Suomen demografinen nykytila ja tulevaisuus – mistä huomisen tekijät?

  • 281 519
  • 3 710

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
- Digilaitteista takaisin ruutuvihkoihin ja kaunokirjoitus käyttöön
Tässä sinänsä mielenkiintoinen nosto. Itse vuonna 1993 syntyneenä olen yksiä viimeisiä ikäluokkia, mikä koulussa oppi kirjoittamaan kaunoa. Kaiketihan digitalisaatiosta huolimatta nykyään yhä edelleen peruskouluissa käytetään myös paperia ja lyijyä (grafiittia) käytetään, mutta olisikohan silti jonkinlainen back to basics tarpeellinen?

Olin varsin keskinkertainen oppilas omassa nuoruudessani (historiasta kymppejä kokeista, matikasta vitosia), mutta omana peruskouluaikanani Suomi nousi maailmanmaineeseen koulumenestyksensä johdosta. Ja sanotaan tähän väliin, että maahanmuuttajataustaisia oppilaita oli keskuudessamme jo silloin. Mitä sitten teimme sen jälkeen väärin? Ymmärtääkseni perinen luokkahuoneopiskelu pulpetteineen ei enää ole ollut suosiossa?
 

Zeta03

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, sympatiat KooKoo
Me suomalaiset ikäännymme kovaa kyytiä ja lapsia on syntynyt 2010-luvun taitteesta vuosi vuodelta vähemmän. (2019-2020 nähtiin lyhytaikainen käänne parempaan.) Vaikka osalla maahanmuuttajataustaisista lapsista (ei suinkaan kaikilla) haasteita koulussa onkin, näen heidän Suomessa olemisen kannaltamme merkittävästi parempana vaihtoehtona, mikäli teoreettisesti Suomi olisi laittanut ovensa merkittävästi kiinnemmäksi.

Jää sitten nähtäväksi mikä on 10-15v päästä näiden nykyisten maahanmuuttajataustaisten lapsien ja nuorien työllistymisprosentti. Pelkkä lukumäärällinen väestönkasvu ei auta Suomea selviämään seuraavina vuosikymmeninä, jos ei nuorille löydy töitä tai he syrjäytyvät muuten yhteiskunnasta ja heistä tulee enemmänkin massiivinen kuluerä valtiolle. Ehkä olen vain vanha ja kyyninen, hienoahan se olisi jos kaikki olisi töissä ja maksaisivat veroja, mutta jotenkin on sellainen fiilis, että ei se tule ihan niin hienosti menemään.

Tekijöitä tarvitaan aina olivatpa he kotoisin Iisalmesta tai Indonesiasta, tästä varmaan suurin osa on samaa mieltä.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Jää sitten nähtäväksi mikä on 10-15v päästä näiden nykyisten maahanmuuttajataustaisten lapsien ja nuorien työllistymisprosentti. Pelkkä lukumäärällinen väestönkasvu ei auta Suomea selviämään seuraavina vuosikymmeninä, jos ei nuorille löydy töitä tai he syrjäytyvät muuten yhteiskunnasta ja heistä tulee enemmänkin massiivinen kuluerä valtiolle. Ehkä olen vain vanha ja kyyninen, hienoahan se olisi jos kaikki olisi töissä ja maksaisivat veroja, mutta jotenkin on sellainen fiilis, että ei se tule ihan niin hienosti menemään.

