Kyllä kai fleet vakuutuksissa voi olla.Liikennevakuutuksessa ei ole omavastuuta.
Alkanut ihmetyttää pyöräilijät, jotka kevyen liikenteen väylällä tai autotien reunalla ajaessaan viittovat vasemmalla kädellään, että ovat kääntymässä suojatielle ylittämään tietä. Väistämisvelvollisia ovat joka tapauksessa.
Tietty parempi sekin kuin kääntyä täysin yllättäen kuten tämä klassinen idiootti.
Alkanut ihmetyttää pyöräilijät, jotka kevyen liikenteen väylällä tai autotien reunalla ajaessaan viittovat vasemmalla kädellään, että ovat kääntymässä suojatielle ylittämään tietä. Väistämisvelvollisia ovat joka tapauksessa.
Alkanut ihmetyttää pyöräilijät, jotka toimivat tieliikennelain mukaisesti?
Siksi että takana tuleva toinen pyöräilijä osaa varautua tulevaan tilanteeseen.Miksi viittoa? Miksei voin vain pysähtyä ja sitten kiltisti taluttaa suojatien yli?
Siksi että takana tuleva toinen pyöräilijä osaa varautua tulevaan tilanteeseen.
En usko että pyöräilijänä voi luottaa siihen ettei takana olisi toinen pyöräilijä. Aika harvalla on pyörässään peilit.Viittaan tilanteisiin, joissa takana ei ole pyöräilijää, ainoastaan auto.
Kun sen suojatien yli voi myös ajaa, väistämisvelvollisuus toki huomioiden. En nyt mitenkään näe huonona asiana sitä, että liikenteessä käytetään suuntavilkkua tai muulla tavoin indikoidaan omat aikeet, oli väistämisvelvollisuus kenellä hyvänsä, vaikka tokihan vanha maakuntien laki sen jo kertoo, että onnistunut kaistanvaihto perustuu täydelliseen yllätykseen.Miksi viittoa? Miksei voin vain pysähtyä ja sitten kiltisti taluttaa suojatien yli?
En usko että pyöräilijänä voi luottaa siihen ettei takana olisi toinen pyöräilijä. Aika harvalla on pyörässään peilit.
Kieltämättä aika harvinaisia tapauksia.Alkanut ihmetyttää pyöräilijät, jotka toimivat tieliikennelain mukaisesti?
Helpompi heittää aina lapa vasempaan kuin kuikuilla taakse ja sitten pohtia pitäiskö lapaa heiluttaa...Aika monella on pää, joka kääntyy.
Viittaan tilanteisiin, joissa takana ei ole pyöräilijää, ainoastaan auto.
Miksi viittoa? Miksei voin vain pysähtyä ja sitten kiltisti taluttaa suojatien yli?
Pyörää ei tarvitse taluttaa suojatien yli, vaan sen yli voi pyöräillä. Olettaen että suojatie on myös pyörätien jatke, eli kevyen liikenteen väylä jatkuu suojatien toisella puolella (arviolta 100 % tapauksista).
Autoilija voi myös olla väistämisvelvollinen suojatieta ylittävään pyöräilijään nähden. Tämä silloin jos autoilija on kääntyvä ja pyöräilijä suoraan jatkava. Tai jos autoilijalle on kolmio. Jompi kumpi ehto täyttyy arviolta >50 % tilanteista.
Pyörää ei tarvitse taluttaa suojatien yli, vaan sen yli voi pyöräillä. Olettaen että suojatie on myös pyörätien jatke, eli kevyen liikenteen väylä jatkuu suojatien toisella puolella (arviolta 100 % tapauksista).
Autoilija voi myös olla väistämisvelvollinen suojatieta ylittävään pyöräilijään nähden. Tämä silloin jos autoilija on kääntyvä ja pyöräilijä suoraan jatkava. Tai jos autoilijalle on kolmio. Jompi kumpi ehto täyttyy arviolta >50 % tilanteista.
Se mistä juttu lähti (taas), ei vissiin suoranaisesti liittyny näihin perustapauksiin, varma en ole.
Iso ongelma mun mielestä on se, että suuri osa pyöräilijöistä luulee, että kaikki väistää heitä. Aina ja kaikkialla.
Itse liikun fillarilla, autolla ja prätkällä, eli oma kokemus on eri näkökulmista.
Silti en koita prätkällä tai fillarilla onneani, että: Kyllä toi autoilija väistää, koska sen täytyy.
Tolla ajattelulla henki ois menny 2 kertaa. Kakspyöräsellä oletan aina, ettei mua nähdä.
Se mistä juttu lähti (taas), ei vissiin suoranaisesti liittyny näihin perustapauksiin, varma en ole.
Iso ongelma mun mielestä on se, että suuri osa pyöräilijöistä luulee, että kaikki väistää heitä. Aina ja kaikkialla.
Moottoripyöräillessä kyllä huomaa olevansa paljon paljon varovaisempi. Ainakin tilanteet, missä ajat itse suoraan ja risteävän tien risteyksessä auto odottaa kolmion takana, saa mut aina katsomaan kuskia suoraan silmiin ja olemaan valmiina siihen, että auto tulee sieltä kolmion takaa eteen. Eli katson siis kuskia niin kauan, että nään hänen katseestaan, että hän näkee minut.Moottoripyöräilykokemus on merkittävästi vaikuttanut omaan autolla ajamiseeni. Kun kaksipyöräisellä on aina hengenvaarassa kohtaamistilanteissa, oppii kyllä luotaamaan jatkuvasti eteenpäin, sivulle, jättämään riittävää "space cushionia" ajolinjalleen ja olettamaan että kaikki muut liikenteessä liikkuvat ovat kuurosokeita idiootteja (joita on syytä varoa). Sama mentaliteetti on näemmä jäänyt pysyväksi myös rattiin siirryttyä.
Kärkölän onnettomuus on äärimmäisen valitettava ja osanotto kaikille menehtyneiden omaisille. Turhaa on tietysti syyllistäminen tässä vaiheessa, mutta silti kysymys, mitä pitäisi tehdä, jotta nuorten mopoilijoiden liikennekäyttäytyminen saataisiin kuriin?
Oma kokemus omalta asuinalueeltani on, että vanhemmat eivät puutu tähän ja korostaisin vanhempien vastuuta. Toisaalta poliisia näkee 1-2 kertaa kesässä ja ovat silloin niin näkyvästi liikenteessä, että nuoriso painuu maan alle.
Kaahailu on ajoittain aivan järjetöntä ja olenkin sanonut, että jossain vaiheessa osuu rumasti, mutta nuoret eivät opi kuin kantapään kautta. Tämän vuoksi tuo vanhempien ja poliisin vastuu korostuu.