Ilman vahvaa maahanmuuttoa Suomi olisi alasajettava yhteiskunta:Juurikin näin. Valitettavan poteroitunut koko asetelma. Työ- ja opiskeluperäinen maahanmuutto on jostain syystä edelleen laajalle joukolle suomalaisia liian iso mörkö. Lieneeköhän syynä sekin, että koko termillä "maahanmuuttaja" on Suomessa huono maine ja monelle se saattaa ennen kaikkea tarkoittaa sitä vaikeasti integroituvaa turvapaikanhakijaa.
Vaikka käsite "Ruotsin tie" elääkin jo omaa elämäänsä Suomessa, on syytä pitää mielessä, että lukuisista integraatioon liittyvistä ongelmista huolimatta, Ruotsi on hyötynyt maahanmuutosta merkittävissä määrin ja suhteellisesti laajempi työikäinen väestö on maalle etu meihin verrattuna. Integraatioon liittyvät ongelmat koskevat Ruotsissakin vain osaa maahanmuuttajista, mutta he näyttävät hallitsevan mediatilaa, siinä missä perussvenssonin tapaan arkeaan elävät eivät.Kolumni | Jengirikollisuuden varjoon jää toisenlainen Ruotsi-kuva, joka on yhtä lailla totta
Ruotsissa jengirikollisuus yhdistetään yhä useammin maahanmuuttopolitiikan ongelmiin. Samaan aikaan Ruotsissa on paljon onnistunutta maahanmuuttoa.www.hs.fi
Vähäinen maahanmuutto - kuolleisuuden myötä väestökatoa - työvoiman määrä vähenee - työikäisten veronmaksajien määrä vähenee - yrityksien määrä vähenee - viennin määrä vähenee - investointien määrä pienenee - infrastruktuurin ylläpito heikkenee - verotulojen kertymä pienenee - huoltosuhde heikkenee - sosiaalipalveluja joudutaan karsimaan rankasti - yhteiskunnan ulkoinen turvallisuus heikkenee pienentyvien ikäluokkien myötä - maabrändi heikkenee - vähäinen maahanmuutto jne.
Tähän noidankehään voi lisätä muitakin asioita. Korkea kuolleisuus ei korjaa väärinpäin olevaa ikäpyramidia. Suomessa ei 15 vuoden kuluttua ole yhtään maakuntaa, jossa syntyy ihmisiä enemmän kuin kuolee. Väkiuku lähtee laskuun v. 2031. Ja toisaalta, väestö keskittyy suuriin kaupunkeihin. Helsingin asukasluku kasvaa 230 K, joten kiirettä pitää päättäjillä, mikäli palveluja aiotaan kehittää vastaamaan kasvavaa tarvetta.
Maahanmuutto on muuttanut kokonaan väestöennustetta, eli 20 vuotta sitten vuoden 2040 väkimäärä olisi ollut 5,3 miljoonaa. Nythän ennuste kiihtyvällä maahanmuutolla lupailee jopa 6 M asukasta. Syntyvyyden romahtaminen on ollut hurjaa, joten tämä puolestaan vaikuttaa huoltosuhteeseen, joka luultavasti heikkenee edelleen. Tämä tietää kovia aikoja työssä oleville. Mikähän eläköitymisikä tulee tulevaisuudessa olemaan? Eläkejärjestelmää täytyy myös rukata, tuottoja tarvitaan enemmän pienemmästä kokonaiskertymästä. Riskitasoa täytyy siten kasvattaa. Väestöennusteeseen tutustumisen luulisi auttavan poliitikkoja erinäisten johtopäätösten teossa. Mutta se ei auta: saavutetuista eduista pidetään kiinni tiukasti eikä muutoksiin olla valmiita, vaikka faktat suorastaan pakottaisivat tietynlaiseen reflektioon.
Maahanmuuton vastustajien leirissä nähdään, että mamut vievät meiltä viimeisetkin sosiaaliavut. Mutta kun heidät pidetään työnsyrjässä kiinni, kantasuomalaisetkin pääsevät hyötymään siitä, että Suomessa ylläpidetään hyvinvointivaltiota. Jos nähdään työhön tulevat mamut voimavarana, se auttaa aika paljon muutoksen hallinnassa. Toki on selvää, että etusijalla on työperäinen maahanmuutto.
Itse en kannata idealistien mm. Vihreiden näkemystä siitä, että Suomi olisi maailman sosiaalitoimisto. Kun kuitenkin koko hyvinvointia ylläpidetään veronmaksajien rahoilla. Eli maahanmuutossa on omat reunaehtonsa, vaikka siihen myönteisesti suhtautuisikin.
Viimeksi muokattu: