisi kuvitella riittävän kielitaidon asiakaspalvelutilanteisiin oppivan n. puolessa vuodessa, mikäli suomen kieltä opiskelee esimerkiksi kaksi tuntia päivässä ja on käytännön kielikylvyssä.
 

Kilgore Trout

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
En ole lingvistiikan asiantuntija, mutta kyllähän Suomeen muuttaneen voisi kuvitella riittävän kielitaidon asiakaspalvelutilanteisiin oppivan n. puolessa vuodessa, mikäli suomen kieltä opiskelee esimerkiksi kaksi tuntia päivässä ja on käytännön kielikylvyssä.
Käytännön kielikylpy ei niin helposti toteudu, tai jos toteutuu niin kieli on englanti. Olen mentoroinut muualta päin Suomeen tulleita yliopisto-opiskelijoita, ja järjestään he puhuvat hyvää tai erittäin hyvää englantia. Samanmaalaiset sitten keskenään äidinkieltään omassa kuplassaan.
Sama tilanne saattaa olla työympäristössäkin, suomalaisetkin vaihtavat englanniksi tullakseen ymmärretyiksi.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Käytännön kielikylpy ei niin helposti toteudu, tai jos toteutuu niin kieli on englanti. Olen mentoroinut muualta päin Suomeen tulleita yliopisto-opiskelijoita, ja järjestään he puhuvat hyvää tai erittäin hyvää englantia. Samanmaalaiset sitten keskenään äidinkieltään omassa kuplassaan.
Sama tilanne saattaa olla työympäristössäkin, suomalaisetkin vaihtavat englanniksi tullakseen ymmärretyiksi.
Joo. Vaikka englannin kielen merkitys kansainvälisesti toimivissa yrityksissä, sekä akateemisessa maailmassa kasvaa koko ajan, mielestäni tämä ei silti ole optimitilanne. Sikälihän on mielenkiintoinen asia tämä eriytyminen. Filippiiniläisen sairaanhoitajan, tai iranilaisen parturin odotetaan puhuvan suomea (ja he puhuvatkin), mutta valkokaulushommissa suomen osaamiselle ei nähdä samassa määrin tarvetta.

Mikäli itse muuttaisin vaikkapa Espanjaan, työskentelemään englannin kielisessä työpaikassa, totta kai opiskelisin myös espanjan, ihan jo oman sopeutumisen kannalta.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Natiivilta kuulostavaa, Roman Schatzin-tasoista suomea en odota kaikkien aikuisena Suomeen muuttaneidein oppivan, mutta jos kyse on useamman vuoden Suomessa asuneesta ihmisestä, kyllähän kielitaidon pitäisi olla sillä tasolla, että kykenee ymmärtämään vaikka Ylen iltauutisista suurimman osan ja asioimaan peruspalveluissa.

Mikäli kyse on perheellistyneestä ihmisestä, on mielestäni myös jälkikasvun kannalta hyvä, että vanhemmat osaavat paikallisen kielen. Itsekin olen joutunut todistamaan tilanteita, missä sujuvaa suomea puhuva pikkulapsi toimii vanhempansa tulkkina.
 

Kilgore Trout

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Joo. Vaikka englannin kielen merkitys kansainvälisesti toimivissa yrityksissä, sekä akateemisessa maailmassa kasvaa koko ajan, mielestäni tämä ei silti ole optimitilanne. Sikälihän on mielenkiintoinen asia tämä eriytyminen. Filippiiniläisen sairaanhoitajan, tai iranilaisen parturin odotetaan puhuvan suomea (ja he puhuvatkin), mutta valkokaulushommissa suomen osaamiselle ei nähdä samassa määrin tarvetta.

Mikäli itse muuttaisin vaikkapa Espanjaan, työskentelemään englannin kielisessä työpaikassa, totta kai opiskelisin myös espanjan, ihan jo oman sopeutumisen kannalta.
Minä olen yrittänyt kannustaa suomen opiskeluun sillä perusteella, että se parantaa työllistymismahdollisuuksia. Suomeen tulee kuitenkin opiskelijoita aika eksoottisistakin maista, ja suomen opiskelu kertoo sitoutumishalusta tänne, vaikka töissä pärjäisikin englannilla. Työnantaja saattaa ajatella, että rekry katoaa muille maille heti, kun saa vähän kokemusta.
Ja onhan niitä paljon työpaikkoja, joissa suomi on välttämätön, myös korkeasti koulutetuilla.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Minä olen yrittänyt kannustaa suomen opiskeluun sillä perusteella, että se parantaa työllistymismahdollisuuksia. Suomeen tulee kuitenkin opiskelijoita aika eksoottisistakin maista, ja suomen opiskelu kertoo sitoutumishalusta tänne, vaikka töissä pärjäisikin englannilla. Työnantaja saattaa ajatella, että rekry katoaa muille maille heti, kun saa vähän kokemusta.
Ja onhan niitä paljon työpaikkoja, joissa suomi on välttämätön, myös korkeasti koulutetuilla.
Juurikin näin. Vaikka työkielenä olisikin monessa ammatissa englanti, en todellakaan jaksa uskoa, että suomen kielen taidosta mitään haittaakaan olisi. Jos vaikka loppusuoralla johonkin pestiin on vaikkapa kolme muuten tasavahvaa hakijaa, joista kaksi osaa suomea lähinnä tervehdykset ja yksi sujuvasti, voisin kuvitella suomenkielentaitoisella olevan etulyöntiasema.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Lisäksi ei voine liikaa korostaa, mitä suomen osaaminen avaa muuten elämässä. Itse olen käynyt joitain kertoja Thaimaassa parin viikon jaksoissa ja kierrellyt niin etelässä, Bangkokissa, kuin pohjoisessakin. Se että osaan thaita vain ravintolassa asioimiseen ja taksilla matkustamiseen vaadittavan määrän, on avannut sen, miten paljon maan kulttuurista jää paitsi, mikäli pistelee menemään yksinomaan englanniksi. Mikäli tarkoitus on tehdä vain pikavisiitti, silloin ymmärrän, ettei kieliopinnoille välttämättä uhraa kovin paljoa aikaa, mutta mikäli aikomus on asettua pidemmäksi aikaa työn merkeissä, totta ihmeessä kieli on hyvä ottaa haltuun, vaikka suomalaiset englantia hyvin osaavatkin.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Etelä-Suomen Sanomissa julkaistu kirjoitus käsittelee vielä ajankohtaista aihetta.

Suomen kielen puutteet nähdään niin isona esteenä, etteivät maahanmuuttajat tahdo päästä edes ilmaiseen työkokeiluun. Monelle Lahden seudulla olisi varmasti suuri hämmästys tietää, kuinka moninaista ja osaavaa väkeä maahanmuuttajista löytyy. Löytyy yliopistotutkintoja monista tunnetuista yliopistoista, asiantuntijatehtäviä tunnetuista yrityksistä maailmalla sekä arvokasta käsillä tekemisen taitoa.

Työllistymisen esteet on kuitenkin tällä hetkellä rakennettu vahvalle perustalle. Tähän toivon muutosta. Omilla kursseillani oppilaat miettivät, löytyykö muualta maasta näyttömahdollisuuksia vai ovatko he kokonaan väärässä maassa työllistymisen suhteen.
Itse en todellakaan ole asiantuntija, mutta olettaisin tilanteen vaihtelevan.
 

rpeez

Jäsen
Mikäli itse muuttaisin vaikkapa Espanjaan, työskentelemään englannin kielisessä työpaikassa, totta kai opiskelisin myös espanjan, ihan jo oman sopeutumisen kannalta.

Niin minäkin.

Mutta vaihdapa espanjan, joka on iso helpohko maailman kieli ja maissa joissa englanti ei juuri juhli, sijaan joku 5 miljoonaisen kansan sanskriittimainen lokaalikieli maassa jossa puhutaan auttavasti myös englantia ja monissa työpaikoissa jopa hyvin.

Pitää olla kova halu jäädä juuri tähän nimenomaiseen maahan jos sen sanskriitin jaksaa, kuten tuosta lainatusta artikkelista näkyy.
 
Viimeksi muokattu:

Kilgore Trout

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Siivousalalla olen törmännyt siihen, että penaalin terävin kynä oppii suomea ja ohjaa sitten muita työntekijöitä. Käyhän se niinkin niissä ammateissa, joissa klielitaitoa ei välttämättä tarvita työtehtävien tekemiseen.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Niin minäkin.

Mutta vaihdapa espanjan, joka on iso helpohko maailman kieli ja maissa joissa englanti ei juuri juhli, sijaan joku 5 miljoonaisen kansan sanskriittimainen lokaalikieli maassa jossa puhutaan auttavasti myös englantia ja monissa työpaikoissa jopa hyvin.

Pitää olla kova halu jäädä juuri tähän nimenomaiseen maahan jos sen sanskriitin jaksaa, kuten tuosta lainatusta artikkelista näkyy.
Olen sinänsä ihan samaa mieltä. Toisaalta kun kyseessä on juurikin tänne Suomeen vapaaehtoisesti muuttava henkilö, hänen ollessa tietoinen, että täällä toden totta puhutaan tätä ihmeellistä haltijakieltä, kyllähän hän sen haasteen tietyllä tapaa ottaakin vastaan. Jos Japaniin muuttavat ihmiset (Maahanmuutto lisääntynyt Japaniinkin merkittävästi.) oppivat japania haasteellisine kirjoitusjärjestelmineen, niin ei suomen kielen edes kohtuullinen haltuunotto pitäisi olla mikään kohtuuton haaste. Pysyvään oleskelulupaan suomen tai ruotsin kielen taito pitäisi olla edellytyksenä.

Sanon vielä loppuun sen, että itse olen aikuisiällä oppinut tuntemaan ison joukon eri puolilta maailmaa Suomeen muuttaneita ihmisiä ja paria tapausta lukuunottamatta (ketkä sitten painelevat englanniksi) kyllä ihmiset suomea oppivat. Mielestäni olisi ihan tervettä itsetuntoa tätä vähän odottaakin. Ei henkilö mielestäni ole täysin integroitunut asuinmaahansa, mikäli hän ei ymmärrä esimerkiksi "Mites viikonloppu meni?"
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Siivousalalla olen törmännyt siihen, että penaalin terävin kynä oppii suomea ja ohjaa sitten muita työntekijöitä. Käyhän se niinkin niissä ammateissa, joissa klielitaitoa ei välttämättä tarvita työtehtävien tekemiseen.
Toisaalta kyllähän internetissä on suorastaan runsaudenpula, mitä tulee suomen kielen oppimateriaaleihin, mitkä ovat ihan kaikkien tavoitettavissa. Itsekin n. kymmenen vuotta sitten aloitin saksan opiskelun käytännössä nollasta maksuttomalla Memrise-sivustolla ja kyllä n. puolen tunnin päiväopinnoilla kieli alkoi tarttua päähän ihan automaattisesti ja vaikken saksaa ole aktiivisesti nyt käyttänytkään, muistuu peruskielioppi ja sanasto edelleen mielen sopukoista.

En näe miten tämä oleellisesti eroaisi suomen kielen opiskelusta.
 

Kilgore Trout

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Toisaalta kyllähän internetissä on suorastaan runsaudenpula, mitä tulee suomen kielen oppimateriaaleihin, mitkä ovat ihan kaikkien tavoitettavissa. Itsekin n. kymmenen vuotta sitten aloitin saksan opiskelun käytännössä nollasta maksuttomalla Memrise-sivustolla ja kyllä n. puolen tunnin päiväopinnoilla kieli alkoi tarttua päähän ihan automaattisesti ja vaikken saksaa ole aktiivisesti nyt käyttänytkään, muistuu peruskielioppi ja sanasto edelleen mielen sopukoista.

En näe miten tämä oleellisesti eroaisi suomen kielen opiskelusta.
Sanotaan nyt vaikka thaimaalainen, filippiiniläinen tai indonesialainen henkilö on muuttanut Suomeen aviopuolisoksi, mutta ei ole vielä oppinut suomea, tai ei ehkä koskaan kunnolla opikaan. Siivoushommissa sitä ei varmasti opi, kotona ehkä, mutta esimerkiksi bahasa indonesia on helppo kieli suomeen verrattuna, joten oppiminen voi tapahtua siihen suuntaan.
Tässä kuvaamallani tavalla henkilö voi kuitenkin työllistyä, ja seuraava sukupolvi oppii varmasti puhumaan natiivisti. Demografisen tilanteen korjaaminen on sukupolvien mittainen peli, vaikka juuri nyt se tuntuu akuutilta tarpeelta.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Sanotaan nyt vaikka thaimaalainen, filippiiniläinen tai indonesialainen henkilö on muuttanut Suomeen aviopuolisoksi, mutta ei ole vielä oppinut suomea, tai ei ehkä koskaan kunnolla opikaan. Siivoushommissa sitä ei varmasti opi, kotona ehkä, mutta esimerkiksi bahasa indonesia on helppo kieli suomeen verrattuna, joten oppiminen voi tapahtua siihen suuntaan.
Yksilöllisiä tapauksia nämä varmasti. Itse tunnen useita Kaakkois-Aasiasta Suomeen kumppanin perässä muuttaneita, ketkä ovat oppineet suomea ja käyttävät sitä työelämässä ilman ongelmia. Varmasti toisenlaisia tapauksiakin on, vaikka kieli pitää toki hallussa olla riittävällä tasolla, mikäli haluaa Suomen kansalaisuuden.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Demografisen tilanteen korjaaminen on sukupolvien mittainen peli, vaikka juuri nyt se tuntuu akuutilta tarpeelta.
Erinomainen huomio tämä. Sikälihän keskustellessa maahanmuuton tarpeesta ja yleisesti demografisesta tilanteesta puhumme helposti toisistaan varsin eriävistä asioista helposti lähes tulkoon samassa lauseessa.

Akuutti usean alan työvoimapula ja se, miten maahanmuutto ja syntyvyys vaikuttaa maamme tilanteeseemme esimerkiksi kolmenkymmenen vuoden päähän, toki limittyvät, mutta ovat eri asioita.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Sikäli näen riittävän maahanmuuton ja maahanmuuttajien onnistuneen integraation ehkä sinä suoraviivaisimpana keinona maamme tulevaisuuden menestyksen edistämiseksi. Parhaimmassa tapauksessahan Suomi hyötyy välittömästi työvoimapulan paikkaamisen myötä, sekä pitkälle tulevaisuuteen jos tänne tulevat saapuvat lastensa kanssa ja/tai perheellistyvät täällä.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Sinänsähän on mielestäni valitettavaa, että Suomessa maahanmuuttajavanhemmille syntyneistä eli ns. toisen polven maahanmuuttajista tunnutaan puhuvan korostaen heidän haasteitaan, vaikka ennen kaikkea heidän Suomessa oleminen on mielestäni positiivinen asia, huomioiden muutenkin erittäin matalan syntyvyytemme.

Kaksi vuosikymmentä sitten (loppuvuodesta 2002) kahdelle ulkomailla syntyneelle, suomessa syntyneitä henkilöitä asui maassamme n. 14 300, kun taas loppuvuodesta 2022 heitä oli n. 86 000.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Vielä viitatakseni aiemmin linkkaamani Etelä Suomen Sanomissa julkaistuun kirjoitukseen, mikäli maahanmuuttaja osoittaa selkeää determinaatiota suomen kielen opiskelua kohtaan, ei mielestäni todellakaan ensi alkuun pitäisi mitään virheetöntä osaamista vaatia, ellei työnkuva sitä vaadi, kuten joissain ammateissa on. Itse olen todistanut läheltä, miten aluksi suomea vain auttavasti osannut henkilö n. puolen vuoden aikana otti kielen hyvin sujuvasti haltuun työn ohessa.


Vaikka tykkäämmekin päivitellä suomen kielen "mahdottomuutta" ulkomaalaisille, näin ei ole todellisuudessa asian laita, vaan kieli on hyvin mahdollista oppia erinomaisesti aikuisiälläkin. Toki valmiiksi englantia osaavalle esimerkiksi muut germaaniset kielet helpompia ovat.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Erittäin mielenkiintoista luettavaa. Englanninkielisen verkkojulkaisun juttu Orpon hallituksen maahanmuuttopolitiikasta.

Finland’s top industry chiefs have reacted with dismay at new and far-reaching anti-immigration policies emanating from Prime Minister Antti Petteri Orpo’s newly installed conservative-right government.

Business leaders fear the restrictive labor policies will significantly curtail technology companies’ recruitment of foreign talent. IT-sector bosses worry that the proposed limits threaten to curb economic growth and damage Finland’s global reputation as an open and progressive Nordic nation within the EU.

When Orpo formed his government in June 2023, it included the anti-EU and immigration ultraright-wing Finns Party. The results have been a seismic shift to tighten labor policies and immigration laws while raising a general negative attitude toward employing foreign workers.

The government plans to add proficiency tests in the Finnish language to work-visa qualification requirements. Rather than “import” talent, the government is also exploring domestic solutions favoring increased state investment to deliver domestic IT talent.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös