Kun katsotaan, että mitä kalustoa sieltä olisi mahdollisesti tulossa, niin Georgian sodassa BMP-1 ja T72 olivat kovia sanoja. Nykyajan sääntönä pidetään, että noin kolminkertainen ylivoima "riittää" sodan voittamiseen.
Ja jos katsotaan millaisesta kalustosta Venäjän maavoimien runko muodostuu, voidaan huomata se, että vähemmistössä alkavat olla ikäloppu rauta. Kalustoa:
T-90A: 430+ kpl ja T-90 266+ kpl.
T-80: noin 1400 aktiivisessa palveloussa ja noin 3000 sijoitettuna erilaisiin varastoihin.
T-72: noin 1000 aktiivisessa palveluksessa ja noin 8000 sijoitettuna reserviin/varastoihin.
On syytä huomioida, että kalustoa modernisoidaan kaiken aikaa ja uutta kalustoa hankitaan vuosittain lisää, ja yhä kiihtyvällä tahdilla. Tämän vuoden aikana maavoimat ovat saaneet noin 70 uutta taistelupanssarivaunua, ensi vuoden puolella määrä on mahdollisesti tuplaten tämä ja tämän vuosikymmenen aikana suurin osa maavoimien panssarikalustosta aiotaan uusia tai ne käyvät huomattavan modernisoitiohjelman läpi, ts. T-72 vaunujen kohdalla kalusto muutetaan vastaamaan nykyajan teknologiaan niin hyvin kuin mahdollista.
Mainitsemaasi BMP-1 miehistönkulj.ajoneuvoja maavoimilla on käytössä "enää" 650+ kpl vrt BMP-2, joita on käytössä 1800+ ja BMP-3, joita on käytössä noin 700 kpl, ja joita pääasiassa tulevat ifv-ajoneuvot tulevat olemaan, pl. maahanlaskujoukkojen BMD-sarjan vaunut, joissa panostetaan luokkaan kolme ja tulevaisuudessa neljä (jota kutsutaan myös koodilla BMD-3M Bakhcha-U). Nykyään BMD-2 sarjan ajoneuvoja on käytössä yli 800 kpl ja BMD-3/3M ajoneuvojen toimitus on alkanut maahanlaskujoukoille ja niidenkin määrä ylittänee jo parisen sataa. Näiden lisäksi reservissä on tuhansia BMP- ja BMD-sarjan ajoneuvoja.
Lisäksi on syytä muistaa APC-ajoneuvoista BTR-luokka, jota sitäkin modernisoidaan ja uutta kalustoa hankitaan lisää. BTR-80 eri versioineen on pääasiallisessa käytössä. Uusia versioita erikoisjoukoille BTR-90 mallista on toimitettu mutta sarjan laajemmasta toimittamisesta maavoimien käyttöön on spekuloitu, hankitaanko tilalle kenties uudempi ja ajanmukaisempi ajoneuvoluokka. Näiden lisäksi Venäjä on tehnyt Italian kanssa kaupat noin 500 panssaroidun maastoajoneuvon valmistamisesta lisenssillä Venäjällä, ja maa valmistaa myös itse esim. Tigr ja Vodnik ajoneuvoja maavoimille sekä erikoisjoukoille.
Eli Georian sota kaluston osalta ei antanut aivan sitä "parasta" kuvaa Venäjän asevoimista, ja kuvaavaa tavallaan on se, että käytännössä reservikalustolla Georian pienet asevoimat kukistettiin hetkessä. Ainoa miinus sodassa oli ilmavoimien ja maavoimien huonosti koordinoitu yhteistyö, mikä johti muutamiin turhiin tappioihin. Ilmeisesti kaksi Venäjän ilmavoimien konetta/helikopteria ammuttiin alas omien toimesta.
Jos tai kun Suomi haluaa puolustautua esim. Venäjän hyökkäystä vastaan olisi syytä kiinnittää huomiota siihen kuinka se tehdään ja millä resursseilla. Onko järkeä ajaa alas varuskuntia, olisiko viisainsa livetä Ottawan murheellisesta sopimuksesta, olisiko syytä liittyä NATO:on?
vlad.