Tekijöitä tarvitaan aina olivatpa he kotoisin Iisalmesta tai Indonesiasta, tästä varmaan suurin osa on samaa mieltä.
On totta yhteinen haasteemme, että mahdollisimman moni maahanmuuttajataustaisesta nuorisostamme työllistyy osaksi yhteiskuntaamme, eikä haastavissa tapauksissa tuomitsemiselle ole sijaa, vaan tuella. Sanottaneen jotain omasta yksityiselämästäni jotain, että itse olen ollut tuomassa työelämään lukuisia maahanmuuttajia ja yhtäältä tuen isänmaallisuutta, jos olen tässä onnistunut.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Ymmärtää, miksi nuoret tuntuvat olettavan, että hemmetin kallit vaatteet ovat jotenkin normaali asia saavuttaa kaikille, jos laskutaidossa on pahoja puutteita.
Vaikka "vaatteet on mun aatteet" lienee pätenyt jo vuosikymmenten ajan, nykyinen kehityskulku, missä nuorillakin outfitin hinta lasketaan tuhansissa euroissa on huolestuttava ja nykyäänhän vaatteita varastetaan joskus nuorilta päältäkin. Itse himokävelijänä panostan kenkiin, mutta nämä yli tuhannen euron arvoiset talvitakit, mitä jotkut suosivat vain huippaavat päätä.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Jää sitten nähtäväksi mikä on 10-15v päästä näiden nykyisten maahanmuuttajataustaisten lapsien ja nuorien työllistymisprosentti. Pelkkä lukumäärällinen väestönkasvu ei auta Suomea selviämään seuraavina vuosikymmeninä, jos ei nuorille löydy töitä tai he syrjäytyvät muuten yhteiskunnasta ja heistä tulee enemmänkin massiivinen kuluerä valtiolle.
Tässä haaste toden totta on koko Suomen valtiolla. Se miten he integroituvat, haaste on yhtä lailla jokaisen.

Oli henkilökohtainen suhtautuminen maamme maahanmuuttajataustaiseen väestöön millainen hyvänsä, avoin mieli pitänee.
 

kyykäärme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Tässä sinänsä mielenkiintoinen nosto. Itse vuonna 1993 syntyneenä olen yksiä viimeisiä ikäluokkia, mikä koulussa oppi kirjoittamaan kaunoa. Kaiketihan digitalisaatiosta huolimatta nykyään yhä edelleen peruskouluissa käytetään myös paperia ja lyijyä (grafiittia) käytetään, mutta olisikohan silti jonkinlainen back to basics tarpeellinen?

Olin varsin keskinkertainen oppilas omassa nuoruudessani (historiasta kymppejä kokeista, matikasta vitosia), mutta omana peruskouluaikanani Suomi nousi maailmanmaineeseen koulumenestyksensä johdosta. Ja sanotaan tähän väliin, että maahanmuuttajataustaisia oppilaita oli keskuudessamme jo silloin. Mitä sitten teimme sen jälkeen väärin? Ymmärtääkseni perinen luokkahuoneopiskelu pulpetteineen ei enää ole ollut suosiossa?
Laitan omaa listaa niistä asioista, mitkä mielestäni ovat tuon jälkeen menneet väärin:

- Toimivista tuen malleista siirryttiin toimimattomiin. Kun erityisluokkia alettiin purkaa, tuki ei tullutkaan oppilaiden mukana, kuten luvattiin, vaan kunnat alkoivat säästää. Oppilaiden henkilökohtaisiin oppimissuunnitelmiin kirjataan jatkuvasti tukea, jota koulu ei resursseillaan pysty antamaan.

- Kunnat säästävät myös muuten: kasvattamalla ryhmäkokoja, säästämällä opetusmateriaaleista, jopa uusien koulujen neliöistä ja varustelusta. Syynä voi ainakin osittain pitää useamman hallituksen tekemiä koulutusleikkauksia.

- Uusin opetussuunnitelma on heikompi ja sekavampi varsinkin arvioinnin osalta kuin edellinen. Vaikka kuntia ei ole pakotettu esimerkiksi avoimiin oppimisympäristöihin tai holtittomaan digitalisaatioon, nämä ajatukset vahvana elävät uusimmassa opsissa, ja kuntien opetus- ja sivistysvirastojen sekä muiden kuntapäättäjien ne sieltä on helppo poimia. Itseohjautuvuus ei oikein toimi eikä toteudu kouluissa.

- Maahanmuuto lisääntyminen näkyy joissain kouluissa. Pitäisi löytyä rahaa tukea oppilaita ja heidän vanhempiaan enemmän suomen kielen opiskelussa, vapaaehtoisesti tai pakolla.

