Suomalainen koulu

[aquanqua]

Aika ripeästi pystyttiin lopulta tekemään toimia – joihin ei ole koulun mukaan vielä eilen(?) ollut tarvetta tai mahdollisuutta – kun asia sai valtakunnallista huomiota. Tämän takia ”antaisitko esimiehesi numeron, kiitos” -kulttuuri elää ja voi hyvin.

Toivotaan, että poika saa apua, eikä kyse ole vain ”ongelmatapauksen” heittämisestä jonkun toisen sellaisen tahon käsiin, jolla on yhtä huonot valmiudet ratkaista pojan käytökseen liittyviä ongelmia kuin tällä aiemmalla koululla.

 

[MacRef]

Ylen uutisessa on tuon häiriötä aiheuttaneen lapsen äidin kommentteja. Hän on kiitollinen siitä, että muut vanhemmat kieltäytyivät päästämästä lapsiaan kouluun ja oma lapsi siirretään toiseen kouluun. Toivoo, että oma lapsi saa vihdoin apua ja että apu ei nyt tulisi liian myöhään.

Jutussa äiti mainitsee myös, että lapsen vanhemmat eivät aina ole olleet samaa mieltä avun tarpeesta, mutta nyt koulun vaihdosta on syntynyt yhteisymmärrys vanhempien suhteen.

Haiskahtaa siis siltä, että koululla ja lapsen äidillä on ollut realistinen näkemys asiaan, mutta toinen vanhemmista on jostain syystä pistänyt vastaan. Ja kun moisiin koulusiirtoihin taidetaan tarvita molempien huoltajien suostumus, ei siirtoa erityisen tuen kouluun ole voitu tehdä toisen vanhemman sitä vastustaessa.

 

[Rektor]

Erittäin valitettava tapaus monien muiden kouluissa ilmi tulleiden ongelmien joukossa, mutta onneksi ratkaisu löytyi. On päivänselvää, että keinoja väkivallan, häiriköinnin ym. vastaavan toiminnan estämiseksi tulisi lisätä. Koulurauha on taattava.

Mediassa sekä keskustelupalstoilla on helppo myös lynkata koulu henkilökuntineen, näkemättä kuitenkaan täysin todellisuutta. Tässä(kin) asiassa ratkaisun löytäminen kesti liian kauan. Olisi medialtakin melko suoraselkäistä oikoa nyt faktoja, kertoa syitä asian hitaaseen edistymiseen. Salassapito toki.

Monen lapsen koulutie on kärsinyt. Koulun (henkilökunnan) mainekin samalla loattu. Vuoden kuluttua tapauksesta muistetaan lähinnä se, kun koulu ei tehnyt asialle mitään. Toivottavasti koululaiset sentään voivat tuolloin hyvin.

 

[Mediakuutio]

Haiskahtaa siis siltä, että koululla ja lapsen äidillä on ollut realistinen näkemys asiaan, mutta toinen vanhemmista on jostain syystä pistänyt vastaan. Ja kun moisiin koulusiirtoihin taidetaan tarvita molempien huoltajien suostumus, ei siirtoa erityisen tuen kouluun ole voitu tehdä toisen vanhemman sitä vastustaessa.

On kyllä käsittämätöntä jos menee näin. Kyllä koulun (kunnan) pitäisi pystyä tekemään jo yksin tällaisesta valituskelpoinen viranomaispäätös. Vanhemmat voivat sitten valittaa kuluitta hallinto-oikeuteen mikäli ovat erimieltä.

 

[Realcowboy]

Eli onko taustalla vanhempien avioero ja huoltajuusriita? Ja lapsi oireilee näin voimakkaasti tämän seurauksena?

 

[MacRef]

Eli onko taustalla vanhempien avioero ja huoltajuusriita? Ja lapsi oireilee näin voimakkaasti tämän seurauksena?

Näkisin, että lapsen käytöksen/oireilun syiden pohdinta julkisesti ei kuulu meille ulkopuolisille lainkaan.

 

[BOL]

Mä ehdottaisin kahta hyvin yksinkertaista ja helposti toteutettavissa olevaa asiaa: koulupukua ja opettajien teitittelyä.

Yhteiskunnan pitää pystyä reagoimaan ympäröivään maailmaan ja maailma on nyt mennyt sellaiseksi, että vaatteilla voi olla aivan korostuneen suuri merkitys siihen, erottuuko lapsi negatiivisesti muista lapsista. Koulupuku ratkaisi tämän asian. Kaikki olisivat samalla viivalla ja siinä olisi yksi muista erottava tekijä vähemmän. Kiusaaja keksii kyllä aina tavan kiusata, jos haluaa, mutta koulupuvulla vietäisiin yksi näkyvä keino pois. Uskoisin tämän helpottavan myös perheiden arkea, koska yllättävän monessa perheessä pukeutuminen aiheuttaa ihan turhaa vääntämistä. Lisäksi ei olisi lainkaan huono asia, että koulupukeutumisessa noudatettaisiin tiettyä arvokkuutta. Pojat eivät mene kouluun persvakoa paljastavissa housuissa eikä tytöt tissivaon paljastavassa napapaidassa. Maailma on täynnä kouluja, joissa on koulupuku ja kyllä ne lapset ja nuoret saavat itseään silti ilmaista pukeutumisellaan, se vain tapahtuu vapaa-ajalla.

Opettajien teitittely taas loisi automaattisesti sellaisen auktoriteettiaseman, joka helpottaisi muidenkin sääntöjen omaksumista. Vaikka opettajaa teitittelisikin, opettaja voi silti olla lempeä ja helposti lähestyttävissä. Kyse on ennen kaikkea siitä viestistä, mikä halutaan lähettää: se opettaja ei ole mikä tahansa martti tai pirkko ja se näkyy ensimmäisestä koulupäivästä lähtien siinä, miten opettajaa puhutellaan.

Yksilöllisyyden jatkuva korostaminen ei ole mun mielestäni kauheasti tuonut mitään hyvää kokonaisuutena. Lapsen kannalta on tietenkin hyvä, että hänet otetaan huomioon yksilönä, mutta usein ongelmana ovatkin sen lapsen vanhemmat. Valtaosa vanhemmista on fiksuja ja ymmärtää, mitä sillä lapsen yksilöllisyyden huomioimisella tarkoitetaan, mutta niitä vanhempia, jotka eivät asiaa ole sisäistänyt, alkaa olla todella paljon ja he vievät ihan järjettömästi aikaa ja energiaa opettajilta. Eihän se ole mitenkään takrkoitus, että yksi tai muutama perhe työllistää opettajia järjettömästi, koska vanhemmat kuvittelevat, että opettajan ja koulun kuuluu huomioida ihan jokainen heidän lapsensa erityislaatuinen ominaisuus tai vaikkapa harrastus.

Jokaisen lapsen soisi olevan omille vanhemmilleen erityinen. Ikävä kyllä on liikaa niitä lapsia, joiden vanhemmat eivät hirveästi jaksa jälkikasvustaan välittää ja sitten on niitä, jotka kuvittelevat, että se oma lapsi on aivan erityisen erityinen ja ansaitsee siksi enemmän ja parempaa kuin muut. Vika ei ole lapsissa, vaan aikuisissa. Suomessa on nyt hiljaisesti hyväksytty nämä molemmat äärilaidat, jotka kuitenkin ovat selkeä vähemmistö. Tämän seurauksena se suuri enemmistö joutuu mukautumaan vähemmistön vaateisiin ja sillä on negatiivisia vaikutuksia.

 

[Barnes]

Yläkouluikäiset tytöt piinaavat Lopen yhtenäiskoulua, kertoo Yle

Aikamoista menoa Lopella. Yhtenäiskoulussa on käynnistynyt koululakko, koska seitsemän- ja kahdeksasluokkalaisista tytöistä koostuva porukka kiusaa jopa väkivaltaisesti. Samat tytöt aiheuttavat ongelmia myös kouluajan ulkopuolella. Ongelmaan on yritetty puuttua moniammatillisesti, mutta toistaiseksi ilman tulosta.

 

[Derrick]

Yläkouluikäiset tytöt piinaavat Lopen yhtenäiskoulua, kertoo Yle

Aikamoista menoa Lopella. Yhtenäiskoulussa on käynnistynyt koululakko, koska seitsemän- ja kahdeksasluokkalaisista tytöistä koostuva porukka kiusaa jopa väkivaltaisesti. Samat tytöt aiheuttavat ongelmia myös kouluajan ulkopuolella. Ongelmaan on yritetty puuttua moniammatillisesti, mutta toistaiseksi ilman tulosta.

Yrityksessä kun toimit noin saat kenkää, koulumaailmassa näköjään et. Olisiko aika muutokselle?

 

[kyykäärme]

Yläkouluikäiset tytöt piinaavat Lopen yhtenäiskoulua, kertoo Yle

Aikamoista menoa Lopella. Yhtenäiskoulussa on käynnistynyt koululakko, koska seitsemän- ja kahdeksasluokkalaisista tytöistä koostuva porukka kiusaa jopa väkivaltaisesti. Samat tytöt aiheuttavat ongelmia myös kouluajan ulkopuolella. Ongelmaan on yritetty puuttua moniammatillisesti, mutta toistaiseksi ilman tulosta.

Näin opettajana ikävä sanoa, mutta minusta tuo on huoltajilta oikea veto olla päästämättä lapsiaan kouluun, jos väkivallan uhka on ilmeinen. Tuo saattaa olla ainut keino saada riittävästi huomiota. Koulun keinot on käytetty luultavasti aikoja sitten ja oireilevien oppilaiden asioiden hoitaminen viety eteenpäin kuntatasolle ja oppilashuollon ratkaistaviksi, mutta asioiden hoitaminen etenee liian hitaasti. Julkisuus usein vauhdittaa asioiden etenemistä.

Olen muuten ollut aikalailla vastaavankaltaisessa paikassa ja tilanteessa töissä, ja voin sanoa, että huonosti käyttäytyvät, täysin rajattomat oppilaat murskaavat koko kouluyhteisön hyvin tehokkaasti. Meillä rikottiin paikkoja, tapeltiin, kiusattiin ja peloteltiin muita oppilaita, huudettiin ja haistateltiin aikuisia ja kaiken huippuna keksittiin perättömiä juttuja opettajista. Tuo solmu alkoi hitaasti purkaantua vasta sitten, kun saatiin koululle lisää aikuisia (koulu julistettiin kriisikouluksi) sekä pahimmat pukarit sijoitettua koulukoteihin kauas omasta koulusta.

 

[McTorso]

Aikamoista menoa Lopella. Yhtenäiskoulussa on käynnistynyt koululakko, koska seitsemän- ja kahdeksasluokkalaisista tytöistä koostuva porukka kiusaa jopa väkivaltaisesti. Samat tytöt aiheuttavat ongelmia myös kouluajan ulkopuolella. Ongelmaan on yritetty puuttua moniammatillisesti, mutta toistaiseksi ilman tulosta.

No, on kyllä aikamoista. Sen verran nyt asiaa sohaisen, etteivät siellä virkamiehet ole toimiensa tasalla, kun 13-14 -vuotiaat tytöt pystyvät mellastamaan koulussa ja kylänraitilla miten lystäävät.

 

[Timbit]

Sellainen ajatus tässä maallikon päähän hiipii, että miksi kummassa noita väkivallantekijöitä ei ole heivattu helvettiin tuolta koulusta?

 

[heketsu88]

Sellainen ajatus tässä maallikon päähän hiipii, että miksi kummassa noita väkivallantekijöitä ei ole heivattu helvettiin tuolta koulusta?

Kuten tuossa uutisessa todetaan, koulun rehtori voi erottaa oppilaan koulusta muutamaksi päiväksi. Pidempiaikainen erottaminen vaatii muun muassa kyseisten oppilaiden vanhempien kuulemisen ja lopulta koululautakunnan päätöksen.

 

[TosiFani]

Kuten tuossa uutisessa todetaan, koulun rehtori voi erottaa oppilaan koulusta muutamaksi päiväksi. Pidempiaikainen erottaminen vaatii muun muassa kyseisten oppilaiden vanhempien kuulemisen ja lopulta koululautakunnan päätöksen.

Äkkiä tulee mieleen kiireellinen huostaanotto ja siirto kotiopetukseen.

 

[cottonmouth]

Mä ehdottaisin kahta hyvin yksinkertaista ja helposti toteutettavissa olevaa asiaa: koulupukua ja opettajien teitittelyä.

Kommentoin tätä vain lukiokoulutuksen kautta, en perusopetuksen, mutta kieltämättä olen silti näistä pointeista eri mieltä.

Koulupuku toisi ensinnäkin taas yhden rahareiän täytettäväksi; se pitäisi oppivelvollisille hankkia, huoltajien pitäisi juuri ko. spesifejä vaatteita ylläpitää ja oppilaitoksen toimittaa logistiikka (varakappaleet, hankinnat, säilytys jne.). Opiskelijoita myös kiusataan ihan samalla tavalla myös kouluissa missä on koulupuku. Pakottamalla käyttämään koulupukua kiusaaja puuttuu todennäköisemmin sellaisiin asioihin, minkä nyt kiusaamisen kohde voi omalla pukeutumisellaan mahdollisesti ehkäistä.

Koulupuku ei vain ole suomalaista traditiota, mutta ymmärrän pointtisi sinällään. Käytännössä en silti näe tätä reaalimaailmassa toteutettavissa olevana toimena.

Opettajien teitittely taas loisi automaattisesti sellaisen auktoriteettiaseman, joka helpottaisi muidenkin sääntöjen omaksumista. Vaikka opettajaa teitittelisikin, opettaja voi silti olla lempeä ja helposti lähestyttävissä. Kyse on ennen kaikkea siitä viestistä, mikä halutaan lähettää: se opettaja ei ole mikä tahansa martti tai pirkko ja se näkyy ensimmäisestä koulupäivästä lähtien siinä, miten opettajaa puhutellaan.

Teitittelykin tuntuisi erittäin vieraalta suomalaisessa lukiossa/perusopetuksessa 2020-luvulla. Toki sitä osa opettajista yhä vaatii ja jos se heidän tunneillaan toimiin, niin eihän siinä, antaa mennä kun on alamäki. Silti paras työrauha ja tulokset ovat lähes aina niissä ryhmissä missä on opiskelijoiden ja opettajan suhde on ollut mahdollisimman mutkaton ja suht epäformaali. Nämä asiat eivät itsessään poista sitä etteikö auktoriteetti olisi selkeästi aikuisella opettajalla. Sitten on ikävä kyllä myös ihan henkilöitä, joiden kohdalla sitä ryhmää tuskin saataisiin toimimaan millään taikatempuilla, teitittelystä koulupukuihin. Ko. ongelma on viimeisinä vuosina korostunut, kun esim. virkahauissa hakijamäärät ovat romahtaneet.

Mitään patenttiratkaisua ei ole, ja allekirjoitan aikalailla myös mielipiteesi huoltajien roolista. Nuoret kaipaavat välittäviä aikuisia, jotka toisaalta myös asettavat rajoja ja kertova mikä asia on ok ja mikä. Olivat aikuiset sitten kotona tai oppilaitoksessa.

Siksi esim. nuorisotyöntekijöiden tuominen oppilaitoksiin tuntuu toimivan. Opiskelijoilla on aikuinen välitunneilla, joka järjestää tekemistä, kuuntelee ja katsoo päälle. Nämä tyypit ovat painonsa arvoista kultaa ja usein paljon järkevämpi investointi oppilaitokselta kuin vaikkapa lisäopettajat. Vähän samanlainen analogia kuin aikanaan lääkiskurssibisneksessä, jossa olin mukana; sen sijaan, että opiskelijat olisivat päntänneet saman ajan oppiaineita (bi, fy & ke), oli järkevämpi irrottaa osa ajasta opiskelijan ohjaukseen eli miten opiskelet ja teetkö sen järkevästi. Substanssi meni kalloon ajallisesti vähemmän, mutta se tapahtui tehokkaammin ja tulokset hyppäsivät uudelle tasolle.

Aina myös hieman vähätellään oppilaitoksen keinoja puuttua häiriökäyttäytymiseen; kyllä niitä on, ne vain pitää hoitaa, ja joo, ne vaativat hallinnollista työtä, mutta sellaista se on. Mieluummin antaa heti viestin, että perseilyä ei sallita, kuin alkaa loppusiivoamaan. Toki ymmärrän, että esim. pienemmillä paikkakunnilla asiat helposti myös henkilöityvät, mutta kuitenkin 90 % ihmisistä ymmärtää yhä ihan normaalia keskustelua sekä syitä ja seurauksia, kun ne järkevästi esittää.

No joo, tämä ihan hajatelmana ja vaikka olen pointeistasi erimieltä, ymmärrän kyllä esittämäsi perusteet mielipiteeseen. Erinomaista, että näitä mielipiteitä on, kuitenkin tosi tärkeästä asiasta.

 

[Potku]

Pisa-tuloksia julkaistaneen pian. Ollaanko valmiina?

 

[sampio]

Mä ehdottaisin kahta hyvin yksinkertaista ja helposti toteutettavissa olevaa asiaa: koulupukua ja opettajien teitittelyä.

Opetan ulkomailla koulussa, jossa kulttuuriin kuuluu molemmat. Reikäpäitä on kuitenkin aivan yhtälailla, ja oppilaat löytävät keinonsa kapinointiin kuitenkin, esimerkiksi kravattien unohtelun, kenkien värin, napituksen, urheilupuvun käytön tunneilla, jossa sitä ei enää pitäisi käyttää... Voin vain kuvitella suomalaisten opettajien mietteet, jos arkeen saataisiin taas yksi liikkuva täysin turha pala lisää. Juurisyyt huonolle käytöksellä kun täälläkin tuntuvat olevan ne samat kuin Suomessa eli kotona ei löydy kohtaavaa aikuista.

 

[kyykäärme]

Opetan ulkomailla koulussa, jossa kulttuuriin kuuluu molemmat. Reikäpäitä on kuitenkin aivan yhtälailla, ja oppilaat löytävät keinonsa kapinointiin kuitenkin, esimerkiksi kravattien unohtelun, kenkien värin, napituksen, urheilupuvun käytön tunneilla, jossa sitä ei enää pitäisi käyttää... Voin vain kuvitella suomalaisten opettajien mietteet, jos arkeen saataisiin taas yksi liikkuva täysin turha pala lisää. Juurisyyt huonolle käytöksellä kun täälläkin tuntuvat olevan ne samat kuin Suomessa eli kotona ei löydy kohtaavaa aikuista.

Meille on saatu yksi vastaava hauskuus: kengätön yhtenäiskoulu. Tai siis sisäkenkiä saa käyttää, mutta jatkuva vääntö tulee siitä, että oppilaat lampsivat käytävillä ulkokengissään ja väittävät, että ne ovat sisäkengät. Sitten niitä pakotetaan riisumaan ja viemään eteiseen.

Pian ulkokengät ovat taas jalassa sisällä, sitten pidetään kasvatuskeskusteluja, annetaan jälki-istuntoa, kirjataan Wilmaan kurinpitokaavakkeeseen tapahtunut, ollaan yhteydessä huoltajiin. Valvotaan annettu jälki-istunto tai jos (kun) oppilas ei tule, ollaan taas yhteydessä huoltajiin. Ja pian sama pyörä alkaa pyöriä taas alusta...

 

[Kuuukko]

Mä ehdottaisin kahta hyvin yksinkertaista ja helposti toteutettavissa olevaa asiaa: koulupukua ja opettajien teitittelyä.

Kappas ettei järjestyksen ylläpitämistä karttakepillä.

Kuten tässäkin ketjussa monesti todettu, nuorten saama vapaa kasvatus ja "kaverivanhemmuus" on johtanut tilanteeseen, jossa sanalla "ei" ei ole oikein painoarvoa ja sääntöjen sekä yleisten käytöstapojen noudattaminen on hyvin haastavaa monelle nuorelle. Samaan aikaan koulujärjestelmän kanssa on tehty suuria virheitä, jotka tällä hetkellä näyttävät muokanneen ennen yhden parhaista järjestelmistä siihen tilaan, jossa pahimmillaan oppilaat ei uskalla edes mennä kouluun.

Millään pienillä muutoksilla tai lisäyksillä tilannetta ei korjata, vaan muutosta kaivataan niin kotona, koulussa kuin yhteiskunnan tasollakin. Erityisopetusta pitäisi saada sitä tarvitseville ja kouluilla pitää olla paremmat työkalut ongelmanuorten käsittelemiseksi, jotta muille voidaan taata turvallinen koulunkäynti.

 

[sampio]

Lisään sen verran aamuiseen viestiini, että täältä puuttuu lukuvuosimaksujen ja kulttuurin vuoksi se osasto, joka Suomessa työllistää opettajia osin tahtomattaankin perheen päihde- ja mielenterveysongelmien ja taloushuolien vuoksi. Rahaa täällä on kaikilla, osalla vähän liikaakin, ja käytännössä paikallisten lapset kasvavat lastenhoitajien hoivassa täydellisessä curling-ympäristössä, joillain se mammona nousee kusen mukana nuppiin. Toisella puolella on sitten aivan äärettömän mukavat ja kohteliaat nuoret, joita on parhaimmillaan ollut nautinto opettaa lukion puolella. Yläkoulussa meno on osin vuorovaikutuskulttuurin vuoksi aikamoista sählinkiä.

 

[sampio]

Millään pienillä muutoksilla tai lisäyksillä tilannetta ei korjata, vaan muutosta kaivataan niin kotona, koulussa kuin yhteiskunnan tasollakin. Erityisopetusta pitäisi saada sitä tarvitseville ja kouluilla pitää olla paremmat työkalut ongelmanuorten käsittelemiseksi, jotta muille voidaan taata turvallinen koulunkäynti.

Jep, hyvin kokonaisvaltainen vyyhti tässä on kyseessä. On turha syyttää koteja, koulua, digitalisaatiota, opsia, opettajia tai mitä milloinkin, kun tosiasia on se, ettei koulu ole muusta yhteiskunnasta erillään oleva saareke, vaan muutokset yhteiskunnassa vaikuttavat asteittain myös kouluun. Siihen pitäisi pystyä vastaamaan hallitusti, mikä on tietysti helvetin helppo todeta.

 

[axe]

On tää koulumaailma kyllä kova, kun 9-vuotiaat pojat ideoi rauhoittumisvälitunnin koulustressiä vastaan taistellakseen.

9-vuotiaat pojat löivät aikuiset ällikällä – keksivät, miten stressiä voi hallita koulupäivän aikana

Tutkijan mukaan lapsia pitäisi opettaa suojautumaan pitkäkestoiselta stressiltä. Jyväskyläläiskoulussa on käytössä rauhoittumisvälitunti, joka sai alkunsa oppilaiden aloitteesta.

yle.fi

Välituntia ja stressiä tosin oli mullakin 9-vuotiaana. Sitä aiheutti aina välituntisin jatkuva pallopeli, jos toinen joukkue oli päässyt vaikkapa viiden maalin johtoon ja oli enää torstain ja perjantain välkät aikaa saada ne kiinni.

 

[Murkula]

Kammottava romahdus Suomen Pisa-tuloksissa – Näin kommentoi ex-opetusministeri Li Andersson

Edellisen kauden opetusministeri Li Andersson (vas) on huolissaan lapsiperheköyhyyden kasvun vaikutuksesta oppimiseen.

www.iltalehti.fi

Sellaista, Pisa tuloksista saattaa olla omakin ketju mutta koko aihe koskee enemmän kouluja kokonaisuudessaan kuin pelkkää oppimistuloksia mittaavaa testiä.
Aivan vitun järkyttävä tilanne, en muuta sano.
Eiköhän suomalaista koulutuspolkua voisi pikkuhiljaa ohjailla takaisin aikoihin jolloin testeista vielä saatiin jotain positiivisiakin tuloksia.

 

[Timbit]

Vielä neljä vuotta sitten oltiin poikien menestyksestä huolissaan:

Syrjitäänkö poikia koulussa? Sokkotestin mukaan opettajat antavat heille huonompia arvosanoja – vastuuministeri Li Andersson lupaa toimia

Suomalaiset pojat jäävät koulussa jälkeen tytöistä ja voivat tilastojen mukaan muutenkin huonommin. Mitä tälle tasa-arvo-ongelmalle aiotaan tehdä?

www.iltalehti.fi

Uunituoreista tuloksista voisi päätellä, että ei se ongelma sitten sen kokoinen ollut, että sille olisi jotain tehty. Sen korjaaminen oli opetusministerille ykkösprioriteetti, mutta tulos on surkea.

 

[opelix]

Ongelma ei ensisijaisesti ole koulujen ratkaistavissa.

Kouluilta vastuuta koteihin. Lapset kotona liikkumaan ja lukemaan. Kun osaat lukea, osaat myös kirjoittaa. Kun luet, myös keskityt. Se auttaa siinä matematiikassakin. Vanhemmat myös lukemaan pienille lapsille, se lisää sanavarastoa. Koulussa ei tätä lukemisen vajetta pystytä paikkaamaan minkä älylaitteet kodeissa ovat vieneet, sekä toki tietokoneet ja konsolit. Lapset ovat pois koulusta sen 18-20 tuntia vuorokaudesta. Se miten tuo aika käytetään ratkaisee tulevan. Koulussa ihan lukemiseen ei ole aikaa käyttää mitä aivojen kehitys vaatii. Koulu hienosäätää näitä perustaitoja ja opettaa soveltamaan niitä. Perustaidot opitaan kotona niinkuin ennenkin tai siis useasti ollaan oppimatta. Mulla on luokallinen 10-vuotiaita joista esimerkiksi kesälomalla ei ollut 90% lukenut yhtään mitään. Ei lehtiä, ei kirjoja. Kännykällä varmasti oli oltu.

On lapsellista kuvitella että kouluissa digeillään ja kokötellään ruudulla. Ei muuten kökötetä enempää kuin kuin pakko on. Uskallan väittää tämän alakoulussa opettavien opettajien puolesta.

Koteihin herätys ja peruskouluikäisten lasten vanhemmat pois ruudulta. Lapset joko ulos tai lukemaan. Voit myös joskus keskustella lapsesi kanssa, väitelläkin tai ainakin olla läsnä. Pelaamista ja ruutuakin toki sitten maltillisesti.

Ja pienenä lisäyksenä,kansan ylipaino-ongelmaakaan ei koulu ratkaise. Ei vaikka jotkut huutavat aina tuttua ratkaisua kehiin.