Summasen kirja

[cleanhit]

Lyhyestä virsi kaunis:

Suomen joukkue olisi syttynyt World Cupissa vaikka penkin takana olisi ollut mummovainaa!?

Kirjan mukaan kaikki lähtee siitä, että Summanen oli yksin menestyksen takana. Kyllä pelaajat sen homman teki! Lisäksi Suomella ei koskaan ole ollut noin hyvää joukkuetta! Ei se Ramikaan saanut "tavallisella MM-joukkueella" mitään aikaan!

Aika sairasta, että Summanen kirjoittaa tällaisen kirjan varsinkin kun se ei saanut potkuja vaan vapautettiin tehtästään - jumalaton palkka kotiin toimitettuna sopimuskauden loppuun asti. Vain sairas narsisti pitää itseään ylivertaisena ihmisenä. Summanen ei ole kritisoinut itseään muuta kuin, että hän "luotti" vääriin ihmisiin - edelleen hänessä ei ole ollut omasta mielestään mitään vikaa - sopii taudin kuvaan.

Nyt on kyseessä sota, jossa ei ole voittajia. Summasen ego vastaan Kummolan ego. Vain häviäjä löytyy - se on Suomen jääkiekkoilu!!!

Ja eikö sen Yurin pitänyt olla joukkueen psykologi? Se taitaakin olla Summasen henkilökohtainen kallonkutistaja?

 

[Masterpiece]

Noo enpä aio kirjaa lukeakaan mikäli itse opus on pelkkää kielioppivirhettä kuten kirjan nimi. Ehkäpä kus-tan-nus-toi-mit-ta-ja olisi tehnyt gutaa. Ellei hän sitten ole Vesa Rantanen mikä selittäisikin koko asian.

 

[Eisenhower]

Noo enpä aio kirjaa lukeakaan mikäli itse opus on pelkkää kielioppivirhettä kuten kirjan nimi. Ehkäpä kus-tan-nus-toi-mit-ta-ja olisi tehnyt gutaa. Ellei hän sitten ole Vesa Rantanen mikä selittäisikin koko asian.

Kustannustoimittaja (ei Vesa Rantanen) oli mukana koko kirjoitusprosessin ajan ja sai omalta osaltaan kuunnella Summasen huutoa ja raivoamista siinä määrin, ettei varmaan ihan heti halua toista samanlaista projektia hoitaakseen.

Ike

 

[Rillipiru]

Johtamisen peruspilareita en lähde erittelemään, mutta johtaminen ja tuloksentekeminen kulkevat aina käsi kädessä.

Tuntemattoman sotilaan esimerkit: Lammio (pilkunnussija ja mulkku) Koskela (kaikkien kaveri ja sormienläpi katsoja). Molempia tarvitaan hyvän lopputuloksen saamiseksi, mutta pähkinänkuoressa:

Niin kauan kun tulos on keskitasoa tai keskitasoa parempaa, Koskelan kaltaiset johtajat/valmentajat what ever....kykenevät ylläpitämään suoritustason (jonka toisin on joku muu jo luonut!). Kun tilanne kääntykin huonompaan tai vaatimustasoa nostetaan, ei Koskela-tyypit kykene suuntaa juurikaan muuttamaan.

Lammion kaltaiset tulosjohtajat ja mulkut tekevät tulosta. He saavat omilla toimenpiteillään/teoillaan suorittavantason muuttamaan tekemisiään. Yleensä parempaan suuntaan. Ihmisjohtaja ei Lammio-tyyppi todellakaan ole. Lammio ei kaipaa kalakavereita tai avaudu henkeviin keskusteluihin johdettaviensa kanssa. Autoritäärinen johtamistapa tutkitusti/todistetusti selvästi paras johtamistapa, jos tavoitteena on lyhyessä ajassa tapahtuva tuloksen selvä parantaminen.

Suomessa on valloillaan tämä ihmisjohtaminen, kaikkialla törmätään sovinnaisiin Koskeloihin jotka pyrkivät pitämään kaikki tyytyväisinä ja kuitenkin tekemään tulosta. Pohjois-amerikassa Koskelat ovat suorastaan harvinaisia, niin päivittäisessä työelämässä kuin ammattiurheilussakin.

 

[Panzerfaust]

Ihmisjohtaja ei Lammio-tyyppi todellakaan ole. Lammio ei kaipaa kalakavereita tai avaudu henkeviin keskusteluihin johdettaviensa kanssa. Autoritäärinen johtamistapa tutkitusti/todistetusti selvästi paras johtamistapa, jos tavoitteena on lyhyessä ajassa tapahtuva tuloksen selvä parantaminen.

Asiatekstiä rillipirulta. Se kuvan perusteella, mikä minulla on Summasen koutsaamisesta, pidän hänen suurimpana heikkoutenaan ajottaista alentumista alaistensa tasolle, eli toisinsanoen yritystä osallistua näihin "rakentaviin" keskusteluihin, mitkä eivät todellakaan ole Summasen alaa. Päinvastoin kuin useimmat "Raimon parantajat" uskon, että Summanen välttäisi turhat konfliktit pelaajiensa kanssa ja tekisi vielä parempaa tulosta, kun hän uskoisi vielä enemmän itseensä ja pitäisi kaminansa jatkuvasti niin tulikuumana, ettei sitä kukaan muu uskaltaisi vahingossakaan koskea.

 

[mjr]

Autoritäärinen johtamistapa tutkitusti/todistetusti selvästi paras johtamistapa, jos tavoitteena on lyhyessä ajassa tapahtuva tuloksen selvä parantaminen.

Vähän niin kuin Hitler, joka sai nopeasti tuloksia aikaan kun vei vastustajat saunan taakse? En ole aivan varma että toimii esim. modernissa kapitalismissa, kuten annat ymmärtää. Näistä "menestystarinoista" (en kyllä oikein pidä ylintä johtajaa niissä ratkaisevana tekijänä) olen viimeksi tutustunut Louis Gerstnerin IBM:n pelastusoperaatioon 90-luvulla, jossa avaimena tuntui olleen tehokas KAKSIsuuntainen kommunikaatio, suostuttelu siis paljon enemmän kuin diktatorisuus. Toki jos olisi saanut oikeasti viedä saunan taakse niin olisi varmasti tullut nopeampaa tulosta. Mutta pitkällä tähtäimellä ehkä ei.

 

[Spiit]

Ei se Ramikaan saanut "tavallisella MM-joukkueella" mitään aikaan!

Tiedä sitten, mikä on itse Summasen ansiota ja mikä jonkun muun, mutta tarkoittamissasi MM-kisoissa Suomi hävisi (toki puolivälierässä mutta siitä huolimatta) tulevalle, melko suvereenille maailmanmestarille jatkoajalla, kun Norosen Mika kauhoi Heatleyn lämärin siniviivalta ilman maskia sisään. Tappio on aina tappio, mutta se ei tullut peruutellen ja puolustaen, se tuli rohkeasti hyökäten.. Suomi ei missään vaiheessa ollut altavastaaja. Se, että Noronen hörppää suhteellisen helpon kiekon sisään ei ole mielestäni valmentajan huonoutta.

Toinen pointti, jota olen miettinyt; Summasen valmennusTYYLIÄ on kritisoitu kovasti joka puolella. En ole itse sitä kokenut, vaan mielikuva perustuu lähinnä mediasta saatuun infoon, kuten luultavasti kaikilla muillakin. Suurin osa kritisoi Raimoa, mutta positiivisiakin kommentteja on tullut, mm. Olli Jokinen: '' Summasen mj:ssä oli tekemisen meinikiä'' tms. Oli Rami sitten millainen sekopää tahansa, kylmä fakta on kuitenkin se, että hänen valmentamaansa maajoukkueeseen, niihin kahteen joita hän arvokisoissa valmensi, lähti mukaan kaikki kynnelle kykenevät huiput NHL:ää myöten (Ok, Kapanen jäi pois Cupista). Erkan joukkueeseen ei, vaikka jok'ikinen NHL-pelaaja oli vapaana. Ja pelaajat olivat satavarmasti tietoisia ko. herrojen tyyleistä valmentaa.

 

[Panzerfaust]

Vähän niin kuin Hitler, joka sai nopeasti tuloksia aikaan kun vei vastustajat saunan taakse?

Tulihan se sieltä, mutta jos pidetään tämä aihe lätkäkeskustelussa, niin pitää muistaa minkä tyyppistä johtamista turnausvalmentaminen on: lyhyen tähtäimen tuloksen tekoa. Toisin sanoen: taktisen tason johtamista. Strateginen johtaminen (mikä pitäisi olla Kummolan ja Jääkiekkoliiton ominta aluetta - näkisi vain) on eri juttu ja siellä pitääkin katsoa asioita pidemmältä tähtäimeltä. Joskin nämä strategiset tavoitteet maajoukkueen menestyksen kannalta ovat päävalmentajan valinnan lisäksi lähinnä oikean tyyppisen juniorivalmennuksen tukemista, joista sitten aikanaan kasvaa niitä huippupelaaja.

Maajoukkuen turnauksiin strategisen johdon (Kummolan ja liitto) ei pitäisi sotkeutua millään tavalla, vaan nimittää yksi päävalmentaja, joka saa sen jälkeen valita itse omat luottoadjutanttinsa, eli apuvalmentajat ja joukkueenjohdon. Nyt tämä ainoa käytännönläheinen strateginen päätöskin tehtiin päin vittua Kummolan puolelta ja siihen nähden Summanen teki aivan fantastista duunia.

 

[kausi]

Kuinka lojaali on oltava työnantajaa kohtaan? Kuinka paljon esimerkiksi työnantajan pitää antaa yrittää vetää muiden rahoja omaan taskuun ennen kuin lojaalisuuden työnantajaa kohtaan voi rikkoa? Vai voiko sitä lojaalisuutta rikkoa ollenkaan ja jos voi niin missä tilanteessa?

Asia ratkeaa eri säädösten perusteella riippuen siitä onko kyseessä työsuhteen aikainen vai työsuhteen päättymisen jälkeinen tällöin siis sopimuksessa sovittu salassapito- ja lojaliteettivelvollisuus.

Työsuhteen aikana työntekijän on toiminnassaan vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa (TSL 3:1). Työntekijän uskollisuusvelvollisuus ei rajoitu pelkästään työaikaan, vaan se on voimassa myös vapaa-aikana. Työnantajaa vahingoittava toiminta, esimerkiksi julkinen arvostelu, voi johtaa työsuhteen päättämiseen.

Kääntäen, kun kysyt tuosta "Kuinka paljon esimerkiksi työnantajan pitää antaa yrittää vetää muiden rahoja omaan taskuun ennen kuin lojaalisuuden työnantajaa kohtaan voi rikkoa?" Työntekijän on tehtävä työnsä huolellisesti noudattaen niitä määräyksiä, joita työnantaja antaa toimivaltansa mukaisesti työn suorittamisesta (TSL 3:1). Esimerkinomaisesti, on katsottu, että työntekijä ei ole velvollinen noudattamaan esimerkiksi määräystä, jonka mukaan hänen olisi ajettava ylinopeutta taikka käytettävä liikenneturvallisuutta vaarantavaa ajoneuvoa. Työntekijä ei ole velvollinen noudattamaan hyvän tavan vastaista työnjohtomääräystä. Edelleen on katsottu, että työnjohtomääräysten on oltava kohtuullisia ja tasapuolisia. Työnantaja ei voi edellyttää työntekijältään kohtuuttomia. Työnantajan "ilmiantaminen" on periaatteessa sallittua mikäli kykenee näyttämään väitteensä toteen. Perättömän ilmiannon tekeminen taas on hyvin lähellä irtisanomisperustetta.

Tässä siis mikäli työsuhde olisi edelleen voimassa, eikä siis olisi kyse sopimuksella säädellystä työsuhteen jälkeisestä ajasta, homma minun kokemukseni mukaan ratkeaa sen perusteella onko Summasen kirjassaan esittämät väitteet riittävän vakavia lojaliteettivelvollisuuden rikkomisia ja ennenkaikkea esim tuon "rahojen puhallus"- väitteen tulee olla ns kansankielellä totta ja tapahtunutta faktaa. Jos minun olisi pakko näillä informaatioilla arvioida tilannetta niin Summanen on julkisuudessa esittänyt työnantajaansa ahneeksi ja laiskaksi mikä sinällään alkaa olla riittävää irtisanomisperusteeksi, toisaalta työnantaja nimesi hänet heti tuon jlk ja sitä ennenkin oliko se nyt "pirttihirmuksi" tms. Lojaalisuus toimii myös toisin päin. Muuta työsuhteen kannalta relevanttia Summanen ei sitten olekkaan sanonut. Tässä yhteydessä täysin irrelevanttia on tapaus Niinimaa, hänestä Raato voisi esittää julkisuudessa oikeastaan mitä tahansa arvioita.

Jos taas kyseessä on sopimusoikeudellinen tilanne siitä onko työsuhteen päättymisen yhteydessä solmitun päättösopimuksen salassapitoa- yms velvoitteita rikottu, tulisi ennen järkevää juridista argumentaatiota nähdä ko sopimus ja sen ehdot noiden asioiden osalta. Yleensä lausekkeet kirjoitetaan tyyliin "osapuolet sitoutuvat olemaan antamasta toisistaan kielteisiä lausumia julkisuudessa tms" ja siihen kytekettynä "tämän velvollisuuden rikkomisesta on sovittu sopimussakoksi X:n lkm kuukauden palkkaa vastaava määrä/ tai vaihtoehtoisesti rikkomisesta seuraa tässä sopimuksessa säädellyn palkanmaksuvelvollisuuden lakkaaminen tms".

Se mikä minua ihmetyttää on että olisiko Raimo niin pihalla ettei olisi ko ehtoja huomioinut ennen kirjan kirjoittamistaan ja julkisuuteen saattamista? En jaksa uskoa. Tällöin voitaisiin vetää johtopäätös että juridisesti ollaan tilanteessa jossa työsuhdetta ei enää ole ollenkaan ja ettei työsuhteen päättymisen jälkeisessä ns päättösopimuksesssa ole sovittu lainkaan salassapidosta. Tässä tilanteessa näet voi ladata tiskiin tällaisia väitteitä kunhan pysytään vain rikosoikeudellisten säännösten dvs kunnialoukkauksen yms ulottumattomissa.

 

[Rillipiru]

Itse perustan Summasen valmennustyylin osittain faktatietoonkin. Muutamia tuttuja on pelannut Ramin alaisuudessa. Vaikka huuto ja raivo on välillä jotain käsittämätöntä, niin osalle pelaajista tämä sopii.

Itse harjotteista tai pelistä ei jää mitään epäselvää. Jos töppäät, niin palaute tulee salamana, kuten usein myös onnistumisista.

Pääideana Ramilla oli pelitapa ja sen orjallinen noudattaminen. Pelityylin toimivuudesta vastaa vain ja ainoastaan valmentaja itse! Kaikilla oli oma ruutunsa, okei promillella pelaajista oli hiukan vapauksia. Hoidat oman hommasi ja that´s it. Asennetta ja vähän lisää asennetta. Tapaus Niinimaa oli yksi esimerkki.

Mitä itse asiasta tiedän, niin syitä millä summasen sai silmilleen oli mm. taklausten väistely/välttäminen, kiekon menetyksen jälkeen selkä suoraksi ja vaihtoon, tuomareille mussuttaminen tai toisin sanoen kaikki poikkeamat suunnitellusta pelitavasta. Jos pelisuunnitelmaan kuuluu mm. taklauspeli ja jonkun staran imagoon/luonteeseen se ei sovi, niin täytyykö valmentajan vain hyväksyä asia vai käskeä kaveria suksimaan helevettiin leikkimään barbiensa kanssa...

Vittu jos kavereiden palkat ovat mitä ovat, niin eikö näiltä jätkiltä saa edes VAATIA mitään...???

 

[Panzerfaust]

Jos pelisuunnitelmaan kuuluu mm. taklauspeli ja jonkun staran imagoon/luonteeseen se ei sovi, niin täytyykö valmentajan vain hyväksyä asia vai käskeä kaveria suksimaan helevettiin leikkimään barbiensa kanssa...

Ja tähän voi lisätä vaikka antiselännerunkkujen mieliksi, että Teemu oli niiden pelaajien joukossa, jotka eniten Niinimaata ymmärsivät, mutta rupesiko suosikkipelaajani ja joukkueen suurin stara itkemään, saati lähtikö hän karkuun ja jätti jengin mediakriisiin armoille? Ei. Rikkinäinen Selänne taklasi USA-matsissa Brian Rafalskia kuin hullu ja teki oman(toki tasoonsa nähden pienen) osansa tunnollisesti.

Jos valmentaja sanoo kyykkyyn, niin silloin mennään kyykkyyn, eikä kysytä miksi. Joukkuelajin huippu-urheilu pitää ymmärtää sodankäyntinä ilman ruumiita. Ja kuten sotatilan aikana, yhteisössä korostuu eri arvot ja lainalaisuudet kuin siviilielämässä.

 

[Spiit]

Itse perustan Summasen valmennustyylin osittain faktatietoonkin. Muutamia tuttuja on pelannut Ramin alaisuudessa. Vaikka huuto ja raivo on välillä jotain käsittämätöntä, niin osalle pelaajista tämä sopii.

Itse harjotteista tai pelistä ei jää mitään epäselvää. Jos töppäät, niin palaute tulee salamana, kuten usein myös onnistumisista.

Pääideana Ramilla oli pelitapa ja sen orjallinen noudattaminen. Pelityylin toimivuudesta vastaa vain ja ainoastaan valmentaja itse! Kaikilla oli oma ruutunsa, okei promillella pelaajista oli hiukan vapauksia. Hoidat oman hommasi ja that´s it. Asennetta ja vähän lisää asennetta. Tapaus Niinimaa oli yksi esimerkki.

Mitä itse asiasta tiedän, niin syitä millä summasen sai silmilleen oli mm. taklausten väistely/välttäminen, kiekon menetyksen jälkeen selkä suoraksi ja vaihtoon, tuomareille mussuttaminen tai toisin sanoen kaikki poikkeamat suunnitellusta pelitavasta. Jos pelisuunnitelmaan kuuluu mm. taklauspeli ja jonkun staran imagoon/luonteeseen se ei sovi, niin täytyykö valmentajan vain hyväksyä asia vai käskeä kaveria suksimaan helevettiin leikkimään barbiensa kanssa...

Vittu jos kavereiden palkat ovat mitä ovat, niin eikö näiltä jätkiltä saa edes VAATIA mitään...???

Samoilla linjoilla ehdottomasti! Maajoukkueessa tai missään muussakaan korkealla tasolla pelaavassa joukkueessa ei tarvitse olla kivaa. Työnteko on usein vittumaista, ja jääkiekko on pelaajille myös työtä, vaikka jotkut pelaajista sen välillä taitavat unohtaakin.

Suomen jääkiekkomaajoukkueen ainoa tavoite pitäisi olla voitto. Mitaleihinkin voidaan olla tyytyväsiä, mutta voittoa mielestäni kuuluisi tavoitella aina. Jos se vaatii vittumaista valmentajaa, niin silloin mennään vittumaisella valmentajalla. Kun homma menee liian rajuksi niin kyllä pelaajat jäävät silloin kotiin golffaamaan, eivätkä lähde MM-kisoihin. Vasta kun valmentajasta johtuvat poisjäännit muuttuvat radikaaleiksi ja vaikuttavat arvoturnausten lopputulokseen, silloin asiaan asiaan on tarvetta puuttua. Venäjän mj:ssäkin tähän päädyttiin vasta kun suurin osa huipuista ilmoitti jäävänsä World Cupista pois.

 

[Joukkuepelaaja]

Tällä palstalla Summasen kirja on käyty keskustelua Summanen-Niinimaa, Summanen-Kummola,Summanen. Tässäkö se Suomen Jääkiekko on?

Kirja alkaa s.14 muutoksen aika ja loppusanoissa s.190 kirjoitetaan Suomen Jääkiekkoliiton johto halusi muutosta, mutta ei ollut siihen valmis.

Pitää nyt lukea tämä muutos ja mikä se valmentamisen vaikea taito on ?

Minua jäi hiukan vaivaamaan seuraava kirjoitus sivulla 190. Kysyä sopii myös saisiko missään muussa maassa liiton johto jatkaa,jos paljastuisi samanalisia outoja rahanjakolistoja kuin Jääkiekkoliiton pelaajayhdistykselle lähettämä. Mistähän pelaajayhdistyksestä on kysymys?

 

[Lucky]

Tuntemattoman sotilaan esimerkit: Lammio (pilkunnussija ja mulkku) Koskela (kaikkien kaveri ja sormienläpi katsoja).

Olet lukenut Tuntemattoman huolimattomasti tai et ole ymmärtänyt lukemaasi. Koskela johti esimerkillään: kaverit saivat purnata, mutta sitten Koskela sanoi "lähetääs taas" ja miehet seurasivat.

Lammio taas puuttui asioihin, joilla ei sotimisen kannalta ollut mitään merkitystä.

Enpä usko, että nykyajan työelämässä tulee hyvää tulosta, jos työntekijät eivät ymärrä, mistä on kyse. Jos ihmiset vain seuraavat ohjeita, mitä tapahtuu, kun ohje ei kerro, mitä tehdään?

 

[Lucky]

Aivan. Siksi Summasen kirjasta onkin paljastavaa lukea hänen itse kertomansa sanansa Janne Niinimaalle: "Olen yrittänyt auttaa sua ja kiität kusemalla mun päälle!"

"Mun päälle"? Ottiko Summanen siis Niinimaan heikon peliesityksen henkilökohtaisena loukkauksena - siis kokiko Summanen itsensä joukkueeksi? Jos näin, niin kokeeko Summanen joukkueen (ja sen esityksen) olevan vain valmentajan mentaalisen tilan heijastuma? Jos näin, niin eikö joukkue ole todella heikoilla, jos sen esitys ja tahtotila ovat riippuvaisia yhden alfauroksen päivän biorytmeistä?

Tämähän on täydessä ristiriidassa kaiken sen kanssa, mitä Summasen/Rantasen teoksessa kirjoitetaan joukkuepelin psykologiasta.

Ei ole. Summanen uskalasi puhua suoraan sinusta ja minusta, sen sijaan että olisi mennyt "joukkueen" taakse. Jokainen pelaaja sitoutui tiettyihin asioihin, jotka nimenomaan olivat hänen vahvuuksiaan eli keneltäkään ei vaadittu mitään, mitä tällä ei ollut. Mutta Niinimaa ei pitänyt lupaustaan.

 

[Lucky]

Urheilulehden nettisivujen haastattelun otsikkona on: "Niinimaa pelkäsi kasvojensa menettämistä". Itse olen myös pitänyt Niinimaan lähdön syynä alusta alkaen pelkoa tai tietoa siitä, että hän joutuisi seuraaviin otteluihin vilttimieheksi.

Näin minäkin Summasen kirjan tulkitsin. Niinimaa myös valitteli koko joukkueen kuulleen suureen ääneen vaivojaan (joista olisi pitänyt puhua lääkäreille yms.) eli haki etukäteen puolustusta sen sijaan, että jos olisi estynyt pelaamasta, olisi sanonut sen suoraan.

 

[Panzerfaust]

Lammio taas puuttui asioihin, joilla ei sotimisen kannalta ollut mitään merkitystä.

Ehkä osittain näin, mutta jos ei olisi lammioita ei olisi myöskään kuria. Kuri on sodassa jokko-osaston elinehto. Kuri on myös voittavan jääkiekkojoukkueen "elinehto". Ja hyvin pieni vähemmistö miehistöstä/pelaajista on mitään anttirokkia, jotka elävät kuin "ellun kanat", mutta tosipaikassa tekevät ne "asialliset hommat" kiitettävästi. Moni kyllä epäilemättä uskoo olevansa sellainen sankarijermu. Tuntematon sotilas ei ole edelleenkään mikään objektiivinen dokumentti sotilaista ja sodankäynnistä, vaikka hyvin kirjoitettu kirja onkin.

 

[Maple Leaf]

Joukkuelajin huippu-urheilu pitää ymmärtää sodankäyntinä ilman ruumiita. Ja kuten sotatilan aikana, yhteisössä korostuu eri arvot ja lainalaisuudet kuin siviilielämässä.

Ei pidä. Sota on sotaa, ja urheilu on urheilua. Kuten suosikkini Tie Domi aikoinaan sanoi: jääkiekon kutsuminen sodaksi on suuri loukkaus oikeiden sotien uhreja kohtaan.

 

[Panzerfaust]

Ei pidä. Sota on sotaa, ja urheilu on urheilua. Kuten suosikkini Tie Domi aikoinaan sanoi: jääkiekon kutsuminen sodaksi on suuri loukkaus oikeiden sotien uhreja kohtaan.

Kyllä minä tuon loukkaantumisnäkökannan ymmärrän(varsinkin jos se tulee sodassa henkilökohtaisia menetyksiä kokeneen suusta), mutta siitä huolimatta minä en näe sotaa niin erilaisena ilmiönä ettenkö jatkaisi sen rinnastamista muihin elämän poikkeustiloihin, kuten huipputason jääkiekkoon.

edit. Ja varsinkin vertailut jääkiekkojoukkueen ja sotilasyksikön välillä suljettuna osastona paineiden alla on relevanttia. Kuolemiset ja tappamiset on sitten vähän toinen juttu.

edit2. Sen verran vastaantuloa, että oikeampaa olisi tietty näissä valmentajan suhdetta alaisiinsa käsittelevissä sotavertailuissa käyttää termiä 'sotilaselämä' tai 'armeija' mielummin kuin 'sota'.

 

[Lucky]

Aivan. Siksi Summasen kirjasta onkin paljastavaa lukea hänen itse kertomansa sanansa Janne Niinimaalle: "Olen yrittänyt auttaa sua ja kiität kusemalla mun päälle!" QUOTE]

Olisi asiallista ottaa mukaan koko sitaatti: "Sä pelaat itselles etkä ole pelannut niin kuin on sovittu. Olen yrittänyt auttaa sua ja sä kiität kusemalla mun päälle"

Ydinhän tuossa on, että Niinimaa ei ole pitänyt lupaustaan.

 

[ms.qvist]

Kysyä sopii myös saisiko missään muussa maassa liiton johto jatkaa,jos paljastuisi samanalisia outoja rahanjakolistoja kuin Jääkiekkoliiton pelaajayhdistykselle lähettämä. Mistähän pelaajayhdistyksestä on kysymys?

Kirjaa en ole lukenut mutta olettaisin, sen mitä ketjua ja tapauksen ympärillä pyörinyttä kohua olen tarkastellut, tässä tarkoitettavan NHLPA:ta eli NHL-kiekkoilijoiden pelaajayhdistystä. World Cup'han oli NHL:n ja NHLPA:n turnaus joten on oletettavaa, että mikäli palkintorahoja tulee on NHLPA:lle toimitettava listat joista selviää ketkä ovat pelaajista tms. oikeutettuja palkkiorahoihin, eli kyse ei ole sen "hämärämmistä" rahanjakolistoista. Korjatkaa jos olen väärässä.

vlad.

 

[Pula-ajan Tretjak]

edit2. Sen verran vastaantuloa, että oikeampaa olisi tietty näissä valmentajan suhdetta alaisiinsa käsittelevissä sotavertailuissa käyttää termiä 'sotilaselämä' tai 'armeija' mielummin kuin 'sota'.

Lupasin itselleni, etten alennu ketjuun johon minulla ei ole sen kummemmin sanottavaa eikä intressejä.. alitan itseni silti :D

Eräs Viktor Tihonov käytti myös vastaavia termejä ja ympäristöä rakentaessaan ylivertaista joukkuetta.. pelaajat ilmoittivat heti mahdollisuuden tullen (kun siis vapautta alkoi orastamaan itänaapuriin), että jos tuo mies valmentaa, niin me ei pelata.

Siis pitääkö nuo hintatiedot, joita olen kuullut paikkaansa? Yli kolmekymppiä Ramin kirjasta? Aika hyvällä hinnalla laittaa liikkeelle.. onneksi se on niin lyhyt, että taidan lukea sen kirjakaupassa :D

EDIT: tuo tihonov on vähän vitsin tynkää, jos ei joku huomannut..

 

[Lucky]

Ei pidä. Sota on sotaa, ja urheilu on urheilua. Kuten suosikkini Tie Domi aikoinaan sanoi: jääkiekon kutsuminen sodaksi on suuri loukkaus oikeiden sotien uhreja kohtaan.

Samaa mieltä. Tuossa menee suhteellisuudentaju. Jääkiekko ovat leikkiä ja viihdettä.

 

[Panzerfaust]

Eräs Viktor Tihonov käytti myös vastaavia termejä ja ympäristöä rakentaessaan ylivertaista joukkuetta.. pelaajat ilmoittivat heti mahdollisuuden tullen (kun siis vapautta alkoi orastamaan itänaapuriin), että jos tuo mies valmentaa, niin me ei pelata.

Vaikka olikin vitsi, niin normaalissa jääkiekossa ei edes vitsinä suljeta pelaajia turnausten ulkopuolella kasarmielämään. Sitä en tietenkään kiistä, etteikö Neuvostoliiton vankileirijoukkeissa toiminut vielä enemmän sotilaselämän lainalaisuudet. Maajoukkueen pitäisi kuitenkin olla vapaaehtoisten eliittijoukko, joka hyväksyy kurin osana yhteistä tavoitetta, eli vastutajien(=vihollisten) voittamista ja siten koko turnauksen(=sodan) voittamista. Ja turnaukset harjoitusleireineenkin ovat niin pieni osa pelaajien elämästä, että motivoituneiden, vapaaehtoisten ja isänmaallisten pelaajien valiojoukon pitäisi kyllä tarvittaessa kestää kovaakin käsittelyä.

Summanen muuten lohkaisi hyvin kun vertaili näyttelijlöiden saamaa palautetta ohjaajilta, mikä on verbaalisesti joskus paljon rankempaakin kuin koutsien pukukoppiryöpytykset. Joillakin on vain edelleen se kuva, että Summanen viittä vaille tappaa epäonnistujat ja siksi summaskeskusteluihin ilmestyy(edustamani militaristikerhon lisäksi) myös Amnesty international ja Pelastakaa Janne Niinimaa ry.

 

[Panzerfaust]

Jääkiekko ovat leikkiä ja viihdettä.

Vitut se mitään leikkiä on. Juuri kaikenmaailman leikkijät pitäisi heittää helvettiin huippu-urheilun parista. Harrastelätkä, juniorilätkä ja arvokisat ovat ihan eri asioita vakavuusasteeltaan.