Mainos

Suomen demografinen nykytila ja tulevaisuus – mistä huomisen tekijät?

  • 328 447
  • 4 122

KooPee

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Erittäin mielenkiintoista luettavaa. Englanninkielisen verkkojulkaisun juttu Orpon hallituksen maahanmuuttopolitiikasta.
The government plans to add proficiency tests in the Finnish language to work-visa qualification requirements.

Mistä jutun kirjoittaja tällaisen asian löysi? Onko jossain lähdettä tälle?
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
The government plans to add proficiency tests in the Finnish language to work-visa qualification requirements.

Mistä jutun kirjoittaja tällaisen asian löysi? Onko jossain lähdettä tälle?
Hyvä nosto. Pysyvän oleskeluluvan ja Suomen kansalaisuuden vaatimuksia hallitushan on kiristämässä, mutta en ole ollenkaan varma tuosta.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Vaikka maahanmuuttoon liittyviä uutisia seuraankin päivittäin ja pyrin vilkaisemaan myös hallituksen tiedonannot, kyseistä tiukennusta oleskelulupakäytänteissä en ole itse huomannut, joten kiitos @KooPee.
 

KooPee

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Vaikka maahanmuuttoon liittyviä uutisia seuraankin päivittäin ja pyrin vilkaisemaan myös hallituksen tiedonannot, kyseistä tiukennusta oleskelulupakäytänteissä en ole itse huomannut, joten kiitos @KooPee.
Ehkä tuossa on kansalaisuuden hakeminen ja oleskelulupa työntekoa varten sekoittunut. Ei tänne saada mitään intialaisia koodareita saada jos suomenkielen osaamista vaaditaan oleskelulupaa varten.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Ehkä tuossa on kansalaisuuden hakeminen ja oleskelulupa työntekoa varten sekoittunut. Ei tänne saada mitään intialaisia koodareita saada jos suomenkielen osaamista vaaditaan oleskelulupaa varten.
Hyvin mahdollista tämä. Huomioiden valkokaulussektorin työllistäneen lähinnä englantia osaavia jo Nokian ajoista lähtien, ei tuollainen linjaus olisi voinut mennä läpi hallitusohjelmassa.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Joka tapauksessa kiitos @KooPee nostostasi. Englanninkielisiä tekstejä luen paljon, mutta joskus jokin virhe saattaa jäädä huomaamatta. Sikälihän pikkuvirheisiin olen tottunut esimerkiksi YouTuben Suomesta kertovissa videoissa.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Sikäli huolestuttavaa, jos mielikuva Suomesta muuttokohteenakin on "persuuntumassa", mitä tulee viranomaiskäytänteiden lisäksi poliittiseen ilmastoon suhteessa maahanmuuttoon, eli loppupeleissä kansan mielipiteeseen. Vannoutuneena demokraattina, se mitä kansa haluaa toteutukoon, mutta huolestuttavaa joka tapauksessa, mikäli Suomessa, missä maahanmuuttajia on viime aikaiset trendit huomioidenkin länsieurooppalaisittain vain pienehkö osuus väestöstämme, asenteet ovat jo tiukentumassa.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Omasta mielestäni, nyt jos koskaan Suomen olisi syytä signaloida: Tervetuloa tekemään töitä! Harmaahapsistuva Suomi tarvitsee uusia tekijöitä, olivat nämä sitten mistä puolin maailmaa hyvänsä, Tokiosta, Tunisista tai Timisoarasta.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Ns. oleskeluyhteiskuntaa en keskustaoikeistolaisena luonnollisestikaan kannata, mutta yhtäältä jos joku on halukas tulemaan Suomeen toteuttamaan unelmiaan ja samalla hyödyttämään yhteiskuntaamme, ainoa kysymys, mikä hänelle tulisi esittää on: Miksi et tullut jo eilen?
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Huomioiden vahvuutemme, mitä tulee puhtaaseen luontoon, veteen ja avoimeen kansalaisyhteiskuntaan, kyllähän kansainvälisesti Suomen olettaisi erottuvan edukseen joka mittarilla. Vaikka yhteiskunnallisesti kykenemme aina kehittymään, mitä tulee maahanmuuttajien houkutteluun perusasiat ovat jo kohdallaan.
 

hege

Jäsen
Parempi puolisko teki muutama vuosi (4 tai 5 vuotta) sitten jatko-opintoja yliopistolla (Helsinki) ryhmässä mikä oli ensisijaisesti suunnattu ulkomaalaisille mutta mihin suomenkielisiä pääsi myös mukaan jos kielitaito oli riittävä (ja tietenkin aikaisemmat opinnot).
Keskustelua tuli kun heillä oli joku re-union siitä kuinka moni on jäänyt Suomeen tuosta ryhmästä ja selvästi niitä jotka tulivat Keski-Euroopasta, Pohjoismaista tai Pohjois-Amerikasta on ollut vaikea houkutella jäämään tänne. Pohjois-Amerikkalaisista taisi yksi kolmesta jäädä tänne, keski-eurooppalaisista kaksi viidestä ja pohjois-maalaisista yksi kolmesta. Selvästi enemmän oli jäänyt muualta esim. vanhasta Itä-Euroopasta tulleista tai Kauko-Idästä sekä Afrikasta, heistä oli onnistuttu pitämään täällä hieman yli puolet. Työllistymisen osalta naiset olivat ilmeisesti työllistyneet hyvin riippumatta lähtömaasta. Luultavasti, ne joilla on paljon vaihtoehtoja työllistymisen suhteen eivät ehkä jää tänne jos esim. meidän byrokratia osoittautuu kovin hankalaksi joko henkilön itsensä tai vaikka puolison kannalta vaan menevät joko takaisin kotimaahan tai johonkin toiseen maahan missä työllistyminen on byrokratian suhteen helpompaa.
 

Vaughan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Ehkä tuossa on kansalaisuuden hakeminen ja oleskelulupa työntekoa varten sekoittunut.
Näin on täytynyt käydä - eli virhe artikkelissa.

Työluvalla pohjois-amerikkalaiset jääkiekkoilijatkin täällä pelaavat. Vaikea kuvitella, että se kuuluisa "hampaaton kanukki" ei saisi pelioikeutta ennen läpäistyä kielikoetta...
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Parempi puolisko teki muutama vuosi (4 tai 5 vuotta) sitten jatko-opintoja yliopistolla (Helsinki) ryhmässä mikä oli ensisijaisesti suunnattu ulkomaalaisille mutta mihin suomenkielisiä pääsi myös mukaan jos kielitaito oli riittävä (ja tietenkin aikaisemmat opinnot).
Keskustelua tuli kun heillä oli joku re-union siitä kuinka moni on jäänyt Suomeen tuosta ryhmästä ja selvästi niitä jotka tulivat Keski-Euroopasta, Pohjoismaista tai Pohjois-Amerikasta on ollut vaikea houkutella jäämään tänne. Pohjois-Amerikkalaisista taisi yksi kolmesta jäädä tänne, keski-eurooppalaisista kaksi viidestä ja pohjois-maalaisista yksi kolmesta. Selvästi enemmän oli jäänyt muualta esim. vanhasta Itä-Euroopasta tulleista tai Kauko-Idästä sekä Afrikasta, heistä oli onnistuttu pitämään täällä hieman yli puolet. Työllistymisen osalta naiset olivat ilmeisesti työllistyneet hyvin riippumatta lähtömaasta. Luultavasti, ne joilla on paljon vaihtoehtoja työllistymisen suhteen eivät ehkä jää tänne jos esim. meidän byrokratia osoittautuu kovin hankalaksi joko henkilön itsensä tai vaikka puolison kannalta vaan menevät joko takaisin kotimaahan tai johonkin toiseen maahan missä työllistyminen on byrokratian suhteen helpompaa.
Kiitos mielenkiintoisesta viestistä. Varmasti jokaisen tuhansista maahanmuuttajista tarina, miksi jäivät tai eivät jääneet Suomeen on yksilöllinen.

Pohjoisamerikkalaiset ja ainakin britit tuntuvat pitävän itsejään, eivät maahanmuuttajina vaan expacteina ja pakko sanoa, että vaikka amerikkalaisia, kanadalaisia ja brittejä Suomessa nykyään tuhansittain asuukin, itsekin vähän yllätyn jos kuulen Suomeen kyseisistä maista asettuneista henkilöistä. Yhdysvallat, Kanada ja Britannia kun ovat kaikki maahanmuuton suurvaltoja, eivät maita mistä kovin laajassa mittakaavassa muutetaan muualle.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Sikälihän tutkimusta maahanmuuttajien syistä asettua Suomeen pitäisi tehdä mielestäni enemmän, kuten edellisessä viestissä sanoin, jokaisen tarina on varmasti yksilöllinen, mutta varmasti monet asiat yhdistävät. "Suomi maahanmuuttajan silmin" ei ole mikään uusi näkökulma, mutta tätä tarvitaan mielestäni enemmän.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Näin on täytynyt käydä - eli virhe artikkelissa.

Työluvalla pohjois-amerikkalaiset jääkiekkoilijatkin täällä pelaavat. Vaikea kuvitella, että se kuuluisa "hampaaton kanukki" ei saisi pelioikeutta ennen läpäistyä kielikoetta...
Hyvä huomio. Asiaa tulee harvemmin tältä kantilta ajateltua, mutta maahanmuuttajia ne SM-Liigankin ulkomaalaisvahvistukset ovat. Vaikka ammattikiekkoilijat julkisuuden henkilöitä ovatkin, käytännön lainalaisuudet ovat samoja kuin muillakin maahanmuuttajilla.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Kerrassaan mielenkiintoista luettava. Toissapäivänä ilmestynyt Pasi Saukkosen haastattelu. Olen häntä joskus kritisoinutkin, mutta kaiken kaikkiaan yksi maamme johtavista maahanmuuttoasiantuntijoista. Itse pidän hänen ei-sentimentaalisesta tyylistään. Toivon mukaan hänen näkemyksiään kuunneltaisiin myös Orpon hallituksessa.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Saukkosen mukaan Suomen kansainvälinen rekrytointi ei ole vahvalla pohjalla. Ainakaan jos katsotaan kansainvälisiä kilpakumppaneita, kuten Norjaa ja Tanskaa.

Molemmat ovat panostaneet työperäiseen maahanmuuttoon lähes koko 2000-luvun. Maahanmuuton suurempi määrä ja pidempi historia ovat luoneet ketjumuuttoa, joka on ykkösmoottori liikkuvuudessa.

– Ihmiset muuttavat sinne, minne ”meikäläisiä” on aikaisemmin mennyt. Kun 20 vuoden jahkailun jälkeen Suomessa alettiin vihdoin saada asioita aikaiseksi, tulee tällainen hallitus.

Saukkosen mukaan Orpon hallitusohjelmasta löytyy joitain työperäiseen maahanmuuttoon liittyviä lauseita, mutta osaajien houkuttelemiseksi tarvittavat resurssit jäävät ilmaan.

Oma lukunsa ovat ankarammat kriteerit: maahan pääsemisen ja jäämisen ehdot tiukkenevat, samoin pysyvän oleskeluluvan ehdot, ja kansalaisuuden saaminen vaikeutuu.

Samaan aikaan maassa on kova osaajapula. Onko tässä ristiriita?

– On totta kai. Kuva ja viesti ovat masentavia.
Tässä mielestäni Suomen maahanmuuttopolitiikan liki paradoksaalisuus kiteytetty hyvin. Toki keskustelukulttuuri ei tunnetusti ole aivan viime vuosia lukuun ottamatta keskittynyt työperäiseen maahanmuuttoon. Menneet ovat menneitä ja nyt pitäisi keskittyä tulevaisuuden haasteiden ratkaisemiseen, mutta tällä hetkellä ei näytä kovin hyvältä.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Saukkosen nostamat Norja ja Tanska ovat mielenkiintoisia tapauksia. Ruotsi ja maahanmuutto toki on säännöllisesti otsikoissa Suomessa ja Tanskan tiukka pakolaispolitiikka tunnetaan täälläkin, mutta juuri kyseisten maiden työperäisen maahanmuuton käytänteistä uskon meillä olevan paljon opittavaa.

Valitettavasti Suomi tuttuun tyyliin näyttää olevan se altavastaaja Pohjoismaista.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Saukkosen mukaan kotoutuminen on monimutkainen käsite, mutta sen voi ymmärtää oman paikan löytämisenä yhteiskunnassa.

Erityisen tärkeää tämä on Suomeen muuttaneiden lapsille ja maahanmuuton toiselle sukupolvelle.

– Tämä on se asia, joka saattaa mennä tosi hyvin. Tai tosi pahasti pieleen.

Ovatko poliitikot ymmärtäneet, kuinka isosta asiasta on kyse?

– Eivät, sanoo Saukkonen.

Tärkeää kotoutustyötä tehdään parhaillaan pääkaupunkiseudun päiväkodeissa ja kouluissa. Muutos keskittyy muutamille asuinalueille, joilla ulkomaalaistaustaisten osuudet kasvavat erityisen paljon.

Tähän on herätty esimerkiksi Espoossa, joka on asettanut yhdeksi päätavoitteistaan olla ”Suomen paras kotouttaja”. Kaupungilla on oma kotouttamisohjelma ja paljon panostuksia sekä lapsille että aikuisille.

Valmistavan opetuksen lisäksi lapsille tarjotaan esimerkiksi ilmaisia harrastuksia ja vapaaehtoista oman äidinkielen opetusta 40 eri kielellä.

Pääkaupunkiseudun kunnissa on Saukkosen mukaan halua panostaa kotoutumisen edistymiseen. Hän ei kuitenkaan tiedä mihin se riittää.

– Kunta ei voi yksin ratkaista kaikkea. Hallituksen toimet aiheuttavat seudulle paljon hallaa.
Pitää vielä yksi kappale nostaa erinomaisesta Saukkosen haastattelusta. Harjoitti Suomi sitten millaista maahanmuuttopolitiikkaa tästä eteenpäin, on maassamme pysyvä ulkomaalaistaustainen väestö ja tänne muuttavien kotoutumisen lisäksi, myös toisen polven maahanmuuttajien, jotka siis ihan suomalaisia ovat osallisuuteen osana Suomen yhteiskuntaa panostaa.

Toivon mukaan Saukkosen haastattelu tavoittaisi ison joukon lukijoita.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Suomihan on demografisesti eriytynyt mainituista Norjasta ja Tanskasta, melko lailla samankokoisista maista 2010- ja 2020-luvuilla merkittävästi. Luonnollinen väestönkasvu viimeisen kymmenen vuoden aikana (2012-2022) oli sadan tarkkuudella Norjassa +167 200, Tanskassa +62 000, kun taas Suomessa -32 700 ja trendi on ollut loppua kohti vain synkempi.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Se miksi Suomi eriytyy on varmasti tekijöidensä summa. Vähäisempi maahanmuutto (pois lukien 2022-2023) ja kaikkinensa heikompi taloustilanne jo pitkän aikaa. Monella tavalla mitattuna olemme sairas mies Pohjoismaista.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
The Localin Tanskan sivuston mielenkiintoinen juttu maan maahanmuuttotrendeistä, mitä tulee esimerkiksi työllistymiseen. Kyseisestä verkkosivustosta olisi muuten hienoa saada myös Suomen asioihin keskittyvä osio. Ruotsi, Norja ja Tanska ovat jo edustettuna. Mielenkiintoisia uutisia juurikin esimerkiksi maahanmuuttoon liittyen ja käytännön infoa uusille tulijoille.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Ruotsin ohella myös Tanskalla on erittäin tyylikäs virallinen Instagram-tili. Ei sinänsä mitään maata mullistavaa, mutta tehokkaasti luovat maabrändiä, mikä limittyy maan houkuttelevuuteen maahanmuuttajien silmissä.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Vaikka käsitteelle "maabrändi" onkin helppo naureskella, ainakin itse näen sen monelta kannata maamme tulevaisuutta määrittävänä asiana. Globaali kilpailu investoinneista ja maahanmuuttajista ei tule oletettavimmin ainakaan hiipumaan ja mielestäni Suomen tulisi olla etujoukossa, mitä tulee maamme tunnettavuuden edistämiseen.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Mielenkiintoinen ja myös positiivinen uutinen kesältä. Maahanmuutto on ollut Norjalle tämän vuosituhannen menestystarina ja laajat kansankerrokset sen tiedostavat.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös