Suomen demografinen nykytila ja tulevaisuus – mistä huomisen tekijät?

[Euro71]

Mitä tehdään sellaisessa tilanteessa jossa lapsi on työkyvytön vaikkapa jonkin vammaisuuden vuoksi? Kaikki eivät pysty hankkimaan lapsia, pitäisikö heidät pakottaa hankkimaan lapsia adoption tai muun kautta? Tai jos lapsi tai lapset kuolevat onnettomuudessa aikuisena ennenkuin vanhemmat pääsevät eläkkeelle? Uutta yrittämään 60-vuotiaana ja sitten odotellaan 25 vuotta että lapsi pääsee oikeasti töihin ja tienaamaan?

Jokaisessa systeemissä on häviäjänsä.

Nykypäivän häviäjä on esimerkiksi 18-vuotiaana perheellistynyt ja kotiäidiksi jäänyt nainen. Hän on saattanut kasvattaa elämänsä aikana 5-10 lasta veronmaksajiksi, mutta ei silti saa työeläkettä, ei, vaikka hänen elämänmittaisella panoksellaan maksetaan myös naapurin lapsettoman toimitusjohtajan tai kansanedustajan 5000 euron eläke.

Pistetään äijä katuojaan, vaikka olisi maksanut veroja kuinka paljon?

Kyllä, koska kuten nykyään tapahtuu, tämä äijä on maksanut vanhempiensa sukupolven eläkkeet, ei omaansa. Nykyinen eläkesysteemi vain peittää tämän totuuden eikä siksi palkitse niitä, jotka tekevät töitä sen eteen, että eläkkeet tulevat maksettua tulevaisuudessakin.

Jos tämä nykysysteemi tehtäisiin näkyväksi, siis että lapset maksavat vanhempiensa eläkkeen, niin paitsi että se palkitsisi ne jotka pitävät eläkejärjestelmää pystyssä, se myös oikaisisi huoltovajeen hyvinkin nopealla aikataululla.

- - -

Myöhäinen lisäys: Ai niin, tuossa skenaariossa sidoin eläkkeen lasten verotuloihin vähän samaan tapaan kuin opiskelijoilla aikanaan tuet oli liitetty vanhempien verotuloihin. Tämä siksi, että silloin järjestelmä ei ainoastaan kannustaisi hankkimaan lapsia, vaan huolehtimaan siitä, että he päätyvät mahdollisimman isopalkkaiseen työhön. Voittajia olisi siis paljon: huoltosuhde oikenisi, eläkejärjestelmä pysyisi terveenä (s.o. ne hyötyvät eniten jotka ovat eläkejärjestelmän eteen tehneet eniten työtä), kouluissa ei tarvisi taistella vanhempia vastaan (vaan he jopa kannustaisivat lapsiaan opiskelemaan) jne. jne.

Myöskään harva mies kieltäytyisi sen jälkeen tunnustamasta isyyttään, itse asiassa saattaisi olla jopa pientä kilpailua, että kuka on kenenkin isä. Elatusmaksut pitäisi tietysti laittaa ehdoksi sille, että on myöhemmin oikeutettu lapsen tuloihin sidottuun eläkkeeseen.

 

[Ann Arbor]

Mitä tulee ulkomaalaisiin opiskelijoihin, siis EU:n ulkopuolelta saapuviin, näkisin mielelläni Suomessa suoritetun kandi-/maisteri-/AMK-tutkinnon toimivan eräänlaisena "green cardina" tulevaisuuden rakentamiselle nimenomaan täällä. Liian usein Suomessa opiskellut ja joka tavalla ihmisiksi elänyt joutuu käymään epäinhimillisen paperisodan, mikäli valmistumisen jälkeen ihan ymmärrettävästi haluaisi jäädä pidemmäksikin aikaa töihin.

Pysyvä oleskelulupa "palkintona" tutkinnosta oikein markkinoituna voisi olla jopa kilpailuetu, miksi tavoitteellinen ja lahjakas kolumbialainen, indonesialainen, tai nigerialainen valitsisi Suomen.

 

[Ann Arbor]

Keskustelua kun on jo käyty Suomen tilanteesta muihin Pohjoismaihin verrattuna demografian osalta, päätin perjantaiyön iloksi laskea, miten tilanne tosiaan on viime vuosina kehittynyt.

Valitsin aikamääreeksi vuodet 2010-2021. Tässä n. vuosikymmenessä yksittäisten vuosien hajonta taittuu ja pitkäaikaisemmat trendit näyttäytyvät selvemmin, menemättä kuitenkaan liian kauas menneisyyteen. Luvut otettu Wikipediasta ja laitan ne tähän lukijaystävällisesti tuhannen tarkkuudella. Huomionarvoista on se, että nämä luvut eivät siis vielä sisällä Ukrainan sodan aiheuttamaa muuttoliikettä tänä vuonna.

Väestönkasvu neljässä suurimmassa Pohjoismaassa 2010-2021

Ruotsi +1 074 000
Norja +502 000
Tanska +325 000
Suomi +175 000

Suomi erottuu valitettavan negatiivisesti joukosta. Yksinkertaistettu laskelma ei lisäksi huomioi maamme epäedullisempaa ikärakennetta, mikä "pahentaa" tilannettamme. Muissa Pohjoismaissa väkeä syntyy edelleen enemmän kuin kuolee.

Vaikkei pelkkä väestömäärän kasvu teekään autuaaksi, on tässäkin threadissa lueteltu useaan otteeseen maamme heikon väestörakenteen aiheuttamat haasteet juurikin muihin Pohjoismaihin, kulttuuriltaan ja yhteiskuntamalliltaan läheisiin maihin verrattuna. Olemme ikään kuin sinänsä kaunis huonekasvi, muttemme saa tarpeeksi valoa ja vettä, siinä missä naapuriasuntojen kasvit saavat. Syntyvyyden pysyessä matalana ja suurten ikäluokkien ikääntyessä, ero Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä tulee oletettavimmin kasvamaan entisestään, ellemme lisää maahanmuuttoa oleellisesti nykyisestä.

Lopuksi pari pointtia vielä. Sinänsä olisi mielenkiintoista tietää, mitkä todella ovat tekijät, miksi Suomi ei ilmeisestikään ole lähellekään yhtä houkutteleva kohde työikäisille ulkomaalaisille, kuin muut Pohjoismaat. Englantia jo hyvin osaaville (Esim. intialaiset ja filippiiniläiset +iso osa afrikkalaisista.) skandinaaviset kielet ovat suomea helpommin omaksuttavissa, tähän päälle hieman parempi palkkataso monilla aloilla saattaa olla vaikuttimena, miksi esimerkiksi sairaanhoitajan paperit omaava päätyy mieluummin Norjaan kuin Suomeen, olettaen maahanmuuttoprosessin olevan yhtä aikaa vievä. Lisäksi jo ennestään isommat yhteisöt, oikeastaan virolaisia ja venäläisiä lukuun ottamatta kaikissa kansallisuuksissa voi olettaa olevan vaikuttimena.

Suomea runsaampi humanitääristen maahanmuuttajien vastaanottaminen on luonnollisesti ollut merkittävä tekijä muiden Pohjoismaiden plusmerkkisille väestötilastoille, mutta nämä eivät yksistään ole taustalla. Esimerkiksi Norjassa, Suomea vielä hieman pienemmässä maassa on paljon suurempi määrä filippiiniläisiä, thaimaalaisia ja vietnamilaisia, lisäksi puolalaiset ovat Suomessa hyvin vähäisesti edustettuna, siinä missä esimerkiksi Norjassa heitä on yli 100 000.

 

[Ann Arbor]

Ukrainalaisten tilapäisen suojelun sujuva jatko varmistetaan erillislailla - Sisäministeriö

intermin.fi

Sisäministeriön tiedote eiliseltä, mistä pitää olla tyytyväinen. Ukrainalaisten ei siis tarvitse ryhtyä paperisotaan Suomen viranomaisten kanssa, jahka nykyinen "tilapäinen suojelu" heidän osaltaan loppuu.

Suomeen saapuvien ukrainalaisten määrän odotetaan tämän vuoden aikana kohoavan 48 000:teen. Luku on sen verran merkittävä, että vaikka sota ennen pitkää päättyykin, uskon Suomen saavan sen seurauksena kookkaahkon ukrainalaisvähemmistön.

 

[Ann Arbor]

Osaajapula on levinnyt kaikille toimialoille | Verkkouutiset

Osaajapula on levinnyt kaikille toimialoille | Verkkouutiset

www.verkkouutiset.fi

Keskuskauppakamari kannattaa tarveharkinnasta luopumista ja pakko olla ihan samaa mieltä. Toivottavasti viimeistään seuraava, mitä oletettavimmin sini-punahallitus kykenee uudistamaan Suomen maahanmuuttopolitiikkaa merkittävästi.

 

[lihaani]

Käsittääkseni Suomen hallituksen on noudatettava lakia. Eduskunta voi muuttaa lakia. Siihen vaaditaan eduskunnan enemmistö.
Mikä tässä mättää?
Pitäisikö olla minuuteissa olla valmiita muuttamaan lainsäädäntöä?

 

[Ann Arbor]

Käsittääkseni Suomen hallituksen on noudatettava lakia. Eduskunta voi muuttaa lakia. Siihen vaaditaan eduskunnan enemmistö.
Mikä tässä mättää?
Pitäisikö olla minuuteissa olla valmiita muuttamaan lainsäädäntöä?

En ole ihan varma, onko nykyisen eduskunnan kokoonpano vielä riittävä muutokselle.

Kokoomus, RKP ja Vihreät kannattanevat työperäistä maahanmuuttoa ja sen lisäämistä laajalti. Keskusta, SDP ja Vasemmistoliitto osittain. Perussuomalaisissa pakka lienee levällään ja KD:sta ja Liike Nytistä en osaa sanoa.

Asiaa ei tarvitse pikavauhtia runnoa, mutta toivottavasti ratkaisuihin kyettäisiin ensi vuonna, maamme demografisen kriisin jatkuessa.

 

[Ann Arbor]

Tuore selvitys maalaa Suomesta synkän kuvan ilman maahanmuuttajia – työministeri Haataisen mukaan onnistuminen vaatii yhteiskunnan avautumista

Työministeri Tuula Haataisen (sd.) mielestä ikääntyvän Suomen palvelut voidaan turvata ja yritykset voivat laajentua vain, jos Suomeen saadaan lähivuosina paljon lisää työntekijöitä ulkomailta.

yle.fi

Melko harvinaista kuulla näinkin myönteinen kommentti liittyen työperäiseen maahanmuuttoon SDP:n riveistä ja vieläpä ministeritasolta. Ihan oikeilla linjoilla Haatainen lisäksi on, vaikka itse pidänkin hänen kannattamaansa saatavuusharkintaa yhtenä suurimmista esteistä maamme demograafisen kriisin torjumiseksi. Kuitenkin lupaa hyvää tulevien hallitusneuvottelujen kannalta.

 

[Cobol]

Melko harvinaista kuulla näinkin myönteinen kommentti liittyen työperäiseen maahanmuuttoon SDP:n riveistä ja vieläpä ministeritasolta. Ihan oikeilla linjoilla Haatainen lisäksi on, vaikka itse pidänkin hänen kannattamaansa saatavuusharkintaa yhtenä suurimmista esteistä maamme demograafisen kriisin torjumiseksi. Kuitenkin lupaa hyvää tulevien hallitusneuvottelujen kannalta.

SDP kannattaa lämpimästi työperäistä maahanmuuttoa puheissa. Aina. Katsotaan ne päätökset. SDP sääti hallituksessa työperäisen maahanmuuton niin, että 2021-2030 Suomeen tulisi 50 000 työperäistä maahanmuuttajaa eli rapiat vaivaiset 5 000 tulijaa vuodessa. Tätä hallitus kutsuu "panostamiseksi maahanmuuttoon". Määrähän on suorastaan pilkkaa Suomen työntekijäpulalle!

Verrokkina Kokoomus haluaa kansainväliset rekrytoinnit 30 000 tulijaan vuodessa.

Kokoomus luopuisi työvoiman saatavuusharkinnasta eli siitä, että työnantajan on etsittävä tehtävälle täyttäjää ensin kotimaasta sekä EU- ja ETA-alueelta. Kokoomus seurailee elinkeinoelämän polkua. Evan ekonomisti Sanna Kurronen julkaisi marraskuussa konsultti Jussi Pyykkösen kanssa tutkimuksen "Jäähyväiset nuivuudelle. Näin maahanmuutto pelastaa Suomen".

Tutkimuksessa todetaan, että maahanmuutto ei ole toistaiseksi vaikuttanut taloudelliseen huoltosuhteeseen. Maahanmuuttajien työllisyysaste on kantaväestöä matalampi, mutta maahanmuuttajista ja suomalaisista töissä käy yhtä moni. Tämä selittyy sillä, että maahanmuuttajista työikäisiä on 75 prosenttia, mutta kantasuomalaisista vain 60 prosenttia.

 

[Ann Arbor]

Suomi kun ei kuulu lukuisten tekijöiden summana maailman houkuttelevimpiin kohdemaihin, mitä tulee kansainväliseen työvoiman liikkumiseen (Joskaan emme ole myöskään vihoviimeisten joukossa.), on valitettavaa, ettemme tästä huolimatta ole edes byrokratian keveyden ja tulijoiden aktiivisen houkuttelun osalta kärkipäässä, vaan juurikin esimerkiksi Ruotsi näyttäytyy tässäkin vaikkapa intialaiselle tai filippiiniläiselle duunarille houkuttelevampana kohdemaana.

Melko säännöllisesti saamme kuulla eri tahoilta avauksia maahanmuuton esteiden purkamiseksi, mutta valitettavan vähäistä Suomeen kohdistuva maahanmuutto on edelleen. 5000 työperäistä maahanmuuttajaa ei tule riittämään alkuunkaan, vaikka tämän päälle lisätään myös muut maahanmuuton lähteet.

SDP:n nuiva asenne on kieltämättä valitettava ja vähän vaikea käsittää. Vaikka puolue yhtäältä liputtaa monikulttuurisuuden puolesta, liekö "ne vie meidän työt"-asenne edelleen voimissaan, niin paradoksaalinen se nykyään työvoimapulan tietäen on.

Toivottavasti Kokoomus saa vähintään osan tavoitteistaan läpi, neuvotellessa SDP:n kanssa seuraavasta hallitusohjelmasta. Väestökato on vielä mahdollista pysäyttää.

 

[Mojo]

SDP:n nuiva asenne on kieltämättä valitettava ja vähän vaikea käsittää. Vaikka puolue yhtäältä liputtaa monikulttuurisuuden puolesta, liekö "ne vie meidän työt"-asenne edelleen voimissaan, niin paradoksaalinen se nykyään työvoimapulan tietäen on.

Eiköhä siinä ole taustalla ihan vaan ay-liikkeen vastustus ettei ulkomaalaisia työntekijöitä haluta tänne määräänsä enempää. Eivät demarit halua asemoida itseään rahoittajaansa vastaan.

 

[Ann Arbor]

Tutkimuksessa todetaan, että maahanmuutto ei ole toistaiseksi vaikuttanut taloudelliseen huoltosuhteeseen. Maahanmuuttajien työllisyysaste on kantaväestöä matalampi, mutta maahanmuuttajista ja suomalaisista töissä käy yhtä moni. Tämä selittyy sillä, että maahanmuuttajista työikäisiä on 75 prosenttia, mutta kantasuomalaisista vain 60 prosenttia.

Tässä toki taidetaan huomioida kaikki maahanmuuttajat yhtenä satojentuhansien ihmisten könttänä, huomioimatta eri kansallisuuksia.

Lienee päivänselvää kaikille, että tänne nimenomaan "töitä tekemään tulleiden" työllisyysaste ylittää ns. kantasuomalaisten vastaavan varsin selvästi. Tässä mielessä onkin valitettavaa, että työperäistä maahanmuuttoa juurikin vaikka Vietnamista, Kiinasta ja Intiasta halutaan tieten tahtoen suitsia valtiovallan ja viranomaisten toimesta. Oleskelulupaa hakiessa on luonnollisesti syytä selvittää tulijan taustat esimerkiksi rikostuomioiden osalta, mutta jos aikaansaava, usein korkeakoulutettu ihminen haluaa tulla rakentamaan Suomea, ei tätä pitäisi mielestäni estää, vaan pikemminkin markkinoida maatamme kohteena rakentaa tulevaisuutta.

 

[Ann Arbor]

Eiköhä siinä ole taustalla ihan vaan ay-liikkeen vastustus ettei ulkomaalaisia työntekijöitä haluta tänne määräänsä enempää. Eivät demarit halua asemoida itseään rahoittajaansa vastaan.

Ilmeisesti AY-liikkeessä on laajalti vallallaan "me ja ne"-ajattelu suhtautuessa ulkomaalaistaustaisiin työntekijöihin. Loppupeleissähän sillä ei pitäisi olla yhtään väliä, onko ammatissa X asiansa osaava ulkomaalaistaustainen, vai ns. kantasuomalainen...

Kaiken kaikkiaan Suomen maahanmuuttopolitiikalta puuttuu tietty kunnianhimo ja tavoitteellisuus. Emme pysty kilpailemaan palkkatasolla, ilmastolla tai germaanisella kielellä, mutta kaikessa muussa Suomen pitäisi olla aivan eturintamassa houkuteltaessa tulevaisuuden tekijöitä. Tällä menolla kuilu Suomen ja muiden Pohjoismaiden välinen kuilu tulee kasvamaan syvemmäksi ja syvemmäksi.

 

[Ann Arbor]

Meksikolainen Ana Emilia Martinez Hale muutti Lappiin ja päätti jäädä – "En näe syytä, miksi ihmiset eivät haluaisi työskennellä Suomessa"

Suomi tarvitsee tämän vuosikymmenen aikana nykyiseen verrattuna kaksinkertaisen määrän työntekijöitä ulkomailta, jotta pahenevaan työvoimapulaan voitaisiin vastata.

yle.fi

Yleltä varsin positiivissävyinen artikkeli. Varsinaisestihan ei ole mikään yllätys, että moni työperäinen maahanmuuttaja Suomessa viihtyy, vaikka kilpailijoillamme eräitä etuja onkin puolellaan.

Toivottavasti työvoimapulaan herättäisiin pian myös Arkadianmäellä ja Suomi pyrkisi toden teolla houkuttelemaan tulevaisuuden tekijöitä maahamme.

 

[Euro71]

Suomi ja eläkeiät:

Suomessa on joukko ihmisiä, jotka pääsevät eläkkeelle muita aiemmin – katso, keitä se koskee

Vaikka eläkeikää on nostettu, Suomessa on vielä joukko työntekijöitä, jotka pääsevät eläkkeelle muita aiemmin ammatillisen eläkeiän ansiosta.

www.is.fi

Lainaus jutusta:

AMMATILLISET eläkeiät ovat peräisin noin 150 vuoden takaa.

– Ainakin joidenkin ammattien fyysiset vaatimukset olivat aiemmin nykyistä paljon kovempia ja myös keskimääräiset eliniät olivat selvästi nykyistä matalampia, Korhonen sanoo.

Järjestelmä on hänen mukaansa lähtenyt ajatuksesta, että kaikilla tietyllä ammattinimikkeellä työskentelevillä olisi samanlainen tarve siirtyä eläkkeelle saman ikäisinä. Yksilöllisiä eroja ei otettu huomioon.

Palkansaajajärjestöillä on ollut keskeinen rooli eläketurvasta päätettäessä ja ne ovat aikanaan vaatineet uusia nimikkeitä alempien eläkeikien piiriin.

Korhonen arvioi, että alemmista eläkei’istä on muodostunut saavutettuja oikeuksia, eivätkä palkansaajajärjestöt ole olleet valmiita luopumaan niistä. Tehtävänimikkeitä ei ole suostuttu muuttamaan, vaikka työn luonne ja vaatimukset olisivat muuttuneet.

 

[Euro71]

Laitetaas tänne: Suomen nuoret voivat vanheta luottavaisin mielin, eli kerrankin hyviä uutisia eläkejärjestelmästä:

Nyt on hyviä uutisia eläkkeistä: Nuorten ei tarvitse pelätä eläkeiän uutta nostoa – ja eläkeläiset saavat kohta poikkeuksellisen suuren korotuksen

Tulevaisuuden eläkeläiset hyötyvät viime vuosien hurjista sijoitustuotoista. Nykyiset eläkeläiset saavat taitetusta indeksistä mojovan korotuksen.

yle.fi

 

[Ann Arbor]

Hoiva-avustajia palkattaisiin tuhatpäin vanhustenhoitoon, jos heitä olisi tarjolla, kertoo THL:n kysely

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kyselyn mukaan hoiva-avustajien määrä voisi vanhusten hoitopalveluissa kaksinkertaistua lyhyessä ajassa, jos työvoimaa olisi saatavilla.

yle.fi

Töitä olisi nyt tarjolla tekijöille ja tässäkin kyse vain yhdestä sektorista, mitä vaivaa krooninen työvoimapula. Myös tekijöitä olisi mitä oletettavimmin tulossa, mikäli asenteet ja byrokratia eivät olisi nyt nähdyssä määrin tiellä.

 

[Ann Arbor]

Linkki: https://twitter.com/Maahanmuuttovir/status/1580440274467053570

Maahanmuuttovirasto on pyrkinyt markkinoimaan pikakaistaa, mikä mahdollistaa ns. erikoisasiantuntioiden ja strartup-yrittäjien nopeamman hakemuskäsittelyn. -Toivottavasti vastaavaa pystyttäisiin pian soveltamaan myös "tavallisten" työperäisten maahanmuuttajien osalta.

 

[Ann Arbor]

Näin vaalien lähestyessä mielenkiintoista nähdä, millaisia avauksia puolueet tulevat tekemään maahanmuuton osalta. Marinin hallitus liberaalista julkisuuskuvastaan huolimatta on ollut varsin nuiva EU:n ulkopuolisen maahanmuuton lisäämiseksi. Pakolaiskiintiöistä on toki pidetty kiinni, mutta muuten määrätiedottomuus on leimannut erityisesti suhtautumista työperäiseen maahanmuuttoon.

Suomi ikääntyy ja väki alkaa vähetä, ellei maamme pyri toden teolla houkuttelemaan tekijöitä. Kokoomuksen, Vihreiden ja varmaan myös RKP:n olettaisi tuovan hallitusohjelmaan maahanmuuttomyönteisiä linjauksia (niistä toki vielä matkaa käytännön tekoihin), mutta pistääkö SDP kovaa vastaan?

 

[heavy]

Näin vaalien lähestyessä mielenkiintoista nähdä, millaisia avauksia puolueet tulevat tekemään maahanmuuton osalta. Marinin hallitus liberaalista julkisuuskuvastaan huolimatta on ollut varsin nuiva EU:n ulkopuolisen maahanmuuton lisäämiseksi. Pakolaiskiintiöistä on toki pidetty kiinni, mutta muuten määrätiedottomuus on leimannut erityisesti suhtautumista työperäiseen maahanmuuttoon.

No mikä juttu tämä sitten on?

Hallituksen esitys ulkomaalaislain muutoksista sujuvoittaisi työperäistä maahanmuuttoa - Valtioneuvosto

valtioneuvosto.fi

 

[Ann Arbor]

Onhan 6+ toki hylättyä parempi arvosana, mutta parempaa on vaadittava. Ainakin vielä tämän hallituksen toimesta Suomi on itsepintaisesti pitänyt ja pitämässä ns. tarveharkinnasta kiinni ja vaikka kosmeettisia uudistuksia tulossa olisikin, eivät tämänhetkiset toimenpiteet tule oletettavimmin riittämään demografiamme tervehdyttämiseksi edes muiden Pohjoismaiden tasolle.

Suomi on altavastaaja kielensä, ilmastonsa ja maantieteellisen sijaintinsa takia. Myös käteenjäävä palkka on lukuisissa ammateissa pienempi, kuin eräissä kilpailijoissamme. Nämä faktat tiedostaen, Suomen pitäisi pyrkiä olemaan maahanmuuttopolitiikassaan erityisen dynaaminen ja panostaa toden teolla siihen, että edes jotkut työntekijät valitsisivat uudeksi asuinmaakseen Suomen, eikä esimerkiksi merkittävintä kilpailijaamme Ruotsia.

Luettelemieni haasteiden päälle kankeat viranomaiskäytänteet, pitkät odotusajat hakemusten käsittelyssä ja juurikin tarveharkinta ovat valitettavan tehokasta myrkkyä.

Merkittävänä asennemuutoksen paikkana näen ylipäänsä suhtautumiseen maamme muutokseen ja yhtäältä kasvuun työperäisen maahanmuuton myötä. Maahanmuuttoa tunnutaan vähän kautta linjan pitävän ns. välttämättömänä pahana, vaikka se tosiasiassa on päivä päivältä enemmän ja enemmän aivan elinehto ja ennen kaikkea mahdollisuus.

Ymmärrän näkemyserot ja nyanssit laajassa yhteiskunnallisessa kysymyksessä. Moni toivoo maahanmuuton ratkaisevan lähinnä terveydenhoitoalan työvoimapulan, että ikääntyvä kansamme saa inhimillisen vanhuuden. Itse toki kannatan hoitajien suoraa rekrytointia ulkomailta, mutta olen tämän lisäksi "think big"-ihminen. Onko Suomen välttämättä oltava seuraava vuosiaata oltava kuriositeetti, minkä väestö vähenee tasaisen varmasti? Ysärin lapsena muistan hyvin kuinka pyöristettynä Suomen väkiluku oli 5 miljoonaa ja Norjan 4 miljoonaa. Tämä Norja on lähitulevaisuudessa ohittamassa Suomen väkiluvussaan ja hyötyy joka päivä terveemmästä demografiastaan. Meillä ei ole Norjan öljyvaroja, mutta vähintään passiivisuuden soisin vaihtuvan aktiivisuudeksi maahanmuuttopolitiikassamme. Suomi saattaa olla läntisen Euroopan koillisnurkassa, mutta sisäänpäinkääntynut ei tästä huolimatta.

 

[Euro71]

...olen tämän lisäksi "think big"-ihminen.

Kun kerran olet "big think" -ihminen, niin pyydän sinua jälleen kerran ajattelemaan asiaa isossa kuvassa. Suomen demografian korjaaminen työperäisellä maahanmuutolla on kestämätön ratkaisu. Se voi olla hätäapu, mutta ei korjaa ongelmia isossa mittakaavassa. Tässä toki taustaoletuksena on se, että Suomeen maahan muuttaneet noudattavat tätä länsimaista mallia eli syntyvyys laskee.

Maahanmuutolla ongelman korjaaminen tarkoittaa jompaa kumpaa kahdesta vaihtoehdosta:

1) Maailman väestö kasvaa kohti äärettömyyttä, tai

2) Elinikää aletaan keinotekoisesti rajoittaa, joko lailla tai sitten sillä, että vanhemmilta ihmisiltä evätään terveydenhuolto.

Kakkoskohta voidaan myös "ulkoistaa": jos jostain sopivista maista vedetään nuori, koulutettu väestö Suomeen huolehtimaan meidän elintasosta, niin lähtömaassa ei ole ketään, joka siinä maassa huolehtisi elintasosta ja muusta, joten siinä maassa sitten demografia olisi "tosi terve", kun siitä riistettäisiin nuoriso muualle.

Nk. "terve demografia" on voimakkaasti kasvavan väestön demografia. Mutta tämä ainoastaan silloin, kun ajatellaan, että huoltosuhde määräytyy ensisijaisesti alle 15-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden suhteena.

Pyydänkin sinua pääsemään hetkeksi eroon näistä ajatteluusi vaikuttavista tekijöistä. Jos väestö vanhenee työkykyisenä, se ei tarkoita huoltosuhteen heikkenemistä, _ellei_ sitten pidetä kiinni 100-150 vuotta vanhoista määritelmistä eläkkeestä. Tässä ketjussa olen jo sanonut, että esimerkiksi itse IT-alalla työskentelevänä en nyt suoranaisesti näe työkykyni hirveästi nykysuomalaisena heikkenevän esim. 75-vuotiaana. Ei, mutta siksi minusta olisikin tärkeää pitää huolta siitä, että Suomessa pidettäisiin huolta siitä, että väestö pysyy työkykyisenä ja että työn tekeminen olisi mielekästä vielä vanhanakin.

Minusta ei kannata hirttäytyä kiinni siihen, että se mikä on ollut todellisuus vaikkapa 1960, olisi todellisuutta vielä 2040. Asiat muuttuvat. Nelikymppinen työntekijä vuonna 1960 (synt. 1920) on erilainen ihminen kuin nelikymppinen vuonna 2040 (synt. 2000).

 

[Ann Arbor]

Vauraista ja kehittyneistä maista "terve demografia", taitaa olla yhdellä ainoalla valtiolla ja kyseessä on Israel. Huomioiden kyseisen valtion erityispiirteet niin syntyvyydessä, kuin nettomaahanmuutossa, lienee selvää, ettemme vastaavaa tule saavuttamaan.

Joka tapauksessa terveempi demografinen tilanne on oletettavimmin kuitenkin saavutettavissa. Täsmätoimenpiteet syntyvyyden palauttamiseksi 2000-luvun tasolle, siis ~1,80 ja merkittävä maahanmuuton lisääminen, voi toimia jonkin aikaa. Kenties ensiapua ja tilapäinen ratkaisu, mutta parannus nykytilaan Ymmärrän lisäksi haasteemme, mitä tulee Suomalais-Ugrilaiseen kieleemme ja ns. vanhan rahan vähäisyyteen, en jaksa uskoa silti Suomen loppujen eroavan lopuksi niin paljon, muista Pohjoismaista, ettemmekö saisi demografista trendiämme korjattua, kuten Ruotsi, Norja ja Tanska ovat kyenneet.

 

[Euro71]

Vauraista ja kehittyneistä maista "terve demografia", taitaa olla yhdellä ainoalla valtiolla ja kyseessä on Israel. Huomioiden kyseisen valtion erityispiirteet niin syntyvyydessä, kuin nettomaahanmuutossa, lienee selvää, ettemme vastaavaa tule saavuttamaan.

Korostan vielä kertaalleen sen asian, jota edellisessä viestissä halusin kertoa. Oletko eri mieltä kanssani siitä, että se, että Suomen demografiaa korjataan työikäisen väestön maahanmuutolla tarkoittaa väistämättä sitä, että lähtömaan/lähtömaiden demografia heikkenee?

Koska tuosta päästään niihin mielenkiintoisiin skenaarioihin, joita itse pidän "big thinking" -ihmisen ajattelun lähtökohtina. Jos koko maailma on demografialtaan kuin Suomi tai Japani, eli kaikilla on sama elintaso ja siitä seurannut syntyvyyden lasku ja siitä seurannut (nykyisen määritelmän mukainen) huoltosuhteen lasku, niin oletko sitä mieltä, että Suomen silti kannattaa kokeilla korjata demografiaansa heikentämällä muiden vastaavaa houkuttelemalla työikäistä maahanmuuttoa?

Vai oletko enemmän sitä mieltä, että pidetään elintaso riittävän alhaisena riittävän suuressa osassa maailman maita ja kansoja, jotta heillä on tarjota meille ylijäämää meidän demografian parantamiseksi? Ja onko se noille maille hyväksi? Ja mitä tarvitaan siihen, että joku maa pystyy tuottamaan nuorta, koulutettua väestöä niin, ettei sillä itsellään ole taakkana ikääntyvää väestöä - pitääkö se karsia jollain tavalla noista maista tai vaikkapa meiltä?

Joka tapauksessa terveempi demografinen tilanne on oletettavimmin kuitenkin saavutettavissa. Täsmätoimenpiteet syntyvyyden palauttamiseksi 2000-luvun tasolle, siis ~1,80 ja merkittävä maahanmuuton lisääminen, voi toimia jonkin aikaa.

Kerro minulle, kuinka ajattelit parantaa syntyvyyttä Suomessa. Ihan oikeasti, koska minullakin on siihen omia ajatuksiani.

Kenties ensiapua ja tilapäinen ratkaisu, mutta parannus nykytilaan Ymmärrän lisäksi haasteemme, mitä tulee Suomalais-Ugrilaiseen kieleemme ja ns. vanhan rahan vähäisyyteen, en jaksa uskoa silti Suomen loppujen eroavan lopuksi niin paljon, muista Pohjoismaista, ettemmekö saisi demografista trendiämme korjattua, kuten Ruotsi, Norja ja Tanska ovat kyenneet.

Minusta ei ole ollenkaan "big thinkingiä" ajatella asiaa juuri nyt tällä hetkellä suht pienen vertailuryhmän kanssa. Jokainen Pohjoismaa on kuitenkin loppuviimeksi näitä "vanhenevia länsimaita", juuri kuten Japani tai vaikkapa Suomi. Verenvuotoa voi tosiaan paikata silläkin, että pumpataan uutta verta sisään toisesta kohdasta, mutta usein parempana ratkaisuna pidetään itse vuotokohdan tukkimista.

 

[Ann Arbor]

Olen siinä mielessä "isänmaallinen", että näen meidän olevan syytä katsovan kokonaisuutta nimenomaan Suomen näkökulmasta. Vaikka tulevaisuuden trendit voivatkin olla yllätyksellisiä (Kuinka moni esimerkiksi vuosi sitten pystyi ennakoimaan Ukrainan pakolaiskriisiä...) Olen skeptinen Suomen palaavan enää koskaan syntyvyydessä 1960-luvun lopun tasolle, eli yli "replacement levelin", milloin meitä viimeksi syntyi riittävästi paikatakseen kuolleisuuden.

En sinänsä ihmettelisi, vaikka kuluvan vuosisadan lopulla koko ihmiskunta, ihan Saharan eteläpuolista Afrikkaa myöten kamppailisi matalan syntyvyyden ja sen myötä koituvan ikääntymisen kanssa, olkoonkin väestöräjähdyksen viimeisen kuluneen sadan vuoden aikana olleen ennennäkemätön.

Ymmärrän hyvin dilemman ympärillä olevan näkemyksiä laidasta laitaan. Henk. koht. olen pitkään ollut kannalla: "mieluummin seitsemän miljoonan Suomi, kuin neljän miljoonan Suomi". Maahanmuuttajien integroiminen osaksi yhteiskuntaan on ikiaikainen globaali haaste, mutten loppujen lopuksi halua Suomen seuraavan Japania tai vaikka Unkaria. Olemme uniikin kulttuurin omaava vähäväkinen kansa. Henkilökohtaisesti en näe tässä mielessä laajan skaalan maahanmuuttoa uhkana, vaan ennen kaikkea selviytymiskeinona. En jaksa uskoa nykyisellään juuri kenenkään työntävän päätään pensaaseen maahanmuuttajien integraatioon liittyvien ongelmien ratkaisemiseen, mutta huomioiden jatkuvan demografisen trendimme, näen Suomen enemmän tai vähemmän selviävän, tai taantuvan juurikin maahanmuuttopolitiikkamme myötä.

Ruotsi, norja ja tanska ovat germaanisia kieliä. Ruotsi on iso, Norjassa on öljyä ja Tanska on osa Manner-Eurooppaa. Kaikki nämä realiteetit tiedostaen, suurien Pohjoismaiden väestökehitys viimeisen reilun vuosikymmenen aikana on karua seurattavaa nimenomaan Suomen kannalta:

Väestönkasvu neljässä suurimmassa Pohjoismaassa 2010-2021

Ruotsi +1 074 000
Norja +502 000
Tanska +325 000
Suomi +175 000

Matala syntyvyys ja alhainen maahanmuutto harvoin johtaa mihinkään hyvään. Japanin voi aina nostaa esille, mutta myös he ovat olleet pitkään suurien haasteiden äärellä, mitä katastrofaalinen demografia on tuova.