Suomen demografinen nykytila ja tulevaisuus – mistä huomisen tekijät?

[Ann Arbor]

Sangen hyviä numeroita sinänsä - jatkukoon ja kasvakoon tämä trendi! Vähän vain pelkään, että se tulee pitkälle katkeamaan jo tulevana vuonna kun taantuma alkaa purra (sic) ja nykyhallituksen kiristysten sekä konkreettiset että mielikuvavaikutukset alkavat vaikuttaa.

Trendi on maahanmuuton osalta ollut toden totta tänä vuonna historiallisen hyvä. Suomi selkeästi kiinnostaa.

Valitettavasti lähitulevaisuuden näkymät ovat kuitenkin huolestuttavat, juurikin heikkenevien talousnäkymien ja mahdollisesti myös hallituksen toimien myötä. Sotesektorille ja maamme korkeakouluihin oletettavimmin riittää tulijoita vastaisuudessakin, mutta jos Suomi viestittää ulkomaille "tervemenoa", eikä "tervetuloa", näyttää tilanne lyhyemmällä aikavälillä huolestuttavalta.

 

[Ann Arbor]

Lukijan Sanomat | Maahanmuuton ja työvoiman virtaaminen etelään on Kuopionkin kannalta huolestuttavaa

Aluetutkija Timo Aro tuottaa säännöllisesti maakuntia ja kaupunkeja koskevaa aineistoa.

www.savonsanomat.fi

Vaikka maahanmuuttajat hakeutuvat muun väestön tapaan sinne, missä työ- ja opiskelupaikkoja, sekä palveluita on, voisi olettaa erityisesti muuttotappioalueiden näkevän maahanmuuton erityisenä mahdollisuutena.

Ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä on toki kasvanut kasvukeskusten lisäksi myös pienemmissä kunnissa, mutta uskon ettei kaikkea maahanmuuton tarjoamaa potentiaalia ole vielä hyödynnetty.

 

[Ann Arbor]

Länsinaapurissamme Ruotsissa maahanmuutto on hyödyttänyt paljon myös syrjäisempiä kaupunkeja ja maaseudun tyhjentyminen on saatu jopa taitettua.

Koen vahvat pohjoispohjalaiset juuret omaavana sielunsympatiaa Pohjois-Ruotsia kohtaan, vaikken aikuisiällä ole ehtinytkään alueella vierailla. Maahanmuutto on ollut Norrbottenille menestys ja vaikka Oulu itseään markkinoikin "Pohjois-Skandinavian pääkaupunkina", pistää Luulaja kovasti hanttiin.

 

[rpeez]

Tämä alla linkattu tutkimustulos ei ole minulle enää yllätys, olen sen huomannut täälläkin. Olen ollut tästä aika hämmästynyt kun itse olin työskennyt kymmeniä vuosia Suomessa yrityksessä, jonka työkieli on englanti ja työntekijöita 40 eri maasta niin luulin että asia on nykyään ihan jokapäiväinen ja kaikki näkee hyödyt kun kansallisuudesta riippumatta kommunikointi onnistuu tasaveroisesti.

Silti erittäin huomattavaa, että kaikki suomalaiset puhuivat edelleen keskenään suomea firmassa. Ei suomenkieli kadonnut mihinkään.

Mielestäni tutkimukseen olisi pitänyt sisällyttää osio tai haastatteluja referenssiksi, josta käy ilmi niiden suomalaisten mielipiteitä joiden työpaikoilla puhutaan englantia, eli ovat nähneet käytännössä miten asia oikeasti toimii.
Kyllä muistan itsekin alussa olleeni hitaampi kun kaikki paperit ja sähköpostit piti kirjoittaa englanniksi, mutta siihen tottui ajan kanssa.

Olen toki sitä myös mieltä että Suomessa on suuri etu osata suomea, mutta tulijoiden siihen pakottaminen pelkästään periaatesyistä ei ole järkevää, vaan asian pitäisi antaa soljua luonnollisin keinoin. Ne opettelee keille se on tarpeen, ja muut halun mukaan.

Mielestäni suomalaiset ampuu itseään jalkaan ehdottomuudellaan. Edit. Ja ei ymmärrä, että siitä (englannin aseman parantamisesta) hyötyy itsekin lisääntyvällä englannin oppimisella.

HS: Englannin vahvistuminen suomen kustannuksella hermostuttaa valtavaa joukkoa suomalaisia

 

[Ann Arbor]

Vaikka podinkin joskus myöhäisteininä jopa suoranaista alemmuuskompleksia suomen kielen takia muihin eurooppalaisiin nähden, olen myöhemmin oppinut arvostamaan rikasta ja omaleimasta kieltämme suunnattoman paljon ja vaikka kaikki kielet muuttuvat ja elävät ajassa, toivon ettei suomi korvaannu jollain toisella.

Olen silti @rpeez kanssa samaa mieltä, ettei englannin kielen käytön lisääntyminen ole sillä tavalla negatiivinen asia, mitä monet näyttävät pelkäävän. Jos englannin kielen käyttö edistää maamme menestystä ja hyvinvointia, niin totta kai sitä pitää voida käyttää. Suomen ja ruotsin asema on kuitenkin turvattu lainsäädäntöä myöten, etten todellakaan jaksa uskoa Suomen muuttuvan esimerkiksi Filippiineiksi tältä osin.

 

[rpeez]

Vaikka podinkin joskus myöhäisteininä jopa suoranaista alemmuuskompleksia suomen kielen takia muihin eurooppalaisiin nähden, olen myöhemmin oppinut arvostamaan rikasta ja omaleimasta kieltämme suunnattoman paljon ja vaikka kaikki kielet muuttuvat ja elävät ajassa, toivon ettei suomi korvaannu jollain toisella.

Samaa mieltä, vaikka peräänkuulutan avoimuutta englannin kanssa saadakseni tulijoiden elämää helpotettua ja omaa tietotaitoamme parannettua, Suomen kielihän on näin insinöörin silmin teknisesti katsottuna fantastinen. Sanaa vääntelemällä siihen saa mukaan useita erilaisia määreitä/informaation palasia samalla kertaa.

 

[Ann Arbor]

Samaa mieltä, vaikka peräänkuulutan avoimuutta englannin kanssa saadakseni tulijoiden elämää helpotettua ja omaa tietotaitoamme parannettua, Suomen kielihän on näin insinöörin silmin teknisesti katsottuna fantastinen. Sanaa vääntelemällä siihen saa mukaan useita erilaisia määreitä/informaation palasia samalla kertaa.

Juurikin näin.

Kaiketihan maahanmuuttajat huomaavat viimeistään Suomeen saavuttuaan, että täällä melkein kaikki pelaa myös englanniksi, mutta en ole ollenkaan varma ovatko tänne muuttoa vasta harkitsevat tietoisia tästä. Virallisten kanavien infoahan on toki englanniksi yllin kyllin, mutta sille englantia jo valmiiksi erinomaisesti osaavalle intialaiselle tai filippiiniläiselle tieto maamme ja kansamme englannin kielen tasosta voi periaatteessa olla ratkaiseva seikka lähteä Suomeen, eikä vaikka Ranskaan tai Tsekkiin.

Itse näen kuitenkin tärkeänä, että myös ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajat kielen oppivat ja vaikka me suomalaiset tykkäämmekin suorastaan mystifioida kielemme vaikeutta, loppujen kyse on asenteesta ja tahtotilasta.

 

[Ann Arbor]

Pitäisikö Suomen olla maa, jossa voi elää englanniksi? Näin suomalaiset vastasivat

Suomalaiset suhtautuvat negatiivisesti englannin kielen vahvistumiseen yhteiskunnassa.

www.is.fi

Vielä Ilta-Sanomien juttu aiheesta. Leipäteksti aika pelkistävä.

Sikälihän englannin osaaminen on modernin ajan lingua francana tärkeä asia ja kilpailukykymme kannalta, emme voi liikaa vieraannuttaa kielipolitiikkamme ja asenteidemme johdosta ulkomaalaisia osaajia ja investointeja.

Kieli nähdään avaimena kotoutumiseen​

Ylipäätään suomalaiset pitävät suomen tai ruotsin kielen osaamista oleellisena osana suomalaisuutta ja haluavat, että suomalainen yhteiskunta toimii ensisijaisesti suomeksi ja ruotsiksi. Vastaajista yli 80 prosenttia pitää tärkeänä, että kaikki suomalaiset ja Suomessa pysyvästi asuvat osaavat suomea tai ruotsia.


Runsas 90 prosenttia myös ajattelee, että suomen tai ruotsin kielen nopea oppiminen edistää kotoutumista.

Tästä olen kuitenkin samaa mieltä. Mikäli haluamme tänne asettuvien ihmisten integroituvan osaksi kansaamme ja suorastaan suomalaistuvan, kielitaito on oleellinen osa tätä prosessia. Siksi Suomen kansalaisuuden saamiseksi tiukahko kielivaatimus on tärkeä asia. Mielestäni sitä olisi varaa kiristää entisestään. Kahdeksaan vuoteen korottuvan asumisvaatimuksen näen ennen kaikkea maahanmuuttajien kiusaamisena.

 

[Ann Arbor]

Vaikka YouTubesta ja muualta löytääkin monenlaista Suomi-sisältöä englanniksi, yksi minkä omaksuisin länsinaapurista, olisi se maan viralliset kanavat markkinointia varten. Tällöin fact checkaus tapahtuisi itsestään ja voisin kuvitella ministeriön alaisuudessa olevalle kanavalle mahdollista tuottaa erittäin korkealaatuista sisältöä kansainväliselle yleisölle.

sweden.se (@swedense) • Instagram photos and videos

307K Followers, 139 Following, 2,110 Posts - See Instagram photos and videos from sweden.se (@swedense)

www.instagram.com

Ruotsi on onnistunut luomaan itselleen "coolin" imagon kansainvälisesti ja uskon että kykenemme samaan, mikäli jonkin verran satsaisimme maamme tunnettavuuteen. Suomi on maahanmuuttajille mielestäni pääosin hyvä maa, mutta olemme edelleen valitettavan tuntematon.

 

[Ann Arbor]

Mikäli kyseisen IG-kanavan julkaisuja katselee, niin varsin geneerisestä tavarasta, etenkin meille suomalaisille, joille Ruotsi on tutumpi, kuin valtaenemmistölle maailman ihmisistä, mutta en usko muiden pohjoismaalaisten kohdeyleisöä olevankaan, vaan esimerkiksi amerikkalaisten, vietnamilaisten ja eteläafrikkalaisten ja siinä tarkoituksessa onnistuvat.

 

[Ann Arbor]

Maahanmuuttajien työllisyys Suomessa yli EU-keskitason – työmarkkina-asema heikompi kuin suomalaistaustaisilla | Tieto&trendit

Muissa EU-maissa syntyneiden miesten ja EU:n ulkopuolella syntyneiden naisten työllisyysasteet ovat meillä korkeat verrattuna Ruotsiin ja EU-keskitasoon. Ulkomailla syntyneiden työllisyys on Suomessa myös kasvanut kansainvälisesti verrattuna ripeästi. Ulkomaalaistaustaisten tekemä työ on...

www.stat.fi

Tilastokeskukselta mielenkiintoinen katsaus maahanmuuttajista suomalaisessa yhteiskunnassa.

Maahanmuuttajien työllisyydestä on keskusteltu kuluvana vuonna paljon. Tilastojen mukaan viime vuosien työllisyyskasvu on Suomessa ollut pitkälti vieraskielisten varassa; erityisesti maahanmuuttajanaisten työllisyys on kohentunut vauhdilla. Kehitys näkyy niin Tilastokeskuksen otospohjaisessa työvoimatutkimuksessa kuin rekisteripohjaisessa Työssäkäyntitilastossa.

Keskusteluissa on kuitenkin harvemmin tuotu esiin sitä, millainen Suomen tilanne on tässä suhteessa verrattuna muihin maihin. Vähemmälle huomiolle on jäänyt myös se, onko suomalais- ja ulkomaalaistaustaisilla eroa siinä, millaisiin työnteon muotoihin he työllistyvät.

 

[Ann Arbor]

Vaikka maahanmuuttajien, tuhansien ja taas tuhansien eri taustoista tulevien ihmisten määrittäminen yhdeksi köntäksi ei olekaan toivottavaa, yhä edelleen keskustelua usein leimaa maahanmuuton mieltäminen ennen kaikkea jos ei kielteisenä, niin ei ainakaan positiivisena ilmiönä maallemme.

Riittävä maahanmutto ja yhtä lailla heidän onnistunut integraationsa on Suomen menestyksen kannalta yhä kriittisempi asia tulevina vuosikymmeninä, enkä toivo kaivoa myrkytettävän enemmän, mitä tulee ulkomaalaisten kokemukseen siitä, miten heidät otetaan vastaan. Olivat sukujuuret sitten Mellilästä, tai Meksikosta, samassa Suomi-veneessä me kaikki täällä olemme.

Edellisessä viestissä linkkaamassani katsauksessa käy ilmi, että jossain olemme onnistuneet. Tämän valossa mielestäni erityisesti työperäistä maahanmuuttoa pitäisi pyrkiä edistämään. Lisäksi näkisin mielelläni kategorisen asennemuutoksen, mitä tulee heidän perheenyhdistämiseensä. On mielestäni Suomen etu, että vaikkapa se Filippiineiltä sotealalle töihin tuleva voisi ottaa myös mahdolliset lapsensa

 

[Zeta03]

Vaikka maahanmuuttajien, tuhansien ja taas tuhansien eri taustoista tulevien ihmisten määrittäminen yhdeksi köntäksi ei olekaan toivottavaa, yhä edelleen keskustelua usein leimaa maahanmuuton mieltäminen ennen kaikkea jos ei kielteisenä, niin ei ainakaan positiivisena ilmiönä maallemme.

Ainakin koululaisten PISA-testeissä 1. ja 2. sukupolven maahanmuutto näkyy sekä Suomen että Ruotsin tuloksissa. Esimerkiksi Virossa ei juurikaan ole maahanmuuttajia ja siellä ollaan paineltu pitkälle Suomen ja Ruotsin edelle

"Maahanmuuttajaoppilaiden osaamiserot

Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajaoppilaiden matematiikan keskiarvo oli 413 pistettä ja toisen sukupolven 442 pistettä.

Ilman maahanmuuttajataustaa olevilla oppilailla pistemäärä oli 491 pistettä. Piste-erot ensimmäisen polven maahanmuuttajien sekä syntyperäisten suomalaisoppilaiden välillä oli keskimäärin 78 pistettä.

Vastaavasti toisen sukupolven maahanmuuttajat pärjäsivät matematiikan osaamisessa keskimäärin 49 pistettä heikommin syntyperäisiin oppilaisiin verrattuna.

Matematiikassa keskiarvoero syntyperäisten oppilaiden ja ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajien välillä on pienentynyt 11 pistettä vuoden 2012 Pisa-kierroksesta.

Lukutaidossa syntyperäisten suomalaisten keskimääräinen pistemäärä (500) oli merkitsevästi korkeampi verrattuna ensimmäisen (384) ja toisen sukupolven (439) maahanmuuttajaoppilaisiin. Myös luonnontieteissä syntyperäisten suomalaisten pistemäärien keskiarvo (519) oli tilastollisesti merkitsevästi korkeampi ensimmäisen (410) ja toisen (453) sukupolven maahanmuuttajiin verrattuna."

Lähde: IL.fi

 

[rpeez]

Mutta toisaalta pientä posiakin on havaittavissa; maahanmuuttaja sukupolvisyvyyden lisääntyessä tulokset näyttäisi parantuvan.

 

[Petri1981]

"En olisi odottanut tätä sinulta", sanoi opettaja – Suomessa maahanmuuttajataustaiset oppivat huonommin kuin muut, tutkijan mukaan syrjintä rehottaa

Tutkijoiden mukaan suomen kielen opetus, opinto-ohjaus ja siirtymät asteelta toiselle voivat eriarvoistaa nuoria.

yle.fi

Nostetaas tämä vuoden 2020 juttu. Suomen maahanmuuttajat ovat tuloksillaan OECD-maiden ylivoimaisesti huonoimpia. Väkisinkin se vetää koko maan keskiarvoa reilusti alaspäin. Tähän on luultavasti kaksi syytä:
1. Suomi houkuttelee verrattain kehnoa maahanmuuttoa
2. Suomi ei vaadi maahanmuuttajilta mitään.

 

[Erkka Lapanen]

Tähän on luultavasti kaksi syytä:

3. Alkuasukkaat vastustavat maahanmuuttoa ja tekevät näin kotoutumisen vaikeaksi.

 

[Zeta03]

3. Alkuasukkaat vastustavat maahanmuuttoa ja tekevät näin kotoutumisen vaikeaksi.

Ei hemmetti, trollailetko?

Suomessa syntynyt maahanmuuttaja taustainen lapsi (jopa 2.sukupolven) ei pärjää ihan yhtä hyvin koulussa lukemisessa ja matematiikassa kuin kantasuomalainen niin syy on suomalaisissa maahanmuutto kriittisissä ihmisissä? Enemmin tutkisin syitä vaikka kotioloista ja oppilaan omasta kiinnostuksesta itse oppimisprosessiin

 

[BitterX]

Matematiikan tulokset heikentyneet koko OECD:ssä viimeisten vuosien aikana. Virossa myös, vaikka sinne ei juuri muuteta muualta - erityisestikään humanitaarisista syistä. Samoin Islannissa, joka ei sattuneista syistä ole myöskään erityisen suosittu kohde turvapaikanhakijoille.

Suomessa myös maahanmuuttajalasten määrä on mitenkään merkittävä lopulta vain harvoissa kouluissa maan laajuisesti ja siitä huolimatta tulosten heikentyminen on selkeää.

Vaikka on ihan selvä homma, että maahanmuuttajat suoriutuvat keksimääräistä heikommin testeistä (no brainer, koska kielitaito ja keskimäärin heikompi sosiaalinen asema), on helvetin laiska selitys syyttää negatiivisesta trendistä pelkästään maahanmuuttoa.

Kyse on monitahoisesta ilmiöstä. Selkein selitys on yksinkertaisesti erilaisten ärsykkeiden lisääntyminen vapaa-ajalla. Vaihtoehtoja ajanviettoon on jatkuvasti enemmän. Niin kutsuttu "yhteen asiaan keskittyminen" on vaikeampaa, koska ympäristö on hektisempi. Sama näkyy myös korkeakouluopiskeluissa ja työelämässä. Yliopistossa työskentelevänä tämä on aika helppo kokemuspohjaisesti sanoa.

Enkä ole varma, että onko tämä kokonaan edes huono asia. Monessa mielessä parempi, että opitaan priorisointia ja multitaskingia (koska sitä on elämä) vaikka se heikentää kapeasti mitattuja keskimääräisiä oppimistuloksia. Jossakin Aasian maissa saattaa oppimistulokset kenties pysyä suunnilleen samassa, koska niissä jo pienetkin koululaiset eristetään oikeasta elämästä, jotta saavat hyviä arvosanoja.

 

[Zeta03]

Vaikka on ihan selvä homma, että maahanmuuttajat suoriutuvat keksimääräistä heikommin testeistä (no brainer, koska kielitaito ja keskimäärin heikompi sosiaalinen asema), on helvetin laiska selitys syyttää negatiivisesta trendistä pelkästään maahanmuuttoa.

Kielitaito ei pitäisi koskea pahemmin varsinkaan 2.sukupolven maahanmuuttajien lapsia, puhekieli kotona pitäisi tuossa kohtaa olla jo Suomi, koska heidän vanhemmatkin ovat jo Suomessa syntyneitä.

 

[BitterX]

Kielitaito ei pitäisi koskea pahemmin varsinkaan 2.sukupolven maahanmuuttajien lapsia, puhekieli kotona pitäisi tuossa kohtaa olla jo Suomi, koska heidän vanhemmatkin ovat jo Suomessa syntyneitä.

Eikä koskekaan, mutta keskimäärin heikompi sosiaalinen asema koskee myös toisen polven maahanmuuttajia ja usein vielä kolmannenkin.

Samalla tavalla heikommassa sosiaalisessa asemassa olevat kantikset suoriutuvat heikommin koulussa, vaikka kielitadossa ei ongelmaa olekaan.

 

[ultrar]

Mielenkiintoista on kun täälläkään ei voida tai ei saisi kertoa yksinkertaista faktaa, että maahanmuutto ja sitä kautta 2. tai 3. polven maahanmuuttajatkin ovat koulussa keskimäärin selvästi heikommin menestyneitä. Kyllä heillä pääsääntöisesti on ollut mahdollisuus opiskella aivan kuten alkuperäiset suomalaisetkin, joten ei kai vastuuta voi vain sysätä opettajille tai kotoutukseen? Viimeeksi tänään törmäsin tilanteeseen, jossa maahanmuuttajanuoren kohtaamisen jälkeen totesin, että asenne on niin päin sitä itseään, että mitään en hänen puolestaan löisi vetoa. Heidän iso ongelmansa lähtee vanhemmista, kotikasvatuksesta ja myös siitä, että pyörivät omissa jengeissään, jossa ei ihannoida opiskelua ja meidän perinteisiä arvoja. Saa olla eri mieltä, mutta tunnen aika hyvin tuon tilanteen.

Se että myös muuten nuorilla on oppiminen aiempaa heikompaa, ei se yllätä yhtään. Lukeminen ei ole in, pelaaminen on ja jo pelkästään heikompi suomen kielen taito vaikuttaa kaikkeen oppimiseen. Samaan aikaan opettajien uskallus puuttua asioihin on heikompaa ja heikompaa, kiitos vanhempien "valveutuneisuuden" ja myös sen, että nykyisin pitää vain silitellä myötäkarvaan, vaikka olisi kuinka ongelmallisia oppilaita. Koko koululuokka kärsii näistä ja sitä kautta oppiminen on taas vaikeampaa. Ongelmaksi on muodostunut myös tietyt uskonnollisen taustan omaavat oppilaat, etenkin miesoletetut, joiden asenne etenkin naisopettajia kohtaan on vähintään kyseenalainen ja sama näkyy heillä, kun tulevat työelämään.

Tämä ei siis näy pelkästään Pisa-tuloksissa, tämä näkyy myös työelämässä, jonne saapuu koko ajan entistä heikommin eväin nuoria aloittamaan työuransa. Meillä on ongelmia aika paljon ja eivät ne ainakaan helpota lähitulevaisuudessa.

 

[BitterX]

Mielenkiintoista on kun täälläkään ei voida tai ei saisi kertoa yksinkertaista faktaa, että maahanmuutto ja sitä kautta 2. tai 3. polven maahanmuuttajatkin ovat koulussa keskimäärin selvästi heikommin menestyneitä.

Mitään ei saa enää sanoa?

Kyllä saa. Itsekin sanoin tämän asian juuri äsken. 2. ja 3. polven maahanmuuttajat menestyvät keskimääräistä heikommin koulussa, koska ovat keskimäärin heikommassa sosioekonomisessa asemassa. Myös keskimääräisesti heikommassa sosioekonomisessa asemassa olevat kantikset menestyvät keskimääräisesti heikommin koulussa.

Huom. keskimääräisesti. Heikompi sosioekonominen asema ei tarkoita automaattisesti heikompaa koulumenestystä. Gaussin käyrällä kun on myös ne hännät.

 

[kyykäärme]

Minulla on oppilaina yläkoululaisia, joiden vanhemmat olivat minun oppilainani maahanmuuttajina n. 20 vuotta sitten. Aika samalla tasolla mennään edelleen. Kielitaito on hieman parempi nykyisillä, mitä se oli heidän vanhemmillaan, mutta varsinkin poikaoletetuilla oppilailla asenne on aika lailla sama. Kun faija makasi matematiikan tunnit pöydän alla kuunnellen musiikkia, niin poikakin on yhtä pihalla siitä, mitä koulussa pitäisi tehdä. Onko vika sitten kodin asenteessa, ajatus saattaa olla se, että töihin pääsee ilman ihmeempää koulutustakin, kun faijallakin on duuni autokuskina tai vastaavaa.

Tuo matematiikan Pisa-testi on lukutaitotesti oikeastaan enemmän kuin matematiikan testi. Siinä on aika helpot laskut lopulta, jos osaa lukea, mitä tehtävissä haetaan. Monet maahanmuuttajataustaiset lapset tekevät koulussa normikokeen pienryhmässä tai kahdestaan opettajan tai erityisopettajan kanssa. Yritetään selittää heille, mitä tehtävissä haetaan. Pisakokeessa tätä vaihtoehtoa ei ole, ja monet varmasti luovuttavat kesken, koska eivät ymmärrä tehtäviä.

Tällä hetkellä Ukrainasta tulleita yritetään sulauttaa valmistavilta luokilta normiluokille. Aika huonosti onnistuu, kun tuki, tai edes tiedot oppilaasta, eivät seuraa mukana. Siellä istuskelevat tunneilla, jotkut yrittävät tehdä tehtäviä ja joihinkin ei saa mitään kontaktia. Välillä puhutaan suomea, välillä englantia, välillä venäjää heidän kanssaan. Yhteistä kieltä ei ole. Epäilemättä pudottavat seuraavassa Pisassa taas Suomen tuloksia, jos arpa osuu kohdalle.

 

[Tadu]

Mitään ei saa enää sanoa?

Kyllä saa. Itsekin sanoin tämän asian juuri äsken. 2. ja 3. polven maahanmuuttajat menestyvät keskimääräistä heikommin koulussa, koska ovat keskimäärin heikommassa sosioekonomisessa asemassa. Myös keskimääräisesti heikommassa sosioekonomisessa asemassa olevat kantikset menestyvät keskimääräisesti heikommin koulussa.

Huom. keskimääräisesti. Heikompi sosioekonominen asema ei tarkoita automaattisesti heikompaa koulumenestystä. Gaussin käyrällä kun on myös ne hännät.

Vaimo on opettaja. Hänellä on Suomessa syntyneisiä venäläistaustaisia oppilaita, jotka osaavat vain tyydyttävästi Suomea. Kielitaito rajoittaa menestymismahdollisuuksia koulussa. Ainakaan tässä tapauksessa sosioekonomisella asialla ei ole mitään tekemistä heidän Pisa-menestyksen kanssa.

 

[Ann Arbor]

Mutta toisaalta pientä posiakin on havaittavissa; maahanmuuttaja sukupolvisyvyyden lisääntyessä tulokset näyttäisi parantuvan.

On toden totta syytä olettaa, että puhuttaessa kolmannen ja neljännen sukupolven maahanmuuttajista, tuskin heidän oppimistulokset tulevat (positiivisesti tai negatiivisesti) erottumaan niistä suomalaista, joilla ulkomaalaista perhetaustaa ei ole. Etenkin, kun Suomessa kasvaneet maahanmuuttajavanhemmille syntyneet kun isolla prosentilla löytävät kumppaninsa valtaväestöstä, milloin integraatio syvenee entisestään.

Maahanmuuttajavanhempien oma heikomman integraation olettaisin näkyvän heidän Suomessa syntyneiden lasten elämään. Itse olen joutunut todistamaan tilanteita, missä lapsi joutuu toimimaan vamhempansa tulkkina ja mikäli suomen kielen osaaminen on tällä tasolla, vaikeuttaa se varmasti esimerkiksi koulutehtävissä avustamista.