Työperäinen maahanmuutto rikkoi viime vuonna 20 000:n rajapyykin. Tämän lisäksi yhtä lailla kategoriaan voi lisätä esimerkiksi ensisijaisesti perhesyistä Suomeen muuttaneet, jotka ovat työllistyneet ja ison osan ukrainalaisistakin. Vaikka työperäisen maahanmuuton edistämiseksi on vielä paljon tekoja tehtävänä, on vähintään trendi oikea.
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Pikkuleijonien maalivahtivalmentaja Tommi Satosaarella on kokemusta eksoottisesta kiekkomaasta − "Paikallinen sheikki syttyi siitä ja tarjosi sopimusta"Lue lisää »
-
Eisbären Berlin voitti kymmenennen Saksan mestaruutensa, Augsburger Panther säilyi jälleen sarjassaLue lisää »
-
Minäkin vihaan Vegas Golden Knightsia – NHL:n palkkakattosäännöt ovat suuri vitsiLue lisää »
-
Tappara kaipasi sankaria, ja Anton Levtchi vastasi huutoonLue lisää »
-
Anton Levtchi on toinen kaksi hattutemppua pudotuspelikevään aikana tehnyt pelaaja − edellisestä kerrasta 47 vuottaLue lisää »
-
Joona Saarelainen jännitti maalivahdin nollapeliä rangaistusaitiossa, mutta ei peliä johtoasemassaLue lisää »
Suomen demografinen nykytila ja tulevaisuus – mistä huomisen tekijät?
- Viestiketjun aloittaja Ann Arbor
- Alkaa
- 259 445
- 3 547
Työperäinen maahanmuutto rikkoi viime vuonna 20 000:n rajapyykin. Tämän lisäksi yhtä lailla kategoriaan voi lisätä esimerkiksi ensisijaisesti perhesyistä Suomeen muuttaneet, jotka ovat työllistyneet ja ison osan ukrainalaisistakin. Vaikka työperäisen maahanmuuton edistämiseksi on vielä paljon tekoja tehtävänä, on vähintään trendi oikea.
Työperäinen maahanmuutto on kaksinkertaistettava, kansliapäälliköt suosittelevat tulevalle hallitukselle
Työvoiman saatavuus on tällä vuosikymmenellä entistäkin suurempi haaste Suomelle, ja ilman merkittäviä politiikkatoimia työvoima vähenee nykyisestä. Tämä on pääviestejä ministeriöiden kansliapäällikköjen katsauksessa seuraavien kahden vaalikauden avainkysymyksistä.
www.talouselama.fi
Virkamiesraportti julki: Työperäinen maahanmuutto kaksinkertaistettava | Verkkouutiset
Kansliapäälliköiden mukaan työvoiman saatavuus on keskeinen talouskasvun pullonkaula.
www.verkkouutiset.fi
Ministeriöissä voimakasta kannatusta työperäisen maahanmuuton lisäämiselle. Oli hallituspohja mikä hyvänsä, erittäin positiivista, että vähintään ministeriöt ymmärtävät asian tärkeyden Suomen kannalta.
Viittasitko aiemmin linkkaamiini Talouselämän ja Verkkouutisten juttuihin? En oikein ymmärrä kritiikkiäsi.
Mahdollisuudet Suomelle : Kansliapäälliköiden viestit hallitusvaihdokseen
julkaisut.valtioneuvosto.fi
Elina Valtonen tiivistää myös allekirjoittaneen näkemyksen maanantaisessa paljon huomiota saaneessa twiitissään. Jos jotain voimme jokainen meistä tehdä, on se ennen kaikkea asenteiden tasolla. Suomen tilanne on miten tahansa mitattuna haastava, mutta kuoreen käpertyminen ei ole tie valoisaan tulevaisuuteen.
Hyvin kannatettavia nuo Valtosen ajatukset. Mitenköhän hän on ajatellut pystyvänsä ajamaan niitä Leena Meren ja muiden persujen kanssa mahdollisessa yhteisessä hallituksessa.
Jep. Tästä olen itsekin huolissani. Kokoomuksen ja Perussuomalaisten näkemykset työperäisestä maahanmuutosta kun eroavat lähes yö ja päivä toisistaan, ei molempia tyydyttävän kompromissin saavuttaminen tule olemaan helppoa.
Olkoonkin, että myös SDP:n suhtautuminen työperäiseen maahanmuuttoon on Kokoomusta konservatiivisempi ja varovaisempi, uskoisin tältäosin sinipunan olevan helpompi hallituspohja, SDP kun ei kategorisesti rakenna suosiotaan maahanmuuttokriittisyydelle.
Puheenjohtajahaastattelu | Rkp: Laaja maahanmuutto on antanut Ruotsille edun, josta Suomi on jäänyt paitsi
Rkp:n puheenjohtajan Anna-Maja Henrikssonin mukaan Suomen on varottava Ruotsin virheitä mutta ymmärrettävä myös sen menestystekijät. Haastattelemme kaikki eduskuntaan viime vaaleissa valittujen puolueiden puheenjohtajat eduskuntavaalien alla.
www.hs.fi
Henriksson luettelee mielestäni todella hyviä ja tuttuja pointteja, miten laajan skaalan maahanmuutto on hyödyttänyt Ruotsia. Maan merkittäviltä yhteiskunnallisilta haasteilta ei ole todellakaan syytä ummistaa silmiään, mutta lienee hyvin pitkälti kiistatonta, että Ruotsi hyötyy nuoremmasta väestöpohjastaan.
Täytyy todeta, että nämä vaalit ovat hyvin käynnistäneet kyllä keskustelun maahanmuuton tarpeellisuudesta ja jatkuvasti tuntuu tulevan nimenomaan maahanmuuton puolesta tukevia kannanottoja. Tämä on aika radikaali (ja hyvä) muutos julkisessa debatissa, jota oli vaikea kuvitella vielä 5-10 vuotta sitten.
Kiitos mongolialaiselle hoitajalle, joka toi keissinsä esiin Hesariin. Kiitos myös @Ann Arbor joka pidät aihetta yllä myös tällä palstalla.
Kiitos mongolialaiselle hoitajalle, joka toi keissinsä esiin Hesariin. Kiitos myös @Ann Arbor joka pidät aihetta yllä myös tällä palstalla.
@RäpyläRepe Kiitos vaan! :) Olen samanaikaisesti erittäin tyytyväinen, että vihdoin myös laajemmissa kansankerroksissa ja julkisessa keskustelussa on havahduttu asiaan, mistä itse olen ollut huolissani jo vuosikausia ja mikäli tällä suositulla keskustelupalstalla olen kyennyt saamaan edes hitusen asiaa enemmän esille, olen tästä iloinen.
Samanaikaisesti osa laajemmasta keskustelusta ei ole ollut rakentavaa ja jotkut kommentit edustavat asenteellisuudessaan arvoja, mitä en toivoisi olevan 2020-luvun valtavirtaa. Parempaan suuntaan toivon toki menevämme ja vihdoin keskustelu on edennyt siihen pisteeseen, että työperäinen maahanmuutto ymmärretään omaksi ilmiökseen ja asia on noussut yhdeksi vaaliteemaksi.
Samanaikaisesti osa laajemmasta keskustelusta ei ole ollut rakentavaa ja jotkut kommentit edustavat asenteellisuudessaan arvoja, mitä en toivoisi olevan 2020-luvun valtavirtaa. Parempaan suuntaan toivon toki menevämme ja vihdoin keskustelu on edennyt siihen pisteeseen, että työperäinen maahanmuutto ymmärretään omaksi ilmiökseen ja asia on noussut yhdeksi vaaliteemaksi.
Muutoksen juna puksuttaa ja aina on osa porukasta, joiden mielestä ennen oli paremmin ja kaikki muutos nähdään uhkana, eikä mahdollisuutena.
Maahanmuuttovastaisuutta on ollut aina ja turvapaikkakriisin myötä asenteet keskivertokansalaisissa yleisesti maahanmuuttoa kohtaan taisivat hieman koventua. Nyt kuitenkin maahanmuuton tarpeellisuus alkaa valkenemaaan keskivertokansalaisessa ja onneksi juuri näiden mongoolihoitajien kautta keskustelu on siirtynyt turvapaikanhakijamaahanmuutosta työperäiseen, Suomelle välttämättömään maahanmuuttoon. Änkyrät änkyröi, mutta ovat loppujen lopuksi vain melua, joka kykenee korkeintaan hieman hidastamaan vääjäämätöntä.
Maahanmuuttovastaisuutta on ollut aina ja turvapaikkakriisin myötä asenteet keskivertokansalaisissa yleisesti maahanmuuttoa kohtaan taisivat hieman koventua. Nyt kuitenkin maahanmuuton tarpeellisuus alkaa valkenemaaan keskivertokansalaisessa ja onneksi juuri näiden mongoolihoitajien kautta keskustelu on siirtynyt turvapaikanhakijamaahanmuutosta työperäiseen, Suomelle välttämättömään maahanmuuttoon. Änkyrät änkyröi, mutta ovat loppujen lopuksi vain melua, joka kykenee korkeintaan hieman hidastamaan vääjäämätöntä.
Mielestäni tuo lihavoimani kohta on olennainen seikka, joka täytyy pitää pinnalla ja mukana keskusteluissa, kun puhutaan maahanmuuton lisäämisestä. Eli kuten sanottua ja tutkittua, niin Ruotsi on taloudellisesti hyötynyt maahanmuuton myötä tulleesta edullisemmasta väestöpyramidista, mutta sillä on sitten oma hintansa, eli mm. värähtelevät ja räjähtelevät lähiöt sekä jengisodat. Asia voidaan toki Suomessa kuitata sillä, että ei voi tapahtua meillä (vaikkakin on jo pienessä mittakaavassa tapahtunut) ja kaatamalla riittävästi rahaa kotouttamiseen voimme välttyä Ruotsin, Tanskan ja minkä tahansa verrokkimaan kohtaamilta ongelmilta. Uskoo ken tahtoo.En ole ihan varma, onko Henrikssonin toissapäivänä julkaistua haastattelua linkattu palstalle ollenkaan.Puheenjohtajahaastattelu | Rkp: Laaja maahanmuutto on antanut Ruotsille edun, josta Suomi on jäänyt paitsi
Rkp:n puheenjohtajan Anna-Maja Henrikssonin mukaan Suomen on varottava Ruotsin virheitä mutta ymmärrettävä myös sen menestystekijät. Haastattelemme kaikki eduskuntaan viime vaaleissa valittujen puolueiden puheenjohtajat eduskuntavaalien alla.
Henriksson luettelee mielestäni todella hyviä ja tuttuja pointteja, miten laajan skaalan maahanmuutto on hyödyttänyt Ruotsia. Maan merkittäviltä yhteiskunnallisilta haasteilta ei ole todellakaan syytä ummistaa silmiään, mutta lienee hyvin pitkälti kiistatonta, että Ruotsi hyötyy nuoremmasta väestöpohjastaan.
Toisekseen, kuten jo aiemmin jossain kommentissani peräänkuulutin, niin maahanmuuttoa lisää haluavien puolueidenkin retoriikka on vielä pitkälti käsienheiluttelutasolla, eli puhutaan kymmenien / satojen tuhansien työperäisten maahanmuuttajien tarpeesta, mutta onko maailmalta oikeasti tulossa tuon verran porukkaa Suomeen työn perässä, mutta heitä ei vaan päästetä tällä hetkellä ja onko näille oikeasti töitä tarjolla? Jos tulijoita ei ole, niin miten nämä maahanmuuttajat aiotaan Suomeen houkutella?
Lisäksi koko keskustelu lähtee kovin usein täysin väärille ja älyllisesti vajaille jengoille. Eli aivan kuten esim. ilmastonmuutoskeskustelussa usein lahjakkaasti sekoittuu kasvisruokapäivät ja teollisuuden päästöt, ikään kuin ne olisi jotenkin yhteismitallisia, niin maahanmuuttokeskustelussa yksi puhuu siitä, kuinka peliala työllistää kymmeniä ulkomaalaisia, toinen puhuu sadoista tuhansista wolt-kuskeista, kolmas heittää sekaan Fazerit, Stockmannit ja Finlaysonin ja neljäs sitten puhuu hoitoalan vaipanvaihtajista.
Laajan mittakaavan maahanmuuton mukanaan tuomista yhteiskunnallisista haasteista on syytä puhua avoimesti ja kiertelemättä. Mikään ongelma ei ratkeaa itsestään kumbayata laulamalla, vaan integraatioon liittyvät haasteet ratkeavat ainoastaan uutteralla työllä ongelmien ratkaisemiseksi.
Vaikka Ruotsia tunnetaankin pitävän ajoittain jopa vääjäämättömänä kehityskulkunamme, mitä tulee maahanmuuton mukanaan tuomiin yhteiskunnallisiin ongelmiin (Toki tällä logiikalla myös Ruotsin maahanmuuttopolitiikan positiivistenkin vaikutukset olettaisi toistuvan myös meillä.), ei fatalismille ole syytä antautua. Ruotsi on Ruotsi ja Suomi on Suomi. Vaikka osa maahanmuuttokriitikoista näkeekin parhaimpana vaihtoehtona maahanmuuton rajoittamisen, on mielestäni ratkaisun tapahduttava ennen kaikkea yhteiskunnan sisällä.
Luonnollisesti maahanmuutto on mitoitettava, oli kyse sitten minkäperusteisesta hyvänsä vastaanottavan maan kokoluokkaan ja resursseihin integroida suuri määrä ihmisiä lyhyessä ajassa ja kieltämättä Ruotsi on ollut 2010-luvulla tämän suhteen lähellä maksimia, vaikka samanaikaisesti maan talous on hyötynyt lisääntyneestä työvoimasta ja väestöpohjan mukanaantuomasta kulutuskysynnän kasvusta valtavasti. Vähän samaan tapaan etelänaapurimme Viro on ollut haasteen edessä kun yli 4 prosenttia maan väestöstä on hiljattain maahan saapuneita ukrainalaispakolaisia, vaikka he tunnetusti erittäin kohteliaita vastaanottavaa maata ovatkin olleet.
Mitä tulee Suomen houkuttelevuuteen maahanmuuttokohteena, olen listannut keinoja profiilimme kohottamiseksi useaan otteeseen, mutta uskon sen lähtevän byrokratian keventämisestä. Lisäksi Suomen tulisi markkinoida itseään määrätietoisemmin ja tuoda ulospäin selkeä "tervetuloa"-viesti. Lisäksi jokainen meistä voi tehdä oman osansa, että yleinen asenneilmasto olisi työperäiselle maahanmuutolle myönteinen. -Tässä voimme olla ilman rahallisia panostuksia maailman paras.
Vaikka Ruotsia tunnetaankin pitävän ajoittain jopa vääjäämättömänä kehityskulkunamme, mitä tulee maahanmuuton mukanaan tuomiin yhteiskunnallisiin ongelmiin (Toki tällä logiikalla myös Ruotsin maahanmuuttopolitiikan positiivistenkin vaikutukset olettaisi toistuvan myös meillä.), ei fatalismille ole syytä antautua. Ruotsi on Ruotsi ja Suomi on Suomi. Vaikka osa maahanmuuttokriitikoista näkeekin parhaimpana vaihtoehtona maahanmuuton rajoittamisen, on mielestäni ratkaisun tapahduttava ennen kaikkea yhteiskunnan sisällä.
Luonnollisesti maahanmuutto on mitoitettava, oli kyse sitten minkäperusteisesta hyvänsä vastaanottavan maan kokoluokkaan ja resursseihin integroida suuri määrä ihmisiä lyhyessä ajassa ja kieltämättä Ruotsi on ollut 2010-luvulla tämän suhteen lähellä maksimia, vaikka samanaikaisesti maan talous on hyötynyt lisääntyneestä työvoimasta ja väestöpohjan mukanaantuomasta kulutuskysynnän kasvusta valtavasti. Vähän samaan tapaan etelänaapurimme Viro on ollut haasteen edessä kun yli 4 prosenttia maan väestöstä on hiljattain maahan saapuneita ukrainalaispakolaisia, vaikka he tunnetusti erittäin kohteliaita vastaanottavaa maata ovatkin olleet.
Mitä tulee Suomen houkuttelevuuteen maahanmuuttokohteena, olen listannut keinoja profiilimme kohottamiseksi useaan otteeseen, mutta uskon sen lähtevän byrokratian keventämisestä. Lisäksi Suomen tulisi markkinoida itseään määrätietoisemmin ja tuoda ulospäin selkeä "tervetuloa"-viesti. Lisäksi jokainen meistä voi tehdä oman osansa, että yleinen asenneilmasto olisi työperäiselle maahanmuutolle myönteinen. -Tässä voimme olla ilman rahallisia panostuksia maailman paras.
Oman näkemykseni mukaan nämä lähiöpaukkeet ja jengimähinät ovat enemmän seurausta humanitäärisestä maahanmuutosta, ei niinkään työperäisestä. Minun on ainakin vaikea kuvitella, että filippiiniläiset sairaanhoitajat, vietnamilaiset hitsarit tai brasilialaiset bussikuskit toisivat mukanaan samanlaisia lieveilmiöitä merkittävissä määrin.
Houkuttelu tapahtuu tarjoamalla sujuva polku työhön ja osaksi suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Lapsille ilmainen koulutus, maailman parhaimmistoon kuuluva äitiysterveydenhuolto jne. ovat selkeitä myyntivaltteja maailmalla. Ison henkilöstövajeen aloille, esim. sairaanhoito, lienee jopa sopivaa kouluttaa ihmisiä, kuten nyt ilmeisesti esim. Filippiineillä jo tehdään.
Tällä hetkellä tulijoita rokottaa maahantuloon liittyvät pitkät käsittelyajat, joihin on onneksi tullut jo parannuksia ja ilmeisesti jatkuvasti nopeutuu. Toinen, mikä osaajia monesti karsii, on koulutuksen tunnustaminen. Ulkomailla on jokaisessa maassa hyviä kouluja, joissa opetus on ensiluokkaista, mutta tutkinto koulusta ei siltikään välttämättä kelpaa sellaisenaan. Mielestäni Suomessa tarvittaisiin jokin ratkaisu siihen, että vaikka Israelissa suoritettu tutkinto olisi suoraan valmis Suomen markkinoille. Tai ainakin kerättäisiin jonkinasteinen tietokanta siitä, että esim. tietyistä kouluista kustakin maasta valmistuu tiettyihin ammatteihin päteviä ihmisiä. Tai jotenkin muuten jouhevoittaa tätä ongelmaa. Ongelmia on liuta muitakin, joita ansiokkaasti esimerkiksi Migrin uusi toiminnanjohtaja käy läpi Rahapodin vieraana.
Tässä kuussa pitäisi ilmeisesti tulla joku raportti maahanmuuttoprosessin pullonkauloista, jonka pohjalta on ilmeisesti tarkoitus laatia uutta lainsäädäntöä tilanteen parantamiseksi.
@RäpyläRepe Erinomainen kirjoitus kautta linjan, minkä suosittelen kaikkia asiasta kiinnostuneita lukemaan. Näin yleisesti, vaikka tähän "ei tänne kukaan halua muuttaa"-asenteeseen törmääkin aika säännöllisesti, muutti ulkomailta Suomeen viime vuonna kaikesta kurjuudestamme huolimatta yli 30 000 tuhatta ihmistä töihin ja opiskelemaan. Tämä luku ei edes sisällä esimerkiksi perhesyistä tulleita, jotka myös hyvin tavallisesti voi nähdä niin ikään "työperäisinä maahanmuuttajina".
Vaikka negaatiossa rypeminen ajoittain onkin ihan nastaa, on Suomi edelleen ihan maailman kärjen tuntumassa, mitä tulee useimpiin elämänlaatua mittaaviin indikaattoreihin ja mielestäni olisi aika naivia olettaa, etteivätkö maahanmuuttajatkin useimmiten arvostaisi niitä asioita, joita vaikkapa itsekin arvostan kotimaassani. Itse asiassa en ole tavannut kertaakaan maahanmuuttajaa, joka katuisi päätöstään tulla Suomeen. Toki heitäkin on, mutta ainakin omien kokemusteni perusteella maahanmuuttajienkin mielestä Suomi on puutteineenkin "jees" maa.
En usko, että meidän varsinaisesti täytyisi keksiä pyörää uudelleen, pyrkiessämme lisäämään työperäistä maahanmuuttoa. Uskoisin byrokratiaamme olevan varsin kivuttomasti (toki se resursseja syö) mahdollista tehostaa ja keventää tulijan itsensä näkökulmasta. Tarveharkinta on poliittisesti haastava kysymys, eikä välttämättä asia ratkea vielä ensi hallituskaudella, mutta siitäkin huolimatta uskon paljon olevan tehtävissä. Suurimman muutoksen on kuitenkin tapahduttava ruohonjuuritason asenteissamme, minkä eteen jokainen meistä voi tehdä osansa.
Vaikka negaatiossa rypeminen ajoittain onkin ihan nastaa, on Suomi edelleen ihan maailman kärjen tuntumassa, mitä tulee useimpiin elämänlaatua mittaaviin indikaattoreihin ja mielestäni olisi aika naivia olettaa, etteivätkö maahanmuuttajatkin useimmiten arvostaisi niitä asioita, joita vaikkapa itsekin arvostan kotimaassani. Itse asiassa en ole tavannut kertaakaan maahanmuuttajaa, joka katuisi päätöstään tulla Suomeen. Toki heitäkin on, mutta ainakin omien kokemusteni perusteella maahanmuuttajienkin mielestä Suomi on puutteineenkin "jees" maa.
En usko, että meidän varsinaisesti täytyisi keksiä pyörää uudelleen, pyrkiessämme lisäämään työperäistä maahanmuuttoa. Uskoisin byrokratiaamme olevan varsin kivuttomasti (toki se resursseja syö) mahdollista tehostaa ja keventää tulijan itsensä näkökulmasta. Tarveharkinta on poliittisesti haastava kysymys, eikä välttämättä asia ratkea vielä ensi hallituskaudella, mutta siitäkin huolimatta uskon paljon olevan tehtävissä. Suurimman muutoksen on kuitenkin tapahduttava ruohonjuuritason asenteissamme, minkä eteen jokainen meistä voi tehdä osansa.
:watermark(https://lorien-media-prod.s3.amazonaws.com/images/archive/2019/09/02/2019.09.02.11.29.48_watermark_lapinkansafi_logo.png,50,0,0)/https%3A//lorien-media-prod.s3.amazonaws.com/images/archive/2023/02/06/2023.02.06.12.29.01_neo-7511610.jpg){kind=logo}
Työperäisen maahanmuuton lisääminen on hyvinvointi-Suomen kohtalonkysymys, jonka vastustaminen on vastuutonta ja vaarallista populismia
Ilman työperäistä maahanmuuttoa hyvinvointi-Suomelle saadaan sanoa hyvästit. Tästä vallitsee sekä alan asiantuntijoiden että poliittisen kentän – pois lukien perussuomalaiset – yksimielisyys.
www.lapinkansa.fi
Kritiikkiä toiminnastaan saanut Maahanmuuttovirasto, eli Migri julkaisi eilen uuden organisaatiostrategiansa vuosille 2023-2027.
Toivon mukaan strategia ei jää pelkäksi sananhelinäksi, vaan organisaatio ottaa aidosti askeleita eteenpäin. He kun ovat oleellisessa osassa, miten houkutteleva maa Suomi on tänne pyrkiville ulkomaalaisille.
Toivon mukaan strategia ei jää pelkäksi sananhelinäksi, vaan organisaatio ottaa aidosti askeleita eteenpäin. He kun ovat oleellisessa osassa, miten houkutteleva maa Suomi on tänne pyrkiville ulkomaalaisille.
Pikakaista yli 4000 €/kk tienaaville maahanmuuttajille – elinkeinoelämä iski tiukan vaatimuksen tulevalle hallitukselle
Elinkeinoelämän etujärjestöt haluavat Suomeen 20 000 työperäistä maahanmuuttajaa vuosittain. Tavoitetta halutaan edistää verovähennyksin ja käsittelyaikoja lyhentämällä.
www.uusisuomi.fi
Kauhean yllättävää. että työnantajapuoluelta tulee moisia kommentteja. Eikä siinä sinänsä mitään, nämä "uutiset" ja ulostulot on nyt vain samaa mitä aina ennenkin. Ei ketään varmasti haittaa että yli 4000e tienaaville saadaan pikakaista (tällainen käytännössä jo taitaa olla).
Lainaan nyt Perussuomalaisten ketjusta toisenlaisen työnantajakuvauksen. Ymmärrän hyvin että esimerkiksi Kokoomuksen näkökulmasta ja itse työnantajan oman näkemyksen kannalta kyseessä on parasta mahdollista mitä voidaan työntekijälle tarjota ja kyseinen nyt on kirjoitettu Perussuomalaisia kritisoivaksi. Kirjoituksen taustalla on kuitenkin aikalailla se pointti mitä Perussuomalaiset vastustavat.
Onko tämä se malli jolla esim. tehtaisiin? kaivoksiin? metallipajoihin? ravintoloihin? halutaan tulevaisuudessa palkata?
Aikalailla marjanpoimijat on jo näihin "täyshoitoihin" jo majoitettu, joten otammeko vaikka heidän "täyshoidon" vähimmäisvaatimukseksi tuleville? Palkkataso ilmeisesti on ainakin heillä hyväksytyllä tasolla.
Työnantaja hoitaa "luontaisetuna" täyshoidon? Onko työntekijällä mahdollisuus ottaa tämä "luontaisetu" rahallisesti? Käsittääkseni au pairin "palkka" luontaisetujen päälle on jotain 300e josta menee tietysti verot ja muut maksut joten kyseisellä summalla tulisi myös kattaa kaikkien muiden perheenjäsenten eläminen Suomessa vai rajaammeko nyt sitten kuitenkin muuton yksin tuleviin?
Mukava oikeasti olisi nähdä olisko au paireille yleisesti minkäänlaista kysyntää jos nämä "luontaisedut" pitäisikin maksaa ihan palkassa. Vähän epäilen.
Kyllä siteerasin juurikin sinua ja kirjoitustasi jonka olit kirjoittanut Perussuomalaisten ketjuun koskien työperäistä maahanmuuttoa.
Ja tekstini ei liity tähän ketjuun millään tavalla. Sekin varmaan avautuu vielä joskus. Voidaan jatkaa oikeassa ketjussa, jos konsepti vaatii avaamista, tähän ketjuun en aiheen ohi kirjoita enempää.
Ei toden totta mikään varsinainen yllätys, mutta mielestäni erittäin tarpeellista, että maahanmuuttomyönteiset kannanotot tulevat laajalta rintamalta ja toivon niiden muokkaavan asenneilmastoa.
Julkiselta puolelta pidän erinomaisena toimijana työ- ja elinkeinoministeriön Talent Boost-ohjelmaa, minkä toimintaa voisi varmasti laajentaa entisestään.
Etusivu | Talentboost
talentboost.fi
:watermark(https://img.ilcdn.fi/Gt6yQ4Lc4DWN_UPsWUUddDfojbg=/1200x0/https://assets.ilcdn.fi/ac6e34c366e96cdcc8dfe1555002ff3fa7ea0dc3df32be468cdaa00ed6fd1f58.png,0,-0,0)/img-s3.ilcdn.fi/371ce4d157929967f6a3693ac0cb163dfb726b5c439ce0aeba723705ec930e48.jpg)
Pääkirjoitus: Alle 3314 €/kk tienaavien otsaan lyötiin ikävä leima – Seuraukset voivat olla karut ilman heitä
Se, että työperäinen maahanmuutto ei automaattisesti ratkaise kaikkia Suomen ongelmia, ei ole kestävä perustelu vastustaa sitä, kirjoittaa Iltalehden uutispäätoimittaja Valtteri Varpela.
www.iltalehti.fi
Edelliseen viestiin lisätäkseni, on ollut positiivista huomata "maahanmuuttomyönteisten" kannanottojen lisääntyneen julkisessa keskustelussa. Liian pitkään fokus on ollut ennen kaikkea maahanmuuton ikävämmissä lieveilmiöissä ja tunnetusti Suomeen kohdistuva muuttoliike on nähty täysin tarpeettomasti monoliittina. Vihdoin työperäinen maahanmuutto on nostettu omaksi erilliseksi kysymyksekseen ja vaikka kielteiset näkemykset saavatkin paljon mediatilaa, lienee turvallista sanoa menneemme eteenpäin.
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy