Suomen demografinen nykytila ja tulevaisuus – mistä huomisen tekijät?

[KooPee]

Finland: The Fight For Immigration

Finland: The Fight For Immigration | Global Finance Magazine

gfmag.com

Erittäin mielenkiintoista luettavaa. Englanninkielisen verkkojulkaisun juttu Orpon hallituksen maahanmuuttopolitiikasta.

The government plans to add proficiency tests in the Finnish language to work-visa qualification requirements.

Mistä jutun kirjoittaja tällaisen asian löysi? Onko jossain lähdettä tälle?

 

[Ann Arbor]

The government plans to add proficiency tests in the Finnish language to work-visa qualification requirements.

Mistä jutun kirjoittaja tällaisen asian löysi? Onko jossain lähdettä tälle?

Hyvä nosto. Pysyvän oleskeluluvan ja Suomen kansalaisuuden vaatimuksia hallitushan on kiristämässä, mutta en ole ollenkaan varma tuosta.

 

[Ann Arbor]

Vaikka maahanmuuttoon liittyviä uutisia seuraankin päivittäin ja pyrin vilkaisemaan myös hallituksen tiedonannot, kyseistä tiukennusta oleskelulupakäytänteissä en ole itse huomannut, joten kiitos @KooPee.

 

[KooPee]

Vaikka maahanmuuttoon liittyviä uutisia seuraankin päivittäin ja pyrin vilkaisemaan myös hallituksen tiedonannot, kyseistä tiukennusta oleskelulupakäytänteissä en ole itse huomannut, joten kiitos @KooPee.

Ehkä tuossa on kansalaisuuden hakeminen ja oleskelulupa työntekoa varten sekoittunut. Ei tänne saada mitään intialaisia koodareita saada jos suomenkielen osaamista vaaditaan oleskelulupaa varten.

 

[Ann Arbor]

Ehkä tuossa on kansalaisuuden hakeminen ja oleskelulupa työntekoa varten sekoittunut. Ei tänne saada mitään intialaisia koodareita saada jos suomenkielen osaamista vaaditaan oleskelulupaa varten.

Hyvin mahdollista tämä. Huomioiden valkokaulussektorin työllistäneen lähinnä englantia osaavia jo Nokian ajoista lähtien, ei tuollainen linjaus olisi voinut mennä läpi hallitusohjelmassa.

 

[Ann Arbor]

Joka tapauksessa kiitos @KooPee nostostasi. Englanninkielisiä tekstejä luen paljon, mutta joskus jokin virhe saattaa jäädä huomaamatta. Sikälihän pikkuvirheisiin olen tottunut esimerkiksi YouTuben Suomesta kertovissa videoissa.

 

[Ann Arbor]

Sikäli huolestuttavaa, jos mielikuva Suomesta muuttokohteenakin on "persuuntumassa", mitä tulee viranomaiskäytänteiden lisäksi poliittiseen ilmastoon suhteessa maahanmuuttoon, eli loppupeleissä kansan mielipiteeseen. Vannoutuneena demokraattina, se mitä kansa haluaa toteutukoon, mutta huolestuttavaa joka tapauksessa, mikäli Suomessa, missä maahanmuuttajia on viime aikaiset trendit huomioidenkin länsieurooppalaisittain vain pienehkö osuus väestöstämme, asenteet ovat jo tiukentumassa.

 

[Ann Arbor]

Omasta mielestäni, nyt jos koskaan Suomen olisi syytä signaloida: Tervetuloa tekemään töitä! Harmaahapsistuva Suomi tarvitsee uusia tekijöitä, olivat nämä sitten mistä puolin maailmaa hyvänsä, Tokiosta, Tunisista tai Timisoarasta.

 

[Ann Arbor]

Ns. oleskeluyhteiskuntaa en keskustaoikeistolaisena luonnollisestikaan kannata, mutta yhtäältä jos joku on halukas tulemaan Suomeen toteuttamaan unelmiaan ja samalla hyödyttämään yhteiskuntaamme, ainoa kysymys, mikä hänelle tulisi esittää on: Miksi et tullut jo eilen?

 

[Ann Arbor]

Huomioiden vahvuutemme, mitä tulee puhtaaseen luontoon, veteen ja avoimeen kansalaisyhteiskuntaan, kyllähän kansainvälisesti Suomen olettaisi erottuvan edukseen joka mittarilla. Vaikka yhteiskunnallisesti kykenemme aina kehittymään, mitä tulee maahanmuuttajien houkutteluun perusasiat ovat jo kohdallaan.

 

[hege]

Parempi puolisko teki muutama vuosi (4 tai 5 vuotta) sitten jatko-opintoja yliopistolla (Helsinki) ryhmässä mikä oli ensisijaisesti suunnattu ulkomaalaisille mutta mihin suomenkielisiä pääsi myös mukaan jos kielitaito oli riittävä (ja tietenkin aikaisemmat opinnot).
Keskustelua tuli kun heillä oli joku re-union siitä kuinka moni on jäänyt Suomeen tuosta ryhmästä ja selvästi niitä jotka tulivat Keski-Euroopasta, Pohjoismaista tai Pohjois-Amerikasta on ollut vaikea houkutella jäämään tänne. Pohjois-Amerikkalaisista taisi yksi kolmesta jäädä tänne, keski-eurooppalaisista kaksi viidestä ja pohjois-maalaisista yksi kolmesta. Selvästi enemmän oli jäänyt muualta esim. vanhasta Itä-Euroopasta tulleista tai Kauko-Idästä sekä Afrikasta, heistä oli onnistuttu pitämään täällä hieman yli puolet. Työllistymisen osalta naiset olivat ilmeisesti työllistyneet hyvin riippumatta lähtömaasta. Luultavasti, ne joilla on paljon vaihtoehtoja työllistymisen suhteen eivät ehkä jää tänne jos esim. meidän byrokratia osoittautuu kovin hankalaksi joko henkilön itsensä tai vaikka puolison kannalta vaan menevät joko takaisin kotimaahan tai johonkin toiseen maahan missä työllistyminen on byrokratian suhteen helpompaa.

 

[Vaughan]

Ehkä tuossa on kansalaisuuden hakeminen ja oleskelulupa työntekoa varten sekoittunut.

Näin on täytynyt käydä - eli virhe artikkelissa.

Työluvalla pohjois-amerikkalaiset jääkiekkoilijatkin täällä pelaavat. Vaikea kuvitella, että se kuuluisa "hampaaton kanukki" ei saisi pelioikeutta ennen läpäistyä kielikoetta...

 

[Ann Arbor]

Parempi puolisko teki muutama vuosi (4 tai 5 vuotta) sitten jatko-opintoja yliopistolla (Helsinki) ryhmässä mikä oli ensisijaisesti suunnattu ulkomaalaisille mutta mihin suomenkielisiä pääsi myös mukaan jos kielitaito oli riittävä (ja tietenkin aikaisemmat opinnot).
Keskustelua tuli kun heillä oli joku re-union siitä kuinka moni on jäänyt Suomeen tuosta ryhmästä ja selvästi niitä jotka tulivat Keski-Euroopasta, Pohjoismaista tai Pohjois-Amerikasta on ollut vaikea houkutella jäämään tänne. Pohjois-Amerikkalaisista taisi yksi kolmesta jäädä tänne, keski-eurooppalaisista kaksi viidestä ja pohjois-maalaisista yksi kolmesta. Selvästi enemmän oli jäänyt muualta esim. vanhasta Itä-Euroopasta tulleista tai Kauko-Idästä sekä Afrikasta, heistä oli onnistuttu pitämään täällä hieman yli puolet. Työllistymisen osalta naiset olivat ilmeisesti työllistyneet hyvin riippumatta lähtömaasta. Luultavasti, ne joilla on paljon vaihtoehtoja työllistymisen suhteen eivät ehkä jää tänne jos esim. meidän byrokratia osoittautuu kovin hankalaksi joko henkilön itsensä tai vaikka puolison kannalta vaan menevät joko takaisin kotimaahan tai johonkin toiseen maahan missä työllistyminen on byrokratian suhteen helpompaa.

Kiitos mielenkiintoisesta viestistä. Varmasti jokaisen tuhansista maahanmuuttajista tarina, miksi jäivät tai eivät jääneet Suomeen on yksilöllinen.

Pohjoisamerikkalaiset ja ainakin britit tuntuvat pitävän itsejään, eivät maahanmuuttajina vaan expacteina ja pakko sanoa, että vaikka amerikkalaisia, kanadalaisia ja brittejä Suomessa nykyään tuhansittain asuukin, itsekin vähän yllätyn jos kuulen Suomeen kyseisistä maista asettuneista henkilöistä. Yhdysvallat, Kanada ja Britannia kun ovat kaikki maahanmuuton suurvaltoja, eivät maita mistä kovin laajassa mittakaavassa muutetaan muualle.

 

[Ann Arbor]

Sikälihän tutkimusta maahanmuuttajien syistä asettua Suomeen pitäisi tehdä mielestäni enemmän, kuten edellisessä viestissä sanoin, jokaisen tarina on varmasti yksilöllinen, mutta varmasti monet asiat yhdistävät. "Suomi maahanmuuttajan silmin" ei ole mikään uusi näkökulma, mutta tätä tarvitaan mielestäni enemmän.

 

[Ann Arbor]

Näin on täytynyt käydä - eli virhe artikkelissa.

Työluvalla pohjois-amerikkalaiset jääkiekkoilijatkin täällä pelaavat. Vaikea kuvitella, että se kuuluisa "hampaaton kanukki" ei saisi pelioikeutta ennen läpäistyä kielikoetta...

Hyvä huomio. Asiaa tulee harvemmin tältä kantilta ajateltua, mutta maahanmuuttajia ne SM-Liigankin ulkomaalaisvahvistukset ovat. Vaikka ammattikiekkoilijat julkisuuden henkilöitä ovatkin, käytännön lainalaisuudet ovat samoja kuin muillakin maahanmuuttajilla.

 

[Ann Arbor]

Pasi Saukkonen – maahanmuuttorealisti — Työeläke-lehti

Hallituksen maahanmuuttopolitiikka tekee hallaa työperäiselle maahanmuutolle ja kotoutumiselle, sanoo erikoistutkija Pasi Saukkonen.

tyoelakelehti.fi

Kerrassaan mielenkiintoista luettava. Toissapäivänä ilmestynyt Pasi Saukkosen haastattelu. Olen häntä joskus kritisoinutkin, mutta kaiken kaikkiaan yksi maamme johtavista maahanmuuttoasiantuntijoista. Itse pidän hänen ei-sentimentaalisesta tyylistään. Toivon mukaan hänen näkemyksiään kuunneltaisiin myös Orpon hallituksessa.

 

[Ann Arbor]

Saukkosen mukaan Suomen kansainvälinen rekrytointi ei ole vahvalla pohjalla. Ainakaan jos katsotaan kansainvälisiä kilpakumppaneita, kuten Norjaa ja Tanskaa.

Molemmat ovat panostaneet työperäiseen maahanmuuttoon lähes koko 2000-luvun. Maahanmuuton suurempi määrä ja pidempi historia ovat luoneet ketjumuuttoa, joka on ykkösmoottori liikkuvuudessa.

– Ihmiset muuttavat sinne, minne ”meikäläisiä” on aikaisemmin mennyt. Kun 20 vuoden jahkailun jälkeen Suomessa alettiin vihdoin saada asioita aikaiseksi, tulee tällainen hallitus.

Saukkosen mukaan Orpon hallitusohjelmasta löytyy joitain työperäiseen maahanmuuttoon liittyviä lauseita, mutta osaajien houkuttelemiseksi tarvittavat resurssit jäävät ilmaan.

Oma lukunsa ovat ankarammat kriteerit: maahan pääsemisen ja jäämisen ehdot tiukkenevat, samoin pysyvän oleskeluluvan ehdot, ja kansalaisuuden saaminen vaikeutuu.

Samaan aikaan maassa on kova osaajapula. Onko tässä ristiriita?

– On totta kai. Kuva ja viesti ovat masentavia.

Tässä mielestäni Suomen maahanmuuttopolitiikan liki paradoksaalisuus kiteytetty hyvin. Toki keskustelukulttuuri ei tunnetusti ole aivan viime vuosia lukuun ottamatta keskittynyt työperäiseen maahanmuuttoon. Menneet ovat menneitä ja nyt pitäisi keskittyä tulevaisuuden haasteiden ratkaisemiseen, mutta tällä hetkellä ei näytä kovin hyvältä.

 

[Ann Arbor]

Saukkosen nostamat Norja ja Tanska ovat mielenkiintoisia tapauksia. Ruotsi ja maahanmuutto toki on säännöllisesti otsikoissa Suomessa ja Tanskan tiukka pakolaispolitiikka tunnetaan täälläkin, mutta juuri kyseisten maiden työperäisen maahanmuuton käytänteistä uskon meillä olevan paljon opittavaa.

Valitettavasti Suomi tuttuun tyyliin näyttää olevan se altavastaaja Pohjoismaista.

 

[Ann Arbor]

Saukkosen mukaan kotoutuminen on monimutkainen käsite, mutta sen voi ymmärtää oman paikan löytämisenä yhteiskunnassa.

Erityisen tärkeää tämä on Suomeen muuttaneiden lapsille ja maahanmuuton toiselle sukupolvelle.

– Tämä on se asia, joka saattaa mennä tosi hyvin. Tai tosi pahasti pieleen.

Ovatko poliitikot ymmärtäneet, kuinka isosta asiasta on kyse?

– Eivät, sanoo Saukkonen.

Tärkeää kotoutustyötä tehdään parhaillaan pääkaupunkiseudun päiväkodeissa ja kouluissa. Muutos keskittyy muutamille asuinalueille, joilla ulkomaalaistaustaisten osuudet kasvavat erityisen paljon.

Tähän on herätty esimerkiksi Espoossa, joka on asettanut yhdeksi päätavoitteistaan olla ”Suomen paras kotouttaja”. Kaupungilla on oma kotouttamisohjelma ja paljon panostuksia sekä lapsille että aikuisille.

Valmistavan opetuksen lisäksi lapsille tarjotaan esimerkiksi ilmaisia harrastuksia ja vapaaehtoista oman äidinkielen opetusta 40 eri kielellä.

Pääkaupunkiseudun kunnissa on Saukkosen mukaan halua panostaa kotoutumisen edistymiseen. Hän ei kuitenkaan tiedä mihin se riittää.

– Kunta ei voi yksin ratkaista kaikkea. Hallituksen toimet aiheuttavat seudulle paljon hallaa.

Pitää vielä yksi kappale nostaa erinomaisesta Saukkosen haastattelusta. Harjoitti Suomi sitten millaista maahanmuuttopolitiikkaa tästä eteenpäin, on maassamme pysyvä ulkomaalaistaustainen väestö ja tänne muuttavien kotoutumisen lisäksi, myös toisen polven maahanmuuttajien, jotka siis ihan suomalaisia ovat osallisuuteen osana Suomen yhteiskuntaa panostaa.

Toivon mukaan Saukkosen haastattelu tavoittaisi ison joukon lukijoita.

 

[Ann Arbor]

Suomihan on demografisesti eriytynyt mainituista Norjasta ja Tanskasta, melko lailla samankokoisista maista 2010- ja 2020-luvuilla merkittävästi. Luonnollinen väestönkasvu viimeisen kymmenen vuoden aikana (2012-2022) oli sadan tarkkuudella Norjassa +167 200, Tanskassa +62 000, kun taas Suomessa -32 700 ja trendi on ollut loppua kohti vain synkempi.

 

[Ann Arbor]

Se miksi Suomi eriytyy on varmasti tekijöidensä summa. Vähäisempi maahanmuutto (pois lukien 2022-2023) ja kaikkinensa heikompi taloustilanne jo pitkän aikaa. Monella tavalla mitattuna olemme sairas mies Pohjoismaista.

 

[Ann Arbor]

IN NUMBERS: What do new Danish stats tell us about immigrants at work and in education?

Employment rates among people who have immigrated to Denmark from non-Western countries have increased since 2015, a new statistical analysis released on Tuesday shows. Children of Western immigrants were found to be faring well in secondary education.

www.thelocal.dk

The Localin Tanskan sivuston mielenkiintoinen juttu maan maahanmuuttotrendeistä, mitä tulee esimerkiksi työllistymiseen. Kyseisestä verkkosivustosta olisi muuten hienoa saada myös Suomen asioihin keskittyvä osio. Ruotsi, Norja ja Tanska ovat jo edustettuna. Mielenkiintoisia uutisia juurikin esimerkiksi maahanmuuttoon liittyen ja käytännön infoa uusille tulijoille.

 

[Ann Arbor]

Denmark.dk (@denmarkdotdk) • Instagram photos and videos

138K Followers, 238 Following, 1,276 Posts - See Instagram photos and videos from Denmark.dk (@denmarkdotdk)

www.instagram.com

Ruotsin ohella myös Tanskalla on erittäin tyylikäs virallinen Instagram-tili. Ei sinänsä mitään maata mullistavaa, mutta tehokkaasti luovat maabrändiä, mikä limittyy maan houkuttelevuuteen maahanmuuttajien silmissä.

 

[Ann Arbor]

Vaikka käsitteelle "maabrändi" onkin helppo naureskella, ainakin itse näen sen monelta kannata maamme tulevaisuutta määrittävänä asiana. Globaali kilpailu investoinneista ja maahanmuuttajista ei tule oletettavimmin ainakaan hiipumaan ja mielestäni Suomen tulisi olla etujoukossa, mitä tulee maamme tunnettavuuden edistämiseen.

 

[Ann Arbor]

Norwegians are becoming increasingly positive towards immigrants

As many as 87 per cent agree that most immigrants make an important contribution to Norwegian working life. More and more people are also positive about refugees, according to figures from Statistics Norway.

www.sciencenorway.no

Mielenkiintoinen ja myös positiivinen uutinen kesältä. Maahanmuutto on ollut Norjalle tämän vuosituhannen menestystarina ja laajat kansankerrokset sen tiedostavat.