Suomalaiset NHL:ssa 2006-07

[SirKepola]

Saku Koivu on loukkaantumisherkkä kaveri joka ei voi johtaa ykkössentterinä Montrealia mestaruuteen. OJ taas on viime vuosina ollut selvästi parempi NHL jäillä tehden yksinkertaisesti selvästi enemmän pisteitä ja kehityskäyrän olevan ylöspäin.

Väitätkö sitten, että OJ voi johdattaa joukkueensa ykkösentterinä mestaruuteen? OJ on hyvä pelaaja, mutta ei kuitenkaan koskaan kannun voittavan joukkueen ykkössentteri. Tästä voisi lyödä vaikka vähän vetoa.

 

[Hejony]

Ja OJ:n loistonhetket maajoukkueessa legendaarisen USA-pelin lisäksi ovat...?

Tämä on nyt ihan helvetin typerää ja turhaa, kun molemmat osapuolet jauhavat omaa mantraansa. Jokainen voi tietysti annettujen faktojen pohjalta päätellä kumpi on oikeassa... :)

 

[Snaipperi #16]

Ja OJ:n loistonhetket maajoukkueessa legendaarisen USA-pelin lisäksi ovat...?

Tämä on nyt ihan helvetin typerää ja turhaa, kun molemmat osapuolet jauhavat omaa mantraansa. Jokainen voi tietysti annettujen faktojen pohjalta päätellä kumpi on oikeassa... :)

Niin sama juttu ny vähän pyörii, ei tässä oikein mitään sanottavaa ole. Eikä OJ:kaan välttämättä kannua nosta, mutta suuremmat mahdollisuudet OJ:lla on jos kehitys jatkuu noin hyvin. Ei tonne top50 ihan joka jannua valita ;). Joo mutta nyt nukkumaan, huomenna aikainen herätys ---> ei jaksa aloittaa mitään Scarface tyylistä inttämistä joka jatkuu 15 sivua.

 

[Grainger]

Maajoukkueessa Saku ja Teemu leikittelee alkulohkojoukkueilla itselleen kovat tehot ylivoimalla. OJ ja Peltonen taas hilaavat itsensä lähes samoihin pisteisin myöhemmässä vaiheessa turnausta.

Älä nyt viitsi tätä vanhaa paskaa jauhaa, vaan katso se Torino nyt viimeisimpänä.

World Cupissa oli eräs numero 11, joka vei Suomen finaaliin. Olympialaisten välierän parhaaksi valittiin samainen numero 11. NHL:n playoffeissa ei ole montaa suomalaista, joka olisi pelannut samalla piste per peli keskiarvolla kuin tämä numero 11. Torinossa Olli Jokinen onnistui tasan yhdessä pelissä ja nyt hän on suurten pelien mies? Voi KalPa, miksi ihmiset ovat näin yksinkertaisia?

Eikö tästä Koivu vs Jokinen -aiheesta ole jossain ihan omakin ketju?

 

[Yorgos]

Tuo 0.81 ja 0.53 keskiarvot ovat kiistatta aika merkittävässä roolissa, vaikka Jokinen nyt olisikin peräti parilla kaudella saanut pisteitä tehtyä. Fakta on kuitenkin, että pelimäärät ovat lähes tasoissa ja pisteissä kai on turha vertailla.

Ottamatta mitenkään kantaa aiheeseen Saku vai Olli (molemmat kun ovat todella harvinaisen hyviä), tartun tähän tilastofaktaan, koska se ei mielestäni nyt ihan niin kiistaton lyömäase ole. Pisteissä tuo pelikohtainen ero on tasan 161 pistettä. Saku kuitenkin aloitti uransa isossa liigassa hitusen reilun 2 vuotta vanhempana. Merkittävää tämä on mielestäni siksi, että OJ oli niin tavattoman nuori lähtiessään kokeilemaan. Nykytahdissaan OJ voi vähän jopa jarrutella niin saa tuon Sakun nykyisen piste/peli tilaston kiinni uransa aikana, jos jätetään Ollin 2 ensimmäistä kautta huomiotta. En jaksanut myöskään kausivertailla Montrealin ja OJ:n vastaavan seuran sijoituksia, mutta veikkaan, että sieltäkin jotain tilastofaktaa saa käännettyä OJ:n suuntaan. Hyvässä joukkueessa on vaan helpompi takoa henk. koht. pisteitä kuin huonossa.

Sakun loukkaantumisherkkyys ei mielestäni ole mitenkään pois hänen suuruudestaan pelaajana. Päin vastoin osoitus suuruudesta kun jaksaa/pystyy tekemään paluun kerta toisensa jälkeen, monelta paskemmalta on jäänyt tekemättä.

Eniten arvostan pisteiden sijaan molempien uralla valintaa seurajoukkueensa kapteeniksi.

 

[Snaipperi #16]

Ottamatta mitenkään kantaa aiheeseen Saku vai Olli (molemmat kun ovat todella harvinaisen hyviä), tartun tähän tilastofaktaan, koska se ei mielestäni nyt ihan niin kiistaton lyömäase ole. Pisteissä tuo pelikohtainen ero on tasan 161 pistettä. Saku kuitenkin aloitti uransa isossa liigassa hitusen reilun 2 vuotta vanhempana. Merkittävää tämä on mielestäni siksi, että OJ oli niin tavattoman nuori lähtiessään kokeilemaan. Nykytahdissaan OJ voi vähän jopa jarrutella niin saa tuon Sakun nykyisen piste/peli tilaston kiinni uransa aikana, jos jätetään Ollin 2 ensimmäistä kautta huomiotta. En jaksanut myöskään kausivertailla Montrealin ja OJ:n vastaavan seuran sijoituksia, mutta veikkaan, että sieltäkin jotain tilastofaktaa saa käännettyä OJ:n suuntaan. Hyvässä joukkueessa on vaan helpompi takoa henk. koht. pisteitä kuin huonossa.

Sakun loukkaantumisherkkyys ei mielestäni ole mitenkään pois hänen suuruudestaan pelaajana. Päin vastoin osoitus suuruudesta kun jaksaa/pystyy tekemään paluun kerta toisensa jälkeen, monelta paskemmalta on jäänyt tekemättä.

Eniten arvostan pisteiden sijaan molempien uralla valintaa seurajoukkueensa kapteeniksi.

Nimenomaan onhan Koivulla vielä parempi ura, mutta kyllä OJ on jo pelillisesti se ykkönen. Takoo paikat kunnossa paljon kovempia pisteitä kun Koivu ja tulee nousemaan Koivun ohi uran pisteissäkin todennäköisesti. Ja OJ:lla on suurempi todennäköisyys näillä perusteilla olla kannun voittava ykkössentteri.

Ja kyllä loukkaantumisherkkyys on pois joukkueelta, edelleenkään joukkueelle ei tule yhtään maaleja tai voittoja jos sympaattinen kapteeni on hajalla katsomon puolella. Eikä joukkue jonka ykkössentteri on hajalla ole noin usein niin pysty taistelemaan edes kannusta, sehän on mahdottomuus, ei silmävamma tuo yhtään voittoa playoff-sarjoissa ja niin edelleen.

Hyvä huomio Olli oli aika janari ensi vuodet NHL:ssä, ja on sen takia piste per peli tahdissa vielä jäljessä, mutta ei tule olemaan uransa jälkeen. OJ on noussut pelilliseksi ykköseksi ja näin tulee olemaan myös maajoukkueessa seuraavissa arvoturnauksissa.

Ja voihan tässä pikkuvedon ottaa, veikkaan että OJ tekee Koivua isommat pisteet jälleen ensi kaudella.

 

[varjo]

Ja voihan tässä pikkuvedon ottaa, veikkaan että OJ tekee Koivua isommat pisteet jälleen ensi kaudella.

Ainoa asia mistä joukkueitten kapteenien kohdalla voi lyödä vetoa on se, pääsevätkö heidän joukkueensa pudotuspeleihin. Kunhan nyt OJ ensin tekisi edes satavuotiasta Temeä paremmat pisteet niin sitten voidaan alkaa puhua tilastoista.
Huoh, tulee niin mieleen edelliset Koivu vs. OJ ketjut, kyllä aikamoista mummojenpotkimishenkeä löytyy OJ:n fanipojista, kun jaksetaan hehkuttaa sitä että 190 cm 27v kaveri tekee NHL:ssä kovempia pisteitä kuin 178 cm ja 32v. Luultavasti viiden vuoden päästä samaiset fanipojat onanoivat henkisesti Koivun lopettaessa uransa "hahah, OJ on niin paljon kovempi kun se jatkaa yhä NHL:ssä".

 

[Hejony]

Nimenomaan onhan Koivulla vielä parempi ura, mutta kyllä OJ on jo pelillisesti se ykkönen. Takoo paikat kunnossa paljon kovempia pisteitä kun Koivu ja tulee nousemaan Koivun ohi uran pisteissäkin todennäköisesti. Ja OJ:lla on suurempi todennäköisyys näillä perusteilla olla kannun voittava ykkössentteri.

Ja kyllä loukkaantumisherkkyys on pois joukkueelta, edelleenkään joukkueelle ei tule yhtään maaleja tai voittoja jos sympaattinen kapteeni on hajalla katsomon puolella. Eikä joukkue jonka ykkössentteri on hajalla ole noin usein niin pysty taistelemaan edes kannusta, sehän on mahdottomuus, ei silmävamma tuo yhtään voittoa playoff-sarjoissa ja niin edelleen.

Hyvä huomio Olli oli aika janari ensi vuodet NHL:ssä, ja on sen takia piste per peli tahdissa vielä jäljessä, mutta ei tule olemaan uransa jälkeen. OJ on noussut pelilliseksi ykköseksi ja näin tulee olemaan myös maajoukkueessa seuraavissa arvoturnauksissa.

Ja voihan tässä pikkuvedon ottaa, veikkaan että OJ tekee Koivua isommat pisteet jälleen ensi kaudella.

Ja OJ:n loistonhetket maajoukkueessa legendaarisen USA-pelin lisäksi ovat...?

Älä nyt viitsi tätä vanhaa paskaa jauhaa, vaan katso se Torino nyt viimeisimpänä.

World Cupissa oli eräs numero 11, joka vei Suomen finaaliin. Olympialaisten välierän parhaaksi valittiin samainen numero 11. NHL:n playoffeissa ei ole montaa suomalaista, joka olisi pelannut samalla piste per peli keskiarvolla kuin tämä numero 11. Torinossa Olli Jokinen onnistui tasan yhdessä pelissä ja nyt hän on suurten pelien mies? Voi KalPa, miksi ihmiset ovat näin yksinkertaisia?

Vastaile nyt ensin noihin minun ja Grangerin viesteihin, jos haluat jatkaa keskustelua edes jollain tasolla vakavasti. Tuo, että huomioit ja lainaat vain omalle mielipiteellesi edullisia viestejä, ja jätät kysymyksiin vastaamatta tuhoaa väittelyn ja koko ketju menee typeräksi TOJ:maiseksi hokemiseksi.

Tässähän on nyt periaatteessa kaksi vaihtoehtoa maajoukkuepelien perusteella, joko olet väärässä, tai sitten termit "pelillisesti" ja "paineensietokyky" saavat suussasi aivan ennennäkemättömän merkityksen.

 

[repe_joke]

ei silmävamma tuo yhtään voittoa playoff-sarjoissa ja niin edelleen.

Kerroppas nyt tyhmälle, kuinka tuo kyseinen silmävamma (joka saattaa lopettaa Koivun uran), johtuu loukkaantumisherkkyydestä.
Itselleni ei ainakaan aukea, kuinka voi varautua siihen, että vastustaja ei osaa käsitellä mailaansa.

Jos kyseessä oli esimerkki, niin miksi et saman tien vetänyt syöpää mukaan, ihan yhtän paljon silläkin on tekemistä loukkaantumisherkkyyden kanssa.

 

[Taitopelaaja]

Saku Koivu ja Olli Jokinen ovat tällä hetkellä ehdottomasti kaksi parasta keskushyökkääjää, joita suomelta löytyy. Molempia heitä tarvitaan, mikäli aiommin menestyä (lue: voittaa) arvokisoissa.

Vaikka molemmat heistä ovat huikeita pelaajia, en jaksa millään käsittää sitä, miten joku saa leivottua Olli Jokisesta paremman pelaajan kuin Saku Koivu. On varsin huvittavaa, että (lähes) tärkeimpänä perusteluna OJ:n kannattajat käyttävät tuota World Cupia, jolloin Koivu tosiaan oli puolikuntoinen ja Jokinen puolestaa elämänsä iskussa. Tämän jälkeen OJ:n kannattajat turvautuvat NHL:n runkosarjan pistepörssiin, jolla OJ kieltämättä komeilikin viime kaudella varsin korkealla. Toki alkukaudesta terveenä ollessaan Koivu oli OJ:ta paremmassa iskussa, mutta kun tässä kerran keskustellaan maajoukkueen ykkössentterin paikasta, niin on varsin väärin nojautua NHL-tilastoihin. Pelillisesti Jokinen pelasi vahvemmat arvokisat kuin Koivu ainoastaan 2004 vuoden World Cupin muodossa - senkin sanon vain tietyin varauksin. Ja muistettakoon toki, että siinäkin turnauksessa Koivu löi Jokisen pisteiden muodossa (kuten kaikissa muissakin turnauksissa).

Olli Jokisen onnistumiset arvokisoissa voidaan laskea vähin sormin. Kaikki onnistumiset ovat tulleet silloin, kun hän on ollut kakkossentterinä. Silloin Koivu on kantanut suurimman pelillisen sekä henkisen taakan, joten OJ ei ole romahtanut. Kiistaton fakta on kuitenkin, että ykkössentteriksi OJ:sta ei ole, mikäli hänen tasonsa romahtaa vastuun myötä. Näin on käynyt joka kerta, kun hänen niskalleen on kaadettu suurin pelillinen vastuu ja osa henkisestä taakasta. Ihmettelenkin, mistä tämä sana "päällikkö" hänen kohdallaan on peräisin? Oikeastaan minua hirvittää aika, kun Koivu, Selänne, Lehtinen ja Peltonen lopettavat maajoukkueuransa. OJ:n olisi kasvattava pelillisesti ja etenkin henkisesti, jotta "päällikkö"-sanaa voitaisiin todella käyttää.

Minä en saa millään Olli Jokisesta pelillisesti parempaa pelaajaa kuin Saku Koivu, mutta ei minun onneksi tarvitsekaan. Koivu on niin monissa arvokisoissa osoittanut olevansa se pelaaja, johon Suomi voi nojautua niin pelillisellä kuin henkiselläkin puolella.

 

[Snaipperi #16]

Saku Koivu ja Olli Jokinen ovat tällä hetkellä ehdottomasti kaksi parasta keskushyökkääjää, joita suomelta löytyy. Molempia heitä tarvitaan, mikäli aiommin menestyä (lue: voittaa) arvokisoissa.

Vaikka molemmat heistä ovat huikeita pelaajia, en jaksa millään käsittää sitä, miten joku saa leivottua Olli Jokisesta paremman pelaajan kuin Saku Koivu. On varsin huvittavaa, että (lähes) tärkeimpänä perusteluna OJ:n kannattajat käyttävät tuota World Cupia, jolloin Koivu tosiaan oli puolikuntoinen ja Jokinen puolestaa elämänsä iskussa. Tämän jälkeen OJ:n kannattajat turvautuvat NHL:n runkosarjan pistepörssiin, jolla OJ kieltämättä komeilikin viime kaudella varsin korkealla. Toki alkukaudesta terveenä ollessaan Koivu oli OJ:ta paremmassa iskussa, mutta kun tässä kerran keskustellaan maajoukkueen ykkössentterin paikasta, niin on varsin väärin nojautua NHL-tilastoihin. Pelillisesti Jokinen pelasi vahvemmat arvokisat kuin Koivu ainoastaan 2004 vuoden World Cupin muodossa - senkin sanon vain tietyin varauksin. Ja muistettakoon toki, että siinäkin turnauksessa Koivu löi Jokisen pisteiden muodossa (kuten kaikissa muissakin turnauksissa).

Olli Jokisen onnistumiset arvokisoissa voidaan laskea vähin sormin. Kaikki onnistumiset ovat tulleet silloin, kun hän on ollut kakkossentterinä. Silloin Koivu on kantanut suurimman pelillisen sekä henkisen taakan, joten OJ ei ole romahtanut. Kiistaton fakta on kuitenkin, että ykkössentteriksi OJ:sta ei ole, mikäli hänen tasonsa romahtaa vastuun myötä. Näin on käynyt joka kerta, kun hänen niskalleen on kaadettu suurin pelillinen vastuu ja osa henkisestä taakasta. Ihmettelenkin, mistä tämä sana "päällikkö" hänen kohdallaan on peräisin? Oikeastaan minua hirvittää aika, kun Koivu, Selänne, Lehtinen ja Peltonen lopettavat maajoukkueuransa. OJ:n olisi kasvattava pelillisesti ja etenkin henkisesti, jotta "päällikkö"-sanaa voitaisiin todella käyttää.

Minä en saa millään Olli Jokisesta pelillisesti parempaa pelaajaa kuin Saku Koivu, mutta ei minun onneksi tarvitsekaan. Koivu on niin monissa arvokisoissa osoittanut olevansa se pelaaja, johon Suomi voi nojautua niin pelillisellä kuin henkiselläkin puolella.

Niin no kyllä Olli on jo vuodesta 2004 jälkeen ollut tulessa. Koivulla on enemmän jääaikaa ja Teme ja Jere rinnalla ja paljon yv-aikaa. OJ teki Peltosen kanssa kovempia pisteitä Torinossa ratkaisupeleissä. Tämä turkunickki huutaa että missä pelissä USA-pelin lisäksi niin voin sanoa että finaalissa,välierissä ja USA-pelissä ja WC:ssa lisäksi. Lisäksi vuoden 2004 ja 2005 MM-skaboissa ollaan oltu huonoilla joukkueilla jossa Peltonen ja OJ ovat tehneet käytännössä kaikki tärkeät pisteet, Tomi Kalliot sun muut ovat luutineet ohi joka paikasta.

Ette vaan mahda sille mitään että OJ takoo rutkasti enemmän pisteitä nykyään NHL:ssä umpipaskassa joukkueessa, johon nyt tosin tulee parannusta. Koivu taas ei siihen pysty koska on jatkuvasti hajalla ja vaikka miehellä on Kovalevit sun muut rinnalla. OJ ja Luongo ovat syy miksi Florida on ollut edes lähellä poffeja viime aikoina. Lisäksi OJ ei ole hajalla koko aika ja on auttamassa joukkuettaan jäällä, ja NOSTAA tasoaan vuosi vuodelta, vaikka on jo nyt selvästi Koivua tehokkaampi. Aamen.

 

[Grainger]

USA-pelin lisäksi niin voin sanoa että finaalissa,välierissä ja USA-pelissä ja WC:ssa lisäksi.

Välierä Suomi-Venäjä, Saku Koivu 1+1 ja valinta ottelun parhaaksi pelaajaksi. Heitä ne Jokisen vastaavat ansiot. Finaalissa Koivu pelasi aloituksen jälkeen Selänteen kautta Timoselle paikan ja meni vielä itse maskimieheksi. Samalla lailla maalissa mukana kuin Jokinen 2-2 -tasoituksessa.

World Cup, Saku Koivu loukkaantuneena 3+1, Olli Jokinen huippukunnossa 2+1.

Vielä niitä faktoja?

 

[Taitopelaaja]

Ette vaan mahda sille mitään että OJ takoo rutkasti enemmän pisteitä nykyään NHL:ssä umpipaskassa joukkueessa, johon nyt tosin tulee parannusta. Koivu taas ei siihen pysty koska on jatkuvasti hajalla ja vaikka miehellä on Kovalevit sun muut rinnalla. OJ ja Luongo ovat syy miksi Florida on ollut edes lähellä poffeja viime aikoina. Lisäksi OJ ei ole hajalla koko aika ja on auttamassa joukkuettaan jäällä, ja NOSTAA tasoaan vuosi vuodelta, vaikka on jo nyt selvästi Koivua tehokkaampi. Aamen.

Miten Koivu sitten on nostanut joukkueensa playoffeihin, vaikka joukkueessa ei ehkä pelaa yhtään esimerkiksi Luongon tasoista NHL-pelaajaa? Kovalev ei ole ollut mitenkään huikea pelaaja parina viime vuonna, joten se siitä.

On totta, että Jokisen ura on ollut nousussa, enkä pistä pahakseni, mikäli hänestä tulisi Suomen paras pelaaja. Tällä hän ei vielä sille tasolle yllä. Ja kaikessa hehkutuksessasi kannattaa ottaa huomioon myös se, että Koivun kentällinen pelaa arvokisoissa vastustajan parhaita pelaajia vastaan lähes poikkeuksetta. Jokisen kentälle jää näin paremmat mahdollisuudet onnistua.

 

[varjo]

Ette vaan mahda sille mitään että OJ takoo rutkasti enemmän pisteitä nykyään NHL:ssä umpipaskassa joukkueessa, johon nyt tosin tulee parannusta. Koivu taas ei siihen pysty koska on jatkuvasti hajalla ja vaikka miehellä on Kovalevit sun muut rinnalla. OJ ja Luongo ovat syy miksi Florida on ollut edes lähellä poffeja viime aikoina. Lisäksi OJ ei ole hajalla koko aika ja on auttamassa joukkuettaan jäällä, ja NOSTAA tasoaan vuosi vuodelta, vaikka on jo nyt selvästi Koivua tehokkaampi. Aamen.

Kovalev ei pelannut Koivun kanssa kuin alkukaudella, jolloin miehet olivatkin yli OJ:n pistekeskiarvossa kiinni. Tämän jälkeen ketjuja on sekoitettu jotta hyökkäykseen tulisi laajuutta.

Kerrotko vielä mihin OJ on pantterit johdattanut? Huolimatta siitä, että maalissa on ollut yksi NHL:n parhaista maalivahdeista, mitä samaa ei voi sanoa Montrealista monena vuonna pl. Theon one-hit-wonder-vuosi.

Koko vastakkainasettelu on muutenkin absurdi, koska mitään erityistä kilpailua ei ole seuraavina vuosina, paitsi tietenkin fanipoikien mielissä. Koivu on Suomen maajoukkueen kapteeni, teki Jokinen kuinka paljon pisteitä tahansa.

 

[Snaipperi #16]

Välierä Suomi-Venäjä, Saku Koivu 1+1 ja valinta ottelun parhaaksi pelaajaksi. Heitä ne Jokisen vastaavat ansiot. Finaalissa Koivu pelasi aloituksen jälkeen Selänteen kautta Timoselle paikan ja meni vielä itse maskimieheksi. Samalla lailla maalissa mukana kuin Jokinen 2-2 -tasoituksessa.

World Cup, Saku Koivu loukkaantuneena 3+1, Olli Jokinen huippukunnossa 2+1.

Vielä niitä faktoja?

Muista myös että Koivun kenttä on ollut jäällä molemmissa finaaleissa kolmannessa erässä ollut tunaroimassa ensimmäisen vaihdon maalin joka on katkaissut selkärangan. Toki WC:ssa he tekivät tuplatunaroinnin, päästivät Kanadan koko pelin ensimmäisessä vaihdossa maalintekoon ja kolmannen erän alussa tunaroivat Doanin maalin heti alussa. Se jos mikä katkaisee selkärangan ja kaataa haaveet mestaruudesta.

OJ on pelillisesti jo selvästi NHL.ssä edellä (on kunnossa lähes aina ja tekee Koivua parempia pisteitä) ja maajoukkueessa pelillisesti hieman edellä, jokseenkin Koivun "isärooli" tekee miehestä ykkössentterin. Kyseessähän oli alunperin siitä että OJ ON NYT PELILLISESTI YKKÖNEN leijonissa ja NHL:ssä eikä miesten koko uran kestävä vertailu.

 

[Taitopelaaja]

OJ on pelillisesti jo selvästi NHL.ssä edellä (on kunnossa lähes aina ja tekee Koivua parempia pisteitä) ja maajoukkueessa pelillisesti hieman edellä, jokseenkin Koivun "isärooli" tekee miehestä ykkössentterin. Kyseessähän oli alunperin siitä että OJ ON NYT PELILLISESTI YKKÖNEN leijonissa ja NHL:ssä eikä miesten koko uran kestävä vertailu.

Ennen ei voida esittää minkäänlaisia järjellisiä perusteluja sille, miten Olli Jokinen olisi pelillisesti Koivua parempi, kun hän pelaa jossain turnauksessa paremmin kuin Koivu. Torinossa Koivu oli pelillisesti Jokista edellä ja se lienee paras vertailukohta tässä vaiheessa.

 

[repe_joke]

Kyseessähän oli alunperin siitä että OJ ON NYT PELILLISESTI YKKÖNEN leijonissa ja NHL:ssä eikä miesten koko uran kestävä vertailu.

Ehdottomasti. En muista yksiäkään kisoja joissa Koivu on ollut niin paska kuin OJ oli kevään MM-kisoissa.

Ai mitä OJ oli oli puolikuntoinen? Mitäs perkeleen väliä sillä on? OJ on leijonien leijona, ja pelillisesti Koivua edellä, joten kait hänen pitäisi sitten johtaa leijonia vaikka toinen jalka haudassa.
Kahdet viime MM-kisat OJ on ollut sysipaska. Perustele minulle mitenkä OJ on noiden kisojen perusteella pelillinen johtaja.
Sitten kun maajoukkueessa on ollut oikea ykköskenttä (Koivun johtama), niin on OJ:kin saanut jopa jotain aikaan. Mitenkä selität tämän?

Ja vastaa myös kysymykseeni loukkaantumisherkkyydestä, jos meinaat vielä yhdenkin viestin tänne kirjoittaa. Ja taitaa olla muitakin kysymyksiä, joihinka et ole vain viittinyt vastata.

 

[Snaipperi #16]

Ehdottomasti. En muista yksiäkään kisoja joissa Koivu on ollut niin paska kuin OJ oli kevään MM-kisoissa.

Ai mitä OJ oli oli puolikuntoinen? Mitäs perkeleen väliä sillä on? OJ on leijonien leijona, ja pelillisesti Koivua edellä, joten kait hänen pitäisi sitten johtaa leijonia vaikka toinen jalka haudassa.
Kahdet viime MM-kisat OJ on ollut sysipaska. Perustele minulle mitenkä OJ on noiden kisojen perusteella pelillinen johtaja.
Sitten kun maajoukkueessa on ollut oikea ykköskenttä (Koivun johtama), niin on OJ:kin saanut jopa jotain aikaan. Mitenkä selität tämän?

Ja vastaa myös kysymykseeni loukkaantumisherkkyydestä, jos meinaat vielä yhdenkin viestin tänne kirjoittaa. Ja taitaa olla muitakin kysymyksiä, joihinka et ole vain viittinyt vastata.

Se että jos Jokisen lisäksi Koivu on ollut kisoissa on yleensä tarkoittanut että on kyseessä isot karkelot jonka ajan NHL on kiinni että saamme kaksi parasta kenttäämme käyttöön, joka on nykyään todella harvinaista.

Loukkaantumisherkkyys on Koivun suurimpia heikkouksia, mies on aivan liikaa poissa. Milloin joku on huitaissut silmään, milloin on lähes kuolettavaa sairautta, milloin on kroppa täysin hajalla. Joukkue jonka ykkössentterinä on noin paljon loukkaantuva pelaaja voi voittaa mitään.

Todellakin OJ on Leijonien leijona, tuli kauden päätyttyä keskenkuntoisena kisoihin, joka on harvinaista koska OJ on niin harvoin loukkaantunut toisin kuin Koivu. Monestihan silloin kun ykkösen paikka on ollut Ollilla niin joukkue on ollut sen pari kertaa niin huono ettei sillä ole voinut menestyä esim viime kisat jossa pakisto oli aivan sysipaska kiekollisesti ja ei ratkaisijoitakaan ollut.

Suomalaiset rakastavat ihmisiä jotka selviytyvät vastoinkäymisistä, mutta ne sairaudet ja loukkaantumiset eivät auta joukkuetta PELILLISESTI, mutta nostavat kyllä arvostusta.

Olen vastannut jatkuvasti kysymykseen, mutta voitteko te sanoa mielipiteenne asiasta jossa Koivun kenttä on tupeksinut erien aluissa joukkueen selkärangan katkaisevia osumia WC:n finaalissa 2 kappalein ja Torinon finaalissa. Ei taida pääkoppa kestää sittenkään, niinkuin kävi USA pelissäkin kun huitoi ja riehui itsensä boksiin 3 kertaa. OLi muuten ylläri jäähyllä silloinkin kun Ruotsi teki 6-5 maalin 2003(Mutta sen paikkaa 0+3 tehot) On totta että Olli otti myllyn Kaberlea vastaan välierissä, mutta peliä oli jäljellä enää joitain sekuntteja ja Tshekit johti jo 3-1.

 

[repe_joke]

Se että jos Jokisen lisäksi Koivu on ollut kisoissa on yleensä tarkoittanut että on kyseessä isot karkelot jonka ajan NHL on kiinni että saamme kaksi parasta kenttäämme käyttöön, joka on nykyään todella harvinaista.

Niin ja kokonaisuuten Koivu on ollut näissä kisoissa Jokista parempi, WC turnausta lukuunottamatta, jossa koko Koivun kenttä oli puolikuntoinen.
Ja silloin kun Jokinen on ollut itse kisoissa mukana, mies on aina ollut täysi paska. Perusteleppa se jotenkin hyväksi.

Loukkaantumisherkkyys on Koivun suurimpia heikkouksia, mies on aivan liikaa poissa. Milloin joku on huitaissut silmään, milloin on lähes kuolettavaa sairautta, milloin on kroppa täysin hajalla. Joukkue jonka ykkössentterinä on noin paljon loukkaantuva pelaaja voi voittaa mitään.

Elikkä, jos minä käyn vetämässä jotain random lätkäpelaajaa pesismailalla päähän, niin se on loukkaantumisherkkä?
Jos Jokinen sairastuu joskus syöpään, niin hänkin on loukkaantumisherkkä?

Minä en ole kovin perehtynyt lääketieteeseen, mutta uskallan silti väittää, että syöpä ei loukkaantuminen, vaan sairaus.

Ihan naurettavaa, kun sinä pidät asioita joille itse ei voi yhtään mitään loukkaantumisherkkyytenä.

Todellakin OJ on Leijonien leijona, tuli kauden päätyttyä keskenkuntoisena kisoihin, joka on harvinaista koska OJ on niin harvoin loukkaantunut toisin kuin Koivu. Monestihan silloin kun ykkösen paikka on ollut Ollilla niin joukkue on ollut sen pari kertaa niin huono ettei sillä ole voinut menestyä esim viime kisat jossa pakisto oli aivan sysipaska kiekollisesti ja ei ratkaisijoitakaan ollut.

Todellakin, OJ oli koko kisojen paskin suomalais pelaaja, vaikka odotuksia oli hieman suurempaan.
OJ:sta olisi ollut paljon suurempi apu, jos olisi jäänyt kotiin. Se on pelimiehen merkki, että ei lähde hakemaan vauhtia arvokisoihin.
Ja aivan turha syyttää muuta joukkuetta siitä, että OJ itse oli täysi paska.

Suomalaiset rakastavat ihmisiä jotka selviytyvät vastoinkäymisistä, mutta ne sairaudet ja loukkaantumiset eivät auta joukkuetta PELILLISESTI, mutta nostavat kyllä arvostusta.

Minulle ei tuottaisi mitään tuskaa myöntää, että OJ on Koivua parempi pelaaja, jos näin todella olisi. Etenkin maajoukkueessa OJ aina ollut täysi paska, kun siltä on jotain odottanut, kuten esim kaksissa viime kisoissa.
Siinä sinulle sitä joukkueen auttamista pelillisesti kerrakseen.

Olen vastannut jatkuvasti kysymykseen, mutta voitteko te sanoa mielipiteenne asiasta jossa Koivun kenttä on tupeksinut erien aluissa joukkueen selkärangan katkaisevia osumia WC:n finaalissa 2 kappalein ja Torinon finaalissa. Ei taida pääkoppa kestää sittenkään, niinkuin kävi USA pelissäkin kun huitoi ja riehui itsensä boksiin 3 kertaa. OLi muuten ylläri jäähyllä silloinkin kun Ruotsi teki 6-5 maalin 2003(Mutta sen paikkaa 0+3 tehot) On totta että Olli otti myllyn Kaberlea vastaan välierissä, mutta peliä oli jäljellä enää joitain sekuntteja ja Tshekit johti jo 3-1.

Torinon mailankatkeamisesta, ei voi syyttää ketään. Voi kuule sattua ihan kenellekkä tahansa.
Ja eipä se Jokisenkaan pää kestänyt pistää tyhjästä maalista sisään samassa pelissä. Joten se siitä.

WC:tä en itse rehellisesti sanoen muista enää kovin tarkkaan (nähnyt pelin vain kerran, ja silloin olin ajankohdasta johtuen väsynyt), joten sitä en edes kommentoi.

03 MM-kisoissa Koivun kenttä ei tainnut olla kertaakaan jäällä, kun Ruotsi iski maalin. Olisi varmaan pitänyt järjestellä enemmän kuin se 3 maalia, että Hurmeellakin olisi voitettu.
Outoa muuten, että kun maajoukkue ei pärjää OJ ykkösenä, niin vika on joukkueessa. Kun maajoukkue ei pärjää Koivu ykkösenä, vika on Koivussa.

Edellisissä kisoissa OJ sitten olikin vain yksinkertaisesti paska kaikissa pelaamissaan otteluissa, ja se siitä.
Suomi oli muuten siinä hävityssä Tsekki pelissä se parempi joukkue, mutta siitä huolimatta se ei pystynyt OJ:n johdolla peliä voittamaan.

 

[Grainger]

Ei taida pääkoppa kestää sittenkään

Saku on sentään voittanut urallaan jotain, Jokinen ei.

Puolivälierä Suomi-Venäjä MM-kisoissa 2005. Olli Jokinen saa joukkueen johtajana kunnina laukoa viimeisen rankkarin ja mitä tekee mies? No ei ainakaan maalia. Eli pää ei kestä, näinhän se sinun logiikallasi menee.

Olympiafinaalissa mies saa avopaikan tasoittaa pelin. Ei onnistu nostamaan paikasta, josta jopa minä olisin tehnyt maalin. Eikö pää kestä?

Samaisessa finaalissa Ruotsin voittomaali syntyy, kun Saku Koivun maila katkeaa. Pääkö ei kestä?

Tämä kaveri on surkea trolli, joka on onnistut tehtävässään aika hyvin.

Saku on ollut aina pelillisesti edellä maajoukkueessa. NHL:ssa tahti on kääntymässä, mutta katsellaan vielä pari kautta kestääkö Päällikkö paineita.

Tällä hetkellä tilanne on loistava: Suomella on kaksi supertähteä senttereinä. Mutta muutaman vuoden kuluttua ei ole, elli nuorempi Koivu kehity hyökkäyspään spesialistiksi. Katsellaan sitten, pärjääkö OJ maajoukkueen ykkössentterinä. Vielä hän ei ole pärjännyt.

 

[Snaipperi #16]

Syöpä ja muut vastoinkäymiset. Milloin mies pelaa täyden kauden. Aina on paskana olkapää jalka, silmä, syöpä jne. Mies on pelannut otteluita vähän NHL:ssä kun on kumminkin pelannut reilut 10 kautta.

Perustele miten OJ oli paska Torinossa. Nakutti saman verran maaleja kuin Teemu, mutta isoissa peleissä, Temen 6 maalista neljähän syntyi Sveitsiä ja Italiaa vastaan. OJ oli joukkueen kantavia voimia koko turnauksen ajan.

Ai OJ:n pää ei kestä jos ilmasta ottaa kiekon nopeasti ja lyö kiekon maalille ja Lundi venyttää roinat eteen. Ei ollut mikään suoraan lapaan tilanne.


OJ siis oli 6 maalillaan paras maalintekijä Temen kanssa, joten aika paska turnaus ?!?!. Kyllähän Peltonen ja OJ yhteispeli on aina toiminut.

Ja sun mielestä on huonoa tuuria että Koivun kenttä aina ensimmäisessä aloituksessa sössii maaleja. WC:ssa nähtiin tämä jo kaksi kertaa Kanadaa vastaan.

Ja edelleen OJ on tehokkaampi pelaaja kuin Koivu seurajoukkueessaankin, jossa pelataan suurin osa peleistä. Ottaahan se koville kun Koivu ei vaan pärjää isojen poikien pelissä olemalla hajalla koko aika- valitettavaa, niin sympaattinen kuin kaveri onkin.

 

[Grainger]

Ai OJ:n pää ei kestä jos ilmasta ottaa kiekon nopeasti ja lyö kiekon maalille ja Lundi venyttää roinat eteen. Ei ollut mikään suoraan lapaan tilanne.

Joo, ja Sakun pää ei kestä, kun maila katkeaa aloituksessa? Trolli mikä trolli.

Kuitenkin Saku on ollut selvästi tehokkaampi sekä maajoukkueessa, että NHL:ssa, kun katsotaan pelkkiä pisteitä. Muut taidot ovatkin sitten selvästi Koivulle.

Jokinen on nousemassa Koivun tasolle maajoukkueessa, mutta ei ole vielä lähelläkään. OJ teki ehkä kuusi maalia, mutta onnistui tasan kahdessa pelissä. Se ei ole paljon se. Vastaavasti Koivu pelasi yhden surkean ottelun ja yhden ei-niin-hyvän ottelun.

Vertailu on järjetöntä, niin kauan, kunnes OJ antaa jotain näyttöjä yhden USA-pelin lisäksi.

 

[Mäyris]

Olen tässä sivusta seurannut tämän "keskustelun" kulkua ja täytyy kyllä ihmetellä eräiden valtavaa halua dissata Koivua ja ylistää Jokista. Perisuomalainen kateus ilmeisesti nostaa tässäkin päätään... Molemmat ovat hienoja pelaajia, mutta täysin erityylisiä. Eiköhän se ole maajoukkueen etu että löytyy pari huippusentteriä mahdollisesti ainakin vielä parin vuoden ajan.

 

[repe_joke]

Syöpä ja muut vastoinkäymiset. Milloin mies pelaa täyden kauden. Aina on paskana olkapää jalka, silmä, syöpä jne. Mies on pelannut otteluita vähän NHL:ssä kun on kumminkin pelannut reilut 10 kautta.

Vaikea tietää kenellekkä meuhkaat, kun et osaa lainauksia, mutta vastailempa silti.

Koivulla on tosiaan vammojan riittänyt, joista osa johtuu hänen pelityylistä ja osa siitä, kun hakataa kuin vierasta sikaa.
Ranne esim on mennyt ihan siitä paskaksi, kun siihen lyötiin mailalla. Käsittääkseni teko, joka on kiellettyä. Vähän sama, kun mailan nostaminen silmään.

Edelleenkin kerro minulle juurta jaksaen (jos osaat), kuin syöpä nostaa Koivun loukkaantumisherkkyyttä. Ja samalla kerro kuinka vastustajan silmän poisto yritys nostaa Koivun loukkaantumisherkkyyttä.
Jos et kykene noihin vastaamaan, niin lopeta jankkaaminen loukkaantumisista.

Perustele miten OJ oli paska Torinossa. Nakutti saman verran maaleja kuin Teemu, mutta isoissa peleissä, Temen 6 maalista neljähän syntyi Sveitsiä ja Italiaa vastaan. OJ oli joukkueen kantavia voimia koko turnauksen ajan.

Minun ei ainakaan tarvitse perustella, miksi OJ oli paska Torinossa, koska siellä mies pelasi hyvin.
Perusteleppa sinä minulla, miksi OJ on ollut hyvä kaksissa viime MM-kisoissa. Niissä mies meinaan on ollut paska.

Ai OJ:n pää ei kestä jos ilmasta ottaa kiekon nopeasti ja lyö kiekon maalille ja Lundi venyttää roinat eteen. Ei ollut mikään suoraan lapaan tilanne.

No ei kestä OJ:n pää, kun ei saa tuosta maalia. Kerta ei kestä Koivunkaan pää, kun maila katkesi aloituksessa. Täysin sama asia.

Ja sun mielestä on huonoa tuuria että Koivun kenttä aina ensimmäisessä aloituksessa sössii maaleja. WC:ssa nähtiin tämä jo kaksi kertaa Kanadaa vastaan.

Juu, ainahan se niitä sössii. Samalla tavalla, kun OJ sössii aina mahdollisuutensa nousta sankariksi. Ei osunut olympialaisissa putkien väliin, kun piti, eikä ole osunut MM-kisoissa putkien väliin kun olisi pitänyt.
Pystytkö väittämään muuta?

Ja edelleen OJ on tehokkaampi pelaaja kuin Koivu seurajoukkueessaankin, jossa pelataan suurin osa peleistä. Ottaahan se koville kun Koivu ei vaan pärjää isojen poikien pelissä olemalla hajalla koko aika- valitettavaa, niin sympaattinen kuin kaveri onkin.

Onkos joku tuota kiistänytkään? Sinä vain väität, että OJ olisi maajoukkueessakin johtohahmo, jota mies ei todellakaan ole. Silloin kun OJ joutuisi kantamaan vastuuta ykkösenä, niin hän on aina murtunut. Silloin kun Koivu on mukana, myös OJ on pelannut hyvin.
OJ siis tarvitsee Koivua maajoukkueessa enemmän, kun Koivu tarvitsee OJ:ta.

Nhl onkin sitten asia erikseen. Tosin sielläkin Koivu on paskuudestaan huolimatta johdattanut joukkueensa pudotuspeleihin toisin kuin OJ.

P.S. OJ on ainakin kahden viimeisimmän kauden jälkeen ollut paskana.

 

[Mängimies]

Saku on sentään voittanut urallaan jotain, Jokinen ei.

Virkistetäänpä muistiasi. Vuosi 1998 Helsinki, jääkiekon nuorten maailmanmestaruuskisat. Leijonien kapteeni O. Jokinen johdattaa Suomen alle 20-vuotiaiden maailmanmestaruuteen. Mestaruus on maan historian ensimmäinen yli kymmeneen vuoteen ja kautta aikojen toinen ja toistaiseksi viimeinen. Mestarijoukkueen kapteeni Jokinen voitti turnauksen pistepörssin, valittiin parhaaksi hyökkääjäksi ja ykköstähdistöön.

Jos minulta kysytään, niin nuorten maailmestaruuden voittaminen '98 on vaikeampaa kuin aikuisten maailmanmestaruuden voittaminen '95.

Saku Koivu on ollut jo pienestä pitäen suosikkipelaajani, Olli Jokisesta en ole koskaan pitänyt. Silti on turha väittää, ettei Jokinen olisi voittanut mitään.