Suomen demografinen nykytila ja tulevaisuus – mistä huomisen tekijät?

[Hermes#41]

Aamulehdessä sivuttiin parissa jutussa tänään maahanmuuttoa.

Tutkija toivoo keskustelun maahanmuutosta kehittyvän: ”Todellisuus, jossa Suomi elää jo nyt ja jonka kanssa pitäisi oppia jatkossakin elämään ihan rauhallisesti”

Hallituksella on varsin kielteinen suhtautuminen työperäiseen maahanmuuttoon, sanoo tutkija Pasi Saukkonen. Hallitus kiristää muun muassa kansalaisuuteen vaadittavaa asumisaikaa. Muutos saa kritiikkiä elinkeinoelämältä ja maahanmuuttotutkijalta.

www.aamulehti.fi

”Pitää tehdä töitä, että pärjäämme”
Toinen vinoutunut käsitys keskustelussa on, että maailmalla olisi jonkinlainen pooli, josta Suomi voisi ”vain ottaa ja valita” maahanmuuttajansa.
”Ne ihmiset, joista ajatellaan raadollisesti sanottuna olevan ’suurin mahdollisin hyöty’, valitsevat Suomen, jos valitsevat. Siksi meidän pitäisi tehdä töitä, että pärjäämme kilpailussa.”
Lisäksi eri maahanmuuttajaryhmistä ei pitäisi puhua samassa sumpussa: turvapaikanhakijoiden kohdalla tulisi puhua turvapaikanhakijoista, työperäisten maahanmuuton kohdalla työperäisistä maahanmuuttajista. Eri ihmisillä on eri valmiudet pärjätä suomalaisilla, tiukasti säännellyillä työmarkkinoilla, joissa osaamistaso on korkea.
”Jos ajattelemme asiaa työllisyyden tai hyvinvointivaltion ylläpitämisen kannalta, niin sillä on väliä, keitä tänne tulee. Vaikutuserot saattavat olla suuria.”
Saukkonen huomauttaa nyt puhuvansa asiasta työperäisen maahanmuuton ja kansantalouden näkökulmasta.
”En itse välttämättä ajattele asioita näin raadollisesti hyötynäkökulmasta. Pitäisi muistaa, että tänne tulevat ihmiset eivät ole robotteja vaan ihmisiä joilla on omat tarpeensa ja ominaisuutensa. He muuttavat yhteiskuntaa. Se on tärkeä huomioida, eikä asioita pidä tarkastella vain talouskasvun kautta tai numeroina.”

Pääkirjoitus | Uusi tamperelainen on entistä useammin ulkomaalainen ja vieraskielinen

Tampereelle muuttavista jo puolet on ulkomaalaisia ja vieraskielisiä.

www.aamulehti.fi

”Uusimman katsauksen mukaan uusista tamperelaisista jo peräti joka toinen on ulkomaalainen ja vieraskielinen.”


Laajemmin Suomeessa pitäisi ottaa mallia siitä mitä Tampereella tehdään oikein. Investoidaan ja kehitytään, mikä houkuttelee uusia asukkaita muuttamaan alueelle.

 

[ipaz]

Tässä on niinikään miettimistä, että mikä on perhepolitiikassa mennyt pieleen jo pitkään, että ei oikein maistu isommin se lapisentekeminenkään enää muutoin kuin piireissä, joissa täytyy perillinen olla, ettei ne "mun rahat" päädy vieraisiin käsiin.

Ajatusmaailma jälkikasvun tekemisestä ja sen tarpeellisuudesta on muuttunut rajusti erityisesti länsimaissa viimeisen 50:n vuoden aika. Mutta myös muualla maapallolla uskonnosta tai kulttuureista riippumatta. Kuten tämän ketjun viestiin #3350 linkatussa Hesarin jutussa mainitaan, niin monet maat ovat yrittäneet kaikennäköisiä verohelpotus tai perheapupaketteja, mutta se auttaa vain hetkeksi ja syntyvyys palautuu takaisin aiemmalle alhaiselle taholle. Ei ole auttanut Taiwanissa eikä Unkarissa.

Etelä-Koreassa on tulossa seuraavina vuosikymmeninä todella raju väkimäärän pudotus. Siellä yhtä naista kohti syntyy vain 0,72 lasta. Väestöpyramidin pohja on vieläkin kapeampi mitä Suomessa. Arvion mukaan väkimäärä muuttuu nykyisestä n. 52 miljoonasta 36 miljoonaan vuonna 2070.

Ei siinä paljon hallituksella on sanomista, jos ihmiset eivät yksinkertaisesti halua lapsia, tai haluavat vain yhden tai kaksi. Karkeasti voisi sanoa, että mitä enemmän koulutettuja ja taloudellisesti menestyvimpiä ihmiset ovat, niin sitä vähemmän he tekevät lapsia.

 

[Ann Arbor]

Aamulehdessä sivuttiin parissa jutussa tänään maahanmuuttoa.

Tutkija toivoo keskustelun maahanmuutosta kehittyvän: ”Todellisuus, jossa Suomi elää jo nyt ja jonka kanssa pitäisi oppia jatkossakin elämään ihan rauhallisesti”

Hallituksella on varsin kielteinen suhtautuminen työperäiseen maahanmuuttoon, sanoo tutkija Pasi Saukkonen. Hallitus kiristää muun muassa kansalaisuuteen vaadittavaa asumisaikaa. Muutos saa kritiikkiä elinkeinoelämältä ja maahanmuuttotutkijalta.

www.aamulehti.fi

”Pitää tehdä töitä, että pärjäämme”
Toinen vinoutunut käsitys keskustelussa on, että maailmalla olisi jonkinlainen pooli, josta Suomi voisi ”vain ottaa ja valita” maahanmuuttajansa.
”Ne ihmiset, joista ajatellaan raadollisesti sanottuna olevan ’suurin mahdollisin hyöty’, valitsevat Suomen, jos valitsevat. Siksi meidän pitäisi tehdä töitä, että pärjäämme kilpailussa.”
Lisäksi eri maahanmuuttajaryhmistä ei pitäisi puhua samassa sumpussa: turvapaikanhakijoiden kohdalla tulisi puhua turvapaikanhakijoista, työperäisten maahanmuuton kohdalla työperäisistä maahanmuuttajista. Eri ihmisillä on eri valmiudet pärjätä suomalaisilla, tiukasti säännellyillä työmarkkinoilla, joissa osaamistaso on korkea.
”Jos ajattelemme asiaa työllisyyden tai hyvinvointivaltion ylläpitämisen kannalta, niin sillä on väliä, keitä tänne tulee. Vaikutuserot saattavat olla suuria.”
Saukkonen huomauttaa nyt puhuvansa asiasta työperäisen maahanmuuton ja kansantalouden näkökulmasta.
”En itse välttämättä ajattele asioita näin raadollisesti hyötynäkökulmasta. Pitäisi muistaa, että tänne tulevat ihmiset eivät ole robotteja vaan ihmisiä joilla on omat tarpeensa ja ominaisuutensa. He muuttavat yhteiskuntaa. Se on tärkeä huomioida, eikä asioita pidä tarkastella vain talouskasvun kautta tai numeroina.”

Pääkirjoitus | Uusi tamperelainen on entistä useammin ulkomaalainen ja vieraskielinen

Tampereelle muuttavista jo puolet on ulkomaalaisia ja vieraskielisiä.

www.aamulehti.fi

”Uusimman katsauksen mukaan uusista tamperelaisista jo peräti joka toinen on ulkomaalainen ja vieraskielinen.”


Laajemmin Suomeessa pitäisi ottaa mallia siitä mitä Tampereella tehdään oikein. Investoidaan ja kehitytään, mikä houkuttelee uusia asukkaita muuttamaan alueelle.

Saukkoselta hyvä pointteja. Vaikka laajan mittakaavan maahanmuutto totta kai aiheuttaa yhteiskunnallisia haasteita, maahanmuuttokeskustelu on pohjavireeltään valitettavan negatiivinen, vaikka ikääntyvä Suomi tarvitsee ulkomailta tulevaa osaamista yhä enemmän.

 

[Ann Arbor]

@ipaz Juuri näin. Muutos on toki ollut merkittävä myös reilun kymmenen vuoden aikana. Kun suomalaisten syntyvyys vuonna 2010 oli länsimaalaisittain korkeahko 1,87, oli se vuonna 2023 1,26. Meitä suomalaisia kuoli viime vuonna lähes 18 000 enemmän mitä syntyi. Luvut ovat karuja, eikä ilman laajaa maahanmuuttoa menestyvä ja hyvinvoiva Suomi ole mahdollinen.

Etelä-Korean täysin romahtanut syntyvyys on ilmiönä myös poikkeuksellinen. Toki maassa on lukuisia yhteiskunnallisia haasteita, mutta mielenkiintoista, että perinteisesti perhekeskeisenä kulttuurissa tunnetussa maassa yhä harvempi perheellistyy itse.

 

[tommy36]

Ajatusmaailma jälkikasvun tekemisestä ja sen tarpeellisuudesta on muuttunut rajusti erityisesti länsimaissa viimeisen 50:n vuoden aika. Mutta myös muualla maapallolla uskonnosta tai kulttuureista riippumatta. Kuten tämän ketjun viestiin #3350 linkatussa Hesarin jutussa mainitaan, niin monet maat ovat yrittäneet kaikennäköisiä verohelpotus tai perheapupaketteja, mutta se auttaa vain hetkeksi ja syntyvyys palautuu takaisin aiemmalle alhaiselle taholle. Ei ole auttanut Taiwanissa eikä Unkarissa.

Etelä-Koreassa on tulossa seuraavina vuosikymmeninä todella raju väkimäärän pudotus. Siellä yhtä naista kohti syntyy vain 0,72 lasta. Väestöpyramidin pohja on vieläkin kapeampi mitä Suomessa. Arvion mukaan väkimäärä muuttuu nykyisestä n. 52 miljoonasta 36 miljoonaan vuonna 2070.

Ei siinä paljon hallituksella on sanomista, jos ihmiset eivät yksinkertaisesti halua lapsia, tai haluavat vain yhden tai kaksi. Karkeasti voisi sanoa, että mitä enemmän koulutettuja ja taloudellisesti menestyvimpiä ihmiset ovat, niin sitä vähemmän he tekevät lapsia.

Luulen että tuossa kuitenkin on -ei tosin tutkimustuloksia aiheesta- vähän kaksijakoinen tuo juttu. Edelleen jossakin kehitysmaatasolla varmastikin tehdään lapsia ihan liukuhihnalla, vaikka sielläkin varmaan saatu suitsittua. Sitten on tietenkin ne uskonnot, joissa ajatuksena on täyttää maa.
Mutta siis länsimaissa nyt vaan tosiaankin uskon tuon pointtisi olevan oikea, että täällä ei ihmiset niin kovin enää eri syistä niitä lapsia halua.

Itse koen kyllä kasvavan epävarmuuden elämänsä fasiliteeteista olevan yksi selkeä syy, johon ei jotkin hallitusten pikku touhuilut juurikaan vaikuta, sillä sellaista saahamista se eri hallitusten välillä on ollut. Kuitenkin uskon, että edelleen rahaperheissä ne lapset halutaan, sillä kun ei fyffeä hautaansa saa, niin tuntuu olevan kovin tärkeää näm rahojen ylisukupolviset siirtymiset, ja siksi kaiketi onkin kauhea vikinä alati päällä siitä perintöverotuksesta.
Kyllä pitää siis kuitenkn uskaltaa nostaa kissa päydälle senkin suhteen, että nykymaailma on niin itsekkäässä tilassa, että raha ja vapaus ajaa kaiken muun edelle, ja osaa ei tietenkään kiinnosta ajatus jo valmiiksi yhteiskunnalle velkaantuneesta lapsiparasta, jos ei ole itsellä tunnetta, että voisi tarjota tälle hyvät lähtökohdat elämään.

