Vaikka Suomen tulevaisuus monelta osin näyttääkin epävarmalta, olen vahvasti sitä mieltä ettei nyreydessä rypeminen johda juuri mihinkään, vaan hihat on käärittävä ja tulevaisuuteen on pyrittävä suhtautumaan myös mahdollisuutena.
Myönteiseen ajatteluun auttaisi, kun työtä tehtäisiin vähemmän, työpäivät olisivat kiireettömiä ja stressitaso matala ja työ olisi kokoaikaista ja elättävää.
Kokoomuksen maahanmuuttofantasiat ovat yllä mainittuun tavoitteeseen nähden päinvastaisia. Kokoomus tahtoo tänne työvoimaa polkemaan palkkoja ja lisäämään kilpailua, koska se on yrittäjien etu.
Työelämäkilpailussa pärjäävät hyväosaiset hyötyvät kokoomuksen mallista, mutta heikompiosaisille se on kaikkea muuta kuin toivoa ja uskoa luovaa. Kokoomuksen mallilla Suomi etenee kohti duunareiden pahoinvointia.
Jos vielä joitain vuosikymmeniä sitten kouluttamaton perusjuntti sai tehtaasta vakituisen työn ja mukavastikin elättävän palkan, niin kokoomus pyrkii juuri päinvastaiseen. Se tahtoo perusjuntin tekemään tylsiä ja raskaita töitä mahdollisimman pienellä palkalla, jopa niin pienellä, että duunarin elämää on tuettava luukulta.
Näissä sinun kirjoituksissasi toistuu hyväosaisen ihmisen näkökulma, joka ohittaa suurten joukkojen todellisuuden.
Ja ei, kaikilla ei ole mahdollisuutta kouluttautua ja menestyä, koska pärjääminen elämässä liittyy kyvykkyyteen, persoonallisuuteen ja elämän sattumiin kuten kotitaustaan, joita ihminen ei voi hallita. Viimeaikaisten kaksostutkimusten mukaan biologian määräävyys ihmisen elämänpolulla vaikuttaa entistäkin suuremmalta.
Elämä on sattumaa, ei valintaa ja hallintaa.