St. Louis Blues 2011-12 - Playoffeihin?

[si1ma]

Täällähän vilskettä piisaa, no niin koko liigan kärkijengin ketjussa pitääkin olla. Ensin tuosta viime yön pelistä. Ducks sumputti sen minkä jaksoi, mutta kyllä tällä hetkellä Blues on vain yksinkertaisesti kokoluokkaa parempi kääntämään peliä, joka lopulta mursi Sumpun. Getzlaf ja kumppanit jatkoivat varjojen mailla, joten rutiinivoitto Bluesilla. Asia mistä ei olla hirveästi puhuttu on Bluesin jumalattoman harppauksen ottanut ylivoimapeli. Isoin kiitos kuuluu ykkös-yv:n pakkiparille Pietroangelo ja Shattenkirk, kiekko liikkuu hyvin ja en tiedä miksi, mutta herrojen laukaukset löytävät tiensä poikkeuksetta maalille. Soppaan vielä lisätään NHL:n yksi parhaita maskimiehiä David Backes, niin tehoja on alkanut mukavasti tippua. Harmi vaan kun kauden alku meni yv:ltä varjojen mailla, mutta onneksi nyt homma on lähtenyt toimimaan.

Berglund on nähdäkseni nyt hyvässä paikassa Perronin ja McDonaldin välissä. Taiturit hoitavat kiekon, Berglund saa painaa tekemässä tilaa ja vähän hakemassa itseään. Kun tai jos sieltä löytyy SE jokin ja itseluottamus natsaa kohdilleen, alkaa tehoja tippua varmasti eri malliin.

Mainio analyysi Berglundista. Olen samaa mieltä tuosta ketjusta. Eillinen voittomaali tuli juuri tuolla käsikirjoituksella. Berglundin koko ja hyvä laukaus pääsivät oikeuksiin. Olen tainnut aikaisemmassa viestissä jo sanoa mutta sanon uudelleen, että Perronin paikalla voisi kokeilla myös Stewartia, koska McDonaldin nopeudella nousut laitoja pitkin ja sitten olisi kaksi isoa ruhoa maalilla latomassa sinne heitettyjä kiekkoja sisään. Tuskin mitään nättejä maaleja, mutta ketäs se kiinnostaa.

Loppuun vielä mahtava fiilis katsella sarjataulukkoa. Niin ja tervetuloa Nixon74.

 

[mchi]

Täytyy kyllä myöntää, että en olisi kauden alla uskonut, että Blues tulee majailemaan liigan kärkipaikalla maaliskuussa. Ei sillä, hyvä jengi St. Louisissa on ihan paperillakin kasassa, mutta varsinkin kun katsoo Centralin muita jengejä, niin aika kova suoritushan tuo on. Voi olla, ettei tuo johto kestä loppuun asti, mutta ehdottomasti upea kausi silti. Eikä taida olla hirveästi epäilystä siitä kenelle Jack Adams matkaa kesällä, sen verran huikea on tuo Bluesin nousu ollut.

En kuitenkaan ihan usko, että vielä tällä kaudella St. Louis menee ihan päätyyn asti. Kun viime vuosien voittajia katsoo, niin kaikkien on ensin pitänyt "oppia häviämään" ja maksella oppirahoja, ennen kuin Cup on voitettu. Siinä mielessä konferenssifinaalitkin olisivat erittäin hyvä saavutus joukkueelle, ja muutaman kauden sisällä sitten kunnon cup run. Joukkueen runkoa kun katsoo, niin Blues tulee kyllä olemaan contender vielä pitkään, joten sinällään nyt ei ole mikään now or never-tilanne.

Toki Cup on ihan mahdollinen jo tälläkin kaudella, eikä se nyt edes mikään suuri yllätys olisi joukkueen vireen huomioon ottaen. Mutta pleijarit ovat kuitenkin ihan oma maailmansa, ja vain yksi sinne loppuun asti pääsee, niin ei se helppoa ole.

 

[Nuottipaita]

http://blues.nhl.com/club/news.htm?id=621045&navid=DL|STL|home

Bluesin sivuilla hyvä artikkeli loisto-otteisiin liittyen. Ja mikäs siellä kummitteleekaan muu kuin huikeasti parantunut erikoistilannepelaaminen. Shatty ja Pietrohan ovat olleet liekeissä viime peleissä nimenomaan yv:lla ja heidän vahvuutensa ovat päässeet loisteliaalla tavalla esille. Myös McD:n paluu ja hänen vahva panoksensa ylivoiman terävöittymiseen tuotiin mukavasti esille.

Artikkelissa on hyvää analyysia ja myös vanha kunnon rotta-Nichol pääsee esille, kun alivoimapelaamisesta keskustellaan. Eittämättä Scotty on ollut yksi Armstrongin parhaita hankintoja; pyytettömästi duunia tekevä, hurjasti tärkeillä minuuteilla raatava vanhan liiton duunarisentteri, joka raapii niitä tärkeitä aloituksia ja pitää hommaa kasassa. Näitä jätkiä tarvitaan aina ja etenkin poffeissa heidän roolinsa korostuu entisestään. On myös aika coach Kennyn näköinen pelaaja :)

Nyt ollaan back to back-peleissä Sininuttuja vastaan raavittu ne pakolliset voitot ja ollaan tehty jonkun verran kaulaa (olisko 6 pinnaa?) takana läähättäviin ajokoiriin. Toivotaan, että vire jatkuu.... :)

Täällä täytyy nyt itsekin pitää hepan suitsista kovasti kiinni, ettei lähde keulimaan... takaraivossa kummittelee vielä kevät 2001, kun Pressan Pytty napattiin ja sitten kellahdettiin ekalla kiekalla Haiden käsittelyssä kesälomille. Nyt toiveissa on vähintään konferenssin finaalit, mutta kehnon kauden alun jälkeen ylipäänsä poffipaikkaankin pitää olla enemmän kuin tyytyväinen :)

Pleijarit ovat onneksi niin oma maailmansa, että mitä vain voi tapahtua.

 

[Deko]

Schwartzille entry level -diili, mukana heti tiistaina Chicagossa

Mitä tähän nyt sanoisi... Olisihan sitä voinut ensi kauteen odottaa, mutta kaipa tuo NHL:ään on valmis. Luotto näissä asioissa Armstrongiin (ja Hitchcockiin) on joka tapauksessa sataprosenttinen.

 

[Mängimies]

Blues saa kokoonpanoonsa uusia miehiä:

Langenbrunner palaa sairastuvilta

Jaden Schwartz liittyy jengiin

Langenbrunner tuo etenkin pleijareihin arvokasta kokemusta, mutta siltikin Schwartz on näistä kahdesta se mielenkiintoisempi nimi. Ykköskierroksen varaus kesältä 2010 päätti juuri yliopistouransa ja aloittaa ammattilaisuransa nyt kauden tärkeimmillä hetkillä. Saa nähdä miten pitkälle rahkeet riittävät ensimmäisellä (vajaalla) kaudella ja tuleeko peliaikaa heti NHL:ssä vai istutetaanko haistelemassa tunnelmaa? Tason pitäisi riittää NHL:ään vaikka samantien, mutta kenen tilalle? Sitten kun soppaan heitetään vielä se Langenbrunner ja myöhemmin vielä mahdollisesti pitkään loukkaantumisen vuoksi sivussa ollut Steen. Kuitenkin jo nykykokoonpanolla johdetaan koko liigaa.

 

[TaoTao]

Mängimiehen listaan voisi vielä lisätä Matt D'Agostinin, joka Steenin tavoin kärsii aivotärähdyksestä. Kummallakaan ei kaiketi paluu ole ihan viikon kahden päässä, joten vähän epävarmaa heidän osaltaan kauden jatko. Matt on kuulemma jo käynyt jäällä, mutta rivien välistä ymmärsin että oli vain kokeilu.

Täällä täytyy nyt itsekin pitää hepan suitsista kovasti kiinni, ettei lähde keulimaan... takaraivossa kummittelee vielä kevät 2001, kun Pressan Pytty napattiin ja sitten kellahdettiin ekalla kiekalla Haiden käsittelyssä kesälomille. Nyt toiveissa on vähintään konferenssin finaalit, mutta kehnon kauden alun jälkeen ylipäänsä poffipaikkaankin pitää olla enemmän kuin tyytyväinen :)

Nimenomaan, nyt rotsi ylänappia myöden kiinni. Täytyy aina muistaa, että takaa hengittää Red Wings, joka ohi sujahtaessaan toisi ensimmäiseksi pudotuspelivastustajaksi Nashvillen. Predators kun ei ole pelityyliltään ollenkaan sopinut Bluesille, niin "samanlaisia" jengit tavallaan ovat.

Sen verran viilataan pilkkua, että oli kevät 2000 kun Presidentti kävi kylässä. Silloin nähdäkseni homma loppui pehmeyteen, secondary scoringin (mm. Pavol Demitra loukkaantuneena) puutteeseen ja hieman myös Turekin sulamiseen. Seuraavalla kaudella hyppäsin Keith Tkachukin mukana Bluesin mieheksi ja seurailin kun joukkue pelasi jo 14 pudotuspeliä. Tkachukin lisäksi kesken kauden hankitut Cory Stillman ja Scott Mellanby toivat tiettyä särmää, muttei sekään vienyt kovinkaan pitkälle. Näkisin, että tämän hetken Bluesissa löytyy hyvin särmää, leveyttä eikä kahden maalivahdin kanssa ole pelkoa sulamisesta. Vielä kun muistaa Jaro Halakin mainiot otteet Habs-paidassa.

 

[Nuottipaita]

Hahhah, kevät 2000 todellakin :) eipä näemmä tule aina harrastettua tarpeeksi tota oman tekstin editointia. Sama pää kesät talvet.

Schwartzin sopimukselle lienee syynsä, enpä lähde nyt arvailemaan. Itse odotin sopparia vasta ensi kaudelle.

 

[lunde]

Tässä Bluesin ketjut Chicagoa vastaan:

25 Stewart - 42 Backes - 74 Oshie
10 McDonald - 21 Berglund - 57 Perron
17 Sobotka - 44 Arnott - 19 Langenbrunner
26 Crombeen - 12 Nichol - 75 Reaves

5 Jackman - 25 Shattenkirk
28 Colaiacovo - 27 Pietrangelo
23 Cole - 46 Polak

41 Halak
(1 Elliot)

Kaksi Bluesin hurjaa putkea meni poikki: alivoima kesti 51 kertaa putkeen takaiskuitta ja Blues hävisi ensimmäisen kerran tällä kaudella ottelun, jossa tekivät vähintään 3 maalia. Edellisen kerran niin kävi myös Chicagoa vastaan 6.4.2011. Väliin mahtui 36 voittoa. Ensimmäisessä erässä Blues oli kyllä pelottavan tehokas.

Blues on hurjan tasainen joukkue, kun Backes ja Oshie johtavat joukkueen sisäistä pistepörssiä vain 48 pisteellä ja joukkue on silti liigan kärjessä. Vertailun vuoksi Chicagolla on neljä pelaajaa, jotka ovat tehneet reilusti enemmän pisteitä. Tosin puolustuskin vuotaa sitten ihan eri tavalla. Runkosarjassa on jäljellä vielä yksi jännittävä kohtaaminen tällä kaudella.

 

[nixon74]

Tänään siis nähdään Jaden Schwartzin (nimi lunttaamalla oikein) debyytti ja mielenkiintoista nähdä miten poika pärjää isojen miesten liigassa. Kovia tehoja mies on iskenyt yliopistosarjassa, viime kaudella 30 ottelussa tehot 17+30 ja tällä kaudella myös 30 peliä pelanneena tehot 15+26. Toivotaan, että mies jatkaa tätä Blues-varausten hyvää jatkumoa ja nousee aikanaan Bluesin ratkaisijoiden joukkoon. Mielenkiinto kohdistuu lähinnä peluutukseen, kun otetaan äijä ulkopuolelta jo voittavan joukkueen rosteriin. Varsinkin Bluesin tapauksessa kun tuo peli toimii loistavasti nykykokoonpanolla niin toivotaan että peli senkuin paranee Schwartzin astuessa kokoonpanoon. Ylivoimalla miehestä saattaisi olla suuri apu, sen verran näppärä on tuon kiekon kanssa mitä on junnujen mm-kisoja tullut kateltua. Positiiviseksi ongelmaksi muodostunee se, että tuo ylivoima on viime aikoina toiminut loistavasti, joten tarvitaanko sinne vielä yhtä rightin taituria ja kenen tilalle? No katsotaan, mitä debyytti tuo tullessaan, yhden pelin perusteella ei kuitenkaan voi tehdä minkäänlaisia johtopäätöksiä.

 

[Nuottipaita]

St Louis Blues at Tampa Bay Lightning Game Boxscore - 03/17/2012

Jaden Schwartz napautti ekan NHL-maalinsa heti ekassa matsissa, hieno startti pojulta! Täytyy katella vielä kooste pelistä tänään.

Blues saavutti myös ensimmäisenä joukkueena varman playoff-paikan... kyllä nyt rullaa hienosti. Mutta nöyrästi eteenpäin.

 

[Amerikanihme]

Schwarz pisti silmään kyllä tuossa Ducks-pelissäkin. Vähän tyhjästä tuli, mutta maalin teki taas. Hieno lisäys St. Louisin porukkaan.

En jaksa uskoa Stanley Cupiin Bluesin kohdalla vielä tällä kaudella, mutta jos he jatkavat ensi kaudella samaan malliin, niin ehkä sitten. On kyllä viihdyttävän vauhdikas joukkue.

 

[Hypodermic]

Huhhuh, aika jäätävä tuo Bluesin kotipelien saldo: 30-4-4 (lähde: nhl.com).

Saas nähdä kuinka pitkälle sitten playoffeissa pääsevät. Henkkoht en usko että päätyyn saakka pääsevät, mutta erittäin mielenkiintoinen kevät on tulossa.

 

[Turder]

Tuossa kun nousivat NHL:n kärkeen ja viime viikolla oli pari pistemenetystä niin näytti, että tuohonko se liito jäi. Nyt kuitenkin paluu arkeen ja kaksi voittoa nollapeleillä ja kisa "resjtentistä" jatkuu ihan hyvissä asemissa.

 

[Frostburn]

Nyt kun Leafs on varmuudella (taas kerran) ulkona jatkopeleistä, niin sivuunkirjottanut siirtyy Bluesin kelkkaan loppukaudeksi. Kuka olisi uskonut, että valmennusfilosofialtaan pre-lockout -aikaan jumittuneeksi tuomittu Ken Hitchcock saisi kesken kauden valmennuspestin otettuaan St. Louisin tällaiseen lentoon? Joukkue aloitti kauden Davis Paynen alaisuudessa saldolla 6-7-1 ja tähän mennessä Hitchcockin ajalta lukemat ovat 42-13-8, joka tarkoittaa 133 pinnan kausivauhtia. Kun katselee tuota rosteria, niin hurja tahti tuntuu entistäkin uskomattomammalta - varsinaisia supertähtiä ei oikeastaan ole lainkaan, joskin Alex Pietrangelo sellaisen statuksen lähivuosina saanee. Maalinsuulla viime kaudella Ottawassa ja Coloradossa kiekkoja imuroinut Brian Elliott on pelannut nyt jo 9 nollapeliä ja johtaa NHL-tilastoja sekä maalikeskiarvossa että torjuntaprosentissa. 1B-maalivahdiksi pudonnut Jaroslav Halak ei ole ollut paljonkaan huonompi, joten lienee selvää mikä Bluesin vahvuus on tällä kaudella ollut. Saa nähdä miten playoffeissa käy, mutta itsestään melua pitämättömän "duunarijengin" menestystä toivotaan ainakin ruudun tällä puolella.

 

[Henkka]

Pitipä oikein katsoa, että kuinka suuri vaikutus Jarmo Kekäläisen varaustyöllä on ollut Bluesin menestykseen. Ja onhan se aivan uskomaton. Kekäläinen varasi aikanaan loistavaa materiaalia, jonka avulla Doug Armstrong ja aikaisemmin Larry Pleau on tehnyt loistavia kauppoja.

Mikäli nyt nopealla vilkaisulla oikein ymmärsin, niin Bluesin rosterista voidaan laskea Kekäläisen ansioksi nämä:

Perron - Backes - Oshie
Steen - Berglund - Stewart
D'Agostini - Sobotka - Reaves
Schwartz

Polak - Pietrangelo
Colaiacovo - Shattenkirk
Cole - Russell

Halak
2nd

Hyökkäyksestä Perron, Backes, Oshie, Berglund ja Reaves ovet Kekäläisen varaamia. Puolustuksesta Polak, Pietrangelo ja Cole.

Colaiacovo ja Steen tulivat Torontosta Kekäläisen varaamaa Lee Stempniakia vastaan.

Shattenkirk ja Stewart tulivat Coloradosta Kekäläisen varaamaa Erik Johnsonia vastaan.

Kris Russell tuli Columbuksesta Kekäläisen varaamaa Nikita Nikitiniä vastaan.

Jaroslav Halak tuli Montrealista Kekäläisen vaaramia Lars Elleriä ja Ian Schultzia vastaan.

Vladimir Sobotka tuli Bostonista Kekäläisen varaamaa David Warsofskyä vastaan.

Matt D'Agostini tuli Montrealista Kekäläisen varaamaa Aaron Palushaj'ta vastaan.

Andy McDonald tuli Anaheimista Doug Weightia, Michal Birneriä ja 7. kiekan varausta vastaan. Birner oli Kekäläisen varaus. Pieni merkitys tässä, joten en laskenut MacDonaldia Kekäläisen ansioksi.

***

Ei voi muuta sanoa kuin että aivan huikea rekordi. Pleau ja Armstrong toki teki nuo loistavat kaupat, mutta Kekäläinen varasi heille sen materiaalin, jota ilman olisi ollut hiljaista kaupitella. Tämä kolmikko toimi yhdessä vuodesta 2002-2010(?) siihen asti kunnes Keklu lähti pois organisaatiosta. Tulokset on nyt nähtävillä.

Ilmeisesti Jaden Schwartz menee vielä Kekäläisen varaustouhun piikkiin? Vai vastasiko 2010 draftista jo joku muu, jotain tällaista muistelisin? Ja Vladimir Tarasenko varattiin Ottawan ykkösvuorolla, joka saatiin kauppaamalla Kekäläisen vaaraama David Rundblad.

Tuo rungon lisäksi Armstrong nappasi ilmaiseksi Coloradon hylkäämän Brian Elliottin Halakin kaveriksi ja näin Kekäläisen varaama Ben Bishop voitiin kaupata eteenpäin tulevaisuuden draftien kakkosvuoroon.

Joukkueen alaketjujen duunaripelaajat Reavesia lukuunottamatta on hankittu eri tietä mitä draftaamalla, mutta tuon kärkiosaamisen määrä mitä Kekäläinen Bluesiin varasi, on todella kova suoritus. Todella kova.

Mies aikanaan draftasi vuosituhannen vaihteessa Ottawalle ja 2007 seura nähtiin Stanley Cup -finaaleissa. Nyt sama on täysin mahdollista St. Louisissa.

Huikeaa Jarmo!

 

[nixon74]

Joo Schwartz oli vielä Kekäläisen käsialaa ja Keklu kävi kuuluttamassa draftissa miehen nuottipaitojen organisaatioon. Kyllä täytyy yhtyä Henkan kommentteihin ja todeta, että on tuo vaan uskomatonta millä prosentilla noista varauksista on saatu jalostettua ratkaisupelaajia. Varmasti hyvin suuri kunnia noista loistavista varauksista kuuluu tietenkin organisaation lukuisille pelaajascouteille, mutta loppukädessä se oli Keklu ja muu johtoporras, jotka tekivät päätöksen varauksista. Todellisia löytöjä tehtiin myös muutama kappale. Jos nyt oikein muistan niin esimerkiksi Oshien varaaminen jo ensimmäisellä kierroksella oli vuoden 2005 draftissa pienoinen yllätys, mutta mies on osoittautunut varausnumeronsa arvoiseksi. Toisaalta Backesin varaaminen "vasta" toisen kierroksen lopussa osoittautui loistavaksi löydöksi.

Eli kyllä Kekäläistä voidaan hyvin pitkälti kiittää tuosta tämänhetkisestä loistavasti rakennetusta joukkueesta, joka taistelee tänä keväänä tosissaan Stanley Cupista.

 

[TaoTao]

Ei voi muuta sanoa kuin että aivan huikea rekordi. Pleau ja Armstrong toki teki nuo loistavat kaupat, mutta Kekäläinen varasi heille sen materiaalin, jota ilman olisi ollut hiljaista kaupitella.

Henkalta hyvää analyysiä. Tässä yhteydessä ei voi olla korostamatta Armstrongin tuomaa uutta aggressiivisempaa asennetta siirtorintamalle. GM Army nousi johtopallille toukokuun lopussa 2010, jonka jälkeen seuraan ovat kahden vuoden aikana tulleet siis Sobotka, Halak, Russell, Shattenkirk ja Stewart. Ja kuten äskeisen viestin listasta näkee, kaikki on vaihdettu omiin varauksiin, kaksi jopa ykköskierroksen pickeihin. Ja jos Tarasenko <> Rundblad -kaupan ottaa vielä mukaan, niin siinä on jo kolme treidiä Armyltä missä on ykköskierrosta liikutettu.

Tämä on mielestäni yksi merkittävimmistä "oivalluksista" mitä Bluesissa on huomattu Kekäläisen jättämästä hienosta kädenjäljestä. Rakennustyötä ja hienoja varauksia ei voi jäädä liian kauaksi aikaa ihastelemaan, vaan ratkaisut pitää tehdä heti kun varattu pelaaja näyttää pystyvän lunastamaan ajatellun ruutunsa tai etenkin jos ei näytä täyttävän ruutua. Ensin mainittu kävi muun muassa Pietrangelon kohdalla. EJ Johnson ei ollutkaan se "franchise", mitä haettiin, mutta Alex oli jo noussut Erikin tasolle. Erik siis lihoiksi. Samoin Lars Ellerin kohdalla näytti siltä, että Backes ja Berglund tulevat miehittämään kärkisenttereiden paikkoja. Kolmoskentän senttereitä löytyy UFA:na, joten Halak voitiin hankkia. Etenkin Ellerin kohdalla voisin väittää, että ajoitus oli tärkeä. Nyt tällä hetkellä noin 30 pinnan kolmossentterillä ei ehkä saisi Halakin kaltaista veskaria.

 

[lunde]

Kokoonpano Chicagossa:

57 Perron - 42 Backes - 74 Oshie
25 Stewart - 21 Berglund - 9 Schwartz
20 Steen - 44 Arnott - 15 Langenbrunner
17 Sobotka - 12 Nichol - 75 Reaves

5 Jackman - 22 Shattenkirk
28 Colaiacovo - 27 Pietrangelo
6 Huskins - 4 Russell

41 Halak
(1 Elliott)

Poissa kokoonpanosta: McDonald, Crombeen, Porter, Polak, D'Agostini, Cole

Peli päättyi 4-3 numeroin kotijoukkueelle rankareiden jälkeen samoin kuin edellisessäkin kohtaamisessa. Blues ei vieläkään onnistunut hakemaan voittoa United Centeristä. Edellinen voitto on niinkin kaukaa kuin 3.2.2010. Tuon jälkeen tilasto on nyt 0-5-4.

 

[lasaleiko]

Blues ei vieläkään onnistunut hakemaan voittoa United Centeristä. Edellinen voitto on niinkin kaukaa kuin 3.2.2010. Tuon jälkeen tilasto on nyt 0-5-4.

Mielenkiintoinen tilasto tulevia playoffëja-ajatellen. Tässä on aika ikävä peikko kuitenkin pääosin kokemattomille nuottipaidoille, jos nämä joukkueet kohtaavat playoffeissa. Jos playoffit alkaisivat nykyisillä matchupeilla, olisi näiden joukkueiden kohtaaminen toisella kierroksella hyvinkin mahdollinen skenaario. Toisaalta kotiedunhan Blues tuossa saisi ja kotipelien voitto riittäisi, mutta eipä sekään taattua ole, että jokainen kotipeli hoituisi, huikeasta runkosarjan kotipelirekordista huolimatta. Mutta mikäs sen parempi hetki tuollaisen putken katkaisemiseen, kuin playoffit?

 

[mchi]

Kummalakos veskarilla St. Louis meinaa pleijareihin lähteä? Vaihtoehtoina kaksi aika hurjaa kaveria tilastojen perusteella.

Halak: 25W, 1.92GAA, 92,7%, 6SO
Elliott: 23W, 1.48GAA, 94,3%, 9SO

Molempia kai aika tasaisesti peluutettu viime aikoina, Halakilla tosin jonkin verran enemmän startteja kauden aikana (44 vs. 34). Elliotilla taas on paremmat tilastot, tosin noilla marginaaleilla se on aika se ja sama, kummalla mentäisiin. Lisäksi Halakilla on tietenkin takana se huikea pleijarikevät pari vuotta sitten, joten olisiko slovakialainen lähtökohtainen ykkösveska loppukevääksi?

 

[ipaz]

Kummalakos veskarilla St. Louis meinaa pleijareihin lähteä? Vaihtoehtoina kaksi aika hurjaa kaveria tilastojen perusteella.

Mä luulen että se aloittaa kumpi on pelannut loppukaudesta paremmin ja sitten mennään päivä kerrallaan. Se pelaa jolla peli kulkee ja jos ei kulje, niin on todella helppo heittää toinen pätevä kaveri jäälle. Eli en usko Bluesilla olevan erityistä ykkösvahtia kun pleijarit alkavat.

 

[Nikke]

Kummalakos veskarilla St. Louis meinaa pleijareihin lähteä?

Vähän samaa mieltä kuin ipaz. Uskon että alussa saatetaan jopa peluuttaa molempia. Päivän kunto kliseisesti varmaan ratkaisee.

 

[Henkka]

En nyt jaksa lähteä laskemaan esim viimeisen 20 matsin tilastoja, mutta mielestäni Halak pelasi alkukaudesta enemmän huonoilla tilastoilla ennen Hitchcockin tuloa. Viime pelien tilastot pitäisi siis olla lähempänä toisiaan kuin koko kauden tilastot. Tosin Elliotilla on hullu nollaputki päällä. Aika positiivinen on tämä ongelma.

 

[TaoTao]

En nyt jaksa lähteä laskemaan esim viimeisen 20 matsin tilastoja, mutta mielestäni Halak pelasi alkukaudesta enemmän huonoilla tilastoilla ennen Hitchcockin tuloa. Viime pelien tilastot pitäisi siis olla lähempänä toisiaan kuin koko kauden tilastot. Tosin Elliotilla on hullu nollaputki päällä. Aika positiivinen on tämä ongelma.

Tosiaan alkukaudella Halakin itseluottamus oli todella alhaalla, eikä hapuileva Jaro oikein saanut tukea muultakaan joukkueelta. Elliott taasen ei antanut irtokiekkoja puolustuksen räpellettäväksi ja voitti lähet kaikki starttinsa, 13/16 joulukuun 15 päivään mennessä. Tuon jälkeen Brian hävisi sitten kolme neljästä, Halak löysi nallekarhunsa ja sujahti taas liideriksi. Tammikuussa 7 peräkkäistä voittoa, Elliott sai tuona aikana vain kolme lähtöä joista kaksi tappiollista. Helmikuussa taasen molemmilla oli joukkueen hyvän vireen aikana voittoputki päällä, Elliott otti kuun alkuun viiden pelin, Jaro jatkoi kahdeksan pelin voittoputkella. Ja kuten aiemmin ketjussa todettiin, Elliott on pelannut kolme nollaa putkeen. Saa nähdä kestääkö Brianin hyvä vire pudotuspeleihin saakka, muutoin näkisin että Halak aloittaa pleijarit. Aika lailla tähän asti Blues on kuumempaa veskaa peluuttanut, vaikka jokaisessa voittoputkessa molemmat kassarit ovat luottoa saaneet, eikä toisen ole tarvinnut 6-7 peräkkäistä peliä luukkua availla.

Yöllä tulee Bluejackets kylään. Elliottilla olisi tuossa hyvä mahdollisuus pidentää tämän hetken 187 minuutin 38 sekunnin mittaista nollaputkeaan.

 

[Nuottipaita]

Runkosarja pelattu, tosimiesten pelit edessä... laitetaan vähän lottoa ilmaan:

St. Louis vie sarjan Sharkseja vastaan voitoin 4-1. Runkosarjassa Hailauma oli täysi vastaantulija Bluesia vastaan ja uskon trendin jatkuvan poffeissakin... tosin tulee edelleen väistämättä mieleen kevät 2000, mutta perkule, nyt mennään eikä meinata :)

Halak varmaan aloittaa maalissa, mutta luulen, että vaihtuvuutta maalilla tullaan näkemään ja päivän kuumempi mokke aloittaa. Tosin voihan Halak pöräyttää Sharksit nurin loisto-otteilla ja vaihtoja ei tule. Huono ei ole tuo veska 1 a:kaan, joten hyvillä mielin kohti partaisten miesten pelejä!

Pitkästä aikaa sellainen kevät, että on kiva olla Blues-fani... :)