Suomen demografinen nykytila ja tulevaisuus – mistä huomisen tekijät?

[Ann Arbor]

Rasismi | Pääministeri Petteri Orpo kommentoi rasismitutkimusta: ”Ikävää luettavaa”

Orpon mukaan hallituksen kesällä tekemä tiedonanto on ”enemmän kuin tarpeellinen”.

www.hs.fi

Sikäli hyvä asia, että vakavaa asiaa kommentoidaan pääministeriä myöten, mutta eihän tämä Suomen kansainväliselle maineellekaan hyvä asia ole. Sikäli en ole vielä varma, miten Suomen heikko sijoitus tilastossa on vielä levinnyt ulkomaille, mutta jos olet Afrikasta tulossa Eurooppaan töihin tai opiskelemaan, en ihmettelisi, vaikka moni valitsisi Suomen sijaan Ruotsin, missä rasismi ei ole yhtä yleistä.

 

[Ann Arbor]

Study: Finland is perceived as one of the most racist countries in EU

PEOPLE of African descent consider Finland as one of the most racist countries in the European Union, suggests a 13-member state study by the EU Agency for Fundamental Rights (FRA). In Finland, 43 per cent of such people reported to having experienced racial harassment in the past year, a...

www.helsinkitimes.fi

Englanninkielinen Helsinki Times uutisoi aiheesta. Sikälihän jos suomalaiset ovat rasistisempia, kuin vaikka ruotsalaiset, niin vaikea sille yksittäisenä ihmisenä paljoakaan on tehtävissä, vaikka itse jotenkin olen kuitenkin kuvitellut, ettemme me mitenkään poikkeuksellisen rasistista kansaa olisi.

Allekirjoittaneella on eräs hyvä ruotsalainen, "ei-kantaruotsalainen" frendi joka on saanut osansa ennakkoluuloista ihan tänäkin päivänä, joten ei Ruotsikaan mikään antirasistinen ihanneyhteiskunta ole, mutta mieluiten näkisin silti Suomen maailman vähiten rasistisien yhteiskuntien joukossa. Rasismi ei johda koskaan mihinkään hyvään.

 

[Ann Arbor]

Which European countries are the most racist?

From schools to the job market, housing and health, black people face "pervasive and relentless" discrimination, an EU report has revealed.

www.euronews.com

Tein pienen Google-katsauksen ja toistaiseksi isot mediat eivät ole nostaneet Suomea varsinaisesti tikunnokkaan, mutta sijoituksemme kärkipäässä ei kyllä ole maallemme hyvää mainosta. Sikäli huolestuttavaa, että trendi on Suomenkin kohdalta huonompaan suuntaan. Yksi tutkimus ei kerro kaikkea, mutta tämän perusteella olimme "vähemmän rasistisempi kansa" vuonna 2016, kuin 2022. Mitä tässä välissä tapahtui?

 

[Cobol]

Rasismi-selvitykset tulisi avata kysymysasettelun, vastaustapojen, kohderyhmien ja vastausten osalta. Vaikka jokainen maa on samoista ja eri syistä enemmän tai vähemmän rasistinen, rasistisuus poikkeaa myös useilla eri tavoilla perinteiseltä valkoinen vs värillinen akselilta.

Alla olevasta kuvasta näkyy hyvin siirtymät 2016-2022. Kuinka todellisia suuret siirtymät ovat? Puolasta raportoitiin rasismin jopa kaksinkertaistumisesta 2000-luvun alussa ja valtiollinen media maalasi pakolaisista synkän kuvan. Silti Puolassa rasismia on tämän selvityksen mukaan hyvin vähän suhteessa muihin maihin. Puolan hallitus on erilaisten raporttien mukaan osin tukenut tai rasismia tai ainakin vaiennut raisistisista hyökkäyksistä mm. juutalaisia kohtaan.

Jonkin verran on tullut vastaan pohdintoja, joissa äärioikeistolainen puolue ja sen kannatuksen nousu Itävallassa, Saksassa ja Suomessa olisi syynä rasismin kasvuun. Samaan osin viitataan alla.

‘Pervasive and relentless’ racism on the rise in Europe, survey finds

Poll of 6,752 people of African descent in 13 countries finds almost half have experienced discrimination

www.theguardian.com

 

[Ann Arbor]

Jonkin verran on tullut vastaan pohdintoja, joissa äärioikeistolainen puolue ja sen kannatuksen nousu Itävallassa, Saksassa ja Suomessa olisi syynä rasismin kasvuun.

Kaiketihan rasismin salonkikelpoistuminen toden totta vaikuttaa asiaan. Vaikka monet nykyään rasistisina mielletyt asiat ovatkin "kielletty", mitä vaikkapa joitain vuosikymmeniä sitten eivät olleet, kyllähän esimerkiksi päättyneen kesän rasismikohun (kohujen) tuovan eräänlaista itseluottamusta rasistisia näkemyksiä omaaville ihmisille. Vaikka rasismin ympärillä käytiinkin laajaa julkista keskustelua ja hallitus teki virallisen tiedonannon asiasta, puolitiehen jäimme mielestäni.

Suomi kansainvälistyy. Yhteiskuntamme menestyksen ja kansallisen koheesion kannalta jakolinjojen tietoinen syventäminen ja "me vs. ne"-ajattelun lietsominen on silkkaa myrkkyä.

 

[Cobol]

Kaiketihan rasismin salonkikelpoistuminen toden totta vaikuttaa asiaan. Vaikka monet nykyään rasistisina mielletyt asiat ovatkin "kielletty", mitä vaikkapa joitain vuosikymmeniä sitten eivät olleet, kyllähän esimerkiksi päättyneen kesän rasismikohun (kohujen) tuovan eräänlaista itseluottamusta rasistisia näkemyksiä omaaville ihmisille. Vaikka rasismin ympärillä käytiinkin laajaa julkista keskustelua ja hallitus teki virallisen tiedonannon asiasta, puolitiehen jäimme mielestäni.

Minusta kesän keskustelussa oli näin jälkikäteenkin yksi päätavoite: kaataa Orpon hallitus. Rasismia käytettiin päätavoitteen työkaluna ja tarkemmin, yhdestä puolueesta edustajineen maalattiin umpirasistinen puolue.

Rasismi on osa suomalaista yhteiskuntaa. Koulutusta, asuntomarkkinoita, työpaikkoja, liikkumista. Kyse on yhteiskunnallisesta ongelmasta ja se tulisi vähitellen tunnistaa. Rasismin vähentäminen ei tapahdu Orpon hallitus kaatamalla vaan muuttamalla koko yhteiskuntaa. Tästä ei taidettu puhua lainkaan, koska kyse oli hallituksen kaatamisesta?

Suomi kansainvälistyy. Yhteiskuntamme menestyksen ja kansallisen koheesion kannalta jakolinjojen tietoinen syventäminen ja "me vs. ne"-ajattelun lietsominen on silkkaa myrkkyä.

Käsitys, jossa suomalaisuus on kaikkia parempi ominaisuus, johtaa halveksimaan muita ihmisiä ja luo tuota me vs ne -ajattelua. Tämän vastapuolena yhtä vaarallinen ajattelu on "kaikille ovet auki", jota Suomessa näkyi avoimesti 2015-2016. Ideologinen perusta oli se, että hyväksymällä yhden pakolaisen meidän on hyväksyttävä kaikki muutkin, jotka tulevat ovellemme.

Erilaiset ennusteet vaihtelevat, mutta ilmastonmuutoksen oletetaan ajavan ihmisiä yhä enemmän etelästä pohjoiseen, samoin lähitulevaisuuden sotien. Meidän pitää olla valmis EU:n ja NATO:n kanssa Venäjän ja Kiinan hybridioperaatioihin, joista osassa he käyttävät suuria ihmismassoja lännen horjuttamiseen.

 

[Ann Arbor]

Sikälihän tätä "kantikset vs. mamut"-vastakkainasettelua esiintyy jopa maahanmuuton vuosisataisessa suurvallassa Yhdysvalloissa, missä miltei jokainen on enemmän tai vähemmän maahanmuuttaja tai heidän jälkeläinen, että oletettavasti tulemme olemaan samojen haasteiden äärellä myös tulevaisuudessa, vaikka tällä hetkellä Suomeen asettuvat ja heidän jälkeläisensä tulevatkin merkittävältä osin suomalaistumaan.

Huomioiden kuitenkin, että laajan mittakaavan maahanmuuton historia (mikäli esihistorialliset muuttoaallot, joiden jälkeläisiä nykyiset ns. kantasuomalaiset ovat jätetään laskuista.) on Suomessa vielä lyhyt, on sukupolvellamme mielestäni historiallinen mahdollisuus luoda kulttuuristamme maahanmuuttomyönteinen, siinä missä monessa muussa Euroopan maassa pohja luotiin jo Toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä.

Itse toivon kulttuuria, missä suomalaisuus ei ole sidottu esivanhempien kotimaahan. Loppujen lopuksi kun oletettavimmin jonnekin Kenian ja Tansanian rajaseudulle (Leijonakuninkaan tapahtumapaikoille) meidän kaikkien geenimme perustavat.

 

[Ann Arbor]

Anti-immigrant sentiment on the rise in Germany – DW – 10/25/2023

Anti-migration parties have been gaining ground in elections across Germany, even in places which have benefited from new arrivals. One such town is Goslar in a rural region in north-central Germany, where skilled workers help to provide vital public services.

www.dw.com

Paljon olen tässä threadissa jakanut juttuja Saksasta ja mielenkiintoinen, joskin valitettava uutisvideo tämä. Suorastaan oppikirjamainen tapaus integroitumisesta osaksi saksalaista yhteiskuntaa, mutta niin vain Saksassakin merkittävän osan kansasta suhtautuminen maahanmuuttoon kiristynyt. Toivottavasti Suomi uisi vastavirtaan tästä trendistä.

 

[Antisankari]

Ainakin Ruotsin esimerkki osoittaa, että jos tänne satoja tuhansia mamuja päästetään - riippumatta mistä syystä - niin kotouttaminen on välttämätöntä.

Ruotsi oli ylimielinen ja luuli, että kaikki kotoutuvat joka tapauksessa, ja kuins vaan kävi.

 

[Ann Arbor]

Ainakin Ruotsin esimerkki osoittaa, että jos tänne satoja tuhansia mamuja päästetään - riippumatta mistä syystä - niin kotouttaminen on välttämätöntä.

Ruotsi oli ylimielinen ja luuli, että kaikki kotoutuvat joka tapauksessa, ja kuins vaan kävi.

Ruotsin tilannetta vaikeuttaa ennen kaikkea se, että humanitäärisen maahanmuuton osuus kulttuurillisesti Ruotsia kaukaisista kehitysmaista on ollut korostuneen suuri. -Heistäkin monet integroituvat ihan kivuttomasti, mutta keskimäärin integraatio vie aikaa ja resursseja, verrattuna esimerkiksi muista EU-maista tuleviin.

 

[Ann Arbor]

Kävimme vantaalaisessa koulussa, jossa puhutaan yli 70:tä kieltä – tällä keinolla sen nuoret etenevät työelämään harvinaisen tehokkaasti

Vantaalla kehitetty työelämätaitojen opetus auttaa yläkoululaisia löytämään tiensä omannäköisiin opintoihin ja töihin.

yle.fi

Mielenkiintoinen Ylen juttu monikulttuurisen koulun arjesta. Halutessamme, että myös maahanmuuttajataustaiset Suomessa syntyneet tai tänne lapsena muuttaneet integroituvat osaksi suomalaista yhteiskuntaa, on mielestäni peruskoulun resursseista syytä pitää kiinni.

 

[kyykäärme]

Kävimme vantaalaisessa koulussa, jossa puhutaan yli 70:tä kieltä – tällä keinolla sen nuoret etenevät työelämään harvinaisen tehokkaasti

Vantaalla kehitetty työelämätaitojen opetus auttaa yläkoululaisia löytämään tiensä omannäköisiin opintoihin ja töihin.

yle.fi

Mielenkiintoinen Ylen juttu monikulttuurisen koulun arjesta. Halutessamme, että myös maahanmuuttajataustaiset Suomessa syntyneet tai tänne lapsena muuttaneet integroituvat osaksi suomalaista yhteiskuntaa, on mielestäni peruskoulun resursseista syytä pitää kiinni.

Tuo artikkelin teppo on käytössä kaikissa Vantaan yläkouluissa. Minun koulussani se ei toimi kunnolla. Teppo-oppilaita on aika vähän. Niinä viikkoina, kun he ovat työelämässä, pitäisi kuitenkin kaikkien niiden luokkien etenemistä koulussa jarruttaa, joilla on teppo-oppilaita. Se ei käytännössä onnistu, ja tulee jatkuvaa säätöä tekemättömistä kokeista ja koulutöistä.

Mikään ihme ei ole, että Lehtikuusessa tuo teppo on saatu toimimaan, ja sitä osataan vieläpä hyödyntää maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kanssa. Lehtikuusessa on erinomainen, positiivinen ja kannustava rehtori, joka on pystynyt rekrytoimaan kouluun "hyviä tyyppejä". Siellä on tekemisen meininki, vaikka oppilasaines on lievästi sanottuna haasteellinen. Koulu käsittääkseni on myös yksi niistä, joka saa kaupungilta lisärahaa, koska siellä on niin paljon maahanmuuttajataustaisia oppilaita.

 

[Ann Arbor]

@kyykäärme Kiitos mielenkiintoisesta vastauksesta. Kyseinen TEPPO-malli vaikuttaa kerta kaikkiaan mielenkiintoiselta, ja ihan mututuntumalta voisi sen yleistymisen nähdä olevan erittäin hyvä asia. Omana peruskouluaikanani se oli se yksi TET-harjoittelu 9-luokalla ja omassa tapauksessani opinto-ohjauskin vähän niin ja näin.

 

[kyykäärme]

@kyykäärme Kiitos mielenkiintoisesta vastauksesta. Kyseinen TEPPO-malli vaikuttaa kerta kaikkiaan mielenkiintoiselta, ja ihan mututuntumalta voisi sen yleistymisen nähdä olevan erittäin hyvä asia. Omana peruskouluaikanani se oli se yksi TET-harjoittelu 9-luokalla ja omassa tapauksessani opinto-ohjauskin vähän niin ja näin.

Lähinnä pitäisi ratkaista se, että miten turvataan teppojen pysyminen mukana kouluaineissa sinä aikana, kun ovat työpaikoilla. Siellä on kovilla tavoitteilla lukioon meneviäkin porukassa, ja heille tulee stressiä siitä, että ovat monta viikkoa poissa koulusta. Sellaisille, joilla tavoitteet ovat ammatilliselle puolelle, tuo teppo sopii minusta paremmin.

 

[rpeez]

Kävimme vantaalaisessa koulussa, jossa puhutaan yli 70:tä kieltä – tällä keinolla sen nuoret etenevät työelämään harvinaisen tehokkaasti

Vantaalla kehitetty työelämätaitojen opetus auttaa yläkoululaisia löytämään tiensä omannäköisiin opintoihin ja töihin.

yle.fi

Mielenkiintoinen Ylen juttu monikulttuurisen koulun arjesta. Halutessamme, että myös maahanmuuttajataustaiset Suomessa syntyneet tai tänne lapsena muuttaneet integroituvat osaksi suomalaista yhteiskuntaa, on mielestäni peruskoulun resursseista syytä pitää kiinni.

Hyvää settiä tämä Teppo.

Lisäksi olen itse hyvin vakuuttunut, että nuorten halu tehdä ilkivaltaa ja muita kolttosia vähenee kun he näkevät työn asioiden takana, ja saavat itselleen merkityksellistä tekemistä.

 

[Mediakuutio]

Sikäli huolestuttavaa, että trendi on Suomenkin kohdalta huonompaan suuntaan. Yksi tutkimus ei kerro kaikkea, mutta tämän perusteella olimme "vähemmän rasistisempi kansa" vuonna 2016, kuin 2022. Mitä tässä välissä tapahtui?

Vuonna 2017 oli ensimmäinen terrori-isku Suomessa ja olisiko muistaakseni 2018 alkaen kun alkoi paljastua suuri määrä näitä turvapaikanhakijoiden tekemiä seksuaalirikoksia. Tuo varmasti selittää osan kasvusta.

 

[Ann Arbor]

Vuonna 2017 oli ensimmäinen terrori-isku Suomessa ja olisiko muistaakseni 2018 alkaen kun alkoi paljastua suuri määrä näitä turvapaikanhakijoiden tekemiä seksuaalirikoksia. Tuo varmasti selittää osan kasvusta.

Tuolloin 2015-2018 Europpassa, Suomi mukaanlukien kieltämättä kuohui vuoden 2015 pakolaisaallon seurauksena ja turvallisuustilanteen heikkeminen oli tosiasia. Yhtä lailla tilanne on noista ajoista muuttunut ja esimerkiksi Suomeen kohdistuva humanitäärinen maahanmuutto on viime vuodet ollut vähäistä, poislukien Ukrainasta saapuneet.

 

[Mediakuutio]

Tuolloin 2015-2018 Europpassa, Suomi mukaanlukien kieltämättä kuohui vuoden 2015 pakolaisaallon seurauksena ja turvallisuustilanteen heikkeminen oli tosiasia. Yhtä lailla tilanne on noista ajoista muuttunut ja esimerkiksi Suomeen kohdistuva humanitäärinen maahanmuutto on viime vuodet ollut vähäistä, poislukien Ukrainasta saapuneet.

Vähentynyt on mutta aikaa on vasta sen verran vähän kulunut, että aika moni muistaa vielä nuo tapahtumat.

 

[Ann Arbor]

Valtion ryhdistäydyttävä työperäisen maahanmuuton edistämisessä

Yksi tehokas keino on toteuttaa Finland Talent Match -rekrytointialusta, jonka kautta yritykset tavoittavat kansainvälistä työvoimaa, kirjoittaa Markku Lahtinen.

www.kauppalehti.fi

Lukusuositus Kauppalehden julkaisemalle Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Markku Lahtisen kirjoitukselle.

40 prosenttia nykyisistä työllisistä poistuu työmarkkinoilta vuoteen 2035 mennessä. Suomi tarvitsee 40 000 henkilön nettomaahanmuuton, jotta työvoiman tarjontaa on riittävästi.

Työperäinen maahanmuutto ei lisäänny peukaloita pyörittämällä. Yksi tehokas keino on toteuttaa Finland Talent Match -rekrytointialusta, jonka kautta yritykset tavoittavat Suomessa jo olevaa tai Suomesta kiinnostunutta kansainvälistä työvoimaa.

Kuin omalta näppikseltä. Vaikka Suomeen kohdistuva työperäinen maahanmuutto onkin tällä hetkellä korkeammalla tasolla, kuin vielä esimerkiksi joitain vuosia sitten, tekemistä on vielä runsaasti.

 

[Ann Arbor]

Pia Kauma: Ei ole järkeä, että Suomessa voisi asua vuosia opettelematta kieltä | Verkkouutiset

Kansanedustajan mukaan ei ole veronmaksajien tehtävä kustantaa loputtomiin tulkkipalveluja.

www.verkkouutiset.fi

Vaikka Pia Kauma kohua on aiemmin herättänytkin, on hän mielestäni oikeilla linjoilla näkemyksensä kanssa. Kielen oppiminen on paitsi työkalu arjessa, avaa se maahanmuuttajalle suomalaista kulttuuria ja lisää osallisuuden tunnetta osana kansakuntaamme.

Vaikka suomi pieni kieli maailman mittakaavassa onkin, ihan samalla tavalla, kun Ranskassa maahanmuuttajilta odotetaan ranskan oppimista ja Saksassa saksan, ei suomen kielen oppimisen odottaminen ole mielestäni kohtuuton vaatimus tänne asettuvilta. Vasta maahan muuttaneet ovat luonnollisesti eri asia, mutta jos kyse on pysyvämmin Suomeen asettuneesta, tulee kielitaitoa mielestäni odottaa. Se edistää integraatiota.

 

[Ann Arbor]

Nyt puhuu lääkäri, jonka vastaanotolle kaikki eivät halua – kokeile, miten sinä toimisit arkisissa tilanteissa maahanmuuttajien kanssa

Moni suomalainen asioi arkisissa tilanteissa mieluiten äidinkieleltään ja etniseltä taustaltaan samankaltaisten ihmisten kanssa, ilmenee Ylen teettämästä kyselystä. Tässä jutussa voit itse testata, miten toimisit esimerkiksi lääkärissä.

yle.fi

Mielenkiintoinen, mutta osaltaan erittäin valitettava juttu. Suomi kansainvälistyy. Eri ammateissa toimivien maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suhteellinen osuus kasvaa. Itse olen elämäni aikana kohdannut lukuisia ulkomaalaistaustaisia lääkäreitä ja hoitajia ja kokemukseni ovat joka kerta olleet hyviä. Mikäli joku vaatii lääkärikseen yksinomaan "Pekka Johanssonin" tai "Jaana Virtasen", on hän vaikean paikan edessä.

 

[Ann Arbor]

Rasismi | Näin Helsingin taksikuskit kertovat kohtaamastaan rasismista: ”Monet sanovat haluavansa suomalaisen eli siis valkoisen kuskin”

Taksikuskit kertovat syrjinnän näkyvän esimerkiksi pahoinpitelyn yrityksinä, kyydin maksamatta jättämisenä ja rasistisena huuteluna.

www.hs.fi

Hesarin juttu vähän samasta aiheesta. Huomioiden taksialan olevan nykyään hyvin maahanmuuttajapainotteinen, "valkoista kuskia" vaativa on vaikean paikan äärellä.

Sikälihän taksikuskin etnisellä taustalla ei pitäisi olla minkäänlaista merkitystä, kunhan kuski vie perille turvallisesti ja palvelu pelaa.

 

[mike owen]

Valtion ryhdistäydyttävä työperäisen maahanmuuton edistämisessä

Yksi tehokas keino on toteuttaa Finland Talent Match -rekrytointialusta, jonka kautta yritykset tavoittavat kansainvälistä työvoimaa, kirjoittaa Markku Lahtinen.

www.kauppalehti.fi

Lukusuositus Kauppalehden julkaisemalle Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Markku Lahtisen kirjoitukselle.


Kuin omalta näppikseltä. Vaikka Suomeen kohdistuva työperäinen maahanmuutto onkin tällä hetkellä korkeammalla tasolla, kuin vielä esimerkiksi joitain vuosia sitten, tekemistä on vielä runsaasti.

Erittäin suuri ongelma Suomessa on se etteivät kaikki tänne tulevat maahanmuuttajat viihdy Suomessa ja jää tänne työtä tekemään firmoihin. Maahanmuuttajien viihtyvyys ja tänne jäänti ovat kyllä ratkaistavissa, jos vain tahtoa löytyy. Onko kyseessä maahanmuuttovastainen ilmapiiri vai mikähän mahtaa olla perimmäinen syy miksi tänne tulevat maahanmuuttajat lähtevät täältä pois.

Kaikki hallituksen toimet eivät edistä työperäistä maahanmuuttoa Suomessa. Jotain tarttis tehdä pikaisesti, jotta tänne saadaan positiivinen ilmapiiri.

Huippuosaajien lisäksi täällä tarvitaan runsaasti lisää tavallisia matalan tason duunareita tulevaisuudessa.

Kolmen kuukauden sääntö on turha.

 

[Ann Arbor]

Erittäin suuri ongelma Suomessa on se etteivät kaikki tänne tulevat maahanmuuttajat viihdy Suomessa ja jää tänne työtä tekemään firmoihin. Maahanmuuttajien viihtyvyys ja tänne jäänti ovat kyllä ratkaistavissa, jos vain tahtoa löytyy. Onko kyseessä maahanmuuttovastainen ilmapiiri vai mikähän mahtaa olla perimmäinen syy miksi tänne tulevat maahanmuuttajat lähtevät täältä pois.

Kaikki hallituksen toimet eivät edistä työperäistä maahanmuuttoa Suomessa. Jotain tarttis tehdä pikaisesti, jotta tänne saadaan positiivinen ilmapiiri.

Huippuosaajien lisäksi täällä tarvitaan runsaasti lisää tavallisia matalan tason duunareita tulevaisuudessa.

Kolmen kuukauden sääntö on turha.

Olen samaa mieltä. Vaikka Suomi maailman onnellisimpana maana ja vakaana ja hyvinvoivana yhteiskuntana on hyvä paikka myös maahanmuuttajille, emme voi olettaa maahanmuuttajien tulevan Suomeen "itsestään", vaan heidän houkuttelemiseksi ja toden totta myös täällä pitämiseksi on tehtävä työtä. -Ja tähän voi meistä jokainen vaikuttaa, tekemällä osansa "maahanmuuttomyönteisen" ilmapiirin edistämiseksi. Ennen pitkää se ulottuu myös valtiovaltaan, avoin kansalaisyhteiskunta kun olemme.

 

[Ann Arbor]

Taas Suomi näyttää tyhmältä ulkomailla – Rasismi tulee meille kalliiksi

Syrjiessämme menetämme paljon, ja tällä on suora vaikutus yritysten investointeihin ja siten koko talouden kasvuun, kirjoittaa kirjeenvaihtaja Pia Heikkilä.

www.talouselama.fi

Puhutteleva Talouselämän julkaisema kirjoitus rasismista ja sen kalliiksi käymisestä Suomelle.

On tiedetty jo pitkään kuinka syrjintä aiheuttaa kovia kustannuksia koko talouteen vähentäen miljoonien ihmisten varallisuutta ja tuloja. Kun syrjimme toista etnistä taustaa, sukupuolta tai uskontoa edustavia ihmisiä, syrjimme samalla heidän lahjakkuuttaan, innovaatiotaitojaan ja eri kulttuurista näkökantaa. Nämä kaikki auttaisivat meitä etenemään maailmassa ja liike-elämässä.

Monet yritysten ja yliopistojen tutkimukset osoittavat, että eri sukupuolista ja erivärisistä ihmisistä koostuvat ryhmät ovat kekseliäämpiä ja tuotteliaampia kuin samaa taustaa edustavat ryhmät.

Syrjiessämme siis menetämme paljon, ja tällä on suora vaikutus yritysten investointeihin ja siten koko talouden kasvuun.