Mainos

Suomalaiset Olympialaisissa

  • 93 583
  • 608

PJx

Jäsen
Toisaalta, jos kehitystä halutaan, pitää tiedostaa myös ongelmat. Varsinkin lajeissa jotka ovat lamassa. Esimerkiksi yleisurheilussa yksi kummallisuus näyttää olevan että harjoittelua arvostetaan enemmän kuin kilpailua. Tämä näkyy mm. siinä että yleisurheilun hallikaudella Suomen huiput kilpailevat joko laiskanlaisesti tai eivät ollenkaan. Hieman kärjistettynä Suomessa siis treenataan yhdeksän kuukautta ja kilpaillaan kolme kun muualla suhde on päinvastainen. Onko järkevää?

Väittäisin, että kysymys on pikemminkin siitä, ettei suomalaiset urheilijat ole treenanneet lähellekkään tarpeeksi pystyäkseen kilpailemaan paljon. Kun kotiläksyt on tekemättä, ei homma käy...

Mentaalipuolen esiintuominen on luusereiden selittelyä. Parasta mentaalista harjoittelua on hankkiutua hyvään "fyysiseen kisakuntoon". Kun kaveri tietää olevansa kunnossa, on pirun paljon helpompi olla itsevarma...

Suurin syy menestyksen puutteeseen on, ettei Suomessa arvosteta urheilua, urheilumenestystä kylläkin. Tästä seuraa vastaavasti, ettei edes valuvika urheilujärjestelmässä ole keskeinen syy menestyksen puutteeseen. Tilanne korjaantuu ainoastaan, jos lupaavien junnujen kannattaa panostaa urheiluun opiskelun sijaan. Niin tai tarkemmin sanoen luodaan puitteet, joissa siviiliura on mahdollista luoda suht kivuttomasti urheilu-uran jälkeen. Niin ja myös kansallisen tason urheilijoita pitäisi arvostaa jossain määrin myös siviilissä.

Jos tämä olisi kunnossa, olisi urheilujärjestelmää vielä rukattava sellaiseksi, että parikymppisellä olisi takanaan vähintään vuosikymmen tehokasta ja tavoitehakuista (siitä loppuosa tiukasti tasoitteellista) treeniä pienenä lapsena hankittujen pohjien päälle.

Lisäksi väittäisin, että harrasteliikunnan ja huippu-urheiluun tähtäävällä toiminnalla on niin vähän yhteistä, ettei niitä kannata edes yrittää naittaa tiukasti toisiinsa.

Kun urheilu-uralle tähdätään, työ, siis raaka ja laadukas työ, olisi aloitettava jo reilusti ennen 10v synttäreitä. Jos aloitus myöhästyy tai on löysäilyä, turha itkeä/yrittää vanhempana.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Itsehän näin taantuman alla panostaisin ihan tosissaan kilpaurheiluun ja sitä kautta koittaisin saada vähän henkeä Suomen kansaan :)
Olen samaa mieltä ehdottomasti. Kelailepa sitä, että joku Hietaniemi teki vielä rapiat vuosi sitten raksahommia päivät ja treenasi illat. Miten siinä ehtii treenaamaan ja lepäämään kuten jonkin diktatuurin tai isompien länsimaiden valtion palkalla harjoittelevat. Tai en mulla mitään faktaa ole noista muista maista tarjota, ja olisikin ihan mielenkiintoista, jos jollakin on, mutta epäilenpä, että azerit ja iranilaiset ovat käytännössä NL-tyyliin jossain suojatyöpaikassa, jossa käytännössä treenaavat 24/7.
 

Vellihousu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Olen samaa mieltä ehdottomasti. Kelailepa sitä, että joku Hietaniemi teki vielä rapiat vuosi sitten raksahommia päivät ja treenasi illat. Miten siinä ehtii treenaamaan ja lepäämään kuten jonkin diktatuurin tai isompien länsimaiden valtion palkalla harjoittelevat. Tai en mulla mitään faktaa ole noista muista maista tarjota, ja olisikin ihan mielenkiintoista, jos jollakin on, mutta epäilenpä, että azerit ja iranilaiset ovat käytännössä NL-tyyliin jossain suojatyöpaikassa, jossa käytännössä treenaavat 24/7.

Otaksumasi on täysin oikea, näissä öljyrahoilla mälläävissä painissa joissa paini on nyt hot eivät painijat elä puutteessa, missään asiassa.

Hietaniemi on tosiaan tuore, hyvä esimerkki urheilujärjestelmämme vinoutumasta. Kaverin piti saavuttaa mm-pronssi ennen kuin hän sai urheilijastipendin ja tämä siis painissa, joka lajina vaatii äärimmäistä treeniä ja jossa kansainvälinen taso on kova ja marginaalit pieniä. Kyllä stipendiä pitäisi jakaa ennemmin siihen että painijat yleensä selviäisivät arvokisoihin.
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Niin,kyllähän tuttavissa on monta lahjakasta yleisurheilijaa jotka ovat lupaavan juniorimenestyksen jälkeen nähneet turvallisemmaksi/viisaammaksi panostaa opiskeluun kuin urheiluun tuossa kakskymppisinä,juuri silloin kun harjoittelu tulisi viedä uudelle tasolle. Osa on jäänyt "jäähdyttelijöiksi" ja käyvät kesäisin Kalevan Kisoissakin. Kyse ei ole kuitenkaan huippu-urheilusta vaan harrastamisesta. Niin ja monilla heistä olisi paukkuja ollut takuulla arvokisamitalisteiksi saakka mutta laskivat yhteen mihin elämässä kannattaa satsata.

Suomessa yleisön odotukset ja järjestelmän realiteetit eivät kohtaa ja pienessä maassa niitä superlahjakkaitakin on harvassa. Kunhan he laskisivat edes joku urheilun varaan kun aika koittaa.

Voidaan tietysti kysyä onko tasapäistävä opintotukijärjestelmä kannustava? Miten olisi menestykseen eri elämän saroilla perustuvat yliopistostipendit? Nyt liian moni tallaa mukavuussyistä keskipolkua tunnetuin seurauksin.
 

Steegil

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit 1967-2014, Ducks sympatiat Coyotes & Jets
Tuuli Petäjä sitten avasi mitalisaldomme. Loistava juttu urheilijalle, mutta kieltämättä itse kieltämättä toivon, että oltaisiin menty nolalla mitalilla päätyyn asti. Nolla mitalia olisi saattanut avata tiettyjen tahojen silmiä. Nyt taas Petäjän mitalin varjolla perseillään seuraavat 4 vuotta myös. Myös iltalehdillä ja muilla on uusi suosikki ja juttuja tullaan kirjoittelemaan vähintään SM-liiga kaudeen alkuun asti lähes joka päivä. Onnea kuitenkin Petäjälle.
 

-RVL-

Jäsen
Tuuli Petäjä sitten avasi mitalisaldomme. Loistava juttu urheilijalle, mutta kieltämättä itse kieltämättä toivon, että oltaisiin menty nolalla mitalilla päätyyn asti. Nolla mitalia olisi saattanut avata tiettyjen tahojen silmiä. Nyt taas Petäjän mitalin varjolla perseillään seuraavat 4 vuotta myös. Myös iltalehdillä ja muilla on uusi suosikki ja juttuja tullaan kirjoittelemaan vähintään SM-liiga kaudeen alkuun asti lähes joka päivä. Onnea kuitenkin Petäjälle.

Tämä nyt on joku sinun aivan oma idiootti mielipiteesi mitä aloitit nyt mainostamaan.

Se nyt ei vaikuta millään tavalla muiden lajien tekemisiin, että mitali tulee purjehduksesta tai jostain muualta. Eiköhän yleisurheilussa ja uinnissa yritetä tehdä ja saada jotain muutoksia aikaiseksi, vaikka purjehduksesta tulisi kahdeksan mitalia.

Ja mitkään päättäjät eivät varmasti ala kerskumaan yhdellä mitalilla, kun tavoitteet on asetettu korkeammalle ja hyvinhän noita pistesijojakin tuntuu kertyvät, jotka ovat yhtälailla tärkeitä ja osoittavat että urheilija ei ole kaukana maailman kärjestä.
 

Steegil

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit 1967-2014, Ducks sympatiat Coyotes & Jets
Tämä nyt on joku sinun aivan oma idiootti mielipiteesi mitä aloitit nyt mainostamaan.

Se nyt ei vaikuta millään tavalla muiden lajien tekemisiin, että mitali tulee purjehduksesta tai jostain muualta. Eiköhän yleisurheilussa ja uinnissa yritetä tehdä ja saada jotain muutoksia aikaiseksi, vaikka purjehduksesta tulisi kahdeksan mitalia.

Ja mitkään päättäjät eivät varmasti ala kerskumaan yhdellä mitalilla, kun tavoitteet on asetettu korkeammalle ja hyvinhän noita pistesijojakin tuntuu kertyvät, jotka ovat yhtälailla tärkeitä ja osoittavat että urheilija ei ole kaukana maailman kärjestä.

Kyllähän se on jo viime vuosien aikana tullu nähtyä jo tarpeeksi monta kertaa, että se vaikuttaa, vaikka ei saisi. Miten meidän urheilumme on kehittynyt jo viime kisojen täydellisestä mahalaskusta, jonka sitten Pitkämäki pelasti sillä pronssillaan.


Ja sitten ihmetellään kun suomalaiset ei menesty, kun edes katsojat eivät odota menestystä.
 

tant gredulin

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Mo Farah halusi pelata jalkapalloa. Hänet houkuteltiin juoksemaan, koska fiksu jumppamaikka näki potentiaalin ja antoi pelata jalkapalloa ennen juoksuharjoituksia.

Lehtimäen mukaan myös Usain Bolt on jumppamaikan löytö. Pitäsikö siirtää keskustelua suomalaisen yleisurheilun mahalaskusta koululiikunnan suuntaan?
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Kyllä mun mielestäni opettajat ovat vastuussa tästäkin yhteiskuntamme epäkohdasta. Erityisesti liikunnanopettajat täytyy saada vastuuseen, eihän ne muuta tee kuin seisoskelee kentän laidalla, kun oppilaat hikoilevat.
 
Ja sitten ihmetellään kun suomalaiset ei menesty, kun edes katsojat eivät odota menestystä.

Siis hetkinen, ihan oikeastiko nuo suomalaiset pärjäisivät paremmin, jos minä täällä kotisohvalla odottaisin niiltä mitalia? Pitää varmaan ruveta sitten odottamaan, jos se niin helppoa on. Itse uskoin ennen kisoja mitalimahdollisuuksiin kolmessa lajissa: naisten trap, match racing ja Laser radial.
 

Johannes

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, jääkiekko.
Onnittelut Tuuli Petäjälle hopeamitalista, hienoa.
Åstrand juoksi tänään myös päivällä tosi hyvin. Tuo varmasti uskoa lisää, kun jää vain n. 0,15 sekuntia välieräpaikasta olympiakisoissa 200 metrillä.
 

Fordél

Jäsen
Kyllähän se on jo viime vuosien aikana tullu nähtyä jo tarpeeksi monta kertaa, että se vaikuttaa, vaikka ei saisi. Miten meidän urheilumme on kehittynyt jo viime kisojen täydellisestä mahalaskusta, jonka sitten Pitkämäki pelasti sillä pronssillaan.

Et ole ilmeisesti tietoinen, että sen edellisen mahalaskun myötä on käynnistetty työ, jossa on mm. kuunneltu 80 huippu-urheilijaa ja lukuisia urheilun asiantuntijoita. Tarkoituksena on ollut ymmärrettää missä on vika ja mitä pitäisi tehdä toisin. Huippu-urheiluamme tullaan uudistamaan isommalla kädellä kuin kenties koskaan, muttta valitettavasti tämä kaikki vie aikaa. Suuri laiva ei käänny hetkessä vaikka niin ilmeisesti kuvittelet. Taustatyö on tehty ja muutos on vasta käynnistymässä mm. Mika Kojonkosken johdolla, jolla on ihan kivat näytöt maailmalta.
 

tant gredulin

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Kyllä mun mielestäni opettajat ovat vastuussa tästäkin yhteiskuntamme epäkohdasta. Erityisesti liikunnanopettajat täytyy saada vastuuseen, eihän ne muuta tee kuin seisoskelee kentän laidalla, kun oppilaat hikoilevat.

Luitko nyt jotain, mitä en kirjoittanut? I will be a Martyyr...

Koulujen liikuntatunteja on ymmärtääkseni leikattu, eikä se vaikuta olevan oikea suunta, jos yleisurheilun kannalta ajatellaan. Lisäksi olen ymmärtänyt, että joukkuelajien parissa olevat vapautetaan usein muusta liikunnasta. Onko näin?

Anyway, oma jumppamaikkani oli SM-tason pika-aituri ja kova jätkä valmentamaan myös tyttöjä :)
 

Eino_Mies

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Jos Silja Lehtisen venekunta pudottaa USA:n ja menee välieriin, mutta ei pääse finaaliin, niin onko tässä Match Race -purjehduksessa mahdollisesti joku "pronssilähtö", vai miten ne kärkipään sijoitukset ratkaistaan?
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна

J.Grönvall

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Newcastle United, Philadelphia Eagles
Et ole ilmeisesti tietoinen, että sen edellisen mahalaskun myötä on käynnistetty työ, jossa on mm. kuunneltu 80 huippu-urheilijaa ja lukuisia urheilun asiantuntijoita. Tarkoituksena on ollut ymmärrettää missä on vika ja mitä pitäisi tehdä toisin. Huippu-urheiluamme tullaan uudistamaan isommalla kädellä kuin kenties koskaan, muttta valitettavasti tämä kaikki vie aikaa. Suuri laiva ei käänny hetkessä vaikka niin ilmeisesti kuvittelet. Taustatyö on tehty ja muutos on vasta käynnistymässä mm. Mika Kojonkosken johdolla, jolla on ihan kivat näytöt maailmalta.

HUMU mainittu!

Toivotaan tosiaan, että tästä tulee muutakin kuin power point-esitys, joka käydään läpisemässä ja juodaan kahvit päälle. Kojonkoskella on kivat näytöt mäkihypystä jota harrastaa myös n. viisi ihmistä maailmassa, saapa nähdä kuinka löytyy sävel muun huippu-urheilun kanssa. Ja Tapio Korjus on yhden maailman valtalajin eli keihäänheiton olympiamitalisti.

Minä olen aivan helvetin kyyninen koko HUMUn suhteen mutta jos olen väärässä, niin sehän on sitten kaikille parempi. Minusta kun se suurin asia on edelleen se urheilun asema yhteiskunnassa. Rahaa ei tule ennen kuin sitä aletaan arvostamaan laajasti, myös sitä kansallista tasoa. Siinä eivät HUMU-ryhmät tee tuon taivaallista.

Eikä tämä tarkoita yleisurheilua, vaan KAIKKEA urheilua. Meistä pitäisi todellakin tulla se urheiluhullu kansa. Liekö tässä maassa enää muuta kuin moottoriurheilu jossa jalostuu jatkuvasti urheilijoita maailman huipulle?
 

kimbe66

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Näissähän on ihan rakenteellinen ero Suomen ja useimpien muiden valtioiden välillä. Suomessa urheilijoita kasvattavat urheiluseurat, kun taas maailmalla useimmiten koulut. Yhdysvalloista tuskin löytyy Lahden Ahkeraan verrattavaa seuraa, vaan siellä lahjakkaat urheilijat päästetään yliopistoon stipendeillä. Sama juttu vaikkapa Japanissa, vaikkei niin suuri urheilumahti olekaan.

Pointti tässä on se, että muissa maissa urheiluun panostaminen on kannattavaa. Koulutus tulee kaupan päälle, Suomessa on mietittävä, kumpaanko jaksaa panoksiaan laittaa, kouluun vai urheiluun.

Tähän muuten katkesi omakin jalkapallourani, kun mietin, haluanko varman ammatin, vai tulla sarjajyräksi jalkapalloon (enempään minulla ei kyllä olisi edellytyksiä ollut).

Tässä on kuitenkin suuri syy siihen, että suomalainen urheilutaso on romahtanut.
 

J.Grönvall

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Newcastle United, Philadelphia Eagles
Tähän muuten katkesi omakin jalkapallourani, kun mietin, haluanko varman ammatin, vai tulla sarjajyräksi jalkapalloon (enempään minulla ei kyllä olisi edellytyksiä ollut).

Tässä on kuitenkin suuri syy siihen, että suomalainen urheilutaso on romahtanut.

Minkähänlainen systeemi esimerkiksi Ruotsissa on? Faktahan on se, että siellä rahaa laitetaan urheiluun ja olosuhteisiin. Olen sitä ihmetellyt vuosia miten siellä voi 10 000 asukkaan kaupungista tulla esimerkiksi miljoonien liikevaihtoa pyörittävä jääkiekkoseura ja täällä siihen ei pystytä edes kymmen- tai kaksikymmenkertaisella asukasmäärällä. Onhan siinä pakko olla kyse muustakin kuin menestyksestä.

Toisaalta jalkapalloura Suomessa on ihan kuvaava esimerkki. Vaikka moni jättää sen uran kesken niin moni myös siirtyy futisammattilaiseksi, jopa Suomessa. Palkka on aivan paska mutta kuitenkin.

Jos nyt sitten miettii minkälaista arvostusta kansallisen tason futaaja (joka yleensä on hyvä urheilija) nauttii Suomessa, niin ei minkäänlaista. Pitää pelata parsseloonaa tai muuten naureskellaan. Tuskin todellisuus eroaa tästä myöskään kansallisen tason yleisurheilijalla, vaikka tämä tuskin nauttii palkkaa urheilemisesta.

Sampion esimerkki Rami Hietaniemestä käy myös ihan yhtä hyvin. Vasta menestyminen on se mikä saa rahahanat liikkeelle, ei se, että nähtäisiin urheileminen itsessään hyvänä ja tukemisen arvoisena asiana. Ja nimenomaan urheilu, ei liikunta, ei harrastaminen, vaan kilpaurheilu.

Tätä kautta sitten voisi se meidän huippu-urheilummekin jossain vaiheessa nousta laajemmin esiin ja pärjättäisiin taas jopa olympiatasolla, edes joissain (urheilu)lajeissa.
 

tant gredulin

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Olen huono tulkitsemaan muiden ihmisten itseironiaa :)

Ruotsin yu-systeemiä hehkutettiin kovasti, kun sieltä nousi Klüftin kaltaisia nimiä, mutta sekin taitaa olla vähän hiipunut. Vai siirtyivätkö lahjakkuudet sielläkin muihin lajeihin?
 

Vellihousu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Kojonkoskella on kivat näytöt mäkihypystä jota harrastaa myös n. viisi ihmistä maailmassa, saapa nähdä kuinka löytyy sävel muun huippu-urheilun kanssa. Ja Tapio Korjus on yhden maailman valtalajin eli keihäänheiton olympiamitalisti.

Korjuksesta samaa mieltä, mutta Kojonkoski työskenteli 10 vuotta Norjassa ja näki läheltä sikäläisen huippu-urheilusysteemin. Hänellä luulisi olevan laajemminkin jotakin annettavaa.

Tuossa urheilun arvostuksessa taitaa vaikuttaa menneisyytemme maalla ja metsässä asuvana kansana. Ei täällä ole ollut sellaista kulttuuria että ihan ajanvietteenä lähdetään porukalla katsomaan urheilua, paitsi hiihtoa ja yleisurheilua. Tästä ovat erityisesti pallopelit kärsineet. Tosin futis oli 60-luvulla kaupungeissa hyvinkin suosittua, mutta se oli aikaa ennen kesämökkejä. Nyt ihmiset eivät liiku mökeiltä mihinkään.

Toisaalta, nyt ovat käytössä Urhot sun muut pelit ja vehkeet joista ihmiset halutessaan näkevät vaikka mitä urheilua. TV:stä katsominen ei ole kuitenkaan sama asia, minkä lisäksi arvostuksiin vaikuttavat väärät mielikuvat. Yleisö on kovin fakkiutunutta. Esimerkiksi Veikkausliigassa peli on mainettaan parempaa, mutta potkupallona siitä edelleenkin puhutaan.

En tiedä sitten olisiko ratkaisuna urheilun vieminen ihmisten luo? Tietysti sekin auttaisi jos urheilutapahtumien järjestämiseen satsattaisiin, nimenomaan siis tapahtumina. Suomessa on liikaa sellaista ryppyotsaisuutta että peliähän sinne mennään katsomaan eikä mitään härpätyksiä. Tämä saattoi riittää 60-luvulla, mutta nyt kilpailu vapaa-ajasta on kovempaa. Kaikki vaikuttaa kaikkeen vaikka kuluttajat eivät itse sitä aina tiedostakaan; jo Ruotsissa tapahtumat osataan järjestää paremmin. Sillä on merkityksensä missä raameissa urheilu tapahtuu.

Vähän sekavaa lentoa, mutta pointtina siis se, että eihän urheilu kiinnosta jos ei siitä tehdä kiinnostavaa.
 

Fordél

Jäsen
Minkähänlainen systeemi esimerkiksi Ruotsissa on? Faktahan on se, että siellä rahaa laitetaan urheiluun ja olosuhteisiin. Olen sitä ihmetellyt vuosia miten siellä voi 10 000 asukkaan kaupungista tulla esimerkiksi miljoonien liikevaihtoa pyörittävä jääkiekkoseura ja täällä siihen ei pystytä edes kymmen- tai kaksikymmenkertaisella asukasmäärällä. Onhan siinä pakko olla kyse muustakin kuin menestyksestä.

Kyllä, suomalainen järjestelmähän eroaa selkeästi esimerkiksi Ruotsin ja Norjan järjestelmistä. Myös rahaa liikkuu muissa pohjoismaissa urheiluun ihan eri tavalla kuin Suomessa. Jos Ruotsiin lähdetään vertaamaan, on eroja mm.

-"Suomessa liikunnan ja urheilun toimialan järjestörakenne on kulkenut toiseen suuntaan kuin Ruotsissa. Suomessa organisaatiorakenne on pyrkinyt yhdentymisen sijaan eriytymään sekä toiminnallisesti että taloudellisesti. Seurojen asema on nykyjärjestelmässä heikko."

-"Suomessa valtio ohjaa liikunta‐ ja urheilupolitiikkaa voimakkaammin kuin Ruotsissa."

-Ruotsissa rahapelimarkkinoilta ohjattiin urheiluun vuonna 2007 205 miljoonaa euroa kun taas Suomessa 100 miljoonaa euroa.

-Ruotsissa kunnat käyttivät 2008 liikuntaan 1,3 miljardia euroa kun Suomessa samaan aikaan reilut 400 miljoonaa euroa.

-"Kokonaisuutena ruotsalaiset ovat lisänneet panostusta huippuurheiluun ja olympiakomitean merkitys on kasvanut. Valtion ja todennäköisesti myös yleinen suhtautuminen huippu‐urheiluun on myös muuttunut myönteisemmäksi. Olympiakomitea on lisännyt urheilun kanssa välittömästi työskentelevien henkilöiden määrää."

-Ruotsissa urheilua sponsoroidaan vuosittain 450-500 miljoonan euron summalla kun Suomessa vastaava summa noin 100 miljoonaa euroa.

Lähteenä Jarmo Mäkinen: Urheilun rakenteet ja tuki Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa ja Ylen juttu 30.6.2012
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös