Suomen demografinen nykytila ja tulevaisuus – mistä huomisen tekijät?

[Ck]

Mitään suuria hyötyjä ei valtiot saa siitä, että väestö lisääntyy ja maapallohan ei sitä kestä. Mulle ainakin sopisi, että ollaan vaikka Islanti.

Paljon tärkeämpää on se, että Suomessa saataisiin hyvä pöhinä yrittämiseen, innovaatiohin ja työntekoon. Jos nyt poistettaisiin ne sadat tuhannet työttömät ajatuksellisesti (että niitä ei olisi tai olisivat töissä), Suomen talous lähtisi nousuu ja BKT per capita olisi korkeampi.

Ongelmaksi muodostuu myös se, että automatiikan myötä työttömyys tulee vaan lisääntymään jos systeemiä ei kehitetä ja väestönkasvu lisääntyy.

Lisään vielä, että teollisuus pitää saada takaisin Eurooppaan ja Suomeen Kiinasta ja ihmisten tulee tämä sisäistää, että kaikkea ei saa superhalvalla. Suomalaiset tehtaat saastuttaa vähemmän, täällä on paremmat työolot ja materialien laadunvalvonta on huippuluokkaa.

 

[BitterX]

Kuin tilauksesta tämän keskustelun ollessa pinnalla HS:ssa ihan mielenkiintoinen juttu asiasta:

Maahanmuutto | Talouselämäkin on huolissaan Suomen houkuttelevuudesta: ”Maakuva ei ole ollenkaan niin vahva kuin ajattelemme”: Maahanmuutto | Talouselämäkin on huolissaan Suomen houkuttelevuudesta: ”Maakuva ei ole ollenkaan niin vahva kuin ajattelemme”

Nostan esiin yhden kohdan:

Suomessa on tavallista, että ulkomailla hankittua koulutusta / osaamista vähätellään. Toki osaamisen pitää vastata standardeja, mutta jos vaikka hoitoalan tai vaikkapa lääkärin tutkinto on hankittu jossakin köyhemmässä maassa, ei se tosiaankaan tarkoita sitä, ettäkö sillä ei pitäisi olla mitään arvoa Suomessa. Useimmissa tapauksissa ulkomaisen tutkinnon päivittäminen pitäisi onnistua lyhyellä täydennyskoulutuksella ja näyttökokeella, jollei suoraan.

Minulla on tästä ulkomaisen osaamisen vähättelystä myös esimerkki: ystäväni oli taannoin kiinnostunut muuttamaan Suomeen, koska hänellä oli tuolloin suomalainen avovaimo. Hänellä oli vahva kokemus työskentelystä erään kansainvälisesti erittäin tunnetun yrityksen front office -toiminnoissa. Engannin taito oli erinomainen ja suomen kielestäkin oli itse opiskellut perusteet. Rooliinsa hän oli edennyt firman sisällä ilman korkeakoulutusta. Suomesta hän ei käytännössä saanut edes vastauksia työhakemuksiinsa luultavasti siksi, että korkeakoulutus puuttui.

Paljon muitakin kiinnostavia pointteja tuossa Hesarin jutussa on. Lukusuositus.

 

[Ann Arbor]

Minulla on tästä ulkomaisen osaamisen vähättelystä myös esimerkki: ystäväni oli taannoin kiinnostunut muuttamaan Suomeen, koska hänellä oli tuolloin suomalainen avovaimo. Hänellä oli vahva kokemus työskentelystä erään kansainvälisesti erittäin tunnetun yrityksen front office -toiminnoissa. Engannin taito oli erinomainen ja suomen kielestäkin oli itse opiskellut perusteet. Rooliinsa hän oli edennyt firman sisällä ilman korkeakoulutusta. Suomesta hän ei käytännössä saanut edes vastauksia työhakemuksiinsa luultavasti siksi, että korkeakoulutus puuttui.

Tämänkaltaisia caseja on valitettavasti ihan liikaa... Esimerkkinä mainittakoon eräs kaverini. Hän oli jo vuosia asunut ja opiskellut Suomessa, samalla töitä tehden. Opiskelujen jälkeen hän halusi jäädä maahan ihan vain töihin, mutta Suomen viranomaisten kanssa EU:n ulkopuolelta tulleena joutui käymään niin massiivisen paperisodan ja välillä näytti että jatko Suomessa olisi vaakalaudalla. Onneksi työperäinen oleskelulupa lopulta heltisi. Kyse siis täysin nuhteettomasti täällä eläneestä ja ahkerasti töitä tehneestä henkilöstä.

Vaikka juhlapuhetasolla Suomeen ovat tervetulleita kaikki, tuntuu eräänlainen "Eila Kännön perintö" vaikuttavan edelleen maahanmuuttokäytänteissämme. Suomen haasteet maahanmuuttajien houkuttelemiseksi on listattu tässäkin threadissa useaan otteeseen, mutta on masentavaa, että näiden päälle tulevat vielä erittäin tiukat viranomaiskäytänteet ja kansan muutenkin yllättävänkin nuiva suhtautuminen maahanmuuttoon. Suomen pitäisi ottaa tavoitteeksi olla koko EU:n maahanmuuttomyönteisin valtio, mitä tulee työperäisten oleskelulupien myöntämiseen. Myös perheenyhdistämisiä on syytä jouhevoittaa merkittävästi.

 

[finnjewel]

Suomen pitäisi ottaa tavoitteeksi olla koko EU:n maahanmuuttomyönteisin valtio, mitä tulee työperäisten oleskelulupien myöntämiseen. Myös perheenyhdistämisiä on syytä jouhevoittaa merkittävästi.

Näiden asioiden parissa työskennelleenä minulla on tuntuma, että työperäisten lupaongelmat ovat yksittäistapauksia ja yksi syy siihen on muiden sektoreiden (humanitääriset, pakolaiset, TP-hakijat ja em. perheenyhdistämiset) ruuhkautunut tilanne.
Poikkeustapaukset saavat julkisuutta, mutta ongelmattomat eivät.
Työperäisiä ammattiosaajia ja asiantuntijoita on määrällisesti kuitenkin nyt ja tulevaisuudessa niin vähän, että he eivät ratkaise demografista ongelmaa.

 

[Ann Arbor]

Näiden asioiden parissa työskennelleenä minulla on tuntuma, että työperäisten lupaongelmat ovat yksittäistapauksia ja yksi syy siihen on muiden sektoreiden (humanitääriset, pakolaiset, TP-hakijat ja em. perheenyhdistämiset) ruuhkautunut tilanne.
Poikkeustapaukset saavat julkisuutta, mutta ongelmattomat eivät.
Työperäisiä ammattiosaajia ja asiantuntijoita on määrällisesti kuitenkin nyt ja tulevaisuudessa niin vähän, että he eivät ratkaise demografista ongelmaa.

Pelkkä maahanmuuton lisääminen ei varmastikaan tule ratkaisemaan maamme demografista kriisiä, mutta uskoisin sen kuitenkin auttavan, kuten on auttanut tähänkin asti. On suorastaan kammottava ajatella, millainen maamme tilanne olisi, mikäli Suomi olisi sulkeutunut ja nettomaahanmuutto olisi viimeisen 30 vuoden aikana ollut vaikkapa ainoastaan puolet nyt nähdystä. Ja vaikka ei tilanne muissakaan Pohjoismaissa ole täydellinen alkuunkaan, hyötyvät he nuoremmasta ja edelleen kasvukäyrällä olevasta väestöstään ihan joka tavalla.

Mitä siis tekisin? Tarveharkinnan poistaminen, kuten elinkeinoelämä on halunnut ei yksistään riitä, mutta olettaisin sen kuitenkin sujuvoittavan lukemattomien tälläkin hetkellä maahan pyrkivien työntekijöiden tilannetta.

Lisäksi, vaikka toki "huippuosaajia" maahamme haluammekin, tarvitsemme lisäksi ihan perusduunareita, kun nykyinen väestöpohjamme ei riitä paikkaamaan lukuisten alojen työvoimapulaa.

Aktiivinen kampanjointi kansainvälisen muuttoliikkeen hot spoteissa, kuten Intiassa, Filippiineillä ja Nigeriassa. Kuinka moni on noissa maissa edes kuullutkaan Suomesta? Mikäli edes pieni osa kyseisten maiden edelleen kasvavasta nuorehkosta aikuisväestöstä valitsisi perinteisten USA:n, Britannian, Saksan ja myös Ruotsin sijaan Suomen uudeksi asuinmaakseen, pystyisimme paikkaamaan väestövajettamme.

Mainitsemieni maiden lisäksi suuntaisin katseeni myös Vietnamiin, mistä on pienen mittakaavan muuttoliikettä kohdistunut Suomen jo pidemmän aikaa. Huomioiden miten hyvin vietnamilaiset ovat integroituneet, ihmettelen ettei tahtotilaa maahanmuuton lisäämiseksi juurikin Vietnamista juuri ole.

Tilanne on toden totta haastava, mutta pelkkä voivottelu ei johda mihinkään, vaan töihin on ryhdyttävä.

 

[finnjewel]

Mainitsemieni maiden lisäksi suuntaisin katseeni myös Vietnamiin, mistä on pienen mittakaavan muuttoliikettä kohdistunut Suomen jo pidemmän aikaa. Huomioiden miten hyvin vietnamilaiset ovat integroituneet, ihmettelen ettei tahtotilaa maahanmuuton lisäämiseksi juurikin Vietnamista juuri ole.

Vietnamilaiset ovat integroituneet paremmin kuin monet muut. Ilmeisesti Suomi ei ole heidän mielestään riittävän vetovoimainen.
Kun asuin hiljattain 3 vuotta Tšekissä, minulle selvisi, että mm. Prahassa asuu n. 70 tuhannen vietnamilaisen kolonia. Ovat saavuttaneet vahvan jalansijan ainakin kauppa- ja ravintola-alalla. Mahdollisesti myös huumebisneksessä...
Edit. Kauppojensa vartiointi hoituu omin voimin. Sen verran häijyn näköiset vahdit, että näpistelijät pysynevät loitolla heidän kaupoistaan.

 

[Ann Arbor]

Tsekin isosta vietnamilaisyhteisöstä olen myös tietoinen. Pitäisi ottaa selvää, onko maa ollut työperäisen maahanmuuton osalta huomattavasti meitä dynaamisempi ja avoimempi. Toki heillä on ilmastoetu ja rautaesiripun romahtamisen jälkeen maa on vaurastunut nopeasti.

Passiivisuuteen on meillä kuitenkin vähiten varaa. Laajoista yhteiskunnallisista haasteista huolimatta sijoitumme lukuisissa elämänlaatua mittaavissa barometreissä edelleen ihan kärjen tuntumaan ja uskon juurikin esimerkiksi Vietnamissa riittävän ihmisiä, jotka voisivat hyvin kuvitella muuttavansa Suomeen, mikäli vain pitäisimme oven avoimena ja tekisimme äänekkäästi selväksi, että tänne kannattaa tulla rakentamaan tulevaisuuttaan.

 

[Ck]

Onpas outoa keskustelua. Jos lasketaan koko maahanmuutto yhdeksi ryyppääksi, niin puolella nykyisestä maahanmuutosta 30 vuoden aikana olisimme vahvasti plussalla. Jos siis laskemme maahanmuuttajat yhteen pakettiin, niin se on Suomen valtiolle kulu.

Toki sitä ei näin tule ajatella, mutta ei myöskään niin, että sillä määrällä on merkitystä vaan ainoastaan laadulla.

Suomi tarvitsee pääasiassa kohdistettua maahanmuuttoa tietyille kriittisille aloille alan ammattilaisia, mielellään jo valmiita sellaisia, muuta maahanmuuttoa Suomi ei tarvitse vaan se tarvii uudelleen koulutusta, julkisen puolen keventämistä ja yrittäjyyttä.

 

[aquanqua]

Maahanmuutto on toki varmasti tähän asti auttanut Suomen demografisia näkymiä mutta talouden kannalta tilanne on aika erilainen.

 

[Ann Arbor]

Maahanmuutto on toki varmasti tähän asti auttanut Suomen demograafisia näkymiä mutta talouden kannalta tilanne on aika erilainen.

Suomen ja toki kaikkien muidenkin maiden tulisi toden totta pyrkivän siihen, että mahdollisimman suuri osa väestöstä, taustasta riippumatta olisi palkkatöissä, tai elättäisi vähintään itsensä yrittäjänä.

Jakamasi graafi sisältää ulkomaalaistaustaiset, riippumatta kansallisuudesta ja siitä onko maahantulon alkuperäinen peruste ollut humanitäärinen, työperäinen jne.

Juuri kyseisenkaltaisia tilastoja (en nyt tarkoita sinua) käytetään valitettavan usein kritisoitaessa myös työperäistä maahanmuuttoa, minkä voimakas puolestapuhuja olen itse ollut. Maahanmuuttajien tai ulkomaalaistaustaisten suomalaisten määrittäminen monoliitiksi on valitettavan usein tosiasia, mistä soisin jo päästävän eroon. Kenties jopa sukupolvikysymys? Viisikymppisille ja sitä vanhemmille maahanmuuttajat ovat usein ennen kaikkea joko positiivista eksotiikkaa, tai sitten taakka.

 

[ndal88a]

Lisäksi, vaikka toki "huippuosaajia" maahamme haluammekin, tarvitsemme lisäksi ihan perusduunareita, kun nykyinen väestöpohjamme ei riitä paikkaamaan lukuisten alojen työvoimapulaa.

Aktiivinen kampanjointi kansainvälisen muuttoliikkeen hot spoteissa, kuten Intiassa, Filippiineillä ja Nigeriassa. Kuinka moni on noissa maissa edes kuullutkaan Suomesta? Mikäli edes pieni osa kyseisten maiden edelleen kasvavasta nuorehkosta aikuisväestöstä valitsisi perinteisten USA:n, Britannian, Saksan ja myös Ruotsin sijaan Suomen uudeksi asuinmaakseen, pystyisimme paikkaamaan väestövajettamme.

Olen itse ihmetellyt että onko olemassa kampanjoita joilla saataisiin suomalaisia palaamaan takaisin Suomeen, duuniin? Joitain asioita on muuttunut ilmeisesti esim. se että Suomen kansalainen palatessaan Suomeen EU:n ulkopuolelta, pääsee heti sosiaaliturvan pariin, ennen taisi olla olemassa kuuden kuukauden karenssi. Joka kait koskee yhä suomalaisen paluumuuttajan puolisoa joka ei ole Suomen kansalainen.
Ei olisi tarvetta kotiutuksille sun muulle, kielikin olisi hallinnassa.
Aikaisemmin ketjussa oli puhetta suomen kielin oppimisen oletetusta vaikeudesta, kannattaisiko rekrytointikampanjointia suunnata Etelä-Amerikkaan, äkkiä voisi kuvitella että jos osaa espanjaa niin suomenkin voisi oppia, samankaltaiset, sijamuodot, verbien taivutukset, prepositioita ei ole mutta kuitenkin.

JOL

 

[mjr]

Massiivinen työperäinen, kansallisesti ohjattu ja rakennettu maahanmuutto, on se realistisin ja helpoin mahdollisuus pelastaa kansantaloutemme ja pohjoismainen yhteiskuntarakenteemme. Mikä ei tarkoita sitä, että se olisi realistinen tai helppo ratkaisu. Ei ole kumpaakaan. Sitä kuitenkin pitäisi kaikin tavoin rohkaista - demografia on pahin ongelmamme. Minä yhdistäisin tähän vielä suuret investoinnit uuden ympäristöteknologian tutkimukseen ja tuotekehittelyyn - se jos mikä on tulevaisuuden ala ja olisi luonteva tapa pärjätä jatkossakin huippuosaamisella armottomassa kansainvälisessä kilpailussa. Työn hinnalla emme tule ikinä kilpailemaan.

Eli sekä runsaasti nuorta halpatyövoimaa että panostusta korkean teknologian osaamiseen olisi minun reseptini. Tämä olisi pakosta strateginen, valtiojohtoinen kansallinen projekti, mikä ei ensialkuun mitenkään säästäisi rahaa. Toki myös palvelutuotannon perusteellinen rakenneuudistus, tukien muuttaminen aidosti kannustaviksi, työllistämisen helpottaminen jne. ovat tärkeitä, mutta ilman demografista muutosta ja talouden kasvua ne eivät tule auttamaan vaan vain hidastavat vääjäämätöntä taantumistamme.

 

[Ck]

En kyllä näe ratkaisuna mitään massiivista työperäistä maahanmuuttoa. Se ei tule onnistumaan kuten se ei ole onnistunut aiemminkaan. 10 vuoden päästä huomataan, että suurin osa varsinkin halpatyövoimasta on työttöminä ja työllisyys vaan kasvaa kun automaatio lisääntyy.

Postitoiminnat automatisoituu, kauppa menettää työpaikkoja ja kaupan toiminta muuttuu enemmän logistiseksi, eli kauppapaikkoja ei ole samaan tapaan (nekin mitä on, on automatisoitu), ruokakuljetukset hoidetaan paljon tehokkaammin esim. droneilla tai vastaavilla. Nämä on olemassa olevia toimintoja jo ja 20 vuoden päästä varmasti käytössä. Mikään yritys ei halua maksaa palkkoja jos on mahdollista hoitaa asia tehokkaammin ja halvemmalla.

Mitä tapahtuu vähäisen koulutuksen omaaville ja heidän jälkipolvilleen helposti.. siirtyvät rikollisuuteen (ei, ei kaikki, mutta tämäkin on nykyaikaa monilta osin jo nyt).

Ihan tuhoon tuomittu ajatus tämä massa työperäinen maahanmuutto. Kohdennettu kyllä, massa, kiitos ei.

 

[Ann Arbor]

Massiivinen työperäinen, kansallisesti ohjattu ja rakennettu maahanmuutto, on se realistisin ja helpoin mahdollisuus pelastaa kansantaloutemme ja pohjoismainen yhteiskuntarakenteemme. Mikä ei tarkoita sitä, että se olisi realistinen tai helppo ratkaisu. Ei ole kumpaakaan. Sitä kuitenkin pitäisi kaikin tavoin rohkaista - demografia on pahin ongelmamme. Minä yhdistäisin tähän vielä suuret investoinnit uuden ympäristöteknologian tutkimukseen ja tuotekehittelyyn - se jos mikä on tulevaisuuden ala ja olisi luonteva tapa pärjätä jatkossakin huippuosaamisella armottomassa kansainvälisessä kilpailussa. Työn hinnalla emme tule ikinä kilpailemaan.

Eli sekä runsaasti nuorta halpatyövoimaa että panostusta korkean teknologian osaamiseen olisi minun reseptini. Tämä olisi pakosta strateginen, valtiojohtoinen kansallinen projekti, mikä ei ensialkuun mitenkään säästäisi rahaa. Toki myös palvelutuotannon perusteellinen rakenneuudistus, tukien muuttaminen aidosti kannustaviksi, työllistämisen helpottaminen jne. ovat tärkeitä, mutta ilman demografista muutosta ja talouden kasvua ne eivät tule auttamaan vaan vain hidastavat vääjäämätöntä taantumistamme.

Hyvin kiteytetty. Tiedä sitten missä kiikastaa? Toki työperäisiä maahanmuuttajia on saapunut ja saapuu Suomeen joka vuosi tuhansittain, mutta aito halu nimenomaan päättäjiltä tuntuu edelleen laajalti uupuvan tehdä asialle paljoa mitään ja Suomi pysyy muille kuin EU-kansalaisille hyvin haastavana muuttokohteena.

SDP (ja heidän taustalla oleva AY-väki) nyt on hyvin konservatiivinen, kuten myös Vasemmistoliitto ja varmaan osa Vihreistäkin (Humanitäärinen maahanmuutto eri kysymys.) Keskustassa lienee pakka hajallaan, kuten myös RKP:ssä ja Kristillisissä. Kokoomuksen voi laajalti olettaa kannattavan työperäisen maahanmuuton lisäämistä, mutta eivätpä aiemmilla hallitustaipaleilla pahemmin saaneet asialle tehtyä. Voiko passiivisuuteen erityisesti Kokoomuksella, Demareilla ja Keskustassa olla taustalla Perussuomalaisten kannatuksen nousun pelko? En jaksa uskoa, huomioiden jo sen, että Perussuomalaisetkin ovat valtaosin kriittisiä humanitääristä maahanmuuttoa kohtaan, ei maahanmuuttoa kaikkinensa, poislukien tietty tiukin nationalistisiipi ja PS-Nuoret.

Suomesta tuskin koskaan tulee USA:n, Kanadan tai Australian kaltaista maahanmuuton suurvaltaa (edes väkilukuun suhteutettuna), mutta muiden Pohjoismaiden ja esimerkiksi Hollannin taso pitäisi olla tavoitteenamme. Vähintään viranomaiskäytänteiden merkittävä helpottaminen ja jonkinlainen "Move to Finland"-kampanja olisi mahdollista toteuttaa lyhyehköllä aikavälillä. Kansalaisten asenteet muuttuvat hitaammin.

 

[Ann Arbor]

En kyllä näe ratkaisuna mitään massiivista työperäistä maahanmuuttoa. Se ei tule onnistumaan kuten se ei ole onnistunut aiemminkaan. 10 vuoden päästä huomataan, että suurin osa varsinkin halpatyövoimasta on työttöminä ja työllisyys vaan kasvaa kun automaatio lisääntyy.

Postitoiminnat automatisoituu, kauppa menettää työpaikkoja ja kaupan toiminta muuttuu enemmän logistiseksi, eli kauppapaikkoja ei ole samaan tapaan (nekin mitä on, on automatisoitu), ruokakuljetukset hoidetaan paljon tehokkaammin esim. droneilla tai vastaavilla. Nämä on olemassa olevia toimintoja jo ja 20 vuoden päästä varmasti käytössä. Mikään yritys ei halua maksaa palkkoja jos on mahdollista hoitaa asia tehokkaammin ja halvemmalla.

Matalahkon taitotason manuaaliset työt tulevat toden totta oletettavimmin vähenemään tulevina vuosikymmeninä entisestään. Toki muutos työelämässä on ollut jatkuva jo vuosisadat, enkä itse ole niin pessimistinen, etteikö lukuisia uusia ammattiryhmiä syntyisi myös tulevaisuudessa.

Teknistä kehitystä odotellessa, maassamme on kuitenkin erittäin laaja-alainen työvoimapula ja näitä töitä tekemään olisi varmasti osaavia tulijoita, mikäli vain haluamme ottaa heidät vastaan.

Pelkkä suuri väestömäärä ei tietenkään tee autuaaksi, vaikka toki se lisää valtion kredibiliteettiä ja globaalia painoarvoa (Tästä olen joskus ollut melkein kateellinen suuremmista länsimaista kotoisin olevia. Suomen pienuudesta saa kuulla ihan joka yhteydessä.), mutta yhtäältä laskeva harmaantuva väestö verrattuna tasaisesti ja hitaahkosti kasvavaan on valtavan mittaluokan haaste, mistä Suomi tulee enenevissä määrin kärsimään, mikäli emme kykene lisäämään maahanmuuttoa muiden verrannollisten länsimaiden tasolle.

 

[mjr]

Suomesta tuskin koskaan tulee USA:n, Kanadan tai Australian kaltaista maahanmuuton suurvaltaa (edes väkilukuun suhteutettuna), mutta muiden Pohjoismaiden ja esimerkiksi Hollannin taso pitäisi olla tavoitteenamme. Vähintään viranomaiskäytänteiden merkittävä helpottaminen ja jonkinlainen "Move to Finland"-kampanja olisi mahdollista toteuttaa lyhyehköllä aikavälillä. Kansalaisten asenteet muuttuvat hitaammin.

Esim. se järjettömyys, ettei tutkinnon opiskeleminen Suomessa takaa automaattisesti määräaikaista oleskelu- ja työlupaa. Byrokratian kaikenpuolinen hankaluus ja vastasukaisuus myös työperäisen maahanmuuton käsittelyssä jne. Voitaisiin tehdä paljon ilmankin mitään massaohjelmaa (joka toki olisi loistava asia tälle maalle).

Siitä olen eri mieltä, etteikö juuri PS olisi se suuri peikko muille puolueille tässäkin asiassa. Britanniassa brexitiin vaikutti olennaisesti juuri EU:n sisäinen työperäinen muutto - ei se tosiaan ole suosittu asia paitsi järkevien ihmisten piirissä, jotka tunnetusti ovat pieni vähemmistö missä tahansa. Kokoomus tukee työperäisen maahanmuuton reaalista helpottamista suurin piirtein samalla "intensiteetillä" ja "rohkeudella" kuin monet vuodet Nato-jäsenyyttä. Muut puolueet eivät tee sitäkään.

 

[mjr]

Pelkkä suuri väestömäärä ei tietenkään tee autuaaksi, vaikka toki se lisää valtion kredibiliteettiä ja globaalia painoarvoa (Tästä olen joskus ollut melkein kateellinen suuremmista länsimaista kotoisin olevia. Suomen pienuudesta saa kuulla ihan joka yhteydessä.), mutta yhtäältä laskeva harmaantuva väestö verrattuna tasaisesti ja hitaahkosti kasvavaan on valtavan mittaluokan haaste, mistä Suomi tulee enenevissä määrin kärsimään, mikäli emme kykene lisäämään maahanmuuttoa muiden verrannollisten länsimaiden tasolle.

Kyllä hyvä demografinen kehitys suurin piirtein automaationa lisää kokonaiskysyntää ja vahvistaa yhteiskuntaa taloudellisesti. Huoltosuhteen pitkäaikainen huonontuminen on valtavan suuri taakka. Toki voimme pohtia automaatiota ja jossain vaiheessa se varmaan tulee vähentämään merkittävällä tavalla työpaikkoja, mutta tuskinpa aikoihin. Lienemme edelleen siinä vaiheessa, että automaation eteneminen samalla tuottaa työtä uusilla sektoreilla ja uusissa rooleissa. Sitten kun jossain vaiheessa syntyy reaalinen AI niin koko homma menisi uusiksi kaikkialla. Sitä odotellessa tuskin kannattaa kuitenkaan pidätellä henkeä.

 

[Cobol]

En kyllä näe ratkaisuna mitään massiivista työperäistä maahanmuuttoa. Se ei tule onnistumaan kuten se ei ole onnistunut aiemminkaan. 10 vuoden päästä huomataan, että suurin osa varsinkin halpatyövoimasta on työttöminä ja työllisyys vaan kasvaa kun automaatio lisääntyy.

Postitoiminnat automatisoituu, kauppa menettää työpaikkoja ja kaupan toiminta muuttuu enemmän logistiseksi, eli kauppapaikkoja ei ole samaan tapaan (nekin mitä on, on automatisoitu), ruokakuljetukset hoidetaan paljon tehokkaammin esim. droneilla tai vastaavilla. Nämä on olemassa olevia toimintoja jo ja 20 vuoden päästä varmasti käytössä. Mikään yritys ei halua maksaa palkkoja jos on mahdollista hoitaa asia tehokkaammin ja halvemmalla.

Mitä tapahtuu vähäisen koulutuksen omaaville ja heidän jälkipolvilleen helposti.. siirtyvät rikollisuuteen (ei, ei kaikki, mutta tämäkin on nykyaikaa monilta osin jo nyt).

Ihan tuhoon tuomittu ajatus tämä massa työperäinen maahanmuutto. Kohdennettu kyllä, massa, kiitos ei.

Samat sanat. Massiivinen maahanmuutto ei ole ratkaisu. Käytännössä puhuttaisiin massiivisesta humanitaarisesta maahanmuutosta, koska työperäistä maahanmuutto ei saada massiiviseksi. Nämä puheet massiivisista maahanmuutoista kannattaa sivuuttaa ideologisina harhoina. Ne tosin toteutuvat silloin, jos Pohjois-Afrikasta lähtee miljoonia liikkeelle mm. ilmastopakolaisina joskus 2080-luvulla tai ennen sitä.

Se, mitä itse tarkoitan, on selvästi nykyistä enemmän työperäistä maahanmuuttoa ja panostusta Suomessa korkeaan teknologiaan.

Lähi-Idästä ja Pohjois-Afrikasta esim 150 000 tulijaa vuodessa on massiivinen maahanmuutto. Siltä suunnalta meidän tulijat ovat isossa määrin EU:n ulkopuolelta. Ei kannata.

 

[Ann Arbor]

Joo ihan totta tuo UK:n Brexitiin merkittävästi vaikuttanut maahanmuuttovastaisuus. Muistan jo taannoin ihmetelleeni, miten kielteisiä monet lädit olivat juurikin puolalaisten ja muiden itäisemmistä EU-maista kotoisin olevien maahanmuuttoa kohtaan. Heidän kun luulisi täyttävän rasistienkin "kriteerit" eurooppalaisina ja valkoihoisina ja useimmiten kristittyinä. Lisäksi he ovat olleet UK:ssa nimenomaisesti painamassa duunia, vähän kuten virolaiset ja venäläiset täällä. No, enemmistö ihmisistä ei kovin fiksuja ole...

Vaikka kasvava väestö tuokin omia haasteitaan, oli kyse kansainvälisestä tai maan sisäisestä muuttoliikkeestä, on sillä toden totta myös lukemattomia positiivisia vaikutuksia. Ei tarvitse kuin katsoa, miten PK-seutu, Tampere, Turku ja Oulu (+pienemmässä mittakaavassa muutama muu kaupunkiseutu) ovat kuluneella vuosituhannella kasvaneet ja miten jo kasvanut kulutuskysyntä on vaikuttanut positiivisesti aika lailla kaikkeen. -Kasvu ruokkii kasvua. Mikäli tätä kasvua halutaan jatkaa edes suurimmilla kaupunkiseuduilla, tarvitsemme maahanmuuttoa merkittävästi nykyistä enemmän, muuten Suomesta voi kehkeytyä parhaimmillaankin "Euroopan Lappeenranta", millä menee varmasti ihan ok, mutta verrattuna vaikkapa Tampereeseen (Ruotsi, Norja ja Tanska) ero on selvä.

 

[Ann Arbor]

Lähi-Idästä ja Pohjois-Afrikasta esim 150 000 tulijaa vuodessa on massiivinen maahanmuutto. Siltä suunnalta meidän tulijat ovat isossa määrin EU:n ulkopuolelta. Ei kannata.

2022 Ukrainan pakolaiskriisi on ollut hyvin merkittävä poikkeus, vaikka Ukraina toki ei EU-jäsen vielä olekaan. Toistaiseksi Suomeen on saapunut viimeisimpien viikko sitten julkaistujen lukujen mukaan jo yli 43 000 ukrainalaista. (Tämä ei siis sisällä ennen sotaa täällä asuneita.) Todella mielenkiintoista tulevina vuosina nähdä, miten iso osa heistä jää Suomeen pidemmäksi aikaa. Vaikka tahto palata jälleenrakentamaan kotiseutua on useimmilla varmasti voimakas, on jokaisesta muuttoaallosta merkittävä osa jäänyt uuteen asuinmaahansa pysyvästi ja huomioiden sodan jatkuvan edelleen ja miten valtava ero elämänlaadussa tulee Länsi-Euroopan ja Ukrainan välillä olemaan vielä vuosikausia sodan päättymisenkin jälkeen, kynnys palata Ukrainaan ei monilla oletettavimmin tule olemaan matala, erityisesti mikäli työ- tai opiskelupaikka on löytynyt Suomesta.

 

[Cobol]

2022 Ukrainan pakolaiskriisi on ollut hyvin merkittävä poikkeus, vaikka Ukraina toki ei EU-jäsen vielä olekaan. Toistaiseksi Suomeen on saapunut viimeisimpien viikko sitten julkaistujen lukujen mukaan jo yli 43 000 ukrainalaista. (Tämä ei siis sisällä ennen sotaa täällä asuneita.) Todella mielenkiintoista tulevina vuosina nähdä, miten iso osa heistä jää Suomeen pidemmäksi aikaa. Vaikka tahto palata jälleenrakentamaan kotiseutua on useimmilla varmasti voimakas, on jokaisesta muuttoaallosta merkittävä osa jäänyt uuteen asuinmaahansa pysyvästi ja huomioiden sodan jatkuvan edelleen ja miten valtava ero elämänlaadussa tulee Länsi-Euroopan ja Ukrainan välillä olemaan vielä vuosikausia sodan päättymisenkin jälkeen, kynnys palata Ukrainaan ei monilla oletettavimmin tule olemaan matala, erityisesti mikäli työ- tai opiskelupaikka on löytynyt Suomesta.

Totta.

Ja hieman ohi ketjun aiheen, olemme ukrainalaisille velkaa. Jos he olisivat hävinneet, Eurooppa ja varsinkin Suomi olisi hävinnyt. Minusta meidän tulee kohdella heitä erittäin hyvin ja kouluttaa lapset ja tukea heidän paluuta tai jäämistä. Perheiden yhdistäminen heidän tahtonsa mukaan.

 

[Ann Arbor]

Totta.

Ja hieman ohi ketjun aiheen, olemme ukrainalaisille velkaa. Jos he olisivat hävinneet, Eurooppa ja varsinkin Suomi olisi hävinnyt. Minusta meidän tulee kohdella heitä erittäin hyvin ja kouluttaa lapset ja tukea heidän paluuta tai jäämistä. Perheiden yhdistäminen heidän tahtonsa mukaan.

Näinpä. Perheenyhdistäminen pitäisi ehdottomasti tehdä ukrainalaisille niin helpoksi kuin mahdollista, kuin myös taata maassaolon oikeus, vaikka sota päättyisikin jo pian. Kauheaa olisi seurata, mikäli viranomaiset alkaisivat karkottaa Suomeen jo integroituneita perheitä...

Vaikka Ukrainan sota historiallinen poikkeustilanne onkin, luo maahan yli 40 000:n lyhyessä ajassa saapuneen ihmisen varsin onnistunut integrointi jo osaksi yhteiskuntaa toivoa, että merkittävä maahanmuutto on mahdollista organisoida ja toteuttaa myös Suomessa. Ukrainalaisten lisäksi kun Suomeen on tänä vuonna saapunut myös "normaaleja maahanmuuttajia" enemmän kuin koskaan aiemmin.

 

[Euro71]

Joo ihan totta tuo UK:n Brexitiin merkittävästi vaikuttanut maahanmuuttovastaisuus. Muistan jo taannoin ihmetelleeni, miten kielteisiä monet lädit olivat juurikin puolalaisten ja muiden itäisemmistä EU-maista kotoisin olevien maahanmuuttoa kohtaan.

Me elämme sellaista elinkeinon murrosta, jossa juuri näitä matalapalkkaisia "entry level" -töitä on kadonnut todella paljon. Hanttihommia ei oikein enää ole. Kuten @Ck ja @Cobol uskon itse tämän kehityssuunnan vain jatkuvan, ts. yhä pienempi osa väestöstä pystyy tekemään tuottavaa työtä.

Se näkyy mm. rakenteellisessa työttömyydessä, nuorisotyöttömyydessä, syrjäytymisessä, maahanmuuttajien integroinnin ongelmissa ja monessa, monessa muussa asiassa. Kun ajattelee vaikkapa turkkilaisten siirtolaisten virtaa Saksaan joskus 70-80 -luvuilla, niin olihan se integroituminen paljon helpompaa, kun oli tarjolla paljon työtä, johon ei tarvittu koulutusta eikä edes kummoista kielitaitoa.

Offtopic: Olen itsekseni ajatellut, että entisaikoina ei varmaan puhuttu ADHD:stä niin paljoa siksi, kun vähän ylimenevä vilkkaus ja keskittymiskyvyttömyys ei oikeastaan ollut este työuralle ja tasapainoiselle elämälle. Nykymaailmassa se on merkittävä haitta.

Tästä syystä maahanmuuttoa vastustaa se porukka, jonka työ on eniten veitsen terällä eli juuri noiden matalapalkkaisten ammattien edustajat.

Olen itsekseni miettinyt, että tämä nykymurros voi hyvin olla suurempi uhka kuin demografian muutos, tai jos ei sitä, niin se ainakin merkittävästi vaikeuttaa demografian ongelmien korjaamista, kun meillä on samalla ongelmia sen toisessa päässä nuorten saamisessa työurille ja tosiaan pelkkä maahanmuutto ei korjaa mitään, ellei sieltä tule valmiiksi koulutettuja ja työhaluisia ihmisiä.

 

[molari]

Me elämme sellaista elinkeinon murrosta, jossa juuri näitä matalapalkkaisia "entry level" -töitä on kadonnut todella paljon. Hanttihommia ei oikein enää ole. Kuten @Ck ja @Cobol uskon itse tämän kehityssuunnan vain jatkuvan, ts. yhä pienempi osa väestöstä pystyy tekemään tuottavaa työtä.

Mitä sitten lasketaan hanttihommiin, mutta onhan meillä nyt käytännössä jatkuva työvoimapula esim. seuraavilla aloilla:
- ravintola- ja matkailuala
- kuljetus- ja logistiikka-ala
- rakennusala
- kiinteistönhuoltoala
- kaupan ala
- teollisuus

Moniin ym. alan töihin toki tarvitaan jonkin tason koulutus, mutta aika helpolla/lyhyellä koulutuksella ja/tai kokemuksella niihin kiinni pääsee.

 

[Euro71]

Mitä sitten lasketaan hanttihommiin, mutta onhan meillä nyt käytännössä jatkuva työvoimapula esim. seuraavilla aloilla:
- ravintola- ja matkailuala
- kuljetus- ja logistiikka-ala
- rakennusala
- kiinteistönhuoltoala
- kaupan ala
- teollisuus

Listaat aloja, jotka ovat tunnettuja siitä, että niillä on matalapalkkaisiakin työtehtäviä, mutta et listaa haettuja ammattinimikkeitä. Esimerkiksi "rakennusala" on aivan liian iso käsite: onko siellä pula sähkö-, putki- ja/tai LVI-asentajista, kaivurikuskeista, rakennusinsinööreistä, maalareista vai mistä? Rakennusala sellaisenaan onkin tosi hyvä esimerkki siitä, mistä kirjoitin: koneellistumisen seurauksena sieltä on kadonnut kokonaan sellaiset "lautapojan" kaltaiset työt eli yksinkertaiset tavaroiden kantamiset ja muut aputehtävät. Aivan sama juttu mm. teollisuuden kanssa.

Sen tiedän, että edelleen teollisuudessa on työpaikkoja, joihin pääsee ilman koulutusta (eli työpaikalla perehdytetään tehtävään), mutta niitä on huomattavan paljon vähemmän kuin mitä niitä on ollut.

Eli: kyllä, edelleen on sellaisiakin työtehtäviä, joihin riittää lyhyt koulutus tai opetus, mutta niitä on tarjolla huomattavan paljon vähemmän, ja monet niistäkään eivät enää ole tyyliä "kunhan ilmestyt paikalle, niin aina voit jotain tehdä".