Kova suoritus napata kotikisoissa kultamitalit ja mikä uskomaton finaali. Kanada teki finaalista upean ja oli tuomareillakin osansa, mutta eivät tuomarit peliä ratkaisseet. Kanada sortui selvästi Suomea isompaan määrään rikkeitä ja enemmänkin jäähyjä heille olisi voinut viheltää, vaikka mukaan mahtui muutama hieman kyseenalaisempi vihellys. Kanadan typerät jäähyt olivat yksi pelin kulminaatiopisteitä ja osaltaan rikemäärät kasvattivat myös kyseenalaisten jäähyjen riskiä.
Kanada vei pelin alkua mielin määrin ja pelin intensiteetti oli huima. Suomi kuitenkin kesti alun paineen ja hiljalleen peli tasoittui. Kanadan päästessä johtoon Suomen paketti ei levinnyt ja viimeisessä erässä momentum alkoi kääntyä. Suomen ainoa selvä notkahdus tuli varsinaisenpeliajan lopussa, missä Kanada nousi käsittämättömästi tasoihin (mutta sehän on Kanada, heh). Henkisesti tilanne oli uskomattoman haastava Suomelle, mutta tavallaan myös jotenkin hienoa että näin pääsi käymään. Suomen joukkue pääsi näyttämään suuruutensa.
Nitroja tarvittiin jatkoajalla kotikatsomoissa ja monella toivo voitosta alkoi katsomoissa hiipua. Suomen joukkueella oli kuitenkin kokemusta voittamisesta ja omasta pelistä ei päästetty irti. Ei hermoiltu, ei ylipelattu ja pystyttiin saamaan se oma huippusuoritus ulos ihan käsittämättömässä painekattilassa. Jatkoaika oli pienoiskuva koko pelistä. Kanada sai hyvän alun, mutta se kestettiin. Tämän jälkeen tilanne tasoittui ja alkoi kääntyä kotijoukkueelle. Kanadalta tuli rike, mikä antoi mahdollisuuden jäähyyn ja loppu on historiaa.
Mielestäni finaali ratkesi eilen paljolti pääkopan sisällä, joka on yleensä myös Kanadan vahvuus. Suomen peliä ei kuitenkaan tuntunut mikään horjuttavan. Ei tappioasema, ei maalin hylkäyksen kääntyminen vieraiden hyväksi, ei vastustajan nousu tasoihin kahden maalin takaa, ei jatkoajan jännitys. Timanttisen kovaa suoritusta huipputasolla, missä erot ovat pieniä. Suomi oli parempi ja se näkyy myös tilastoissa.