Mutta ehkä se on vaan hyvä sitten ihan loppuviimeksi, että niitä lapsia ei kauheasti tällaiseen maailmaan enää tehdä, kun korjausliikkeitäkään ei haluta ideologisista syistä kuitenkaan tehdä.

Jos oikeasti joku osaisi ennustaa, ja olisi voinut siten jostakin hiton lasipallosta katsella tähän maailmaan aikaan, niin olisin itsekin harkinnut uudestaan, että lähdenkö moiseen touhuun lainkaan. Mutta tietenkään tätä ei voi enää jälkikäteen ajatella, sillä yhdestäkään ei ole valmis luopumaan, ja ainoa todellinen ja edes liki sellainen ehdoton Rakkaus koskeekin niitä lapsia.

 

[tommy36]

Tokihan uudet asukkaat kuluttajina luovat kysyntää palveluille, vaikkei työllisyysaste 100% olisikaan. Painopisteen toki tulee Suomella olla nimenomaan työ- ja opiskeluperäisessä maahanmuutossa. Toki eivät kaikki humanitääriset maahanmuuttajat ole yksinomaan "rasite" yhteiskunnallemme, vaan heidänkin joukostaan riittää lukemattomia menestystarinoita.

Luovat kysyntää kyllä, mutta ehkä rahoitustakin olisi syytä tulla sitten muualta kuin tukijärjestelmästä, kun se ei nytkään kykene enää näemmä edes nyt siellä olevista ihmisistään huolehtimaan. Kun nytkään ei työllistytä, niin miksi tarvitsisi lisää niitä ei työllisiä, joiden vähätkin resurssit menee vain sinne asumiseen ja elintarviketeollisuuteen, ja siis nekin rahat joutuu yhteiskunta antamaan.

Se ei liene siis työperäistä maahanmuuttoa se. Ja juuri tästä syystä ei Euroopalla olisi nyt aikaa nysväillä kaiken turhan pikkupaskan kanssa, kun pitäisi laittaa se naapurin minisika kyykkyyn ja saattaa oikeuteen sen jälkeen, sillä kun ja jos tuolta Ukrainasta alkaa isosti porukkaa valumaan lisää, niin sitten vasta on sellainen kriisi päällä yhdistettynä nykyiseen globaalliin velkasirkukseen, että oksat pois.

Eihän ketään tietenkään voi kuseenkaan jättää, mutta juuri siksi sieltä valtioiden sekä EU:n johdolta vaadittaisiin vähän enemmän sellaista laajempaa näköalaa siihen, mitä tästä käsien päällä istumisesta vielä seuraa.

Itse en siis kannusta ajattelemaan, että otetaan kriisestiä kaikki irti, koska sillä saa halpaa työvoimaa. Kyllä ihmisten valinnat liikkumisen suhteen täytyy saada perustumaan johonkin muuhun kuin siihen, että eskaloidaan tilanne sellaiseksi että kotimaahan jääminen ei ole vaihtoehto.

Mutta kyllä, kannustan ehdottomasti tekemään parempaa Suomikuvaa maailmalle siitä, että mitä täällä asumisesta sekä työntekemisestä täällä on muuta hyötyä kuin se helvetillisen iso palkka.

 

[Ann Arbor]

Luovat kysyntää kyllä, mutta ehkä rahoitustakin olisi syytä tulla sitten muualta kuin tukijärjestelmästä, kun se ei nytkään kykene enää näemmä edes nyt siellä olevista ihmisistään huolehtimaan. Kun nytkään ei työllistytä, niin miksi tarvitsisi lisää niitä ei työllisiä, joiden vähätkin resurssit menee vain sinne asumiseen ja elintarviketeollisuuteen, ja siis nekin rahat joutuu yhteiskunta antamaan.

Maahanmuuttajien työllisyysaste on toki kohentunut Suomessa merkittävästi ja se on yli EU:n keskiarvon. Sikäli ihmettelen, miksi humanitäärisen maahanmuuton ohella Perussuomalaiset suhtautuvat niin nuivasti myös työperäiseen maahanmuuttoon. Mielestäni se, että henkilö haluaa tulla kaukaakin Suomeen nimenomaan töihin on hieno asia ja sitä pitäisi pyrkiä entisestään edistämään, ei rajoittamaan. Nythän hallitus menee ihan täysin metsään useine työperäistä maahanmuuttoa hankaloittavine hankkeineen.

 

[tommy36]

Maahanmuuttajien työllisyysaste on toki kohentunut Suomessa merkittävästi ja se on yli EU:n keskiarvon. Sikäli ihmettelen, miksi humanitäärisen maahanmuuton ohella Perussuomalaiset suhtautuvat niin nuivasti myös työperäiseen maahanmuuttoon. Mielestäni se, että henkilö haluaa tulla kaukaakin Suomeen nimenomaan töihin on hieno asia ja sitä pitäisi pyrkiä entisestään edistämään, ei rajoittamaan. Nythän hallitus menee ihan täysin metsään useine työperäistä maahanmuuttoa hankaloittavine hankkeineen.

Jep, ei ihmisten liikkuvuutta pidä itseisarvona rajoittaa, ja erityisestikään jos haluaa vieläpä tulla töihin siihen toiseen maahan. Elintasoshoppailua voi toki rajoittaa, jos siis tullaan vaan tukien varassa keikkumaan, mutta muuten en kauheastikaan näe syitä rajoittaa ihmisten liikkuvuutta. Syitähän voi olla monia, niin kuin vaikkapa se Suomesta veroja karkuun muuttaminen. Ne verot voi hoitaa sitten ne työperäiset maahanmuuttajat sekä kaikki ne, joilla ei ole varaa täältä pois muuttaa.
Mutta joo siis ihan oikeastikaan, ei pidä kauheasti rajoittaa ihmisten liikkuvuutta sen työn perässä varsinkaan.
Sitävastoin voidaan sääntöperäisesti rajoittaa sitä muuttavien ihmisten hyväksikäyttöä siihen ulkomaalaisuuteen vedoten. Eli sama palkka ja samat oikeudet kuin lokaalillakin henkilöllä.

 

[Ann Arbor]

Pääjohtaja Rehnin terveiset kehysriiheen: Ruotsista kannattaa ottaa mallia

Suomen Pankin pääjohtajan Olli Rehnin mukaan Suomeen tarvitaan sekä koulutus- että työperäistä maahanmuuttoa.

www.iltalehti.fi

Suomen pankin pääjohtaja Olli Rehiltä painavaa asiaa kehysriiheen.

Rehnin mukaan Suomessa on suuri tarve vahvistaa kestävän kasvun eväitä.

– Tämä on iso haaste, kun pitää saman aikaan tasapainottaa taloutta ja luoda kasvun eväitä. Se tarkoittaa, että me pidämme huolta koulutusjärjestelmästämme ja panostamme pitkällä jänteellä koulutukseen.

Rehnin mukaan varsinkin Suomen kaltaiselle pienelle avotaloudelle on tärkeää, että innovaatioita pystytään hyödyntämään laajasti. Se edellyttää, että Suomessa on laajasti osaavaa työvoimaa ja se taas Rehnin mukaan edellyttää sekä työ- että koulutusperäistä maahanmuuttoa.

 

[Stonewall]

Maahanmuuttajien työllisyysaste on toki kohentunut Suomessa merkittävästi ja se on yli EU:n keskiarvon. Sikäli ihmettelen, miksi humanitäärisen maahanmuuton ohella Perussuomalaiset suhtautuvat niin nuivasti myös työperäiseen maahanmuuttoon. Mielestäni se, että henkilö haluaa tulla kaukaakin Suomeen nimenomaan töihin on hieno asia ja sitä pitäisi pyrkiä entisestään edistämään, ei rajoittamaan. Nythän hallitus menee ihan täysin metsään useine työperäistä maahanmuuttoa hankaloittavine hankkeineen.

Ei se nyt ihan niinkään ole. Kaikesta huolimatta ulkomaalaisten työllisyysaste Suomessa on matalampi kuin suomalaisten, vaikka olisikin parempi kuin joissain muissa maissa. Erityisesti naisten kohdalla ero on valtava. Ei ulkomaalaisia voi niputtaa kaikkia samaan kastiin tai lokeroon, vaan pitää ymmärtää etteivät maahanmuuttajat ole samanarvoisia keskenään - työllistymisen kannalta.
Tärkeää on, että hallitus on tämän tajunnut ja tekee ensimmäisiä toimia oikeaan valikoivaan suuntaan. En usko, että valmiiksi tulee ja kansallinen konsensus tarvitaan esim. Tanskan malliin. Nyt erityisesti vasemmalla ja toisaalta liberaalien piirissä ei olla kartalla.

 

[Vaughan]

Ei ulkomaalaisia voi niputtaa kaikkia samaan kastiin tai lokeroon, vaan pitää ymmärtää etteivät maahanmuuttajat ole samanarvoisia keskenään - työllistymisen kannalta.

Tästä lauseesta olen 100 % samaa mieltä!

Tärkeää on, että hallitus on tämän tajunnut ja tekee ensimmäisiä toimia oikeaan valikoivaan suuntaan. En usko, että valmiiksi tulee ja kansallinen konsensus tarvitaan esim. Tanskan malliin. Nyt erityisesti vasemmalla ja toisaalta liberaalien piirissä ei olla kartalla.

Valitettavasti tämä ei yksiselitteisesti pidä paikkaansa. Nykyinen hallitus ei ole tehnyt yhtään asiaa Suomen demografiaa parantavien työperäisten maahanmuuttajien lisäämiseksi. Kaikki käytännön toimet ovat yksipuolisesti negatiivisia ja vain haittaavat Suomen kehitystä. Esim. tulorajan keinotekoinen nostaminen ei ole todellista valikoimista, se vain vaikeuttaa pienipalkkaisiin ammatteihin tulevien ihmisten integroitumista maahan: jos et voi tehdä täysiä työtunteja, koska osa ajasta menee kielen opiskeluun, tulotaso voi jäädä liian pieneksi, ja oleskelulupa evätään, vaikka osa-aikatyö ja kielen opiskelu tekisi ihmisestä tulevaisuudessa paremman työntekijä. Samasta syystä myös esim. oppisopimuskoulutus on erittäin vaikea järjestää työperäiselle maahanmuuttajalle, vaikka se voisi olla paras tapa kouluttaa filipiiniläinen lähihoitaja suomalaiseksi sairaanhoitajaksi.

Syynä ongelmille näen sen, että erityisesti persujen leirissä kaikki maahanmuutto pyritään niputtamaan samaan. Liberaalit (niin kokoomuksessa kuin sen vasemmalla puolella) taas ymmärtävät asian varmasti parhaiten Suomessa, mutta heillä on tänä päivänä varsin tukalat oltavat kaikenlaisten ideologisesti värittyneiden luulojen puristuksessa...

Tärkein maahanmuuttajia keskenään erottava tekijä on se, millä syyllä Suomeen tullaan. On ihan eri asia puhua työperäisestä maahanmuutosta kuin humanitaarisesta. Työperäisiä maahanmuuttajia on yli 20 000 vuosittain, kun pakolaisia tulee n. 1 000 ja turvapaikanhakijoita muutama tuhat, joista normaalisti vain murto-osa saa turvapaikan (toki sota Ukrainassa on tuonut tähän merkittävän poikkeuksen - ja heidän pitääkin saada kv-suojelua!)

Joillain tuntuu olevan vaikea ymmärtää, mitä työperäinen maahanmuutto on:

Sillä tarkoitetaan vain niitä ihmisiä, joilla on jo työpaikka valmiiksi Suomeen tullessaan. He saavat oleskeluluvan (ensimmäinen max. vuodeksi) vain työn tekemiseksi. Työsopimuksen täytyy täyttä kaikki Suomen lainsäädännön vaatimukset (palkka TES:n mukainen). Vuoden kuluttua oleskeluluvalle voi hakea jatkoa, mutta tällöin tarkistetaan tulorekisteristä onko vaadittu tulotaso toteutunut. Jos asiassa on mitään epäselvyyksiä, jatkolupa evätään (jopa liian herkästi, kuten esim. mongolialaisen sairaanhoitajan tapaus). Työn perässä Suomeen muuttava ei ole oikeutettu samanlaiseen sosiaaliturvaan kuin maassa pysyvästi asuvat. Käytännössä kaikki elättävät itsensä, tekevät tuottavaa työtä, jonka arvo on suurempi kuin heidän henkilöstökustannuksensa (koska ei heitä palkattaisi, jos näin ei olisi) ja he maksavat veroja yhteiseksi hyväksi.

Työn perässä maahan tulleista n. 90 % on töissä. Se on enemmän kuin käytännössä millään muulla maassa asuvalla demografisella ryhmällä. Valitettavasti hallitus ei ole tehnyt mitään edistääkseen tämän ryhmän koon kasvattamista, vaan lähinnä pientä kiusantekoa, joka korkeintaan alentaa työperäisten maahanmuuttajien määrää (ainakin siltä kasvu-uralta, jolla oltaisiin ilman rajoituksia). Onneksi sekä Marinin että Sipilän hallitus ehtivät tehdä positiivisia uudistuksia, joiden myötävaikutus saattaa olla suurempi kuin nykyisen hallituksen väärään suuntaan vievä lainsäädäntö.

En ota kantaa, mikä olisi oikea pakolaiskiintiö. Tässä mittakaavassa se on joka tapauksessa mitätön detalji Suomen taloudellisen tulevaisuuden kannalta. Se ratkaistaan työperäisen maahanmuuton onnistumisella - ja onnistumisessa tärkein mittari on määrä. Nykyinen n. 20 000 vuosittain on liian vähän...

 

[Ann Arbor]

Tärkeää on, että hallitus on tämän tajunnut ja tekee ensimmäisiä toimia oikeaan valikoivaan suuntaan. En usko, että valmiiksi tulee ja kansallinen konsensus tarvitaan esim. Tanskan malliin. Nyt erityisesti vasemmalla ja toisaalta liberaalien piirissä ei olla kartalla.

Humanitääristä maahanmuuttoa hallitus onkin kiristänyt mm. puolittamalla pakolaiskiintiön, mutta en itse yksinkertaisesti löydä ns. järkisyitä sille, miksi Suomeen töihin tulemista pitäisi vaikeuttaa entisestään. Eivät työperäiset maahanmuuttajat tule tänne nostamaan yhteiskunnan tukia ja lepäämään laakereillaan, vaan nimenomaan tekemään töitä, usein lähettäen merkittävän osan tuloistaan perheelleen.

Se jos humanitäärinen maahanmuuttaja x ei integroidu ja työllisty suomalaiseen yhteiskuntaan kovin nopeasti, ei pitäisi olla syy hankaloittaa työperäisen maahanmuuttaja y:n tuloa Suomeen.

Kilpailu osaajista kiristyy koko ajan Euroopan ikääntyessä kovaa kyytiä ja vaikka Suomi monella mittarilla todella hyvä maa asua onkin, emme me voi olettaa, että se filippiiniläinen sairaanhoitaja tai brasilialainen insinööri valitsee automaattisesti juuri Suomen, kun samoista osaajista kilpailevat kymmenet muut maat, joilla etuna mm. suuremman koon mukanaan tuoma näkyvyys ja paljon pidemmän perinteet laajan mittakaavan maahanmuutosta. Tiukentamalla tiukkaa linjaamme entisestään nykyisen hallituksen toimesta sahaamme oksaamme.

 

[Ann Arbor]

Joillain tuntuu olevan vaikea ymmärtää, mitä työperäinen maahanmuutto on:

Sillä tarkoitetaan vain niitä ihmisiä, joilla on jo työpaikka valmiiksi Suomeen tullessaan. He saavat oleskeluluvan (ensimmäinen max. vuodeksi) vain työn tekemiseksi. Työsopimuksen täytyy täyttä kaikki Suomen lainsäädännön vaatimukset (palkka TES:n mukainen). Vuoden kuluttua oleskeluluvalle voi hakea jatkoa, mutta tällöin tarkistetaan tulorekisteristä onko vaadittu tulotaso toteutunut. Jos asiassa on mitään epäselvyyksiä, jatkolupa evätään (jopa liian herkästi, kuten esim. mongolialaisen sairaanhoitajan tapaus). Työn perässä Suomeen muuttava ei ole oikeutettu samanlaiseen sosiaaliturvaan kuin maassa pysyvästi asuvat. Käytännössä kaikki elättävät itsensä, tekevät tuottavaa työtä, jonka arvo on suurempi kuin heidän henkilöstökustannuksensa (koska ei heitä palkattaisi, jos näin ei olisi) ja he maksavat veroja yhteiseksi hyväksi.

Työn perässä maahan tulleista n. 90 % on töissä. Se on enemmän kuin käytännössä millään muulla maassa asuvalla demografisella ryhmällä. Valitettavasti hallitus ei ole tehnyt mitään edistääkseen tämän ryhmän koon kasvattamista, vaan lähinnä pientä kiusantekoa, joka korkeintaan alentaa työperäisten maahanmuuttajien määrää (ainakin siltä kasvu-uralta, jolla oltaisiin ilman rajoituksia). Onneksi sekä Marinin että Sipilän hallitus ehtivät tehdä positiivisia uudistuksia, joiden myötävaikutus saattaa olla suurempi kuin nykyisen hallituksen väärään suuntaan vievä lainsäädäntö.

Tässä asia kiteytetty erinomaisesti ja toivoisin kaikkien maahanmuuttokeskusteluun osallistuvien lukevan tämän. Yhä edelleen ihmisillä melkoisia virhekäsityksiä, mikä on työperäisen maahanmuuton realiteetti Suomessa.

 

[Byvajet]

kun samoista osaajista kilpailevat kymmenet muut maat

Kun suomalaiset kouluja käyneet eivät löydä työtä, niin ihan kritiikittä ei kannata niellä puheita massiivisesta työvoimapulasta.

https://www.reddit.com/r/Suomi/comments/1c4m1zr/avautuminen_kaikki_motivaatio_ty%C3%B6hakuun_on/

https://www.reddit.com/r/Suomi/comments/1c5feim/kes%C3%A4ty%C3%B6t_2024/

 

[Ann Arbor]

Kun suomalaiset kouluja käyneet eivät löydä työtä, niin ihan kritiikittä ei kannata niellä puheita massiivisesta työvoimapulasta.

https://www.reddit.com/r/Suomi/comments/1c4m1zr/avautuminen_kaikki_motivaatio_ty%C3%B6hakuun_on/

https://www.reddit.com/r/Suomi/comments/1c5feim/kes%C3%A4ty%C3%B6t_2024/

Näistä tapauksista tulee luettua, mutta on toki syytä tiedostaa, että työvoimapula on voimakkaasti alakohtaista. Kuinka moni työtön insinööri tai tradenomi on valmis lähtemään hoivakotiin vaihtamaan vanhusten petivaatteita tai ajamaan linja-autoa?

Lyhyt koulutus, ja palkka jopa 3 500 euroa – alanvaihtaja ei olisi päässyt hommiin entisessä kotimaassaan

Linja-autonkuljettajien työllisyysnäkymät ovat suotuisat. Tähän vaikuttaa myös alan työntekijöiden ikääntyminen.

www.is.fi

Varmasti työnantajilla paljon kehittymistä, mitä tulee heidän asenteisiinsa palkata ihan suomalaisia työelämässä jo pidempään olleita ja toki on huomionarvoista, että myös ihan sen ensimmäisen työkokemuksen saaminen voi nuorilla olla todella kiven alla. Toisaalta moniin raskaisiin duunaritöihin kyllä ymmärtääkseni pääsee edelleen usein hyvinkin matalalla kynnyksellä.

Yhtäältä on syytä pitää mielessä koko ajan pienentyneet ikäluokat. Vielä nyt Suomessa on paljon nuoria aikuisia, mutta romahtaneen syntyvyyden seurauksena heitä on kymmenen vuoden kuluttua merkittävästi vähemmän, mikäli maahanmuutto ei kasva.

 

[Redimor]

Näistä tapauksista tulee luettua, mutta on toki syytä tiedostaa, että työvoimapula on voimakkaasti alakohtaista. Kuinka moni työtön insinööri tai tradenomi on valmis lähtemään hoivakotiin vaihtamaan vanhusten petivaatteita tai ajamaan linja-autoa?

Lyhyt koulutus, ja palkka jopa 3 500 euroa – alanvaihtaja ei olisi päässyt hommiin entisessä kotimaassaan

Linja-autonkuljettajien työllisyysnäkymät ovat suotuisat. Tähän vaikuttaa myös alan työntekijöiden ikääntyminen.

www.is.fi

Varmasti työnantajilla paljon kehittymistä, mitä tulee heidän asenteisiinsa palkata ihan suomalaisia työelämässä jo pidempään olleita ja toki on huomionarvoista, että myös ihan sen ensimmäisen työkokemuksen saaminen voi nuorilla olla todella kiven alla. Toisaalta moniin raskaisiin duunaritöihin kyllä ymmärtääkseni pääsee edelleen usein hyvinkin matalalla kynnyksellä.

Yhtäältä on syytä pitää mielessä koko ajan pienentyneet ikäluokat. Vielä nyt Suomessa on paljon nuoria aikuisia, mutta romahtaneen syntyvyyden seurauksena heitä on kymmenen vuoden kuluttua merkittävästi vähemmän, mikäli maahanmuutto ei kasva.

Kaikista ei ole näkemään verta ja toiset eivät vain osaa saati uskalla ajaa isoa ajoneuvoa, niin paha siinä on sellaisiin hommiin silloin lähteä. Vähän sama kuin jos matematiikka ei ota luonnistuakseen niin pitääkö silloin väkisin pyrkiä kuitenkin insinööriksi?

Se että sanotaan töitä riittävän, ei kuitenkaan ole koko totuus samalla tavalla kuin sanotaan olevan maata kaatava työvoimapula vaikka ammattilaisia olisi saatavilla mutta ei suostuta maksamaan riittävää palkkaa.

Asioilla on aina puolensa ja kenen puolesta kirjoitellaan julkisuuteen niin sillä muodostetaan kuva.

Syntyvyyden ongelma on järkyttävät koulutusvaateet, joka vanhentaa ihmiset siihen pisteeseen etteivät he välttämättä enää halua tehdä lapsia kun ovat valmistuneet ja _kenties_ työllistyneet. Onneksi nyt näyttää vähän enemmän sille, että ammattikoulutusta on alettu arvostamaan muutamien alojen puolesta kun tekijöitä ei oikeasti riitä tarpeeksi. Jospa tällainen trendi jatkuisi ja mahdollistaisi nuorempien elämänlaadun parantumisen aiemmin ja siten niiden lapsien tekemisen aikaistumisen.

 

[Vaughan]

Kun suomalaiset kouluja käyneet eivät löydä työtä, niin ihan kritiikittä ei kannata niellä puheita massiivisesta työvoimapulasta.

Kyllä kannattaa, koska se on totta. Vaikka joku redditissä tilittävä vastavalmistunut tradenomi ei löydä asiantuntijatyötä liiton suosittelemilla alkupalkoilla (2500-3200€/kk), niin samaan aikaan todellisuus on ihan toinen monilla muilla aloilla.

Vai väitätkö, että sairaanhoitajista, lähihoitajista, hoitoalan avustavia töitä tekevistä, siivoojista, ravintola-alan tai lastenhoidon työntekijöistä ei ole pula (varsinkin kasvukeskuksissa)? Lääkäreitä ja koodareita ei varmaan tarvitse edes mainita?

Toki monelle alalle pääsee vain pätkätöiden ja vuokratyön kautta - koska kokoaikaiset ja vakituiset työt menevät niille, jotka ovat ensin tehneet pätkätöitä. Olisi väärin, jos joku pitkäaikaistyötön pääsisi heti kokoaikaiseen vakityöhön, jos samaan aikaan on vuosia pätkätöitä tehneitä, jotka pyrkivät saamaan lisää tunteja...

Yllä mainittu on yksi syy, miksi tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa...

 

[Stonewall]

Humanitääristä maahanmuuttoa hallitus onkin kiristänyt mm. puolittamalla pakolaiskiintiön, mutta en itse yksinkertaisesti löydä ns. järkisyitä sille, miksi Suomeen töihin tulemista pitäisi vaikeuttaa entisestään. Eivät työperäiset maahanmuuttajat tule tänne nostamaan yhteiskunnan tukia ja lepäämään laakereillaan, vaan nimenomaan tekemään töitä, usein lähettäen merkittävän osan tuloistaan perheelleen.

Se jos humanitäärinen maahanmuuttaja x ei integroidu ja työllisty suomalaiseen yhteiskuntaan kovin nopeasti, ei pitäisi olla syy hankaloittaa työperäisen maahanmuuttaja y:n tuloa Suomeen.

Kilpailu osaajista kiristyy koko ajan Euroopan ikääntyessä kovaa kyytiä ja vaikka Suomi monella mittarilla todella hyvä maa asua onkin, emme me voi olettaa, että se filippiiniläinen sairaanhoitaja tai brasilialainen insinööri valitsee automaattisesti juuri Suomen, kun samoista osaajista kilpailevat kymmenet muut maat, joilla etuna mm. suuremman koon mukanaan tuoma näkyvyys ja paljon pidemmän perinteet laajan mittakaavan maahanmuutosta. Tiukentamalla tiukkaa linjaamme entisestään nykyisen hallituksen toimesta sahaamme oksaamme.

Periaatteessa järkevän kuuloista narratiivia. Pieni kauneusvirhe tulee siitä, että hallitus ei ole vaikeuttanut työperäistä.maahanmuuttoa. Hallitusohjelman mukaan hallitus edistää työperäistä maahanmuuttoa ja samaan aikaan parantaa väärinkäytösten havainnointia ja laittomasti maassa oleskelevien poistamista maasta. Oletan, että tämä tarina on syntynyt jossain demareiden ajatushautomossa. En lähtisi sitä toistamaan, joku vielä ottaa todesta.

Tuo tehostaminen on toki hyvin haasteellista. Nyt kun lupien jäkivalvontaan on kiinnitetty huomiota on havaittu, että 27% suurin toivein maahanotetuista kasvuyrittäjistä on vain hyväksikäyttänyt järjestelmää. Aikomuskaan ei ollut ikinä toimia yrittäjänä. Suuri osa näistä on vieläpä kadonnut Eurooppaan. Voi siis todeta, että kriteerejä todella pitäisi kiristää. Mutta se taitaa jäädä seuraavan hallituksen tehtäväksi.

 

[Redimor]

Kyllä kannattaa, koska se on totta. Vaikka joku redditissä tilittävä vastavalmistunut tradenomi ei löydä asiantuntijatyötä liiton suosittelemilla alkupalkoilla (2500-3200€/kk), niin samaan aikaan todellisuus on ihan toinen monilla muilla aloilla.

Vai väitätkö, että sairaanhoitajista, lähihoitajista, hoitoalan avustavia töitä tekevistä, siivoojista, ravintola-alan tai lastenhoidon työntekijöistä ei ole pula (varsinkin kasvukeskuksissa)? Lääkäreitä ja koodareita ei varmaan tarvitse edes mainita?

Hoitoalalla ei ole avustavia töitä. Ne työt on siirretty hoitajille ja lääkäreille joka on johtanut siihen ettei väellä riitä kädet ja jalat.
Siivoojia riittäisi jos palkalla pystyisi elämään, samaa valitellaan lastenhoidossakin.

 

[Ann Arbor]

Periaatteessa järkevän kuuloista narratiivia. Pieni kauneusvirhe tulee siitä, että hallitus ei ole vaikeuttanut työperäistä.maahanmuuttoa. Hallitusohjelman mukaan hallitus edistää työperäistä maahanmuuttoa ja samaan aikaan parantaa väärinkäytösten havainnointia ja laittomasti maassa oleskelevien poistamista maasta. Oletan, että tämä tarina on syntynyt jossain demareiden ajatushautomossa. En lähtisi sitä toistamaan, joku vielä ottaa todesta.

Demarit nyt tunnetusti eivät ole mitään työperäisen maahanmuuton edistäjiä, joten tuskin mistään Kalevi Sorsa-ajatushautomosta kannattaa ottaa oppia, mikäli siis suhtautuminen työperäiseen maahanmuuttoon on myönteinen.

Melkoisella nuorallahan päähallituspuolue Kokoomus joutuu taiteilemaan, että Perussuomalaiset pysyvät maahanmuuttokritiikkineen riittävän tyytyväisinä.

Kolmen kuukauden sääntö, tulorajojen nostaminen, pysyvän oleskeluluvan ja Suomen kansalaisuuden saamisen vaikeuttaminen... Vaikka juuri Petteri Orpo puhuikin reilu viikko sitten haastattelutunnilla työperäisestä maahanmuutosta myönteiseen sävyyn, on hallitus sitä kuitenkin ennen kaikkea hankaloittamassa. Toki esim. kansalaisuuden saamisen vaikeuttaminen ei suoranaisesti liity työperäiseen maahanmuuttoon, mutta näen sen houkuttelevuuttamme alentavana tekijänä. Saksassa saat passin käteen uuden lain mukaan kolmessa vuodessa, mitä järkeä Suomen on mentävä vastavirtaan?

 

[Ann Arbor]

Hoitoalalla ei ole avustavia töitä. Ne työt on siirretty hoitajille ja lääkäreille joka on johtanut siihen ettei väellä riitä kädet ja jalat.
Siivoojia riittäisi jos palkalla pystyisi elämään, samaa valitellaan lastenhoidossakin.

Eikö enää ole hoiva-avustajia? Itse tein kyseistä työtä viime vuosikymmenellä n. vuoden ajan ja pääsin välittömästi tekemään monipuolisia hommia yhdessä kunnallisessa hoivakodissa. Kovaa työtä, mutta toimi ponnahduslautana siitä eteenpäin.

 

[Sonny Burnett]

Näistä tapauksista tulee luettua, mutta on toki syytä tiedostaa, että työvoimapula on voimakkaasti alakohtaista. Kuinka moni työtön insinööri tai tradenomi on valmis lähtemään hoivakotiin vaihtamaan vanhusten petivaatteita tai ajamaan linja-autoa?

Varmaan suurin osa jos rahaa ei muualta tipu?

 

[Redimor]

Eikö enää ole hoiva-avustajia? Itse tein kyseistä työtä viime vuosikymmenellä n. vuoden ajan ja pääsin välittömästi tekemään monipuolisia hommia yhdessä kunnallisessa hoivakodissa. Kovaa työtä, mutta toimi ponnahduslautana siitä eteenpäin.

Koittaappa löytää ne kunnalliset hoivakoditkaan niin on jo lujassa. Isoin osa kilpailutettu yksityisille.

Hoiva-avustajien tarve olisi suurinta isoissa sairaaloissa, mutta ei heitä siellä näy. Tämä vähentäisi painetta hoitohenkilökunnalta mikä vähentäisi painetta lääkäreiltä. Osastonsihteereiden väheneminen näkyy myös lääkäreiden lisääntyneenä toimistotyönä.

 

[Vaughan]

Hoitoalalla ei ole avustavia töitä. Ne työt on siirretty hoitajille ja lääkäreille joka on johtanut siihen ettei väellä riitä kädet ja jalat.
Siivoojia riittäisi jos palkalla pystyisi elämään, samaa valitellaan lastenhoidossakin.

Keskimääräinen ansiosidonnainen on n. 1 500 €/kk. Työmarkkinatuella, asumistuella ja toimeentulotuella tulee tilanteesta riippuen sellainen "reilu tonni" nettona...

Jos niillä elää, kuten tuhannet työttömät elävät, niin paremmin elää siivoojan tai hoiva-avustajan palkalla. Jos työ on osa-aikasta, niin siihen päälle saa soviteltua päivärahaa.

Hoiva-avustajista: Tässä useita hoiva-avustajan paikkoja Espoossa Työmarkkinatorilta.

Ei vaadi alan opintoja tai työkokemusta. Jos tehtävään valittavalla kuitenkin on lähihoitajan pätevyys, niin palkka on hoitoalan TES:n mukaan G22D, jos taas ei, niin palkkaus on hoiva-avustajan D19.

 

[Redimor]

Keskimääräinen ansiosidonnainen on n. 1 500 €/kk. Työmarkkinatuella, asumistuella ja toimeentulotuella tulee tilanteesta riippuen sellainen "reilu tonni" nettona...

Jos niillä elää, kuten tuhannet työttömät elävät, niin paremmin elää siivoojan tai hoiva-avustajan palkalla. Jos työ on osa-aikasta, niin siihen päälle saa soviteltua päivärahaa.

Hoiva-avustajista: Tässä useita hoiva-avustajan paikkoja Espoossa Työmarkkinatorilta.

Ei vaadi alan opintoja tai työkokemusta. Jos tehtävään valittavalla kuitenkin on lähihoitajan pätevyys, niin palkka on hoitoalan TES:n mukaan G22D, jos taas ei, niin palkkaus on hoiva-avustajan D19.

No edelleenkään nämä paikat eivät ole niitä paikkoja joilla helpotettaisiin ihmisten hoitoon pääsyä. Pienet toimijat ovat pitkin matkaa palkanneet näitä avustajia, kodinhoitajia tms. Mutta isommat toimijat taas eivät, mikä tekee palvelun laadun näin huonoksi kuin se nykyään on julkisella puolella.