Ck:
Käytännössä maahanlaskujoukkojen suuremmilla operaatioilla idässä kuin lännessäkin halutaan ottaa haltuun esim. strategisesti tärkeitä lentokenttiä/-tukikohtia, joita voidaan hyödyntää raskaamman kaluston tuonnissa sekä taata huollon onnistuminen sekä omien ilmavoimien toimiminen alueella, jos tällainen tarve on olemassa. Ainahan tällaista tarvetta ei ole olemassa vaan ilmasuoja voidaan järjestää siten, että toimitaan "omalta alueelta käsin". Esim. Hki-Vantaan haltuunotto tarkoittaisi sitä, että Venäjän (tai kenen tahansa) kuljetuskoneet voivat operoida Suomeen ja tuoda rajoituksetta (kiitoradan pituus raj. tms.) millaista rahtia tahansa, ja tähän jo yhdistetään satamien valloitus, voidaan myös mereltä käsin tuoda vahvistuksia mihin tahansa. Venäjällä tosin ongelmana on se, että vielä ei ole riittävästi kuljetuskapasiteettia tuomaan kalustoa meritse huomattavia määriä, esim. Georgian sodassa yksi Mistral-luokan alus olisi kyennyt tuomaan sen määrän lastia mitä koko Mustanmeren laivaston kaikki maihinnousualukset kykenevät tuomaan parissa päivässä.
Siinä olet oikeassa, että maahanlaskujoukkojen käyttö laajassa mitassa yhteen kohteeseen voi pitää sisällään suuria ongelmia, jos tieto hyökkäyksestä vuotaa julki ennakkoon tai vihollinen on saanut/ehtinyt koota alueelle suuria sotavoimia. Laajat tykistökeskitykset, (vihollisen ts. hyökkääjän) ilmaherruuden pettäminen tms. niin koko operaatio voi epäonnistua ennen kuin se ehti alkaakaan. Toisaalta onnistuessaan operaatio voi taata suuren mahdollisuuden lyödä vihollisen puolustukseen pahoja "kiiloja". Niin epäonnistuineita kuin onnistuneita maahanlaskuoperaatioita on nähty viime vuosikymmenten sodissa, niin Neuvostoliiton Afganistanin sodassa, joka tavallaan oli yllätyksellinen lännelle, koska N:liitto mobilisoi Afganistaniin hetkessä (muutamassa päivässä) monta divisioonaa miehiä ja paljon raskasta kalustoa. Irakissa ja Afganistanissa länsiliittouma on suorittanut menestyksekkäitä operaatioita ilmakuljetteisin joukoin, mutta laajoja maahanlaskuja ei ole nähty, ei edes Irakissa vaan pääsääntöisesti ensin on otettu haltuun kenttä erikoisjoukoin ja vasta sitten tuotu paikalle varsinaiset joukko-osastot. Maahanlaskun onnistumiselle tärkeintä on se, että on ilmaherruus - tähän ei riitä hetkellinen herruus vaan pidempiaikainen, jotta joukot saavat haltuunsa laajemman alueen ja saadaan varmistettua se, että täydennysjoukkojen kuljettaminen alueelle onnistuu hyvin.
Suomen kannalta onkin ensiarvoisen tärkeää säilyttää oman ilmatilan valvonta ja ilmaherruus. Mutta kuinka hyvin se onnistuu jos vihollinen pääsee tuhoamaan keskeisimmät lentotukikohdat ja ilmavalvontakeskukset hyökkäyksen ensimmäisten tuntien aikana ja ensimmäisten päivien aikana vihollinen saavuttaa täydellisen ilmaherruuden? Jos hyökkääjä tulee idästä ja se käyttää ilmapuolustuksen laamauttamiseen risteilyohjusten lisäksi 9K720 Iskander M-ohjuksia, millaiset mahdollisuudet Suomen ilmapuolustuksella on torjua hyökkäys? Teoriassa risteilyohjusten torjuminen on mahdollista mutta jos/kun erilaisia ohjuksia laukaistaan suuressa mitassa ja samalla ilmavoimat joutuvat kamppailemaan vihollisen ilmavoimien kanssa, riittääkö voimavarat enää tuhoamaan risteilyohjuksia tai maahanlaskujoukkoja? Ja se on selvää, että ilmapuolustus (ohjukset) eivät voi torjua Iskander M-ohjuksia. Vaikka niiden virallinen "kantama" 400 km aserajoitusten mukaisesti, lännessä sotilasjohtajat tietävät sen, että ohjus on tosiasiassa keskimatkojen ohjus ja sen arvioitu todellinen kantama on noin 700 km. Länsi on hiljaa asiasta, koska halutaan tyynnytellä Venäjää ohjuskilpihankkeen tähden. Ohjuksen laajamittainen käyttöönotto on jo alkanut ja vuoteen 2016 mennessä ohjuksia tulisi olla käytössä vähintäänkin viiden ohjusprikaatin verran.
vlad.
P.S. Sen "propagandavideon" ainoa tarkoitus oli vain osoittaa se, että panssari- ja miehistönkuljetuskalustoa voidaan pudottaa myös korkealta. Siihen en ottanut kantaa, kuinka onnistunutta pudottaminen voi olla ja kuinka laajoja operaatioita näin voidaan suorittaa. Suomen maasto-olosuhteissa laajamittainen käyttö on ongelmallista metsäisyyden ja järvisyyden takia, ts. kohteita ovat mitä suurimmalla todennäköisyydellä lentokentät tms. alueet, jotka otetaan haltuun ja niiden kautta tuodaan vasta laajemmassa mitassa kalustoa maahan kuten yllä viittasin.