- Lisääntynyt kilpailu oppilaiden ajasta. Älylaitteet, pelit, vehkeet ja some vievät yhä suuremman osan lapsen ajasta. Vaikka näennäisesti olisikin koulussa mukana opetuksessa, tekemässä läksyjä tai lukemassa kokeeseen, ajatukset saattavat pyöriä jossan ihan muualla.

- Johtamisvaje ja opettajien uupuminen. Rehtorilla saattaa olla 80 suoraa alaista. Hän ei pysty kehittämään koulun pedagogista puolta, eikä oikein kukaan muukaan. Henkilökunta vaihtuu jatkuvasti, monin paikoin mennään jatkuvasti joko lyhyt- tai pitkäaikaisilla sijaisilla. Oppilaille ei kehity kunnollista koulunkäyntirutiinia. Puute opetushenkilöstössä näkyy vahvimmin varhaiskasvatuksessa, mutta erityisopettajista, monista aineenopettajista ja jopa pätevistä luokanopettajista alkaa olla pulaa.

- Oppilashuollon henkilöstövaje. Kuraattoreja, terveydenhoitajia ja varsinkin koulupsykologeja puuttuu valtavasti.

- Koronan vaikutus näkyy tällä hetkellä vahvana muutamassa nykyisessä ikäluokassa, mutta se selittää nykytrendiä vähän.

Unohdinkohan jotain? Ainakin yhteiskunnan yleinen pahoinvointi heijastuu perheiden kautta aina myös koulua käyviin lapsiin.
 

rpeez

Jäsen
Erikoista, että kaveri joka on lopulta taistellut tiensä lähihoitajaksi, osaa suomea, on nyt Suomen kansalainen ja armeijassakin, ja nyt saanut kutsun Linnan juhliin oli onnistunut ainakin jo neljä vuotta Suomessa oltuaan saamaan vuonna 2020 jatko-oleskeluluvan hylkäyksen. Maahanmuuttoviranomaisilla on kyllä jotain hämärää prosesseissa.

No, tämä oli sivujuonne muuten itsenäisyyspäivän hyvän mielen jutussa
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Erikoista, että kaveri joka on lopulta taistellut tiensä lähihoitajaksi, osaa suomea, on nyt Suomen kansalainen ja armeijassakin, ja nyt saanut kutsun Linnan juhliin oli onnistunut ainakin jo neljä vuotta Suomessa oltuaan saamaan vuonna 2020 jatko-oleskeluluvan hylkäyksen. Maahanmuuttoviranomaisilla on kyllä jotain hämärää prosesseissa.

No, tämä oli sivujuonne muuten itsenäisyyspäivän hyvän mielen jutussa
Vaikka maahanmuuttoon liittyviin asioihin olenkin ehkä keskivertoa enemmän perehtynyt, Migrin käytänteet ovat toden totta joskus suorastaan omituisia.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Toden totta hyvää itsenäisyyspäivää tähänkin threadiin. Voimme tuntea kiitollisuutta menneiden sukupolvien taistelua kohtaan, että vapaa ja demokraattinen Suomi on yksi maailman hyvinvoivimmista kansoista ja että sen osaksi halutaan tulla ulkomailta.

Olen asiasta kirjoittanut ennenkin, mutta nostan sen näin itsenäisyyspäivänä esille. Suomen kansalaisuuksia myönnetään tällä hetkellä maahanmuuttajille enemmän kuin koskaan. Pääsy täysivaltaiseksi ja tasa-arvoiseksi osaksi Suomen kansaa on maahanmuuttajille hieno asia, mutta Suomessa kansalaisuuden saaminen on karu ja byrokraattinen prosessi vailla krumeluuria. Ylenpalttinen korullisuus ei toki mentaliteettiimme istukaan, mutta etteikö jotain pientä voisi uusille kansalaisillemme hienona päivänään järjestää.

Monissa maissa kansalaisuuden saamiselle on vakiintunut seremoniansa. Turha mielestäni lähteä suoraan kopioimaan muualta, vaan mieluummin rakennamme omat perinteemme, mutta esimerkiksi juuri itsenäisyyspäivän ympärille sitä voisi alkaa rakentamaan.
 

Kälvis

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Vaimo on opettaja. Hänellä on Suomessa syntyneisiä venäläistaustaisia oppilaita, jotka osaavat vain tyydyttävästi Suomea. Kielitaito rajoittaa menestymismahdollisuuksia koulussa. Ainakaan tässä tapauksessa sosioekonomisella asialla ei ole mitään tekemistä heidän Pisa-menestyksen kanssa.
Kouluissa on ainakin se vika, että käytännössä luokalle ei jätetä ketään vaan keksitään kyllä konstit, joilla voidaan antaa arvosanaksi 5. Siis vaikka kielitaito olisi sillä tasolla, että oppilas ei ymmärtäisi edes kokeen tehtävänantoa. Tämä ei motivoi oppilasta kehittämään omaa kielitaitoaan.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Vaikka laajan mittakaavan maahanmuutto on Ruotsissakin suhteellisen nuori ilmiö (1950-luvulta alkaen), on maassa jo pitkään ollut tapana juhlistaa uusia kansalaisia maan kansallispäivänä 6. kesäkuuta. Mistään ylenpalttisesta karnevaalista ei ole kyse, vaan hyvinkin hillitystä ja arvokkaasta juhlasta. Jotain tämänkaltaista näkisin mielelläni myös Suomessa. Ruotsissa jokainen kunta järjestää oman tapahtumansa.

Suomen kansalaisuuden saaminen ei ole pelkkä passi ja oikeus äänestää vaaleissa, vaan maamme kansalaisuuden saatuaan sinä olet suomalainen. Kansamme on omaleimainen ja kulmikas, mutta silti välittävä ja tarvittaessa määrätietoinenkin. Juhlistakaamme heitä, jotka sen osaksi haluavat ja ovat sen eteen tehneet työtä.




Tässä video Ruotsiin asettuneen maahanmuuttajapariskunnan näkökulmasta.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Ruotsin ohella myös muun muassa Kanadassa maan uusia kansalaisia juhlistetaan näyttävästi. Vaikka kansalaisuuden mukanaan tuomat oikeudet ja velvollisuudet toki ovat merkittävämpi asia, kuin yksittäinen seremonia, on se silti varmasti jotain mitä uudet kanadalaiset muistavat lopun ikäänsä.


Mitä netistä tietoa kaivelin, myös ainakin Hollanti, Norja ja Tanska juhlistavat uusia kansalaisiaan.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Löysin tällaisen jutun vuodelta 2017. Ainakaan omassa kotikunnassani uusia kansalaisia ei juhlisteta millään tavalla, mutta pitänee laittaa asiasta viestiä eteenpäin.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Näin itsenäisyyspäivän loppuhetkillä laitettava toisen threadin innoittamaan (kiitos @MegaForce) sitaatti kansalliskirjailija Zacharias Topeliukselta, kaukaiselta sukulaiseltani.

”Tässä maassa asuu kansaa erilaisista sukuperistä ja eri kielistä, ja he kantavat suonissaan erilaisten kansakuntien verta. Mutta se on sanottu, että kaikki, jotka tunnustavat tämän maan isänmaakseen ja rakastavat tätä sellaisena - kaikki, jotka tottelevat tämän maan lakia ja tekevät työtä tämän hyväksi - ovat yksi kansa” - Maamme kirja, Zacharias Topelius (1875)

Topelius oli kaukaa viisas. Tämä lähes 150 vuotta vanha toteamus on edelleen ajankohtainen.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Taustoiltaan moninaistuvammassa Suomessa toden totta toivoisin Topeliuksen sanojen nousevan arvoonsa, vastakkainasettelun sijaan. Loppujen lopuksi kun samassa veneessä olemme. Rasismia esiintyy muodossa tai toisessa oletettavimmin maailman kaikissa maissa ja tämän realisoitumisessa ennen kaikkea historia on synkkä. Silti toivoisin modernilta Suomelta vähän samanlaista kansallista mentaliteettia, kuin vaikkapa Kanadassa, missä väestö on taustoiltaan erittäin moninainen, mutta vaahteranlehtilipun alla kaikki yhdistyvät.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Vaikka suorastaan mystifioituneen yhtenäiskulttuurin aika onkin ohi, itsenäisyyspäivänä on silti hienoa nähdä, miten monta asiaa yhdistää valtaosaa meistä, myös maahanmuuttajataustaisista suomalaisista.

Vaikka yhteiskuntamme polarisaatio lienee leipää ja voita monille, toivoisin itse että eri väestöryhmien, olivat nämä sitten sosioekonomisia, tai etniseen taustaan liittyviä raja-aitoja pyrittäisiin tietoisesti, vähintään sitten keskustelukultturin avulla madaltamaan ja jopa kaatamaan, ei pystyttämään.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Sikäli vaikka nykyisen hallituksen nihkeähkö suhtautuminen työperäiseen maahanmuuttoon onkin tiedossa, mielenkiintoista lukea tällaista tekstiä sisäministeriön sivuilta.

Suomi, kuten muutkin maat, kilpailee ulkomaisista yrittäjistä ja huippuosaamisesta. Start-upien sekä pienten ja keskisuurten yritysten rekrytoinnit tapahtuvat vauhdilla, ja yhden osaajan panos voi olla merkittävä: yhden avainhenkilön puuttuminen voi vaarantaa yrityksen menestyksen ja muutkin työpaikat.

Sujuva oleskelulupajärjestelmä vaikuttaa osaltaan yritysten menestymismahdollisuuksiin. Hallituksen tavoitteena on kehittää työperusteisten oleskelulupien käsittelyä niin, että keskimääräinen käsittelyaika olisi noin kuukauden. Kun yritysten ja huippuosaajien on entistä helpompi tulla Suomeen, myös Suomen kilpailukyky paranee.

Maahanmuuttovirasto on viime vuosina voimakkaasti kehittänyt sähköistä asiointia ja hakemusten automaattista käsittelyä, mikä helpottaa ja nopeuttaa lupien hakemista ja käsittelyä.
Tämä on kuin suoraan omalta näppikseltäni. Tokihan juhlapuhetasolla kaikkea on mahd
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Sikäli olisi mielenkiintoista tietää, onko sisäministeriön työkulttuuri muuttunut paljonkin, kun sisäministeri vaihtui vihreästä perussuomalaiseen. Sama henkilökuntahan talossa pääosin muuten on.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Vaikka valtioneuvostoa kohtaan ainaisia säästöpaineita onkin, itse tutkisin mahdollisuutta perustaa uusi maahanmuutto- ja integraatioministerin salkku sisäministeriöön. Sisäministeri rooli on hyvin laaja ja uskon hänellä olevan nykyisessä roolissaan kädet täynnä työtä.
 

MegaForce

Jäsen
Näin itsenäisyyspäivän loppuhetkillä laitettava toisen threadin innoittamaan (kiitos @MegaForce) sitaatti kansalliskirjailija Zacharias Topeliukselta, kaukaiselta sukulaiseltani.

”Tässä maassa asuu kansaa erilaisista sukuperistä ja eri kielistä, ja he kantavat suonissaan erilaisten kansakuntien verta. Mutta se on sanottu, että kaikki, jotka tunnustavat tämän maan isänmaakseen ja rakastavat tätä sellaisena - kaikki, jotka tottelevat tämän maan lakia ja tekevät työtä tämän hyväksi - ovat yksi kansa” - Maamme kirja, Zacharias Topelius (1875)

Topelius oli kaukaa viisas. Tämä lähes 150 vuotta vanha toteamus on edelleen ajankohtainen.
Otin sitaatin Vihreiden kunnanvaltuutetulta, Eva Tawasolilta, joka kommentoi sen Sauli Niinistön itsenäisyyspäivätoivotukseen Facebookissa.

Tulevaisuudessa, kun Suomi kansainvälistyy entisestään, Topeliuksen viesti muistuttaa siitä, että yhtenäisyys ei vähene monimuotoisuuden lisääntyessä, vaan se rakentuu keskinäisestä kunnioituksesta ja yhteisten päämäärien jakamisesta. Tärkeää on ylläpitää avointa keskustelua ja edistää kulttuurien välistä ymmärrystä, jotta kaikki voivat tuntea olonsa tervetulleiksi ja osaksi yhteiskuntaa.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Tulevaisuudessa, kun Suomi kansainvälistyy entisestään, Topeliuksen viesti muistuttaa siitä, että yhtenäisyys ei vähene monimuotoisuuden lisääntyessä, vaan se rakentuu keskinäisestä kunnioituksesta ja yhteisten päämäärien jakamisesta. Tärkeää on ylläpitää avointa keskustelua ja edistää kulttuurien välistä ymmärrystä, jotta kaikki voivat tuntea olonsa tervetulleiksi ja osaksi yhteiskuntaa.
Juurikin näin. Etnisiltä taustoiltaa hyvin moninaisia, mutta monella tapaa kansallisesti yhtenäisiä maita riittää, kuten mainitsemani Kanada ja esimerkiksi Brasilia. Pointtini ei ole siinä, etteikö kyseisissä maissa olisi yhteiskunnallisia haasteita ja laajaa rasismia, mutta haluan ennen kaikkea vastata tällä heille, jotka ovat huolissaan kansallisesta yhtenäisyydestämme globalisoituvassa maailmassa ja taustoiltamme moninaistuvassa Suomessa.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Paljon on yhtä lailla kiinni meistä itsestämme. En itse todellakaan halua tarpeetonta vastakkainasettelua maamme eri väestöryhmien välille, loppujen lopuksi kun intressimme isänmaamme osalta ovat yhteneväiset.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Otin sitaatin Vihreiden kunnanvaltuutetulta, Eva Tawasolilta, joka kommentoi sen Sauli Niinistön itsenäisyyspäivätoivotukseen Facebookissa.
Erittäin hyvä nosto. Maamme-kirjan olen lukenut ja vaikka kansallisromanttinen teos onkin tietyiltä osin vanhentunut (Mikäpä lähes 150 vuotta vanha yhteiskunnallinen kirja ei), on sen Suomesta ja suomalaisista ylevän kuvan luova teksti mieleenpainuvaa.

Kyseisen sitaatin olin kuitenkin unohtanut. Kuten jo aiemminkin olen sanonut, Topelius oli kaukaa viisas.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Vaikka keskustelukulttuurimme onkin ajoittain repivää ja yhteiskuntamme on monelta osin poteroitunut, on suorastaan lohdullista, että jokainen meistä voi tehdä osamme, edes sen pienen sen eteen, että kansallinen koheesio ja yhtenäisyys edistyy. Voimme olla se, joka sanoo rasistiseen tokaisuun, että tuo ei ole ok ja voimme pienillä teoilla näyttää esimerkkiä muille.

Liika hurskastelu toki helposti kääntyy itseään vastaan, mutta vastakkainasettelun lietsominen, oli kyseessä esimerkiksi Suomessa syntyneet vs. maahanmuuttajat ei mielestäni johda mihinkään hyvään.
 

Euro71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, olosuhdesyistä HIFK
YLE:llä ihan hyvä juttu kahdesta Suomea nakertavasta ilmiöstä eli työkyvystä ja väestön vanhenemisesta:


Itse olen koettanut rummuttaa demografian muutoksen edessä sellaisia asioita kuin nuorisotyöttömyys, työelämästä syrjäytyminen, työssä jaksaminen ja eläkeiän / eläkkeen muutokset. Jutussa tätä hiukan sivutaan:

Luoto mainitsee myös eläkeläisten osa-aikaisen työllistämisen. – Kaikissa ikäryhmissä ja väestöryhmissä täytyisi miettiä uudelleen, miten voisi osallistua työntekoon.
Demografian paikkaus työperäisellä maahanmuutolla on vähän kuin veden kantaminen kaivoon tai housuun pissaaminen pakkasella, sillä voi saada muutosta pehmennettyä, mutta aikanaan heistäkin tulee osa systeemiä; osa syrjäytyy, osa uupuu, osa jää eläkkeelle.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös