Suomen demografinen nykytila ja tulevaisuus – mistä huomisen tekijät?

  • 263 939
  • 3 589

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Suosittelen kaikkia lukemaan Helsingin Sanomien eilisen pääkirjoituksen. Tietyllä tapaa samojen tuttujen asioiden toistamista, mutta huomioiden että ainakin itse näen työperäisen maahanmuuton elintärkeänä, niin tälle päivälle, kuin ennen kaikkea tulevaisuudellemme, on asiaa syytä pitää esillä.
 

karotenoidi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Canucks, PYRY
Ei jestas, ne yhä pitävät Syyria-narratiivista kiinni. Hinnatonta.

Taustalla oli vuoden 2015 pakolaiskriisi, joka toi maahan yli 30 000 Syyrian sotaa paennutta turvapaikanhakijaa,
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Ei jestas, ne yhä pitävät Syyria-narratiivista kiinni. Hinnatonta.
Vähän huolimaton asiavirhe tuo kyllä. Toki 2015-2016 Suomeen saapui myös syyrialaisia, vaikka eivät suurin kansallisuusryhmä olleetkaan. HS olisi hyvin voinut puhua Syyrian sodan sijaan yleisesti Lähi-idän kriisistä, mikä oli taustalla tuolloiseen pakolaisaaltoon.

Tuosta ajasta on toki kulunut kohta jo vuosikymmen ja esimerkiksi irakilaisia ja syyriaisia saapuu Suomeen enää vähän.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Loppuillan lukuvinkkinä Le Monden englanninkielinen artikkeli Ranskan uudistuvasta maahanmuuttolainsäädännöstä. Vaikka Ranska ja Suomi monella tapaa erilaisia yhteiskuntia ovatkin, loppujen lopuksi olemme osa samoja eurooppalaisia työmarkkinoita.

Ranskan demografisesta tilanteesta yleensä, kirjoittanen joskus pidemmästikin, mutta vaikka Ranska 68 miljoonan asukkaan mannereurooppalaisena maana eroaakin monella tapaa meistä, on maan väestö nuorempaa ja luonnollinen väestönkasvu pysynyt positiivisena edelleen. Ranskalaisten syntyvyys on yhtä lailla länsimaalaisittain korkeahko, samassa ajassa kun Suomen ikäluokat ovat pienenentyneet pienentymistään.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Myös Tekniikka&Talous uutisoi elinkeinoelämän ehdottamasta pikakaistasta vähintään 4000 euroa kuussa tienaaville. Näin yleisesti mielestäni tutkittavan arvoinen asia ja huomioiden, että pikakaista on jo puolessa vuodessa osoittautunut toimivaksi, voisi sitä mielestäni laajentaa.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Vaikkeivät Vihreät keskisuurena puolueena yksin asiasta päätäkään, hienoa että myös he ilmaisivat työperäisen maahanmuuton tarpeen selkeästi.

– Työlupaprosessien sujuvoittaminen, työnhaun ja oleskelun mahdollistava työnhakuviisumi, perheenyhdistämisten tulorajojen puolittaminen, lähtömaakoulutus, saatavuusharkinnan poisto, automaattinen työnteko-oikeus kaikkien oleskelulupien yhteydessä ja oleskelulupa tutkinnon suorittamisesta tai työllistymisestä olisivat kaikki perusteltuja toimia, jotta kansainvälinen työvoima saadaan kunnolla avuksi täkäläiseen työvoimapulaan. Onnistunut kotoutuminen on tietysti välttämätöntä, jotta muuttoliike ei näy kerrostuneina työmarkkinoina ja yhteiskunnallisina railoina. Työ on tässäkin avuksi, ja siksi kotoutumiskoulutuksen pitäisi onnistua pääosin työnteon ohessa kotoutussopimuksen avulla, Harjanne sanoi.
 
Viimeksi muokattu:

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Lukusuosituksena The Guardianin maanantainen kolumni, kirjoittajana Sir Simon Jenkins. Maahanmuuttokeskustelu ei tunnetusti ole yksinomaan suomalainen ilmiö. Britannia kärsii terveemmästä demografiastaan huolimatta työvoimapulasta ja meidän onkin syytä pitää mielessä kilpailun olevan erittäin kova.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Yleltä hyvä juttu ruohonjuuritason kotoutumisesta ja maahanmuuttopolitiikastamme. Mielenkiintoinen kuriositeetti, mihin olen itsekin törmännyt arjessa on se, että jotkut maahanmuuttajat jopa pitävät Suomen ilmastosta.
 

rpeez

Jäsen
Yleltä hyvä juttu ruohonjuuritason kotoutumisesta ja maahanmuuttopolitiikastamme. Mielenkiintoinen kuriositeetti, mihin olen itsekin törmännyt arjessa on se, että jotkut maahanmuuttajat jopa pitävät Suomen ilmastosta.
Ilmaston perässä tuleminen on varmaan aika harvinainen syy kuitenkin, mutta varmaan ihan oikeat vinkit tuo ranskalainen antoi noista mitkä on tärkeimpiä asioita.

Vielä tästä "Vartiainen toivoo, että yrityksillä olisi enemmän rohkeutta palkata ensimmäinen maahanmuuttaja. Kun kynnys on ylitetty, toisen palkkaaminen on jo helpompaa."
Itsellekin aikanaan kauan sitten on ollut jonkinlainen herääminen ulkomaalaisten kanssa siinä, että samanlaisia ihmisiä ne on työntekijöinä kuin suomalaisetkin, eikä mitään kummajaisia. Jotkut on oikeita helmiä, jotkut ei. Kulttuurierot näkyy jossain asioissa muttei mitenkään merkittävästi. Onkohan tosiaan vielä tänä päivänäkin, että tämä ei ole selvä asia "puhtaasti suomalaisilla" maakunta-alueilla.

Itse epäilen myös, että jotkut työnantajat karsastavat omaa huonoa kielitaitoaan, jännittävät kuinka pärjäisivät sen kanssa.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Juurikin näin. Tuossa toki ennen kaikkea Pääkaupunkiseutu on toiminut tiennäyttäjänä jo vuosikymmenet ja yksinomaan "kantasuomalaisista" koostuvat työyhteisöt ovat koko ajan harvinaisempia, mutta pienimmillä maalaispaikkakunnilla tilanne on ollut eri.

Mitä tulee ilmastoon, en sinänsä yllättyisi, vaikka vuosikymmenten aikajänteellä Suomi voisi näyttäytyä edukseenkin, Manner-Euroopan käydessä kuumemmaksi ja kuumemmaksi. Toki ilmastointilaitteet on keksitty ja eihän Ruotsi ja Norja niin paljoa ilmastoltaan eroa Suomesta, mutta ovat siitä huolimatta työperäisessä maahanmuutossa meitä paljon edellä.
 
Viimeksi muokattu:

mekabyte

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilmajoki HT, sympatiat Kärpille
Itse epäilen myös, että jotkut työnantajat karsastavat omaa huonoa kielitaitoaan, jännittävät kuinka pärjäisivät sen kanssa.
Tämä saattaa olla yllättävän usein yksi vaikuttimista. Ollappa tosi international firma ja työkielenä on tietenkin englanti. Webbisivut on englanniksi ja kaikki tuo edellinen on hienosti mainittu Linkarissa ja muissa "tärkeissä" kanavissa. Mutta ei me viitsitä palkata jotain maahanmuuttajaa kun kahvillakin pitäisi puhua englantia, eikä se (lisää tähän joku perinteinen nimi) halua puhua englantia jos ei ole pakko.
 

finnjewel

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, KooKoo, KPL, Kiovan Dynamo
Suomalaisen maahanmuuttokeskustelun olennainen piirre on se, että suvaitsevalla puolella humanitäärisen maahanmuuton ongelmat pyritään visusti piilottamaan, ja työperäisen maahanmuuton tärkeyttä korostetaan.
Kriittisellä puolella humanitäärisen maahanmuuton ongelmat nostetaan näkyvästi esille, mutta työperäisen maahanmuuton edut otetaan vastaan vaieten.
Muuten olen sitä mieltä, että kuka tahansa vieraaseen maahan muuttaakin, hänen täytyy ITSE haluta kotoutua. Oma kulttuuri on mahdollista säilyttää siitä huolimatta, että haluaa kotoutua, sopeutua. Tämän voi tehdä ilman, että joutuu jatkuvasti törmäyskurssille uuden asuinmaansa kulttuurin kanssa.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Suomalaisen maahanmuuttokeskustelun olennainen piirre on se, että suvaitsevalla puolella humanitäärisen maahanmuuton ongelmat pyritään visusti piilottamaan, ja työperäisen maahanmuuton tärkeyttä korostetaan.
Itselleni on muodostunut sellainen kuva, että suvaitsevaisella puolella ei muusta juuri ole kiinnostuttu kuin humanitaarisesta maahanmuutosta. Työperäiseen maahanmuuttoon suhtaudutaan osin kielteisesti, jopa vihamielisesti tai ainakin välinpitämättömästi. Esimerkiksi Vihreät mainitsevat työperäisen maahanmuuton laajassa eduskuntavaaliohjelmassaan 2023 kerran ja aivan lyhyesti.

Muuten olen sitä mieltä, että kuka tahansa vieraaseen maahan muuttaakin, hänen täytyy ITSE haluta kotoutua. Oma kulttuuri on mahdollista säilyttää siitä huolimatta, että haluaa kotoutua, sopeutua. Tämän voi tehdä ilman, että joutuu jatkuvasti törmäyskurssille uuden asuinmaansa kulttuurin kanssa.

Näin sen tulisikin olla. Monet maahanmuuttajat pitävät suomalaisten viranomaisten suhtautumista käsittämättömänä. Maahanmuuttajat "koulutetaan" odottamaan kuntien ja valtion toimia ja passivoidaan tällä tavalla tukien hakijoiksi. Onneksi tämä aikakausi alkaa olemaan ohi.

Suhtaudun positiivisesti maahanmuuttoon. Erityisesti työperäiseen mahanmuuttoon. Silloin 2015-2016 kirjoitin, että Suomi tarvitsee yksityiskohtaisen, laajan ohjelman, jonka avulla toimitaan ja määritellään maahanmuuton strategiset tavoitteet. Josko tämän vihdoin saisi? Epäkohtia on tullut siinä määrin, että syytä olisi tehdä. Toisaalta en enää oikein usko, että puolueet tähän kykenisivät.

Jatkoajassahan tämä olisi saatu kasaan muutamassa kuukaudessa. Tätähän muistaakseni hieman pohdittiinkin.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Itselleni on muodostunut sellainen kuva, että suvaitsevaisella puolella ei muusta juuri ole kiinnostuttu kuin humanitaarisesta maahanmuutosta. Työperäiseen maahanmuuttoon suhtaudutaan osin kielteisesti, jopa vihamielisesti tai ainakin välinpitämättömästi. Esimerkiksi Vihreät mainitsevat työperäisen maahanmuuton laajassa eduskuntavaaliohjelmassaan 2023 kerran ja aivan lyhyesti.
Joskus olen huomannut vähän saman ilmiön. Toki moni humanisti saattaa pelkistää asiat niin, että humanitäärinen maahanmuutto on ennen kaikkea hädänalaisten auttamista, mutta työperäinen maahanmuutto kylmää kapitalismia.

Toki mikäli jättää vuoden 2015 ja Ukrainan sodan myötä alkaneen pakolaiskriisin pois laskuista, on Suomeen kohdistuva humanitäärinen maahanmuutto ollut verrattain vähäistä. Esimerkiksi viime vuonna turvapaikkoja myönnettiin reilusti alle 3000.

Kaikesta huolimatta olen erittäin tyytyväinen, että työperäinen maahanmuutto on vihdoin noussut omaksi keskustelunaiheeksi. Paljon kuitenkin vielä tehtävää.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Vaikka kaikkien aikojen maahanmuuttovuosi 2022 on vielä muistissa, on Maahanmuuttovirasto julkaissut eilen tilastot tämän vuoden tammikuun osalta ja maahanmuuttomyönteisestä näkökulmasta alkanut vuosi 2023 vaikuttaa lupaavalta.

Vaikka on syytä pitää mielessä, että tasan vuosi sitten koronapandemia vaikutti vielä ihmisten liikkumiseen, on kuluva vuosi alkanut silti vilkkaasti. Ensimmäisiä oleskelulupia myönnettiin tammikuussa yli tuhat enemmän, kuin vuoden 2022 tammikuussa. Myös maahan asettuneita EU-kansalaisia rekisteröitiin enemmän kuin vuosi sitten.

Vuosi on vasta alussa, mutta kaikki merkit viittaavat siihen, että 2023 Suomi tulee saamaan nettomaahanmuuttoa vähintään yhtä paljon kuin viime vuonna.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Näen erittäin hyvänä asiana, että jo tällä hallituskaudella askeleita oikeaan suuntaan on otettu. Suomella on paljon vielä tehtävää työperäisten maahanmuuton esteiden purkamiseksi ja osaajien houkuttelemiseksi, mutta parempi tämäkin, kuin ei mitään.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Helsingin Sanomilta mielenkiintoinen juttu. Valitettavasti maksumuurin takana, mutta asiaan perehtyneille ei liene varsinaisesti mitään uutta, että erittäin matala syntyvyys ja alhainen maahanmuutto ovat haastava yhtälö rakentaa menestyvää yhteiskuntaa. Japanilta tiukka maahanmuuttopolitiikka on ollut hyvin pitkälti tietoinen valinta, sillä vaikka japanilaiseen yhteiskuntaan integroituminen ja kielen oppiminen ei kovin helppoa olekaan, uskoisin Japanin houkuttelevan nykyistä huomattavasti enemmän tulijoita, mikäli viesti ulospäin olisi "tervetuloa" ja byrokratia kevyempää.

Asiasta kiinnostuneille suosittelen englanninkielisen Wikipedian artikkelia japaniin kohdistuvasta maahanmuutosta. Huomionarvoista on, että vaikka Japani onkin vauraaksi teollisuusmaaksi edelleen poikkeuksellisen homogeeninen, on ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä noussut selvästi esimerkiksi vuosituhannen vaihteesta.

Vaikka toisen maailmansodan jälkeinen Japani onkin yksi maailman suurimmista menestystarinoista (1990-luvulle asti ennen kaikkea), ei Suomen ole mielestäni järkevää lähteä Japanin tielle, mitä tulee maahanmuuttopolitiikkaan.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Edelliseen liittyen, parin päivän takainen CBS:n juttu osui myös silmään. Japanissahan on toden totta pohdittu erittäin matalan syntyvyyden nostamiseksi ratkaisua jo pitkään ja olen myös aika skeptinen erinäisten kikkailujen tehoon. Yhteiskunnan on hyvä taata lapsiperheille tarvitsemansa tuki ja esimerkiksi lapsilisät ja niiden suuruus ovat yksi tällainen keino, mutta mikäli perheet eivät halua hankkia sitä pariakaan lasta, niin sitteivät halua.

Yhteiskunnan ja työnantajien on syytä tulla nykyistä paremmin vastaan, mitä tulee työuran ja perheen yhdistämiseen ja mikäli taloudessa tapahtuu selvä käänne parempaan (mikä ei lopu heti parin vuoden jälkeen), uskoisin tämän näkyvän myös suomalaisten syntyvyydessä. Mitkään Antti Rinteen synnytystalkoiden en usko olevan realismia ja ex-puoluejohtaja harkitsemattomalla sanavalinnallaan teki asiasta keskustelemisen haastavaksi pitkäksi aikaa.

Tällä hetkellä sanoisinkin maahanmuuton hallitun lisäämisen olevan se realistisin keino maan demografisen trendin taittamiseksi.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Vaikka huippu-urheilijat muodostavat ja muodostanevat vastaisuudessakin hyvin pienen osan Suomeen kohdistuvasta muuttoliikkeestä, mielestäni Helsingin Sanomien perjantainen artikkeli kuvastaa hyvin, ettei Suomi mitenkään automaattisesti ole "huono maa" tänne saapuville ulkomaalaisille.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Vaikkei SDP:lle voikaan täysiä pisteitä antaa, mitä tulee maahanmuuton edistämiseen, todella hienoa kuulla Marinin puhuvan työperäisestä maahanmuutosta näinkin positiiviseen sävyyn. Monet pääministerin pointit kuin allekirjoittaneelta. Nyt vain sanoista tekoihin.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Vaikka toisen maailmansodan jälkeinen Japani onkin yksi maailman suurimmista menestystarinoista (1990-luvulle asti ennen kaikkea), ei Suomen ole mielestäni järkevää lähteä Japanin tielle, mitä tulee maahanmuuttopolitiikkaan.
Se olisi meille itsemurha - Japani on kamppaillut jo vuosikymmeniä matalan kasvun suhteen vaikka tuottavuus suhteessa työntekijöiden määrään on itse asiassa kasvanut hyvinkin kunnioitettavasti. Me kun emme ole mikään maailmanluokan teollinen mahti ja vientimaa niin ei olisi mitään mahdollisuutta pysyä pinnalla samaan tapaan kuin he. PS pyrkii Japanin mallillaan pelastamaan uppoavaa länttä täällä kotimaassa upottamalla sen.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Se olisi meille itsemurha - Japani on kamppaillut jo vuosikymmeniä matalan kasvun suhteen vaikka tuottavuus suhteessa työntekijöiden määrään on itse asiassa kasvanut hyvinkin kunnioitettavasti. Me kun emme ole mikään maailmanluokan teollinen mahti ja vientimaa niin ei olisi mitään mahdollisuutta pysyä pinnalla samaan tapaan kuin he. PS pyrkii Japanin mallillaan pelastamaan uppoavaa länttä täällä kotimaassa upottamalla sen.
Juurikin näin. Ja vaikka Suomea toisen maailmansodan jälkeisten huiman talouskasvun vuosikymmenten myötä taannoin tituleerattiinkin "Euroopan Japaniksi", ei Suomen ole todellakaan syytä ottaa mallia Japanin tiukasta maahanmuuttopolitiikasta, kuten ei ole ottanutkaan: Ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstämme on merkittävästi suurempi.

Lähimmät esimerkit, millaisiin haasteisiin yhteiskunta joutuu kun väestö ikääntyy ja myös absoluuttisesti vähenee löytyvät Baltiasta. Mikäli 2020-luku "menetetään" heikkenevän taloustilanteen ja muiden yhteiskunnallisten haasteiden myötä, en ihmettelisi, vaikka suomalaisten maastamuutto kiihtyisi, mikä voimistaisi negatiivista lumipalloefektiä entisestään.

Onneksi Perussuomalaisia lukuunottamatta maahanmuuttopolitiikkamme uudistamiseksi avoimempaan suuntaan näyttää löytyvän kannatusta halki puoluekentän ja mikäli seuraava hallitus on sini-puna, uskon että asia etenee.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Vähän kaksijakoinen uutinen. Sinänsä mielestäni erinomaista, että joka vuosi suuri joukko maahamme asettuneita ulkomaalaisia haluaa ottaa merkittävän askeleen integraatiossa ja hakea Suomen kansalaisuutta. Migrin toiminta vaikuttaa tällä hetkellä kovin tehottomalta ja ajoittain jopa sekavalta.

Mikäli haluamme lisätä maahanmuuttoa nykyisestä on viranomaisten toimintaa tehostettava. Resursseja se luonnollisesti vaatii, mutta ainakin itse näen sen investointina tulevaisuuteen.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös