Suomen demografinen nykytila ja tulevaisuus – mistä huomisen tekijät?

  • 269 426
  • 3 620

rpeez

Jäsen
Pitkälle samaa mieltä itsekin vuosia ulkomailla duunia tehneenä. Käytännössä pitäisi itse pyrkiä aina puhumaan suomea ulkomaalaisten kanssa. En itsekään aina jaksa, mutta jospa koittaisin vastedes kiinnittää asiaan huomiota. Voisi myös kampanjoida tai muuten vaikuttaa käsitykseen Suomesta vaikeana kielenä. Siinä sen oppii kuin jonkun toisenkin kielen.

Voisi myös tarkentaa kielilain valvontaa ja tarvittaessa myös tiukentaa sitä. Eduskunnan oikeusasiamies ojensi vastikään jotakin kuntaa (oliko Tampere) englannin kielistä kylteistä. Viranomaisten pitäisi palvella vain kansalliskielillä pienin poikkeuksin. Esim. Maahanmuuttovirasto voi palvella ensimmäinen luvan hakijaa englanniksi, tai traficom voi palvella laivanvarustajia. Mutta esim. Kelan tai Helsingin käytännöt palvella melkein kielellä kuin kielellä nimenomaan heittävät kapuloita kotiutumisen rattaisiin. Nämä haitalliset käytännöt voisi lailla kieltää.

Tarkoitus ei ole kiusata ketään, vaan edistää kielen oppimista. (Näin toimivat kaikki muutkin maat). Toki tähän tarkoitukseen voisi osoittaa valtiolta tukea, mutta vastuuhan on tulijalla. Jos joku työnantaja haluaisi (varmasti haluaisi) edistää kielitaitoa, niin tästä hyvästä voisi saada vähentää opetus/vastaavat kulut verotuksessa.

Itse olisin valmis poistamaan pakkoruotsin ja lisäämään sen tilalle muiden kielten opetusta. Ruotsin kieli on mielestäni turha historiallinen jäänne. Kielitilannetta selkeyttäisi suuresti, jos meillä olisi virallisena kielenä vain Suomi. Lisäksi voidaan turvata palvelujen saaminen ruotsiksi ja saamen kielellä. Näin olisi porkkanaa oppia maan kieltä.
Ja viimeinen sammuttaa valot.

Jos tarkoitus oli löytää tulevaisuuden tekijöitä ulkomailta Suomeen riittävän suurin määrin niin epäilen ylläolevien keinojen toimimista.
Sitä en kiellä etteikö ylläolevat toimenpiteet vahvista kulttuurimme syvintä status quota (edit. ja auta jo täällä olevien suomen oppimista), ja jopa vie sitä vanhojen hyvien aikojen suuntaan.
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi, Liverpool
Ja viimeinen sammuttaa valot.

Jos tarkoitus oli löytää tulevaisuuden tekijöitä ulkomailta Suomeen riittävän suurin määrin niin epäilen ylläolevien keinojen toimimista.
Sitä en kiellä etteikö ylläolevat toimenpiteet vahvista kulttuurimme syvintä status quota, ja jopa vie sitä vanhojen hyvien aikojen suuntaan.
Kyllä kai Suomen on pakosti suunnattava rekrytointia sopiviin maihin. Ihan kuten hallitus (ainakin) kaavailee. Nyt hommassa ei ole mitään suunnitelmallisuutta. On sattumasta kiinni miten hyvin maahanmuutto onnistuu. Lisäksi pitäisi ottaa käyttöön jonkinlainen tulijoiden pisteytys. Kanadalla on hyvä malli, sitä voisi viilata meille sopivan. Menisin ennemmin tähän suuntaan kuin tulorajoihin.

Ihan kuten @BitterX edellä kirjoitti, niin kielen oppimisen tärkeyttä ei voi liikaa korostaa. Ottaisin kaikki keinot käyttöön. Kepin ja porkkanan.
 

rpeez

Jäsen
Kyllä kai Suomen on pakosti suunnattava rekrytointia sopiviin maihin. Ihan kuten hallitus (ainakin) kaavailee. Nyt hommassa ei ole mitään suunnitelmallisuutta. On sattumasta kiinni miten hyvin maahanmuutto onnistuu. Lisäksi pitäisi ottaa käyttöön jonkinlainen tulijoiden pisteytys. Kanadalla on hyvä malli, sitä voisi viilata meille sopivan. Menisin ennemmin tähän suuntaan kuin tulorajoihin.

Ihan kuten @BitterX edellä kirjoitti, niin kielen oppimisen tärkeyttä ei voi liikaa korostaa. Ottaisin kaikki keinot käyttöön. Kepin ja porkkanan.

Olen samaa mieltä kaikesta paitsi, että sinusta kielen oppiminen tarkoittaa suomea kun minulle se tarkoittaa suomi tai englanti. Pienestä se on kiinni ;)

Näen että suomalaisten englannin taito tulee olemaan tulevaisuudessa niin hyvä, että se riittää muunmaalaisten kultuuriimme sisäänpääsemiseksi. Ahkerimmat tulijat toki voi opiskella suomeakin jos haluaa saavuttaa jok'ikisen tallaajan.

Eiköhän tämä ollut minun osalta taas tässä. Tulikin taas innostuttua.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Pääomasijoittajilta voimakas kannanotto maahanmuuton puolesta.
 

RexHex

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL
Pääomasijoittajilta voimakas kannanotto maahanmuuton puolesta.
Millä lailla voimakas kannanotto maahanmuuton puolesta? Lisäksi ketä nämä pääomasijoittajat ovat?
 

aquanqua

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Jonkun vieraan kielen ’virallistaminen’ ei ole vain joku kirjaus jollain paperilla vaan massiivinen hallinnollinen ja taloudellinen nakki. Siis olettaen että ’virallistamiseen’ kuuluu oikeus saada asioita englanniksi ja se, että julkisen puolen palvelut, viranomaispäätökset, tuomiot, koulutus jne. todella kyetään käytännössä läpi maan tarjoamaan englanniksi.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Millä lailla voimakas kannanotto maahanmuuton puolesta? Lisäksi ketä nämä pääomasijoittajat ovat?
Kyse on pääomasijoittajien etua ajavasta yhdistyksestä.

Pääomasijoittajat ry edistää yritysten kasvua, kilpailukykyä ja kansainvälistymistä toimivan, kasvavan ja tehokkaan pääomasijoitusalan avulla.

Yhdistys on pääomasijoitustoimialan yhteinen ääni ja edunvalvontajärjestö Suomessa. Se tekee toimialan edunvalvontaa, tuottaa korkealaatuista ja rikasta tutkimusta sekä tiedottaa aktiivisesti toimialasta. Lisäksi yhdistys ylläpitää toimialan eettisiä säännöksiä (code of conduct), tuottaa suosituksia ja järjestää koulutusta toimialan kehittämiseksi.

Kannanotossa ei varsinaisesti tunteeseen vedoten kritisoida uutta hallitusta laaja-alaisesti, mutta on työperäistä maahanmuuttoa ei oteta riittävästi huomioon.

The situation has been made even worse by the discussions surrounding immigration during the summer months. The increasingly hostile commentary has led to more international professionals already in Finland questioning the country’s ability to remain a place where they want to work. There are alternative options available to them, and the current situation does not facilitate the attraction of new talent either.
 

rpeez

Jäsen
Jonkun vieraan kielen ’virallistaminen’ ei ole vain joku kirjaus jollain paperilla vaan massiivinen hallinnollinen ja taloudellinen nakki. Siis olettaen että ’virallistamiseen’ kuuluu oikeus saada asioita englanniksi ja se, että julkisen puolen palvelut, viranomaispäätökset, tuomiot, koulutus jne. todella kyetään käytännössä läpi maan tarjoamaan englanniksi.
On varmasti, mutta tehtävissä. Jos ruotsin kielen osalta siihen jo pystytään, niin ei se englanniksi ole yhtään sen vaikeampaa päästä samalle olemattomalle tasolle mitä se ruotsin osalta on jossain umpisuomalaisessa kunnassa.
Tai mikä estää muuttamasta systeemejä niin optimoiden, että englantia tuetaan täysimääräisesti vain osassa maata, alueilla joissa sen on käyttökielekseen merkinnyt yli 1%. Tai jotain vastaavaa. Kaikkeen pystytään jos vaan on haluja eikä liikaa mietitä mitä nyt on säädökset, vaan mitä voisi olla tulevaisuudessa.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Jonkun vieraan kielen ’virallistaminen’ ei ole vain joku kirjaus jollain paperilla vaan massiivinen hallinnollinen ja taloudellinen nakki. Siis olettaen että ’virallistamiseen’ kuuluu oikeus saada asioita englanniksi ja se, että julkisen puolen palvelut, viranomaispäätökset, tuomiot, koulutus jne. todella kyetään käytännössä läpi maan tarjoamaan englanniksi.
Tässä hyvä huomio. Huomioiden että virallisen kaksikielisyyden ylläpito on iso kustannuserä, tulisi punnita tarkkaan, onko investointi kolmikielisyyteen kannattava. Sikäli mielenkiintoista, ettei englantia ole virallistettu eurooppalaisissa maahanmuuton suurvalloissakaan, kuten vaikka Ruotsissa, tai Hollannissa. Toki heillä ei ole suomalais-ugrilaisen kielen mukanaan tuomaa haastetta.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Vähän kömpelöstä otsikosta huolimatta erinomainen pääkirjoitus Pieksämäen Lehdessä.

Väkiluku tuo omalta osaltaan lisää elinvoimaa ja sen lisäämiseksi on tehtävä kaikki voitava. Väkiluvun lisääminen ei onnistu omin voimin ja sormia napsauttamalla. Suomi ei pärjää tulevaisuudessa ilman maahanmuuttoa, sillä väki vähenee ja vanhenee.

Toki samaan aikaan tarvitaan myös enemmän syntyvyyttä. Suomi ja Savo tarvitsevat lisää vauvoja, koska tällä hetkellä lapsia syntyy yksinkertaisesti liian vähän. Perheen perustaminen ja lasten hankkiminen on jokaisen oma henkilökohtainen asia. Kaikille se ei onnistu, vaikka halua ja toiveita sellaiselle olisi. Syntyvyyden kasvua on mahdollista tukea lisäämällä lapsiystävällisyyttä ja tukea lapsiperheitä enemmän myös taloudellisesti. Olisiko viimeinkin oikea aika asennemuutokselle lapsiystävällisyyden ja maahanmuuton lisäämisen puolesta?
Periaatteessahan voisi kuvitella nimenomaan väestökadosta pahasti kärsivissä kunnissa suhtauduttavan erityisen suopeasti maahanmuuttoon, mutta näinhän ei ymmärtääkseni ole asian laita.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Vaikka olenkin ollut huolissani uuden hallituksen maahanmuuttolinjauksista, nyt on jotain sellaista, mille on peukutettava. Työministeri Arto Satosen suorasanainen kirjoitus osaajien houkuttelemiseksi. (Julkaistu myös ruotsiksi ja englanniksi.)

Toivon mukaan kansainvälinen media ottaa kopin ja viesti, että Suomi toivottaa sinut tervetulleeksi tavoittaa monen.
 

rpeez

Jäsen
Vaikka olenkin ollut huolissani uuden hallituksen maahanmuuttolinjauksista, nyt on jotain sellaista, mille on peukutettava. Työministeri Arto Satosen suorasanainen kirjoitus osaajien houkuttelemiseksi. (Julkaistu myös ruotsiksi ja englanniksi.)

Toivon mukaan kansainvälinen media ottaa kopin ja viesti, että Suomi toivottaa sinut tervetulleeksi tavoittaa monen.
Tällaisen pikkutarkkana narisijana en tykkää englanninkielisestä otsikosta, joka antaa kuvan että artikkeli koskee vain experttejä ja yrittäjiä. Expertit minulle on vähintään insinöörejä ja sen tyyppistä porukkaa.
Moni lopettaa lukemisen otsikkoon. Itse artikkeli sitten mainitsee sairaanhoito henkilöstön ja kausityöntekijätkin, mutta virhe tapahtui jo.

Muuten todella hyvää settiä. Tykkään muun muassa, että perheiden merkitys on ymmärretty vahvasti.
 

rpeez

Jäsen
Mää en ainakaan lähtis mihinkään, missä mua sanottaisiin osaajaksi. On kyä maailman typerin termi, mun mielestä jopa ihmistä alentava ja halventava.
Mielenkiinnosta, onko parempaa mielessä? Minuakin on jotenkin aina ärsyttänyt osaaja -sana vaikken sitä nyt alentavana pidäkään. Ehkä se jotenkin antaa kuvan jollet osaa, olet huono ihminen ja sinut jätetään sivuun.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Mää en ainakaan lähtis mihinkään, missä mua sanottaisiin osaajaksi. On kyä maailman typerin termi, mun mielestä jopa ihmistä alentava ja halventava.
Miten olisi osaajan lisäksi tekijä? Doer.

Osaajista on kova kilpailu. Voitaisiin pitää ne ulkomaiset osaajat, joita meillä jo on. Tällä tarkoitan ulkomaalaisia opiskelijoita. Kun tutkinto on suoritettu niin pysyvä oleskelulupa kouraan ja kansalaisuuskin nopeasti.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Osaaja toden totta aika suomalainen termi. Englanninkielellä käsitteet "talent", "skilled worker" ja "professional" yleisiä.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Tällaisen pikkutarkkana narisijana en tykkää englanninkielisestä otsikosta, joka antaa kuvan että artikkeli koskee vain experttejä ja yrittäjiä. Expertit minulle on vähintään insinöörejä ja sen tyyppistä porukkaa.
Moni lopettaa lukemisen otsikkoon. Itse artikkeli sitten mainitsee sairaanhoito henkilöstön ja kausityöntekijätkin, mutta virhe tapahtui jo.

Muuten todella hyvää settiä. Tykkään muun muassa, että perheiden merkitys on ymmärretty vahvasti.
Hyvä huomio. Pitääkin seurata, miten Satosen kirjoitusta tullaan referoimaan ulkomailla. Toden totta "eksperttien" lisäksi tarvitsemme yhtä lailla perusduunareita.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Osaajista on kova kilpailu. Voitaisiin pitää ne ulkomaiset osaajat, joita meillä jo on. Tällä tarkoitan ulkomaalaisia opiskelijoita. Kun tutkinto on suoritettu niin pysyvä oleskelulupa kouraan ja kansalaisuuskin nopeasti.
Tähän toivoisin hallituksen paneutuvan nopeasti. Ketään nyt ei voi pakottamaankaan jäädä Suomeen, mutta halukkaille täällä opiskelleille tulisi olla tasoitettu tie, eikä ylenpalttista paperisotaa.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta mielestäni oikeilla linjoilla maahanmuutosta ja tämän sanon puoluetta koskaan äänestämättömänä. Suomen houkuttelevuuteen tulee panostaa.

Vihreät haluaa tehdä Suomesta entistä houkuttelevamman maan asettua, rakentaa elämää ja tehdä töitä. Ensimmäisenä tulisi ottaa käyttöön työnhakuviisumi, luopua saatavuusharkinnasta, puolittaa perheenyhdistämisen tulorajat ja helpottaa jo maassa olevien tänne jäämistä laajalla keinovalikoimalla.
Vihreiden mielestä Suomen pitäisi asettaa tavoitteeksi, että uusien kansainvälisten yrittäjien tai työntekijöiden määrä kasvaisi vähintään kaksinkertaiseksi verrattuna nykyennusteeseen. Työperäiseen maahanmuuttoon panostamalla voidaan saavuttaa jopa 1,8 miljardia vahvempi julkinen talous.

Passiivinen sitoutuminen syrjimättömyyteen ei riitä - tarvitaan tekoja
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Hesarilta mielenkiintoinen artikkeli liittyen tässäkin threadissa paljon puituun asiaan.

SUOMESSA synnyttäjiin panostetaan: äitiyspakkaukset ja jopa 99,6 prosenttia lapsista tavoittava neuvolajärjestelmä ovat vuosien varrella keränneet kiitosta sekä suomalaisilta itseltään että kansainväliseltä medialta.

Silti Suomessa syntyy nyt vähemmän vauvoja kuin koskaan.

Syntyvyys laski 2010-luvulla yhdeksänä vuotena peräkkäin. Tilastot piristyivät hieman koronavuosina 2020 ja 2021, mutta viime vuonna syntyvyys kääntyi taas laskuun.
Mielestäni hyvä, että asiasta käydään vihdoin keskustelua, mutta ratkaisut odottavat itseään.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Hesarilta mielenkiintoinen juttu edellisen hallituksen säätämän ohituskaistan vaikutuksista.

PIKAKAISTAN etuna on, ettei työnantajan tarvitse toimittaa samaa paperipinkkaa jokaisen ulkomailta rekrytoidun työntekijän oleskelulupahakemuksen liitteeksi. Käytännössä on kyse lähinnä yrityksen toimintaa kuvaavista talous- ja muista asiakirjoista.

Jo pelkästään paperivelvoitteiden vähentäminen nopeuttaa menettelyä, mutta lisää vauhtia tulee siitä, että sertifioituihin työnantajiin liittyvät hakemukset liikkuvat muita rivakammin omassa putkessaan.


”Se ei kuitenkaan ole mikään automaatti sille, että jokainen sinne hakeva työntekijä saisi aina myönteisen päätöksen. Todennäköisesti kuitenkaan työnantajaan liittyvät syyt eivät estä luvan myöntämistä”, Swanljung sanoo.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Mielenkiinnosta, onko parempaa mielessä? Minuakin on jotenkin aina ärsyttänyt osaaja -sana vaikken sitä nyt alentavana pidäkään. Ehkä se jotenkin antaa kuvan jollet osaa, olet huono ihminen ja sinut jätetään sivuun.
Kai sen voi joku noinkin nähdä. Ehkä olisi myös syytä nähdä. Maahanmuutto Suomeen on painottunut takavuosina kovasti humanitaarisen puolelle. Olen myös ollut huomaavinani, että joissakin kotimaisissa kinkeripiireissä kaiken tyyppinen maahanmuutto on välillä ymmärretty sellaisten ihmisten vastaanottamisena, jotka eivät pääsääntöisesti ole osaajia ainakaan saapuessaan.

Työvoimapula - ja etenkin osaajapula - helpottuu Suomen kaltaisessa alhaisen syntyvyyden maassa parhaiten sellaisen maahanmuuton kautta, jossa ihmiset tuovat jo rajan ylittäessään mukanaan muutakin henkistä pääomaa kuin ihmisarvonsa. Tämä on kylmä tosiasia. Asian voi sanoa kauniimminkin, mutta ennen kaikkea viesti pitää osata konkretisoida oikealla tavalla niille suunnille, joista tulijoita toivottaisiin.
 

Vaughan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Hesarilta mielenkiintoinen juttu edellisen hallituksen säätämän ohituskaistan vaikutuksista.
Tämä on yksi syistä, minkä perusteella uskon työperäisen maahanmuuton lisääntymiseen - vaikka nykyinen hallitus hieman "takeltelee" asian kanssa.

Työnantasertifiointi on vielä erittäin huonosti tunnettu. Kun itse omassa työssäni otan uudistuksen puheeksi yrittäjien, yritysjohdon tai yritysten parissa työskentelevien asiantuntijoiden kanssa, heistä n. 90 % ei ole kuullutkaan koko asiasta. Mutta tietoisuus lisääntyy pikku hiljaa, ja sitä myötä vaikutukset alkavat näkyä...
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Kai sen voi joku noinkin nähdä. Ehkä olisi myös syytä nähdä. Maahanmuutto Suomeen on painottunut takavuosina kovasti humanitaarisen puolelle. Olen myös ollut huomaavinani, että joissakin kotimaisissa kinkeripiireissä kaiken tyyppinen maahanmuutto on välillä ymmärretty sellaisten ihmisten vastaanottamisena, jotka eivät pääsääntöisesti ole osaajia ainakaan saapuessaan.

Työvoimapula - ja etenkin osaajapula - helpottuu Suomen kaltaisessa alhaisen syntyvyyden maassa parhaiten sellaisen maahanmuuton kautta, jossa ihmiset tuovat jo rajan ylittäessään mukanaan muutakin henkistä pääomaa kuin ihmisarvonsa. Tämä on kylmä tosiasia. Asian voi sanoa kauniimminkin, mutta ennen kaikkea viesti pitää osata konkretisoida oikealla tavalla niille suunnille, joista tulijoita toivottaisiin.
Hyviä pointteja.

Vaikka maamme suurimmat maahanmuuttajaryhmät 1990-luvun vaihteesta lähtien ovatkin olleet tänne ennen kaikkea töihin tulleet venäläiset ja virolaiset, tulee juurikin julkisen- ja kahvipöytäkeskustelun myötä itsellekin aiemmin käsitteistä maahanmuuttaja ja ennen kaikkea mamu mieleen humanitäärinen maahanmuuttaja, vaikka maahanmuuttajiahan on joka ikinen tänne ulkomailta asettuva. Työperäistä ja opiskeluperäistä maahanmuuttoahan on yhtä lailla ollut Suomeen koko ajan, mutta syystä tai toisesta siitä ei ole keskusteltu paljoakaan.

Termistä osaaja tulee myös helposti mieleen moniosaaja, mikä on silkkaa Homma-forumslangia.

Vaikka Suomen teot työvoimapulan ja demografisen kriisimme ratkaisemiseksi ovatkin olleet varsin ohuita, olemme keskustelun tasolla onneksi jonkin verran edenneet jostain parinkymmenen vuoden takaisesta, vaikka keskustelu työperäisestä maahanmuutosta rajoittui pitkään kutakuinkin fraasiin "tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa". Antti Rinne olisi myös voinut jättää synnytystalkoot-möläytyksen välistä.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Tämä on yksi syistä, minkä perusteella uskon työperäisen maahanmuuton lisääntymiseen - vaikka nykyinen hallitus hieman "takeltelee" asian kanssa.

Työnantasertifiointi on vielä erittäin huonosti tunnettu. Kun itse omassa työssäni otan uudistuksen puheeksi yrittäjien, yritysjohdon tai yritysten parissa työskentelevien asiantuntijoiden kanssa, heistä n. 90 % ei ole kuullutkaan koko asiasta. Mutta tietoisuus lisääntyy pikku hiljaa, ja sitä myötä vaikutukset alkavat näkyä...
Vaikka SDP:tä ei minään varsinaisena työperäisen maahanmuuton edistämisjärjestönä ole pidettykään, annettava edelliselle hallitukselle pisteet tuosta. Edes jotain on tehdy.

Valitettavasti kuitenkin annettava nykyiselle hallitukselle pyyhkeitä, että tuo kolmen kuukauden sääntö on ilmeisesti edelleen tarkoituksena toteuttaa, vaikka se onkin saanut kritiikkiä, perinteisesti Kokoomusta läheltä olevilta tahoilta? Talouselämän julkaisemassa kirjoituksessa Ilkka Kivimäki antaa tälle kritiikkiä.

Nokiaa, Supercelliä ja F-securea ei rakennettu ilman kansainvälisiä osaajia, mutta ei rakenneta eikä turvata myöskään Suomen terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen tai palvelualojen tulevaisuutta.

Positiivisiakin merkkejä elinkeinoelämän ja politiikan yhteisponnisteluista on: viime vuonna Suomen nettomaahanmuutto kasvoi ennätyskorkealle. Uhkana on, että uusi hallitusohjelmakirjaus ja näkyvien poliitikkojen aiemmat ulostulot romuttavat nämä edistysaskeleet.

Kyse ei ole vain siitä, miten nämä uudistukset vaikuttavat niihin, jotka harkitsevat Suomeen muuttoa, vaan myös siitä, kuinka houkuttelevaksi täällä jo asuvat ja tänne kotoutuneet ihmiset kokevat Suomeen jäämisen.

Ennen kaikkea on kyse siitä, että on vastenmielistä rakentaa asenneilmapiiriä, joka toiseuttaa osaa väestöstä. Tämä ei jää – eikä ole jäänyt – Suomessa asuvilta maahanmuuttajilta huomaamatta.
Toivon mukaan hallitus harkitsee nyt kritiikkiä saanutta tavoitettaan uudelleen.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös